- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1881 /
6

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

sin hywät, ell’eimarkkinoille inttiin muassa
olisi tullttt ankara pakkanen. Se on titel-
koisesti masentanut yleistä markkina-iloa,
sillä aiwan pianhan ilonnesteet haihtuu
pakkasessa; tämä ei ollut kuitenkaan titi-
kään surkuteltawa seikka, nttttta pahempi
oli, että kyliiiän takia oli wähäti wäkeä
liikkeellä ja kaitppa käwi huonosti. Pttti-
tawaroita oli sentään waithati taivan inti-
kaan titotu jotetisakiit paljoit ja tiiyöskiti
paltvatttta naudan" ja lampaanlihaa, tiuitta
hinnat pysyiipät toki korkealla. .liirkkoto-
rilla saatiin nähdä miikasta pellaitutkauppaa.
Mitä markkinahintoihin tulee, katsottakoon
torihintoja Turussa lehdeit wiinieisellä
sitoullti.

—— Talonkaupva. Entisen maakauppi-
aan K. J. Trobergin taloit N:o 31;,"20
korttelissa 1:ssä kaupunginosassa, oit enti-
nen siltaiooiiti G. Bröcker ostanut aktita-
ritis L. Tallbergilta 6,200 tnarkalla. Mai-
nitttii taioit htiitsi herra Talllterg tviittie-
ivtiodeti jottlukuttti 30 p. pidetyssä julki"
sessa ivapaehtois:ssa huutokaupassa 6,025
markalla.

—— Kimitloisuns kaupungissa. Metitteel-
lä wiikolla liikkuiwat etenkin seitraawat
taudit: watsa-ja sttoliköhä, jota sai-
raisti 14 henkeä; kurkuköhä—— 15 h.;

rintaköljä — 9 h.; wilutauti —"—
15 henkeii.
—"— Läänin sairashuoneesen oit, kuten

S:lle T. on kerrottu, taaseit ttiottt setittitoisia
sairaita, joita asetukseni titukaait ei saa titil-
lään ehdolla sanottitttit laitokseen toastaatt-
ottaa. Asetiikset kieltätvät, iiäet, setiiiiioisteii
sairasteii wastaanottainista, joilla oit tarttu-
ivia tatitia niinktiiii kuumetautia, ritpttlia,
tuhkarupiilia y. in. Ei siinä kyllä, että sai-
raita, ktitt niitä tätett kuljetetaan kaupitti-
kiiii, suotta waiwataan, "waati siten leivite-
täätt tatitta tityöskiti. liteliaisiiiis waatii,
itäet, että sairasta tnennääti katsotiiaan ja
säälittiääit, nitttta setiraiis siitä oit taival-
lisesti se, että uteliaat itse jotititivat tart-
tttivaii taudin uhriksi.

—— Asewelwollisia ott Uiidessakaupun-
gissit kirkonkirjan tititkaatt 37, soistit 16
oit tiieriittiehiä ja sentähden wapautettitja,
4 tiettäivästi aitioaita poikia, 3 raajarikko-
ja, 1 ylioppilas sekä 3 tvapaiitetttja ase-
tvelwollisuuslain 8 §:lätt ttojassa.
Uudettkanpungin maaseura-"
kii ii n itssa ott aseioelivollisia 5, joista 2
on tneriitiiehiii ja molemmat owatkiti hake-
neet tvapatttusta. Uttdellakir-
ko lla aseioeltoollisia 38, joista 5 oit me-
ritniehiä ja ttiyös haketitit wapautiista sekä
6 aitioaita poikia.

— Ehdolle täkäläisen merikulku-koulun
awonaiseen opettajawirkaan ott koulun joh-
tokuitta panttut merikapteenit Berginan,
Nordfors ptioltosaitalla ja Schröder.

(Ll. U.)

—— Myyiy osuus kirjapainossa. S.T.
kertoo: Kirjapaiitonsaktori J. F. Sund-

strötn, joka iviitiieiset 17 wuotta ott ollut
osakkaatta kirjapaiito-yhtiössä G. TR Wi-
liin ka K:ni, ja joka nyt oltuttatt 54 wuot-
ta kirjapaiiiotyössä, enentyneen siltiiätatt-
ditt tähden on pakoitettu luopumaan tästii
toimestaan, oit uäinä päitvinä myynyt
omaamansa tieljäiitien osatt kirjapainosta
ja siiheti kultttvaii ½ sanomiin Alio Uit-
derrättelser ja Satioiitia Turusta kirjan-
painaja G. W. Wilcån’ille, joka siten t. k.
1 päiwiistä yksiitääti otiiistaa ttiaiiiitttti kir-
japaittoii ja sanontalehdet.

— Pöytyältä tattiinikiittn 11 p:nä 1881.
Kaitsatiivalisttisseuran turkulaisen haara-
osaston meidän kittinallemme lahjottaiitaitt
rahojeit awulla aikaati pantawa lukusali
awattiiiii juhlallisesti tämän ktiitti 2:tia
p:nä kl. 5"jpp. kansakoulumme sutitessa
salissa, jota tästä lähtien entisen tarkoi-
ttiksetisa keralla käytetään myös lukusalitta.
Jtse aivatispiiheeii piti kirkkoh. Ahlman,
jonka jälkeeii kansakoulun opettaja Oksaiien
saneli joitakuita ttiietteitä näiden sattojen
johdosta: "sitä kuusta kuuletiiittett, jonka
jtttirella asiiitto". Juhlallisuus piiiitettiiti
"maanime""laulun laulatitalla. — Peto-
eliiinteti tappamisen puuhassa olla-.iit tääl-
läkiii ja keittoja koetetaati keksiii niitten kii-
kistamiseksi. Eikii iltttiekään, ettii int-inen
iitto ott saatiiit ioallatt miesten tiiielissii,
kitit nutistaa ettii jok’ainoa tapettu sitsi
ttiottaa tappajalle 700 titarkait rahaivoiton.
Tähäii asti ott stratti 3 ilwestä hengiltä
pois. Mntta koittaahatt kerran kostot! päi-
wä sitsillekitt, aitiakitt keiväällä, jolloin kaikki
talottisäiiität oivat weltvoitetttt wäkiitensä
hakeiiiaati siidetipesiä metsistänsä. 2’; mar-
kaii sakon wetiiä jokainen mies, jok’ei ota

osaa tälläiseen etsintätoitiieen. Kewäällä
siis ei olisi hauska olla sutena, wielä tvä-
henitnän hauska olla sudeti pentuina!
Kauppapuoteja löytyy kutinassamme 6,
joisttt 3 Aitran pysäyspaikan luona. Kin-
geliniii oluttehdas" Turussa on ottanut
huostaansa seit seikan, ett’ei täällä olla
olutjuomaa wailla, mainittu tehdas kuin
ott tteljääit eripaikkaan asettanut ttiyyitiä-
läti, jossa tätä herkkujuomaa tarjotaan
asiinomaisille janoa kärsitville. Asittiii näin
ollessa kysyn: tnitä on siweellisyyden ja
yleisen järjestykseii hyiväksi tooitettu seit
katitta, että maakauppioilta kiellettiin olitt-
tiiyyuiiseii oikeus? .lkuniiassamnie löyttw
tityös yksi tviinapolttiitto.
Uutta wirsikirjaa ja katekisiiioa tarkas-
tatiiaaii oit 14—henkinen komitea malittii:
tukemaisuus ott osoittama kuitika titoitta
ivatihaillaan-oliaa löytyy heidiiti joukossaan,
Wäkiluku kunnassamme karttui wiime
ivitoittta 202:lla hengellä, tekee nyt yhteensä
3,937 henkeä. — Opetusta nauttiaksensa
kansakoulussa tänä wuotena oiotit ilittoit-
taneet itseitsä 29 potkita ja 23 tyttöii.
Warttukoon tämä nuoriso nousewa run-
saasti walon waroissa! Pekka.

—— Halikosta, tammik 5 p:nä. Mitä
meidän seurakuntaatiiitie ttilee, itiin saati
sanoa, että siivistys oit setiriikuiiitassaiiiiiie
edistymiseen päiii, tvaikka tosin ivanhalla-
olioitakiti löytyy. Kaksi kaitsakoultia oti
iittitttamat wuodet waikuttanut kalliissa
tarkoittiksessaatt ja oiikiit lukutaito edistynyt
nuorisossattnne Seurakittinassamiiie oit
myös lainakirjasto, josta kirjoja laitiataait
ahkerasti, ja niitä luetaan myös halukkaasti.
Kutttalaisten mieli onkin käyiiyt niin p:tl-
jott siwistykseeti päin, että he tilaamat sa-
nomalehtiä entistit "eneinpi ja lukeivat itiitä
suurella haltilla. .liitit joku wieras eli tintit
saattiiti titletnaati heidän liiokseitsa, itiin
ensiksi kysytäätt, oletko saanut sanomalehtiä
lukea, ja sitteit titiitus.tillaait yhdessä, tititii
itiissä on uutisia, ja tässii heidän hetkettsä
kuluu hupaisesti —— Kiiiinassamine oit kyllä
paljon kyitiiittiehiä, joilla olisi hyivä aikii
kytiääii ryhtyii. Mittta koskit he sitä pitä-
wiit enemmän ruostumassa, kitin sitä käyt-
täiviit, niin olen minä oppiiitaton siiheti
ryhtytiyt, tntttta pyydän "ett’ei oppineet fi-
tä paheksu. Lopttksi toiwotan oititea seu-
rakunnallemme ynnä ntoös Aitran lukijoille
Oppiinatoii.
Suoinen iiiiitisteriuialtiosihteeriksi
ititttitetty salaiteitivos T. Brutiit, joka
tähän iisti ott aitioastaitii Wenäjällä
palwellut ja siellä kasivatuksensa ja ottetttk-
setisakin saaniit, kuttlitti kititeitkiit aitta
tarkalla silmiillä pitäiteeii Sitomeii oloja
ja nieidäti lakejatiiinekiit tyystin tutkineen;
myöskin oit hän ttioii tuostakin oleskelltit
isätiinaassaan hänen omistamassa "Poitsilan
kartattossa, lähellä Haminan katipiitikia.
Taitoitsa ja ttittitollistttiteiisa sekä sett sito;
sion katitta, joiika häti oit H. M. Keisarin
luona saawuttanut, ott hiitt toiwottawasti
sopiwa mies edustamaan isättuiiiaiisa asioi-
ta siinä korkeassa mirassa, johoti hän nyt
oti ittääriitty.

— Waltiopäiivä-esityksiä. Ensi maltio-
päiwille annettaneen artti. esityksiä muuti
tittiassa seuraamista asioista:

palkkioista senlaisista pesänkirjoittiksista
ja peritttiönjaoista kaupungissa, joita teke-
titääii mustuman-"oikeus määrää toimitus-
miehet;

titttittais-aikaiti tiittistonierkkieit sttojelettii-
sesta ja säilyttäiiiisestä: ;

irtolaisista ja iiiideti kanssa itieitettele-
iiiisestä; sekä

rokon-istutuksesta. (11. S.)

—— Waltionrauiaiiet. Tiilot wiime ivit-
oittia aina titarraskiiiiii loppttiiii olimat:
Helsingiii – Hämeenliiitian —— Pietarin
rataosalta 5,022, 102113, iv. 1877) santaan
aikaan 4,i";08,2—t!;: 11; Haiikonieiiieu ——

5;;iiittinkäätt rataosalta 309,316: 79 ja
w. 1873) 2:38,42ll: 56; sekä Turuit
–Tampereen——Hämeetilitinan rataosalta:

947,332: 09, iv. 1879ainoastaan 776,049:
53.
—— Sitoin. kirjallisuuden Seiirait koko-
uksessa taitiiiiik. 8 p. ilmoitettiin lahjaksi
maist. D. "8;uihl-ivainajan tekeiiiii kaitsan-
säivelieii kokoelma sekä Juhana Niiuttalatt
eräs runokokoelma. Maist. Swahn’iu te-
kemää englantilais-suonialaista saitakirjaa
päiitti seitra painattaa 1200 kapp. .llanslia-
iieitivos .Lönnrotiii autaman ohjeen titukaaii
otettaisi hänen suom."ruotsalaisen saitakir-
jaii lisämihkooti etupäässä yliopp. A, .lial-

lion ja prowasti .Wareliukseii sanakeräyk-

set, sitten ne sanakokoelmat, jotka seura
eittien oniistaa tahi eittien tulemaa wiiosi-
päimää silleqlähetetään, sekä loitsitrunojeti
otidot sanat — Seurat150—wiiotista juh-
laa warten toititia pitäiiiään walittiin prof.
Yrjii Koskitien, maisterit Ahlman ja Roth-
sten sekä kanslianeuwos Borg —— Kielitie-
teellinen osasto ehdoitti painettawaksi yliopp.
A" O. Löniiliohin’in toimittaman siioni.-
tvirolaiseii sanakirjan sekä runoustutkiakuit-
ta tnaist. P. Cajanderin "tosi-runollisella
aistilla ja taidolla" tehdyn "Romeo ja
Juliatii sitoutenttokseii. Kilpakirjoituk-
siita Parmasen piilkiittoa marten oli jätet-
ty 9 alkuperäistä näytelntää" –— Prof.
O. Dotiiier ehdoitteli, että seurit tästä
wuodesta alkaen ryhtyisi ulos antainaan
kielitieteellistä aikakatiskirjaa, josta ilmaan-
tttisi yksi tvihko joka kolttias kiitikatisi. —— Lo-
piiksi päätti seura antait arpajaisiin siioitta-
laiseii teitterin hyiväksi kirjoja noiit 100
markan armosta.

—— Suoinalaiseii teaterin hywätsi pidet-"
tiiti Rauinalla Loppiaisita kirjallissoitan-
nolliset iltahuivit. Kirkkoherra Roschier pi-
ti ivilkkaan esitelitiätt tiäytelttiätaiteen kehi-
tyksestä ja seit nierkityksestä. Paitsi tätä
sekä eriistä illalla tttyöheiitiiiiii pidettyä pti-
hetta sisälsi juhla-ohjelma; kuwaelmat "Pil-
iveii weikko" ja "Pohjolan impi", torivi-
soitantoa, deklaniatioiiia, kööri- ja solo-litit-
liia (muuti titiiassa "Nouse rietittä Suo-
tiieii kieli" ja "Wärt land"). Loppu-iltaa
tvietettiiti hupaisesti tatissilla aamupuolelle
yötä. "Osan-otto oli" —— sanoo U. S:reii
kirjeentvaihtaja — "ihan yleiiteit, ja kaikki
tiiikyiivät olleeti yksimieliset siitä, että huivit
olitpat mitä oiitiistuiteiiiiitiat

— Professori tiivi-denskiöld saapui kes-
kiunikkona illalla k:lo 11 kaupunkiititiiie.
:ilautatieii asetit.tlla oli häntä ivastaan-ot"-
tatnassa, paitsi ltikeiiiatoiitii ihtiiisjotikkoa,
lääniit kitivernöri ja moitet lähetysktiiitiat.
Häiitii terwehti jtthlatoiitiikititnaii ja kau-
pitttginmttittitisiitiesteii puolesta malti-"niett-
tvos Lindelöf ja yliopiston puolesta reh-
tori, professori Lagus. Prosessori "livr-
denskiöldiit astitttita odotus-saliin ja sit-
tenkun terivehdyspuheet ottivat pidetyt, ter-
tvehtitoät häntä puolestansa ylioppilaat
raikkaalle ylioppilas-latilulla, laulamalla
"Suoutis sang" ja "Mitn muistuu miele-
heni iiyt". — Raikumilla "eläkööii"— ja
"hurraa"—hiiudoilla saatettiin häti sitten
ulos asettiahuoiieesta, jonka edustalla luke;
itiatoiti ihmis-joukko häntä uudelleen ter-

ioehti. Rautatien tori oli liettgaliittitlilla
ivalaistti. (li S.)
—— Nordeiiskiöld Wiipurissa. Ylimää-

räisellii jiinalla, jonka kaupunki oli kustan-
tatiut, saapui kunnioitetut wieras tiistaitta
k:lo 7!;10 e. pp. Wiipuriiii. Raastiiivait
salissa, joka oli juhlallisesti koristettu, lati-
siii maltuttsmiesteit pitheetijohtaja wieraalle
terioetiiliaisia, jonka jälkeen Maamme soi-
tettiin. Nordeiiskiöld kiitti ja muistutti
olleensa eittien ylioppilaana Wiipitrin osa-
kunnassa sekä mainionsakin syntyneen Wii-
piirissa. Wiipitrin sttoiiialaiseti kirjallistiu-
densettratt puolesta kiitti howioiketideittiota-
ritis Akerman suomeksi häntä hänen ati-
taniasta käiintäitiisoikeudesta itlostiileivaatt
kirjaan: "Begatt retki". Moiita nutitta pii-
lietta pidettiin ja rieiittisaato-’Isa kaitiiettiiti
Nordenskiöld tiioitta kertaa saliit ytiipäri
Poriittiiarsin soidessa. Siiuri kaitsatipal-
jous oli saattaiitassa asemalla ja laulajat
lauloimat Maamme. (H. D.)

— Nordeuskiöld ott "Pietarissa käynyt
H M; Keisarin pitheilla, jokii kaitait aikaa
puhutteli häntä hertaisesti ja pyysi, ettei
häit unohtaisi entistä isiinmaatansa; myös-
kiii on häit olliit Suuriruhtiuas .llonstait-
tinitt ja Perintöruhtiitaan liiaita ja ivas-
taaiiotto oli ivarsin ystämiilliiien perintö-
ruhtinaan puolison ja lapsien lästiäollessa.
Ia melkeen yhtäiiiittaisilla kesteillä ott tätä
kuuluisaa maaniies:intäittiiie kunnioitettu; itiin-
pii pitiioiit tilientrin siioin-.tiaisetkin hänelle
jiihlapäimälliset, joissa uinuit intiassa keit-
rali Jerneselt puhui siioiiieitkielellä siitine-
liergin muistoksi ja runomitalla :liordeitst’i-
öldille. Wieliipä kuulun häntä aiottaittaii
walita "sietiiriti kunniapormariksi.

— litistit kotiluja. .tlansakoitliin tytöille
sekä kaksi kiertämää lasten koitilta owat
Ikiiitliseit kuntalaiset päättiitieet perustaa.
.liiettiimät koitiiit tiileivat kohta alkamaan
toimensa; tyttökansakoulit oit päätetty amat-
taivaksi etisi syksynä. (11. 3.)

—— Ltiirkaknnuat ja suonienkieli. W-.ia-
sasta tulleet liedot kertoivat, ettii Waa:
satt huivioikeus tänä syksynä ott pannut

toititeeit suomalaisen osaston, jossit tutki-

taan ja ratkaistaan ne asiat, joista on
tullut suomenkieliset pöytäkirjat; myös tu-
lee howioiketts enneii pitkää antaiitaait suo-
itteiikielisiä pöytäkirjoja. Sanioin on Por-
wooit tuotttiokapititli, pispa Hornborain
ehdoituksesta, tiieiiiteeti tvuodeti wiitueise:ttä
päiwänä päättäityt tästälähitt antaa suoma-
laisia toimituskirjoja. —–— Nämät wirkakuii-
ttat omat osoittaneet sett oikenit tieti, jolla
iv. 1884 tapahtuipa tvirkakielen iittiiitos
oit tolineen pantawa; seitratkooti ivaan
iiiitttt esimerkkiä. Mtitta walitettawasti ei
putttu päiitivastaisiakaatt esiitterkkiä. Mits-
kun kirkossa on niniittäiti ruotsiksi litettu
läättintiiie kiitoeritöriivirastoti antama pää-
tös, koska ei lukia katsonut woiivansa rtt-
iveta mihinkään kiiäntäniiistoiiiieen. Asia
koski litiiiireeu wetäittistä y. ni. ja sitä
ikämäittpi seikka oli se, että resoltttionissa
oli ittäö.rätty aika, jonka kitltiessa siihett
tytymätön saisi tehdä ivalitttksia, josta kiti-
teitkin kiittliat eiwät moitteet saada"ittitään
tietoa. – .liiiittka titoitta tällaista selkkatts-
ta pitää wielä tapahtuman, eittieiikiiiit asi-
attoutaiset wirkamiehet tekemät iveltvollisutt-
teitsa.

— Littilnjithla tullee, kuten Mltl. ker-
too, pidettäwäksi yhteydessä kaitsantvalis-
titsseitran kolinaunen ivitosijithlaii katissa
Jymäskylässä etisi kesiiitä. Kansanmaliis-
tusseitta oit aittatttit nuottitvihkoja seka-
ja iteliääitisiä lititlttja warteit tiiille laulu-
senroille, jolkit aikoivat ottaa osaa laulu-
jithlaaii. Julilatoimikutita lienee asetettu
Iywäskylässä.

—— Pieui, tiiutta !valaisema esimerkki-

U. Suomettareii Matti kertoo, että eräs poika
tiiaaseiidtilta, joka oli käynyt, korkeaniiitan
katisakoiiliiii läpi, tahtoi päästä pitiitarhu-
riiioppiin yliopiston ptiut-.irhaiin. Herra
piiutarhiiri lupaisikin ottaa poj-:tn wastaan,
maikka ei poika osannutkaan ittiitita kieltä
kiiiit Sttoiiteii, tutitta piiiitarhitii päälikkö,
professori Lindlierg ei tähän suostunut,
sentiihden että poika ei osaa ruot-
sitt kieltii Iit kuitenkin ott asia yhden-
tekewä lterrs.i professorille, koska puut-.irhitri
yksinomaisesti pitää hitolta oppilasten ope-
tuksesta. Siis ei meidän tiitassa tvoi kel-
tvata edes puutarhuriksi, jos ei osaa tuota
siunattua "„kulturikieltä".
"Libei-tiliseit pitoiiieeti ohjeliiiati”” oit
oinaiseen ottanut "yksi sitoiiteitkieiinenkiii
sanontalehti, itiniittiiiii –— "Kuopioii Sano-
tiiat", I’roöit! sanoo U. S. ja samoin
Atirakiii

– Mniia uutisia. Tulipalo Wiii-
piirissa, joka häwitti puolet Papulan
kaupunginosassa olewan oluttehtaan raken-
uuksista, "saattoi myös surmiin kolmelle ih-
iitiselle (,O. F.) .llitttiiallislauta-
ktitttiati jiiseitet Teiskollti owat suostti-
neet oleiiiaati tänä muotitta ilman palkatta
ja ttitititaniat tämän ivitodeit lopitssa ervii-
neista jäseiiistii lahjoittitvat kolinaunen osati
palkastaati lainakirjastolle. (2. S.s
?! r p a j a i s et ott kaitppakirjiiri M; Nii-
tiiitett .uurusta saatiiit luttiau pitää ja tii-
lot näistä käytetään köyhäiii lasten pito-
lestti elinkorkolaitokseen noin 5 markiin
ofissit" Seuratkaa hymää tapaa. (11. S.)
– Uutta katekismon ehdoitusta
oit Rtiomedelle päätetty tilata 400 kaitpa-
le.tta. (li S). —– Suontalaisen tea-
terin hy tväksi pidetään arpajaisia hel-
mikuitti 2 p:nä .tioketnäen pitäjässä sekä
Poritt ja Tatnpereen kaupungeissa, myös-
kin Wiipurissa ollaan hankkeissa tehdä jo-
takin saitiaii asian huiluiksi. —— H iilmaus
kohtasi rataiitahti Hiigström’ia Haitkoiiieiuen
rautatiellii, kiiti hän tämän kuiin 5 p. oli
mietitässä jotakin tietoit seuraamalle wah-
dille; oittieksi taisi hiin ivielii wetiiii itseiisä
radatt simulle, johon hänen täytyi jäädä
yötänsä ioiettiitiiiiiiii, sillit wasta k:lo "
aamulla löysi waimonsa häneii pahoitt pa-
leltiiiieeita kiisislä ja jaloista. Miestä hoi-
dettiin rantatien lasaretissa (il "3.) —–
W ä k i iv a l t a a Hclsiiigin raastaman
etuhuoneissa teki murto" ja muista ivar-
kaiikfista syytetty mies H. Lönn, jok-.i tiil-
tuaaii istutttoliitotteista ulos iski poliisia ii.
W. :lliterii’ia kiisitnndoillaatt oikeaan olkit-
piiiihäit itiin koitui-iti, että merta purskahti
ja käsimarsi kiinti kankeaksi. (11. "3).
3 ti o tii e ii j ii o tfiii- he mon eit, ttiitte.ltii
"Duels jonk-.i kottsiiiii :’l. Degener myi Pa-
riisiiii, oit siellä !voittanut palkinnon, jol-
loin se juoksi :il !virstaa i; tinnitti-:isa 40
sekunnissa. Piai’koin se tulee kilp-.tileiiiiaii
10,000 iit:trkan palkinnosta, tuittia siiitii
tuiee ".Diie’"in juosia 18 wirst-.ia 43 mi-
nutissa, jouka tähden onkin entiseltii oittis-

——

tasalta pyydetty neuwoa. (H. D)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:26:53 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1881/0006.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free