Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sintille mielelläni jotaki uutisiit kerrottamak-
sesi, tutitta koska wuosi ott wasta nijn tvä-
hätt kuliinitt, ettei siitä taida initiita pu-
hua, kulti toimottaa onnellista ttuttit wuotta
Aitraii litkiolle, ttilii täytyy astiia askele
taaksepäiti ja" pithita menneen wuoden witi-
heista, joka nyt oit toitipitttiit iijitii wirtaan.
Katisakoulunlukukausi :iiiiiititi jotilukiiuti
18 p. jolloiu oppilaat, joitit oli 39, saiwat
iloita joiiliikttiisett ääressä; jit tässii tilai-
sttiidestit lahjottiitiat he opettajalleen kal-
lisarmoiset klrjoltusneuioot. —— Yksityiseit
perustattia riiotsitlaitien tyttökottlu päitt-
tyi saimin kiittti 21 p., jollolu oppilaitt myös-
ki lahjoittiioiit opettitjalletisa kalliin uiittoit
y. tii.
Samolii kokosiwat Salon kaupp-alaiset
seurakunnan lukkarille jit urkurille K. L
Lehtlselle fiininiini rithait joululahjaksi, josta
ott pyydetty kiitiillisiiitdella iitalnitsemaan.
Wäenmiiutos ott Uskelau seurakunnas-
sit olltit seuraawa: syntyttyt 45 m. p 40
ni. p. yhteensä 85; kuollnt 2t;) iit. p. 27
w. p. yhteeitsä 56; sisäänmituttanttt 68
tii. p; 86"w, p. yhteensä 154; ulosmuut-
tanut 76 tii. p. 92 to. p. yhteensä 168; jit
toäkilttkii siis lisäätttyttyt 15 hengellä.
Awioliittoja pitrattit ttiiehett kuoletuait
katitta 12 ja toaliiiott kttoleiiiittt kaitttit 3:
yhteensä 12; 20 pariskuntaa ott wihitty.
Iokti.
H.y11i. ketit-alikiitoeriiörl kreitvi
Adlerlierg piti, esitettyäiisä H M. Keisarin
iitaljitti, päiwälliswirailleett Tattintikuttn 2
p:ttiin saksalaisen ptiheeii, josta itte U. S:ren
sitoittetiiiiikseii ittiikiiitn otamme tähän seit
osan, joka koskee Turittt kaupunkia:
"Kun ttilnä wiime" syksynä pitlitsiii kotia
Suomeen, rtiwetakseni jälleeti toimittamaan
ttiittttlle Armollislmmai:iti nskottia, rakkaaksi
käynyttä wirkaa, tiiliioyiii ttiiitttittitiit päitoiii
Turnssa, tithtoeii saada tietaa siellä oleioititt
sitoili: ja sotilastaitosten tilasta. Se kitikiit
piiolln sydäntellitteti wastaan-otto, joka titli
osakseni tässä itiititii entisessä pääkanpiiii-
gissit, sett siwistyksen kehdossit ja sett kaupan
ja teollisuuden ensiminäisessii pesäpaikassa,
ott aitiit säilmoä tiialokohtatia suotuisissa
iiniistelmlssani, jotit tiiliiutt ott ilo tässä
mainita sekä saittalla todistaa, ettii tarkas-
tuksessa siellä kaikki hawaittiin oleioaii hy-
niässä jiirjestyksessii. ’
—— Mitiisleeritoaitivsiiiieerin ajoittaiseksi ott
ttittiitetty Weuäjätt senaatori, salaneuloo;
Bru ti n, kuten H. D:lle ott tieto titllitt.
Suottteiuttaitn tlilli-allisia Tilastoa
ott iltttatttiittiit neljättneii ositti kolmas toih-
kii, joka sisältää: "W a r a l l i sii it d e n
s tt h t e i t a. Kertomiis Suonieuttiaati sitos-
tuntaweiosta witaiina 1877".
Ttiliiiiiloi tekiwät wiime tottoitiia
ttiarraskitiitt wiittielseiiii p:ä 12,17(),"”;46
markkaa 27 pettiiiä. Tolssit toitoittia sit-
ttiitati aikaan tie tekiioiit 9,576,405: 57 ja
w. 1878: io,3y;–;,:–;2xi; iw.
———— Seitittari J. W. Sitelltttau’ia käwi
uudella wuodella terwehtämässä lukuisa
jolikko sitiiiiiiilitisiiiidett ystätolä, joiden piio-
lestit professori ".Irjli .naskinen lausui seu-
raawat sanat:
"isiema Senatori! Siiomalaisuuden ys-
tiiioät eiwät ole tahtoneet antaa iittdeti
umosiwitiheeit tttenitii ohitse, lausumatta
Te,ille kiitollisuuttansa ja kittiitioititstititsit
siitä uupittiiattotiiasta woimasta, jolkit Te
wielä korkealla iälläune olette uudestaan
ryhtyneet taisteluun iiiideit aatte.iden pno-
lestit, johon koko eläiuäniie oit ollitt py-
hitettyttä. tstoltuekymmentäseitsentän ajast-
aikaa owitt nyt kuluneet siitä ajasta,
jolloin ’Salniati herätys-äiini eitsiti käwi
yli aniaran Sitoiiieiitnaati. :lliinkälaisena
",Te, Johan Wilhelni Sitelliiian, silloiti
löysitte tätnäti Suomeninitittt, ja tiiliikälai-
seitit Te nyt eläniänite illallit sen tiäette,
siitä Suouien kiiti-:isan historia tulee jotakin
kertoinaan. tl.litittit ajat eiwät ote, Juitialit pa-
rittkoott, tilin tyki’iinääu iiiittittiineet, ettei
teidäii ponteloita sanaanne enää titrtoittaisl.
tsietlaatteiden laistetussa tosin woitto ott
ratkaisin, ioaaii käytännällisellä itlitlla yhä
tuastarinta tiehitti, pukeutuen iitisiin inno-
loihin jit weriikl’eisin. Silloiu teidäii ää-
neime im wielä kerratt kajahtanut, yhtii
poitteioittiit kttiti einieit, tilitit johdonmukai-
selta ja nerokkaana. Ettii nilin olette tah-
toneet wielä terran jakaa titeille tiitiin tuii-
tins-siinau, että olette uudestaan astuneet
nuoruuden iittiollit titistelu-tantereelle, siitä
pyydämme Teille littisiia hartahiuimatt kiitt-
uioitntsen. Sitokoon kaikkein hyioiiiii lith-
jitlii ittitiijit Teille tänä uutena muotitta
mointaa jit kestäwyottä, suokoon Häu tneil-
le oitnen wielä kauan aikaa nähdä Teidät
kansallisen asian johtajana".
—– Kauitis muistolahja. Turuii läänin
tiykyitten sotakomisarius, kapteeni A. Uggla
siti jouluiltana etttisiltä ioiratialaisilta "Pie-
tarissa ja LLiipitrlssa sttureti, kauttiiit al-
bumin, joiikit kattiielle oli piirretttj: "21.
Uggla 18ss80ll, jit etisitiiäiselle siwulle
kttltaisilla kirjaimilla painettu: "Mitisto
Siioniett rautatien junapalioelioilta "Pie-
tarissa ja Wlipurlssa". Allitttnissa oli 70
muotokuivaa antajista. (Hlil.)
— )littiset untisia. Suonien kenrali-
kuwertiöriit palkka koroitettu 16,000
uiarkallit ja tekee nyt 80,000 ttiarkkita.
(11. S.) Wapaaherra Nordeti-
skiöld saapui Hankoniemeeii 31 p. joit-
lukititta itiatkalla "iii-tarun, jostit palatessa
hitti poikkee Helsinkiin jit wiipyy siellä pari
piilioää. Tiedcseiti"a walitiistaa juhlallista
witstaatiottoa, jolloin prof. Ahlqtolst pitää
esitelmiin; jit juhlapälwälliset pitää etisi-
päitoäitä yliopisto, toisena kaitpiitiki. ——
Iulistuksen sahatoeroti suorittattii-
s esta Suotnessa wielä kolutett wuoden ku-
luissa on senaati ittttitiiitt 23 p. joulukuitta
1880. —— Asetoeltoollisia oit Helsiti-
gissä 323 tiiioriikitistii (-H. D.) –— Hel-
singiin wiikiliikit, henkikirjan ttittkaati
36,310, soistit 16,400 tulehen" ja 19,940
waitttottpitolta. :ltäistä passilla Wenäjällä
3,458 hetikeä. Henkirahoja maksaa 9,938
ttilestii jit 12,526 nitistit. "Witkinaista
thötä ei ole 10,550 heitgellä (H. D.) —
Kallis erehdys ott tiipithttitiitt Ttiriiti
—Tampere"";t—"siilitiet-"tilintutti rautatiellä,
sillit ratakiskojen sideraudat sanotaan ole-
toati tiilit hiiottot että niidet täytyy paiittit
sijaan, jotkit kittiliitoat itiaksiitoittt tioiii
450,000 tnarkkitit. Täuä toitottita käyte-
tääit kiiitetikiii ehkii waan 100,000 itiitrk-
kita tähän korjaamiseen. – Lahjoitus-
maa—asia oit jo melkeen lopptiiitt saa-
tettu, sanoo Wiii,inrin kiitoernöri wiime
ioitosikertotintksessaan. Tähäu saitkka on
ltiitastettii 807 tiiaiitt. eli tioitt 2,053,864
tynnyrinalaa 64,007 astikkaalla ja tekee
lunastussumma ]4,311,025 markkaa. Lu-
nastamatta onalnoastaan 86 tnantt. eli
itolit 170,000 tyttiiyriiialait 10,000 astik-
kiialla ja owat nämä hajanaisia, pieniä tl-
luksia. — 1808—touoden sotilaista
oit titas yksi kiiolott kautta mennyt totoe-
reiitsit luo, etit. kersantti "Kajaanin piital-
joottassit, kouttokirjitrl Fredrik Stähl-
lie r g, joka ktioli lilp. joulukunta Sotkaitiossa
9() wuoden tässä. —— .siansakoulnuopet-
taja I. D. Lampinen on saannt lutoatt
Waasassa toittiittitit kaksi sattotiialehteä,
joista toinen ott suontenkielinen, niitieltä
"Ahth Sanotnia Waasan kaupungista
ja läiluistä", ja toinen ruotsinkielinen ni-
nieltii "W iisa framät". Inu-
ta l aisi a oit Helsiugissä kaikkiansa
361 heitkeii. (Hlil.) -— Arpajaisia
sitoitiiilalseti teaterin hyttiäksii itiotitatt
pitää he.litiikuitii 2 p:nä Toijalitssa jit Her-
ritlati aseman lähellä; iiiyöskiti §lianmaila
heittäkitiiti alussa. —— Lapsi ott p ala-
ii" iit Hausjärioen pitäjän Herajoen kylässä.
Aidin poisnientyä jäi kotiit kaksi hänen
poikiiattsit ja jalaton kynttiliiiipitla litiidatt
päähätt palamaan Wanhempi poikii titik-
ktti, tiuitta lieriisi, kitti tuli oli walloillaati
huoneessa; hän pelastui, ioitati nuorempaa
weikkoa ei tiäkynyt. Hiidiin tullessa oli
pietti ioitlttaja iiistiitttjt päätisä wuoteen
itllit oleniiiitti koppaan, jossa piiiiitpttoli jäi
palaatiiiittit, waan alaruumis oli kärmen-
tynyt pahanpäiitiäisesti. Olkoon tämä
ttitiille waroitukseksi! (U. S.) —— Wale-
kitolltit. Jäkäs työmies Oulnssa kaatui
äkkiä hengetiinnä litattiitalle kotonansa;
hiturit el saatit mirkoinaan ja hän paiitiiit siis
rittiiiilltia eri hitoiieeseii, nitttta siellä ukko
seitraaiiiatta aiiititiitii k:lo 2 "iiotisi istualleen,
ihmetellen, miksi hiili näin oli yksinään jii-
tetty. (O. "8.) —— J n ii t a l it i sista saawat
senaatin kiiskijit tulikaan kaikki ttiitttt liihtee
maasta pois paitsi niirasta poislasketut tahi
tiiirkaerott saatteet ioetiäläiset sotamiehet ja
heidiiti perheeiisä" Helsiitiitistii oto.it jo tiiutt-
tatiiitt saatteet kästyu lähteii pois tiittiiiti
kiinti kuluessa (H. D.)
Klrjeettwaihtoa.
Paawo So rta w alassa! Klrjeeiiite ei
niahtttitiit lehteen; odotamme toisia kirsi-itiinne.
ni
Liihetetty.l
A tt r a.
Siia kauan kaipasiivat
Halusiwat hartahasti,
.il’ysellniät kiinto-miehet
Tledentiehet tiedusteli;
Auratt ratinalla asujat
Wiljeliät wieretnillä.
Liekkö Aitra ahtolassa
Ulapalla unholassa,
Sywyyden sylissä tuolla
Litkkat,iäillä lainehilla
Tahi takojan pajassa
Sepätt selwäit ahjosessa;
Tekeillä terä wahwa
Watinas ivaiikka ivat-tuimassa
Iott’ei kärki käättnähtäisi
Terä tiellä toäätiiiähtiiisi
Ripsiihtitisi watit-tias rikki-,
Jos sattuis sala litvehett
narahtaisi kalliohon;
,
Ei lie Atira ahtolassa
Ulapiilla unholassa,
Mailla miesten mahtamien
Kaiitun kiittsitit kuiiluwieti;
Jopit saitptnipi sanoitta
Lewiääpi Atr:a lehti,
Wäinön tn-.tiile mahtamille
.ilalewalitu latikaisille.
Ei oo tiutali minikalainen
Mitlli mailta wierahiltit
Piirros pitkitti matkan päästä
Tnolta puoleti pohjan lahta;
Se ou suorii Suomalainett
Malli maastamme kotosiit
Attran raitititlla rakettit
Weisteltyuä wiereniätlä:
Kyhätlytiii kijiitiijille
Waralle malaisen kittisiin.
Niin nyt kynnit" kyyiiniittele
Wiljott mailit toilll-Iittele,
Korwen kulinat kuuluisiksi
Kasioitwaksi kankahamtne ;
Jotta kastoit kaunihisti
Yleitlsi toiioott tauko!
Kukkiiiii uittpiila upea
Hopealta hohtawainen,
Herttaisilla helpehillä
Ktilta helmet helpehistä-
2.—""——. .,; . . .-. . ..
Kirje Helsingistä.
Tammik. 1 1881.
sHelsinglii wäestö ja wirkaktttinat" —— Helsiiig-
fors Dagliliid ja seit heittiheiniolaisteit ohjetina.
— "Maaiintie"—laulu ja Ruitelierg.)
Knteti Auran kiintiioitcttatoat lukijat jo
luultawasti ennestäänkitt tietäwät, kiitiiiiät
täällä Helsingissä, tiiitikititi niuuallakin
iliaassamme, nykyjään ankaraa taistelua
kaksi eri pitoltietta, tilitiittiiitt sttoitieitiiileli-
siir ja ruotsitiinleliset. olioleniiuat pointis-
tatiiat kaikki tooiiitattsa.
Walitettawasti kyllä on Stionien pää-
kititpiittki wielä suurimmaksi osaksi ruotsiti-
mielisteit wallassa. Tosltt ott, ktitett toliiiie-
syksyiiieti wäetilaskit osoitti, kolmas osa kiitt-
pttitkitittiie 42 tuhannesta asujatnesta sito-
tiialitisia. tl.liiitta tämä wäestö ott melkein
tykkätiääit ioaitti alhaiseitipait työkansaa,
jolla ei ole sttttrtii äänitoiiltaa kaupungin
yleisissä asioissa. Milt’ei koko kauppasäiity,
melkein kaikki ioirkaittiehet owat ruotsalaisia
sekä kieleltääti että mieleltääii. Mnuta-
mitt yliopiston opettajat, itittittiittiat koulit-
tttiehet ja tiiaisterit, siinä ehkä kaikki, jotkit
kaupunkimme t,ileisissii asioissa koettaioat
suomalaisuuden itsiitit ajaa. Mittta heidän
sitiiittisa omitt useimmiten toitati huutawan
ääneuä korivessa.
Ani harivat otoitt ne siwistyneet perheet,
joissa suomi oit yleisenä ptihekieletiä. Useis-
sit ei edes ymmärretäkkään suotiieitkieltä,
wieläkiu harioenitnlssa osatititti sitä kittiiiol-
lisesti piihitit. Palkollisten stttista saawat
lapset silloin tiilliliii kuulla joiikiitt stioittit-
laisen sittiitii, iitttttit palkollisetkin itseiniiiti-
teit, waikka tänne tullessansa otoitt olleet
aitosuomalaisia, oivat muutaman wuoden
täällä oltitaiisa oletolnaaii iiiitt hietioiitiitieet,
ett’eiwät enään ole osaaioltiattsakaaii otttait
äldiiikieltänsii.
Opetttskeilenä melkein kiilkissit oppikouluis-
samme ott yksiuomaan ritiitsi. Waltion kiistitti-
taittaa koulua ei ole yhtäkääit suomalaisista.
Yksityinen suomeiikiielitieti alkeis-opisto jit tyt-
tokoitlu sekä itiniitamat kansakoulut owat ai-
tioat opiu ahjot, jois.isa niaaititite iittiitllit kielellä
jaetitittt opetusta. :oliopistosta on wielä ettitti-
iuätsi osaksi ruotsalaiseen kiiitpiiitii pitettu.
Waati kotitie sett prowessorelsta pitäioät
luentoja suomenkielellä, toiset kitikki, tioitt
20 paikoilla, ruotsiksi. Cällä ei ktiitetikititii
ole sanottu, ett’ei yliopistomme opettajien
joukossa olisi useampaa, kttitt toaati kotitie
suoinenmielistä. Ei, ttiiitta iiiitä oii use-
itttipia siiiiiiieninielisiä, jotka joko eiwät
kykene pitämääu luentoja suomeksi titi eiwät
ettiiiiii wauhemntalla piioletla iikiiiitisii tah-
do itiitttteti rttioetit uinuttamaan opetus"-
kieltänsä, johott otoiit tottuneet.
Iaakko
—-———
On kuitenkin yksi seura Helsingissä, jos-
sa suomenmielisyys on woitolla. Tämä
oit suottien ylioppilasktiitta. Nuorisonpo-
weeti parentiiiin kuin tittiiden pystyy isän-
maallisen innostuksen tuli. Nuoriso parem-
iiiitt knin ittiiut katsoo ttilewaisuuteen ja
ihailee kitititiita aatteita, uhrateti woimian-
sa niiden toteuttinniseeit.
Helsinkiläiset eiwät kititeitkaan ylioppi-
laskunnassakaan ole muttta, kuin sititriin-
maksi osaksi ruotsikiihkoisia, eikä heiltä woi
parempaa odottaakaan, koska ei omena
woi kauwas pitusta pudota. Mittta kaikeksi
ontteksi otvat Helsinkilälset waan pienempi
osit seit jäsetiistä. Stioinetttme sydätttitailta,
Karjalan, Sawon, "yättteett ja Pohjantttaan
syittiyttättiät oioitt tie, jotka nykyjään owat
ylioppilaskitttttait euetniuistönä.
Kauwati ei kiilteiikaan ole ylioppilas-
kunnassakaan ollut suomenmielisyys war-
initssa woitossa Wasta niititte syksytiä,
kitti sitatiiii lupa pitää yleisiiä ylioppilas-
kokouksia, ioasta silloiii pääsi se warmaan
woittoon. Ennen tawallisesti, kitti jotakin
yhteistä juhlaa tai tiiuitta piti toimeen
paittattiittt, oli kieliasian suhteen kolnte osa-
kuntaa kolttteit wastaan.
Ylioppilaiden joukosta lähtetoät kansant-
tiie ioastaiset toirkittiiiehet, joidett kiisiin
tiiaamme ohjat aittietaati. Toiwottawaa
on sentähden että suomentiiielisyys toastai-
suttdessit saa yhä enemmän sijaa pääkau-
putigittkiu wirkamiesten ja johtitniain hen-
kiliiiii joukossa.
Wuosittaiin tuutittaa "pääkaupunkiimme
hywin paljon sulunalaista wäestöä. Kijin-
titeiiett wuotta takitperlii osoitti wäenlasku,
että täällä 32 tuhannesta asnjamesta oli
toaati iieljäs osa eli 8 ttihattit siloiltalaista.
Tämän wuoden niäenlaskun tniikaitti on
täällä, tiiliikiiiti jo iiskett ttiainitsiimtne, 14
tuhatta stioittalaista. Niistä 10 tuhannes-
ta, jotka wiime ioiiosikyttiinettettä on tullut
lisäätt, on siis enempi kiilit ptioli siioitta-
laisiit. Siiotitalaista wäestöä ei siis Hel-
singistä tule wastaisitudessa piitittuttiaan,
jos toiiati ioäkiltiku satiiassit suhteessa wast’
edeskiii enenee. Kun wattit säätylttokat
sitomalaistuisiwat, olisi kaikki hywin. Sii-
heti kttitettkltt wielä kttlutiee alkoja, eittiett-
kiilit heidiiti joukossansa suomalaisuus pää-
see woitolle.
Sanomalehtiä kaupungissamme tulee tä-
tiä iiitiotttia olettiaatt wiisi päiwälehteä.
:lläistä ott ainoastaan yksi alttoa sitoitien-
kielinen, toiset kaikki ruotsinkielisiä. Rnot-
siiiikielisistii ott kuiteitkiit Iliorgouliladet
stioitietiiiilelltieii. Sitä wastoin owat Hel-
siugfors Daglilad, Hiifwudsstadsliladet ja
Helsingfors rttotsikiihkoisia. Etetoiit wiime-
mainituista kolmesta ott Helsingfors Dag-
lilitd. Hitfiondstadsliladet ott kaupungin
yleinen iltiiotuslehti eikä jitiiri tuitusta pi-
dit wäliä, kun witan ihmiset siiitrissa mää-
riti seit palstoilla ilmoittawat, iiiitä heillä
oti tuyytätoää titi tniiitta tarjottatvaa.
Helsingsors taas oit hurjimman riiotsikilh-
kolsuttdeii eli toilkingilälsyyden skandalilehti.
Uttsi Suomentar jit Morgonbladet kyllä
toitlppititsti ajawitt suomalaisuuden asiaa,
tutitta ttiillä on Hclsingissä yleti wähän
lukijoita eiwätkä siis tooi suuresti kaupun-
kiiiittie itsiiiitit ttttttittita. H:lsingsors Ditit-
blad täällä ott wallitsewana saitoitiitlehtien
joukosta, sillä sen mielipiteiden kannattajia
ott eitittittiäti wallassäätyläisissämnie.
Ymmärrettäwiiä oit, ettii iiiititiit eripuo-
lueldeii lehdet owitt useiti riidassit keskenän-
sä. Niinpä ott koko wiime kuukaudenkin
ollitt ankaraa taistelua tiiideti wälillä.
Tiistä ehkä Atirankiu lukijoita haluttaa
sitada kititllit wähän ettetitiitiin. (Iatk.)
ulkomaalta.
Englanti wetää tätä ttykyä kaiketi
htiotniou pitoleettsit. Selkkaiikset Jrlaiinis-
sa eiwät sitittkaiiti näistä seliiieiteioän, ioaati
päinwastoin kiiytoän yhä sekitioaittiiiiksi.
":lliaitllitto pitää peloti ja kittiliiötuksen
katitta kalkti kowan kiiittetttotisit alla. tl.littr-
hia, ryöstiijä jit kaikenlaisia rikoksia tapah-
tuu; poliisi itioi tahi paremmin toarsiii har-
woin uskaltaa ottitit pahantekiät kiitti ja wielä
hitrnwmiiiin iiskitltawat tuomarit käyttää
laiti koko ankaruutta heltii wastaan. Sett-
pä tähden kuuluukin seittiioisiit, ettii kun
eräs rikas lordi joutui maaliiton patinaan,
kittiisi häneltä kitikki piiltiieliat, lapsiensa
atolilla tiilitili hiitten holtaa titlottsa tititett
woi ja, kun hän tahtoi tiitiiidä karjansa, ei
kiitaan uskaltanut ostait, ja kitti hiitten
piti wiedä se Etialaiitilii, ei lalwatioittista-
jat, eipä stiitret hiitirijlaitoa-yhtiötkääit ottit-
tieet toiediikseeii. .liitti tämän ohessa tnaa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
