- Project Runeberg -  Ahven ja Kultakalat. Tarina Syvyyksistä /
71

(1918) [MARC] Author: Eino Leino
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

71

Minun oli siis jäätävä ijäksi tänne alas? Minä
en siis koskaan, en koskaan saisi tuntea veren
lämpimän läikkää enää, en koskaan kulkea
Jumalan kuu ja päivä kupeellani?

Tuo ajatus oli aluksi tehdä hulluksi minut.

Mutta sitten minä miehistyin. Sitten minä
purin hampaani yhteen ja ajattelin: tullaan
toimeen pimeässäkin! Ja kun minä näin meren
pohjassa niin monta, jotka loistivat omalla
valollaan, minä päätin tehdä samoin ja valkaista
pimeyttä ympäriltäni.

Minussa oli paljon poltto-ainetta. Minä
paistoin kuin kynttilä ja olin itseeni sangen
tyytyväinen. Mutta aina oli jossakin lähitienoilla
joku toinen, joka paistoi vielä paremmin, eikä
se voinut olla minussa kirpeätä kateutta ja
kaunaa herättämättä.

-Jos se oli pienempi minua, minä söin
suuhuni sen. Jos suurempi, vältin koko sitä
seutua ja viiletin kiireesti muille markkinoille.

Täytyihän minun olla suurin kaikista ja [-paistaa]-] {+pais-
taa]+} kirkkaimmin kaikista ainakin omassa
ympäristössäni!

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 01:51:25 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/ahvenkulta/0073.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free