- Project Runeberg -  Ahven ja Kultakalat. Tarina Syvyyksistä /
103

(1918) [MARC] Author: Eino Leino
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

103

— Niin. Joku osa minussa on vielä kuolevaista.

— Ja se tahtoo sinut ihmiseksi jälleen?

— Niin. Minä ymmärrän, että se on
mahdotonta, mutta minä en voi sille mitään. Ken kerran
on ajassa elänyt, hänen on vaikea sitä edes
iankaikkisuudessa unhottaa.

— Tänä yönä minä suutelen sinut
kuolemattomaksi!

— Tee se, armaani! Ja minä vakuutan, että
huomenna ovat kaikki mustatmuistot minulta haihtuneet.

— Jo nyt! Jo nyt on sinun oltava iloinen ja
onnellinen. Lupaatko?

— Minä lupaan.

Hän lupasi enemmän kuin hän voi pitää.
Mutta kuka ei olisi tehnyt sitä hänen
asemassaan? Sillä Ahtolan nuorin neiti kietoi hänet
käsivarsillaan ja hänen suoituvansa lankesivat
hänen kasvoilleen kuin esirippu kaiken entisen ja
nykyisen välillä.

Niin uivat he päin Ahdin linnaa kuin
kuutamon kajastus merellä tai putoovan tähtösen
ho-peajuova, joka häipyy pimeyteen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 17:59:04 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/ahvenkulta/0105.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free