- Project Runeberg -  Ahven ja Kultakalat. Tarina Syvyyksistä /
82

(1918) [MARC] Author: Eino Leino
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

82

Näin oli päästy pian n. s. ihmeellisten
kertomusten alalle, joka tuntui heitä kaikkia aivan
erikoisesti viehättävän. Jokaiselle heistä oli joskus
elämässään tapahtunut jotakin kummallista ja
ylen-luonnollista.

Eukon mies esim. oli jo hyvästellessään
tiennyt viimeiselle matkalle lähtevänsä.

»Kuuntelehan tuuliviiriä,* hän oli sanonut,.
„milloin se pahalla äänellä parkaisee. Silloin
tiedät minunkin menneen meren syövereihin."

Ollut montakin maailmankaato-myrskyä sinä
syksynä, myrännyt meri, vinkunut tuuliviiri. Mutta
ei sillä ollut vielä sitä oikeata kuoleman ääntä ollut,
oli ollut elämän ääni, joskin valittava ja vaikeroiva.

Eräänä yönä sitten se oli äkkiä pahasti
parkaissut, korahtanut kuin kuolevan kurkku, ja oli
silloin hänkin tiennyt, että hänen miehensä juuri
sillä hetkellä hukkui, kuten tietoja vertaamalla oli
voitukin todeta jälestäpäin.

Kun aamulla mentiin katsomaan, oli viiritanko
poikki ja viiri maassa. Sieltä ei sitä ollut
kukaan rohjennut enää paikalleen kohottaa.

Naapurin mies, jonka isä oli hukkunut Ber-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 17:59:04 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/ahvenkulta/0084.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free