Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
112
Mutta Ahdin linnassa ei näistä
merenpäälli-sistä mielipiteistä paljoakaan välitetty. Siellä
alkoi mässäys, jossa kukin sai parhaansa mukaan
pitää puoliaan.
Juotiin simaa, tuota jumalien perintäjuomaa,
haukattiin parasta maitojuustoa päälle, toiset
pistivät hurjaksi tanhujuoksuksi, toiset lepäsivät
kä-sikkäin ja sylikkäin paaden pallealla. Mikään
väärä’ häveliäisyys ei häirinnyt suhdetta vierasten
ja iloisen isäntäväen välillä.
Ahti juopui ensin, särki harppunsa ja
simpu-kanhelmikruununsa ja oli kahden merihevon
välissä vuoteelleen kannettava.
Kauemmin kesti Vesihiisi, vaikka hänkin kävi
sangen väkivaltaiseksi tavoiltaan, rupesi
ahdistelemaan aallottaria, jopa itse illan nuoren
sankarittaren morsiushuntua kohottelemaan. Kun häntä
siitä huomautettiin, hän vain nauroi kaikuvasti,
suikkasi suuta Vellamolle ja veti hänet pärskyvin
sieraimin polvelleen.
Verestävine, elämän-ilosta hurjistuneine
silmineen, leveine leukoineen ja nykerönenineen, hän
•oli niin hullunkurisen näköinen, ettei itse ankara,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
