Kustannusosakeyhtiö kirjan Asiamies 1914 / 1 (1914) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ KIRJAN ASIAMIES

N:o 1 Toimittaja: OSKARI VAINIO 1914

Lukijalle.

»Olenko tervetullut?», kysyy tämä
sanomalehdeksi kentiesi sangen
omituinen ilmiö asiamiestemme käteen
saapuessaan. »Olen sanomalehti,
jota toimitetaan yksinomaan
Teitä varten, Teidän hyödyksenne
ja huviksenne, - kai siis tervetullut
olen?»

Uskomme, että perustamalla tämän
»Kustannusosakeyhtiö Kirjan
Asiamiehen» olemme tehneet hyödyllisen
teon sekä itsellemme että
asiamiehillemme. Se uskomme perustuu
seuraaviin syihin:

Meidän täytyy yleensä päästä
läheisempään suhteeseen asiamiestemme
kanssa. Me näemme toisiamme
harvoin, kirjoitamme toisillemme
harvoin, vielä harvemmin
vaihdamme ja kerromme toisillemme
kokemuksiamme. Mutta juuri
nuo kokemuksethan olisivat kalliit
molemmille yhteisen päämäärän
saavuttamiseksi: yhä lisääntyvän
menekin hankkimiseksi yhtiömme
tuotteille, kirjallisuudelle yleensä.

Onko tämän kaupan haaran ja
samalla mitä tärkeimmän sivistystyön
edistämiseksi tehty etenkin
maaseudulla kaikkea sitä mitä
tehdä voisi?

Tuskin.

Muun tavaran myynnin perusehtoja
on käsittääksemme m. m.
se, että myyjä ainakin jotenkin
hyvin tuntee tavaran laadun, jota
hän tarjoo. Kuinka voi hän muuten
tavaraa tarjota, sen hyviä ja
mielenkiintoisia puolia esitellä ja
ostajan uteliaisuutta herättää, ellei
hän sitä itse tunne? Ennenkuin
kukaan mitään ostaa, täytyy hänessä
herättää halu päästä juuri
tuollaisen tavaran omistajaksi, sillä
mitään ylimalkaista ostovelvollisuutta
tai -halua ei ole. Kauppias
myy parhaiten sitä tavaraa, jonka
hän itse parhaiten tuntee ja jota
hän voi oikealla tavalla ostajille
suositella.

Tämähän on päivän selvää, sanonee
moni.

Niin onkin, mitä tulee yleensä
muuhun kuin kirjallisuuden myyntiin.
Siinä on asia aivan toinen.
Ei voi vaatia, että kirjakauppias
tuntisi ne kirjat, joita myy, ei
ainakaan niin kuin se, joka ne on
lukenut. Mutta vaatia tulee, että
hän ainakin tuntee sen alan ja
lajin, jota kukin kirja edustaa,
sillä kuinka hän muutoin voi ostajan
kysymyksiin vastata. Kaiken
tämän vuoksi tahdomme tässä lehdessä
asiamiestemme varalta antaa
vihjauksia, mitä kustakin kirjastamme
voi ostajalle esittää ja
millä oikeutetusti hänen uteliaisuuttaan
ja tiedonhaluansa herättää.
Ei tietysti voida mitään täydellisiä
ohjeita antaa asiamiehen
tulee seurata sanomalehti-ilmoituksia
ja arvosteluja —, mutta
voidaan sentään asiaa paljon
näinkin auttaa.

Lisäksi tahdomme lehtisessämme
vähitellen ajaa sitä, ettei tyydytä
myömään vain sitä kirjaa,
jonka ostaja on itse ostettavakseen
katsonut, vaan että myöskin hienolla
— ei tungettelevalla — tavalla
esitetään muiden kirjojen
etuja, tietokirjojen tarpeellisuutta,
kaunokirjallisuuden jalostavaa ja
sivistävää vaikutusta. Sillä hetkellä
voi kaikki puhe näyttää turhalta,
mutta itänyt on ennenkin
tiedon siemen ja lopulta teoksi
kypsynyt. Tarkoituksenmukainen
ja tosiseikkoihin perustuva kirjallisuuden
tarjoaminen ei voi mennä
hukkaan, vaan kantaa ennemmin
tai myöhemmin hedelmän.

Vielä olisi asiamiehen hankittava
itselleen siveellinen pakko
harrastaa tällaista voimallisempaa
kirjallisuuden myyntiä. Se pakko
syntyisi esim. siitä, jos kauppias
uskaltaisi ruvetakäyttämään enemmän
kiinteää tiliä. Ymmärrämme
kyllä, ettei hän mitenkään voi ruveta
ostamaan kiinteään tiliin hänelle
aivan tuntematonta kirjallisuutta,
mutta siksipä aiommekin
jo ennen teostemme ilmestymistä
tehdä niistä asiamiehillemme tarkoin
selkoa. Emme tosin luule,
että monikaan meillä vielä sittenkään
entistä menettelytapaa muuttaisi,
mutta tämä selostelu koituu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>