Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lausunnon Aamulehdessä, sillä hän
ei ole juuri usein Keinon kohdalle
kiitoksen sanaa sanonut. Mutta
nyt hän sanoo. Aivan avomielistä
tunnustusta antaa hän nyt runoilijalle,
kiittäen muotoa, syvyyttä,
selvyyttä, sävyä ja ydeistä sisältöä.
Keholtamme m. m. tästä huomauttamaan,
kun Keinon uudesta kirjasta
tietoja kaivataan.
Mitä tämän numeron mukana
saapuviin uutuksiin tulee, niin
valmistanemme niillä asiamiehillemme
iloisen hetken. Kyösti Vilkunan
laaja romaani »Vaikea tie»
tulee herättämään ja nostamaan
lukijansa siihen tietoisuuteen, että
työ »isäin hengessä», pysyminen
yksinkertaisesti suomalaisena, on
paras ohjelma kansallemme. Se on
tietääksemme ensimäisiä ilmiöitä
kaunokirjallisuudessamme, jossa
tietoisesti, hyvässä merkityksessä
vanhoilliselta, s. o. »isäin hengen»
kannalta, pannaan vastalause pintapuolista
hulluttelua vastaan niin
yhteiskunnallisella kuin muillakin
aloilla. Kirja saattaa herättää väittelyäkin,
mutta saavuttaa varmasti
laajan lukijakunnan.
L. Onervan kertomuskokoelma
»Vangittuja sieluja» tulee yhä lisäämään
sitä uutta lukijakuntaa
jota hän sai viimeksi ilmestyneellä
vakavasävyisellä runokokoelmallaan.
Elämän ongelmista, sen
vakavista sydän-arvoituksista on
puhe tässä älykkäästi, terävästi ja
hienosti kirjoitetussa kirjassa. Naisten
kesken varsinkin se saavuttanee
laaj an menekin. Sen voi antaa
kenen käteen hyvänsä.
Uusi 50 p. kirjamme, Dostojevskin
»Kahden sydämen salaisuudet»,
on liikuttavimpia lemmentarinoita,
mitä on kirjoitettu. Siinä suuri
I venäläinen kirjailija jälleen paljastaa
ihmisluonnon salatut ominaisuudet
ja herättää aavistuksen
! onnettomuuden jylhyydestä, mutta
samalla myös todellisen onnen
ihanuudesta.
Uusi seuranäytelmämme, maisteri
Arvo Virvosen kirjoittama
»Annikin kosij at», on erittäin sopiva
kesäisin maalla esitettäväksi.
Se ei vaadi suuria voimia, mutta
on todella hauska.
Myöhemmin keväällä levitämme
vielä erään mielenkiintoisen romaanin
ranskalaisten kirjailijaveljeksien
Goncourt’ien kertomuksen
» Nuoren tytön tarina». Se tulee
olemaan mielenkiintoisinta kesälukemista.
Kuten tästä näkyy ei kaunokirjallisuutta
koskeva tuotantomme
kevään kuluessa ole suinkaan ollut
erittäin laaja; julkisuuden antamalla
valtuudella uskallamme sensijaan
väittää, että se on ollut hyvin
valikoitu ja kirjallisesti arvokas.
Kumpi ominaisuus on tärkeämpi?
Uudet koulu- ja sanakirjamme.
Kansakouluja varten
julkaisevat tunnetut opettajat ja historian
tutkijat, tohtori 0. Mantere ja
G. Sarva, uuden Suomen historian.
Tiettyä on, että siinä suhteessa on
yhä kipeämmin kaivattu uudistusta,
jossa historiamme viime tutkimus
ja sivistyselämämme vaiheet
olisivat otetut huomioon. Joka
suhteessa, sekä kuvitukseen että
asiasisältöön nähden, koettavat
tekijät saada tästä kirjasta alansa
parhaan, jonka pitäisi voida päästä
kaikkialla kansakouluissa
käytäntöön, mikäli niissä todella hyviä
oppikirjoja käyttämään pyritään.
Muista uutuuksistamme
mainittakoon aluksi yleisen
historian oppikirjat oppikouluja varten,
joita kauan vallinneen puutteen
vuoksi ovat ryhtyneet kirjoittamaan
tohtorit ylitarkastaja A. H.
Virkkunen, Helsingin suom.
realilyseon historian lehtori Jaakko
Forsman ja suom. normaalilyseon
klassillisten kielten lehtori H. F.
Soveri. Vanhaa aikaakäsittelevä osa
ilmestyy ensi syksyksi. Paitsimuita
parannuksia mainittakoon kirjasta
se, että siihen on yhdistetty lukukappaleittain
lukukirjatekstikin,
joten mitään erikoista historiallista
lukemistoa ei enäätarvita, vaan oppilaat
tulevat toimeen yhdellä kirjalla.
Erinomainen etu on myös se,
Tarkkalan toimelias Tommi
eli
Menestyksen salaisuus.
(Kustannusosakeyhtiö Kirjan Asiamiehelle
kirjoittanut Kust. Kirjanen).
(Jatk.)
Siihen aikaan, kun hän tämän
kirj a-asiamiehen toimen alotti, oli
suomenkielistä kirjallisuutta vielä
sangen vähän. Uskonnollista oli
enemmän, mutta kaunokirjallista
sangen niukasti. Vuosi vuodelta siinä
kuitenkin tapahtui muutos.
Kaunokirj allista rupesi ilmesty-
mään yhä enemmän ja yleisö alkoi
siihen myöskin mieltyä, niin että
varmaan jo tiesi useimmille saavan
ostajankin. Hänkin piti varansa
ja ilmoittausi kaikkien parempain
kustantajain asiamieheksi, koska
oli sattunut, että hänellä ei ollutkaan
jotakin teosta, jota kysyttiin
ja jota oli kiitetty sanomalehdissä.
Ja kun sitten perustettiin noita
kansakouluja, niin niiden kirjoistahan
sitä äkkiä koituikin myymistä.
Kun piti vain varansa ja
oli saapuvilla silloin kun niiden
tilauksesta tuli puhe, niin sai varmasti
. . .
Eihän ne kehdanneet muille antaa,
kun pyysi tilausta itselleen . .
Ja nyt oli kirjallisuutta jo niin
paljon, että ihan siinä oli hukkua.
Eiikaa, aivan liikaa, ja lieneekö tuo
aina ollut kansalle terveellistäkään.
Siinäpä se oli kysymys, joka oli
usein pannut Tommin ajattelemaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
