Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
26
mistä työnnettäisiin !valniiit rahat
kiiteen. T-oinen asia on sitte, olisiko
sellaisella rahatyöllä –— jos siksi
sitä nimittäisimntie sellai-"Sta
siweellise.ä-ti kohottawaa ja kaswat-
tawaa arwoa kuiii on esim. nuo-
risoseuranjöllä sen nykyisessa muo-
dossaan" Sanotaan, että Tanskaii
kansa on maailman siwistyneiii
kansa, Miitta siinä epäilemättä
erehtyy, jos latelee, että kansallis-
siivistykseii perustuksena siellä on
hywii aineellinen hywinwointi, jota
)valtiokin olisi mahdollisnnden am-
kaan koettanut auttaa ja tukea.
Ei. Sitä ennen oit siellä kansalli-
sen innostukset! täytynyt tehdä
woinmkas herättjstyö. Seni tulok-
sena taikka rinnalla owat sitte ke-
hittyneet lukemattomai uinut, mei!-
lekin malliksi kelpaawat pyrinnöt.
Kun maamiesseurojen tebtäwäksi
tiiten jäisi yleis: ja ammattisiwis-
tyksen edistäniinen, niin esitettä-
kööii näistä kummastakin tässä siis
muntamia näkökantoja. Ensiksi so-
pinee tässä kysyä, miteii tanskalai-
nen talonpoika on saanut tuon
siwistyneen nimen? Siihen onkin
weri-ottain helppo wastata. Kan-
sakaali! ja kansanopisto –
siinä laitokset, joideii kautta he
owat tiillaiseen kadehdittawaaii
edistykseen pyrkineet ja päässeet.
Meillä ei ole edes kansakoulu wielä
niin yleisesti käytännössä knin
Tanska-Fsa kansanopisto. Ja siinä
onkin juuri pääasiallinen syy, miksi
kaikissa muissakin olemme tata-
pajnlla. Kansakonlua meillii nyt
"
onneksi jo ruwetaaii wähän ylei-
semmin käyttämään, waikkei siinä-
kään kiitokset: sijaa ole. Woisi
luetella kyllä sellaisiakin esimerkkiii,
etteiwät isojen talojen omistajat-
kaan pane lapsiaan edes kansakoti-
IuUn, waikka owat ihan koulun
lähellä, joten matkatkaan eiwät
haittaisi. Ja jos kansanopiston
kannatusasia on kunnankokouksessa
efillä, rientätvät he sinne panemaan
jyrkiin teniin moiselle lyhytnäköi-
syydelle, wieläpii waatimaan, ettei
koko asiaa saa ottaa puheeksikaan
wähintäin kolmen wuoden kiiluessa.
— Jos maamiesseuran enemmistö
on tällaisia miehiä, saa siitä sen-
rasta sanoa ja wäittää ilman
muuta, ettei se wastaa tarkoitus-
taan.
Mutta wanhojen olojen moitti-
minen ei milloinkaan ole paikallaaii
eikä lijäksyttäwii, ellei asiattomai-
nen woi esittää jotain uutta me-
nettely: tai toimintatapaa wanhat:
sijaan. Siksi esitettäköön tässä
muutamia, yllämainitusta sunn-
nasta eriäwiä periaatteita.
Asian aluksi sopisi ehdottaa tässii
suhteessa jonkinlaisia taimisaitana
pidettäwiä maamiesten ilta-
kursseja, joihin sopisi toiwoa
isommilta maanwiljelysseuroilta
myöskin mahdollisinntnan suurta
kannatusta. Tällaisiösa kursseissa
pitäisi olla ennen kaikkia kansallis-
tnntoa herättätviä luentoja ja esi-
telmiä, joista lähtisi tosi-innostusta
eliimän toimintaan. Woisi sitte
olla jotain helppoja oppiaineitakin,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
