Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
voi vähitellen kehittyä maailmanvalta ja maailmansota.
Vihalle ja sen tuottamalle tuholle ei ole mitään muuta
vastapainoa kuin rakkaus ja sen synnyttämä hyvä.
Samoin kuin älyllisyys on vihan luontainen piirre, on
taas sielullisuus rakkauden tukena.
Älyllä ihminen punnitsee kylmästi, tutkii, erittelee, tekee
johtopäätöksiä, epäilee, vertailee ja on aina objektiivinen
ja pääsee tuuma tuumalta haluamansa tosiasian
perille. Äly voi olla hyvän palveluksessa, mutta
myöskin yhtä hyvin pahan. Siihen eivät pääse vaikuttamaan
sielulliset, väläykselliset näkemykset, välitön
totuuden tajuaminen. Sielullisuutta on esim. kun
kaksi ihmistä katselee metsää. Toinen näkee siinä vain
puita, pensaita, kiviä, taivasta, mitä metsässä sattuu olemaan.
Mutta toinen havaitsee tuossa kaikessa yhteyden,
kokonaisuuden aivan kuin puitteissa. Siinä on määrättyjä
viivoja, värejä, suloa, joka häntä lämmittää ja ihastuttaa.
Tämä näky on sielullinen, välittömälle näkemykselle
ja tunteelle rakentuva.
Rakkaus on ihmisessä aivan itsenäinen tunne, ja me
voimme sen eroittaa helposti toisista tunteista. Me voimme
tehdä havaintoja itsessämme ja huomata, miten se
pysyy ehdottomana kaikissa elämän vaiheissa. Se tekee
itsensä tiettäväksi samassa tuokiossa, kun se on ottanut
meidät asunnokseen. Olkoon se rakkautta toiseen ihmiseen,
luontoon, totuuteen, Jumalaan, se lakkauttaa muun
tahtomisen ja ohjaa kaikkia hengen ja ruumiin voimia.
Me emme enää ole oma itsemme, maailma näyttää itsestään
muuttuneen meidän silmissämme. Siinä on niin
paljon uutta, kallista ja merkillistä, mikä saa sisältönsä
ja arvonsa juuri sen kautta, mihin rakkautemme kohdistuu.
Kun rakastan toista ihmistä, teen kaiken voitavani
häntä palvellakseni, ja siinä ponnistuksessa kasvavat voimat,
ja minä huomaan itsessäni uusia mahdollisuuksia, olen
siis enemmän itseni, suurempi ihmisenä kuin koskaan ennen.
Uusi tietoisuus ja suhtautuminen elämään on alkanut.
Jos rakastamme luontoa, syvennymme siihen tarkaten
sen pohjimmaisia syitä, joista aukeaa meille uusia
äärettömiä näköaloja, aavistamme ihmissielun jumalallisen
nikemisvoiman, jolla se sieltä täältä luonnon salattu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
