Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Loptillisesti ratkaistawaksi otettiin ehdoitus
katippa- ja teollisuits-aikakauskirjatt perttsta-
tnisesta. Kokous oli yksimielinen tällaisett
aikakauskirjan tarpeellisuudesta, ja päätti
että sen ttilisi ilitiaanttia kaksi kertaa kitu-
kaudessa kiihdeksaiitaitteisetia, ja että kittikiit
ttuiiteroit tulisi sisältää, paitse kaitppiia ja
teollisuutta kosketvia kirjoituksia, myöskin
ilttioitiiksia, joita tviirteu lehdessä itiiia pi-
täisi olla tilaa. Asetettiin 3 miehinen walio-
kiitita, jonka tulisi hatikkia päätoittiittaja
lehdelle, joka olisi aluksi toittiitettatvityksitt-
oitiiian Rtiotsitt kielellä, kittiites htiotnat-
taisiiti, onko suomenkielinenkin tarpeen,
tnissä tiipatiksessii stiottialaiiteti käännös
olisi toimitettama. (11. S.)
— Siiomalaisett teaterin katinattaiiiisel’si
on Häitieetilinttasta lähetettyjeu painettujen
kierto-kirjeitten kautta maalaiskuntia yli
koko Häiueen kehoitettu ryhtyitiäätt toittiiitt.
Kiertokirjeet on allekirjoittanut Hänteeii lää-
tiin kuivernöriti rouiva Olgii vott Amtnoudt.
Niin kertoo H. S.
Pallkasitostuiniis. K. senati on
ivahivistiiititt Marttilau pitäjän seurakuti-
uatt tekeittäti suostiiiiiiiksett tiiletvati liikkaritt
ja urkurin palkkaamisesta, jonka ttiiikaatt
täitiätt palkka on: kolttte kappaa rukiita kus-
takin lukkarinpalkkaa maksamasta ttiiiati-
lastit ja 200 titarkkiia rahoissa sekä" kitkit
kollehtiii etiiäkirkossa ynnä ttiiiutiiittia tiiuitit
pietieinpiä ttilojii. (S. T).
— Taaskiti ruotsalaiset asiapaperit sito-
malaiselle kuunalle. Mikkeliti läätiitt kii-
wernöriti-wirasto lähetti Kerituäeti kunnalle
neljätt kymmenen ittarkatt sakon uhallit
mastattawaksi iieljä kirja-tvihkoa, joissa
kaikissa oli kitwernöriu-wiritsto käyttätiyt
Ruotsiit kieltä. Kuntalaiset päättiwät koko-
uksessii 8 p. Tamiitikuuta kirjat tiikiiisiii
lähetettäwiksi kitwernöriuwirastolle siioitta-
laista käännöstä hakeittaatt. Yhdessä ttäistä
wihkoistit oli walittuja käyttäiiyt ritotsia
!valituksessaan ; miitta toisissii suomea. Asia
koski kalastits-kiiitsijoita.
Mottetilaisista rikoksista syytetty
mittamies. Wiiiisitn lääniti eräästä ete-
lättpitoleisesta suomalaisesta kunnasta omat
tnitittaitiat heukilöt kuwernörille ilttiiatttii-
neet ruunittittiinistttiestä siinä piirissä seu-
raamista rikoksista, niittittäitt eläinrääkki’iä-
ttiisestä, juopumuksesta, ryöwääinisestä
niaaiitiellä, laittoiiiiistii wittigitsetnisesta ja
huolitiiattoiiiiiiidestii ioiriissattsa. (U. S.)
—– Muita ttittisia. —— Kansauwa-
listtisseiiraii haaraosasto Haitii-
nassa oit wuodeksi 1881 tilannut siittoiua-
lehtiä ja aikakauskirjoja kahteentoista litku-
saliiii maaseudulla. (Ilttt.) Mui-
ii aislii yd öit teki Getan kappelissa Ah-
itienatitiiaalla eräs torppari, joka ittiiitstit
löysi ttoin 850 kappiilettii ivauhoja hopea-
rahoja, jolkit yhteensä painamat ttoitt 11
litotia. (2l; 11.) Arpiijaisetsuo-
malaisen teaterit! hywäksi pidetään heliiti-
kuitit 2 p:nä myöskin Mikkelissä ja Iättt-
sässä. —— Ase" to elw o llisia Waasati
kaupungissa ott tänä tvitottiiii 7 3. (1l. S.)
— lliidenaikaiset mankien kulje-
ttistte.iimot otvat tvitliitistetiit Hämeeti
littuassa. Läättiti kiitliernöri on tiitu.
teettätiyt kojittt, johoti wangin käy lukita.
Ajaja saa istua edessä, eikä hätiellä ole
pelkoii, ettii iviitiki pääsee tiirttiiiitaatt hä-
nen niskaansa tuikkii pistämään häntä puu-
kolla tai tiiuitta semmoista kuitt tiseitt tit-
pahtiiti. Ei manki myöskääti pääse hyp-
päättiäiitt tuetsään, tiuiikka hättett kuinka
mielensä tekisi. Suwella sopii kojiitt alla
pitää pyöriä jit talwellii aittitroitii. (Hätn.)
— Wääriä rahoja oit jätetty Teu-
ivati itiiiiisttiiehelle wiisi ttiiirkiiti kappaletta,
joissa oli miiosiliikii 1572. fliiihat oli il:
tniatttajit siiatiut erältä .tiuiikkalaiseltiu
(W. T.) — Kuinka .ttyröläiset miii-
ttoiit pääsiwät stioliiiipuutteestii.
Kyröläisillä oli iiiiiiitoiti, ttoiti kolttie sataa
wuotta sittett, kalastuspaikkoja Liippitjär-
wellä. Kun nyt kaikkiini aikoittit ei ollitt
sitoloja kiiloihitt liikenetiiääti, suolattiin
näitä tiiitt pitkälle ktiiti piisasi, loput kiiloja
iipoitettiin sywiiti, kylmiin katinoihin, joistit
niitä tarmittiiissit mede-:iiii nostettiin, tiseiii
wasta talwisiiikiina, jäätyneinä. Jospii
eiwät liettekääit aitta olleet iiitviiti herkul-
lisiit, käwi kiitoja kiiiteitkiit syöminen.
(11. S.) —— Sortamiiliista tietää ll,
S. kertoa, ettii siellä ensi tiutali-)tiiun
alitssit pidetään arpajaiset siioitialiiisett teii-
terin hywäksi, joissa aikomus oit iiäytellä
Kimeu "Nitititiiisiintiirit". :liittöskin ott
siellä tekeillä sitottiiiliiitiett seitra.
Laitia kirjasto Siimitaipaleella oit
hätvitittyt siten että kirjastonhoitajit oli lai-
ttiitiitut kirjoja tiikiiisiti siiiiitiiittii ititioiitii-
kaan, kunnes kaikki oli lopussa, jolloin hä-
tieti wirkatoitnettsakin loppui. (Ilm.) ——
P o rista kertoo Satak. että kaupungissa
ott 90 aseivelwollista. Kaupuugiit ruotsa-
laiselle lyseolle oit kotilitu entinen oppilas,
joka tahtoo olla tittitematoti, lahjoittanut
kokoelman täytetyitäeläimiä. —— Kirkkooii
kuollut. Wesanttolla tapahtui wiime
Loppiaisena itiin oudosti, ettii eräs iäkäs
wainio-ihminen kirkossa, tiiltitaait ehtoollis-
pöydästä penkkiin istutttaan, hiljaisesti wai-
piii kitolemaan. Wierastomerit eiwät titituta
huomanneet kuin että waimo tvaaletti ja
pää alkoi paiittta alas. Häit kannettiin
pois kuolleena. Kirkkoon lähtiessiiätt oli
wainaja sanonut tittitetvan itsettsä eittistättsä
tvirkeämttiäksi. (Samo). – Kattsanwa-
listitsseitra on Ruowedeltä lukkari A.
Peltoseti katitta siiattiit wastaan ottiiii lukii-
kiukereillä koottuja lahjoja, yhteensä 15 iti.
90 p. — Wäärän rahatt pankki
suljettiin Kuopiossa siten, että tappe usta
otettiin kiini eräs itiies, Lassi Siippaiuen,
joiika tawaroita tarkasteltaessa löydettiin
kaksi tväärää 100 ttiarkiitt seteliä. Kiiii
sama mies myös wiime kesätiä oli kiitti
määrätt satamarkkasen katipitseitiisesta, itiin
oit hän joko itse "tehtailia” taikka aitiiikiit
"rahatehtaan" ivakinainen asiattiies, artve-
lee Tapio.
—— Tietoja Wenäjältä. Krotistadtiti
teateri paloi tämän kiititt 9 p. "Pelas-
tiiskeinojeti ja weden puutteen tähden tti-
lipaloti alussa paloimitt tässä teaterin ins-
pehtori Gawrisch ja koko hänen perheensä,
yhteensä 7 henkeä, jotkit asitiu:iit teiiteri-
hiiotieessa. Teaterihitone oli kiwestä ja
oli maksanut 200 tuhatta ruplaa.
Suuri waltiollinen rikosjttttn
tulee tutkittamaksi Pietariti sotapiirioikeii-
dessii. Syytettyjä oit kuusi, niiden etu-
päässä eräs Aleksander Michailow, ja ne
omat sosiali-tviillaukitmoiikselliseti puolueen
etetvittipiä tiiiehiä. — likaasi Wenäjän
tvaltiopattkitt korwiiainisesta siitä wiime
sodaii aikatia atitiettiiista ennakkomaksuista
määrää, että :valtiopankin atviiti-atitiit lak;
kautetaati ja ryhdytäätt keinoihin tvaltio-
pankin tvarojeti enentäittiseksi, jotta se tvoisi
puhtailla riiha-waroillaan sekä limastaa
waltion riihasto-kiiittmaritt antamat rahau-
nostokirjat että patikiit asetuksien iiiiikiiati,
suoda raha—laiuoja kaitpati ja teollisuuden
korottattiista warten, iltnan että tätä tar-
koitusta ivartett enään tarwittaisiin itutait
nios paperi-riihoja, sekä siten jos ttiahdol-
listit tvähentää jo liikkeessä olemien paperi-
rahojen lukua.
—
Niilo Aadolf Ets.lki Nordeuskiöldiu-
käytiti Suotuessa.
Kaukana ott ttiaatnitie ihittiskuuiian sydän-
itiailta, katikiitta on kansamme siwistyk-riett-
tojett keskuspaikoilta. Hiljiiisinii, tyytity-
iteittä lähettämät ioiiltattieret ratittoillettinie
kuohu-aaltonsa; kiitootvittia "wärähdyksenä
kaikuit täällä sota-torwieti toitotiis taistelti-
tatitereiltit. Hiiolimatta siitä sykkiipi täällä-
kiti sydän ihiitiskiititiatt riennoille; pyrkii
Suoitiett kansakin eteettpäiit siivistykseti kjellit,
pyrkii kitutaitiiiiiti ropotisit ihitiiskiiitttaii
yhteiseen iiarre-aittitati. Sangett hariooitt
ott sille oittiistiinitt metää iiiaailttiati hiio-
ttiiotii puoleensa. Hiljaisiiitdessit oit se työ-
tääti tehnyt, kiittätiyt ltiojaa otttiesta saada
edes iloita siwistykseti ja malott ivoitoille.
Niinpää oleittiiie ittekin nykyaikaan ilollii
ja ihtttetyksellii seuranneet itiiiiitioti ttiiiii-
tttiehetttitie N. A. E.”Nordetiski"iilditi urheata
tiitiketiiitista Iäämeren tunteitiattoinille tila-
poille; ihmetelleet hänen jätiteivyyttätisä,
amatessaan pohjati jäisiä seittuja wiljelyk-
selle jit siwistykselle; iloisimmalla myötä-
ttititoisiiitdellii kuulleet maineen kertoman
iooittoretkestänsä ympäri siwistyneen iitaiiil-
man. Jokiiiiieti Suomaliiineti ott tiitite-
iitit sydiiittttieiisä tiopeiittitiiiti sykkiwän, ttiie-
letisä iiljaiiititiiiiksi käymäti, mainitessaan
sattkiiri N-din kuuluisata niitteä. Lämä
masta alkanut totiasi on onnellisilla ettte.illä
koittanut Suomelleiitme. Miiiiititue on siia-
ttitt kuluneellii wiikolla iloitit jitloti poikansa
ut. 2l. E. :li-diii käyntiistä pääkaupungis-
satisii. "Se ott siiiiuiit itäyttää fuurtit riik-
kaiittiitisa poikaiin, jokii enempi kiiitt kiikitiiti
miiii Suoinen mies oit siiattiitiiit kiitttiiiiii
Suoiitenmaiille. Mitä jiiloiittii ja tileiiiiiitä
iiiaiissiiiitttie ott, oit rientänyt osoittamaan
kunnioitustansakuuluisalle tiiiiiiiniehellemine"
Emiiie erehdy, jos siitiottttiie, ettei kenelle:
käätt ttiiehelle semmoisia kittiniitti-osoituksia
tässä tiiiiitssii olle ositksi tullut. Tositi omat
tie iiitvatt wähäpätiiisiä iiiittett rinnalla,
joita mahtamat kansat ja maltikkaat owat
hänelle osoittaneet. Oleinme kuitenkin tva-
kiiutetut siitä, että Nordenskiöldille synty-
ttiätttaattsa rakkauden osoitteet otiiat ttiiiitii
kalliimiiiat. :iiiistä titotiistii juhlista, joita
Helsingissä ott hänen kuitittiiakseusa tvie-
tetty, tahdomme ittttistooti johdattaa aino-
astaittt kaksi. Sillä loistatviiiipia oli epäi-
leiiiättä Suoniien Tiede-seuraii ja Yliopis-
tott juhla ynnä ylioppilaitten soihtukulku
sekä Hctsittgiti kaupungin jiihla—pidot Ri-
tarihiiotieeu suuressa salissa. Moleinmat
otvat olleet ttiitä onnistuneimpia. Suo-
itieii—pithitwaisetkin otvat näissä saatteet
kiititiaksilla olla. Kitttpunkilaisteu juhlassa
piti näet professori Periinder siioiiteu kie-
lellä oiwa piiheett Vegii-retkeit tiedemiehille.
Niinkiiin ltiotittollista ott kiiikiiti kunttia-
ivieraitti kunniaksi pidetyissä puheissii joku
suru-mielitten kaiho siitä, ettei ttiiiattiitie
ole saatttit pitää jaloa poikaiitisa oiiiatiaatt.
""Miittall, siitioo m.iltioneiimos Lindelös
juhlapuheessansa kaiipiitikilitistett ylläitiai-
ttitiissa pidossit, "lyhytmielistä olisi walit-
taii, sillit tuskin olisi hän tieteelle niin suu-
ria hedelittiä moititit haitkkiit, jos hätt olisi
tänne jäänyt", jit kiittää R-diä siitä, ettii
"hän suurteit täitteiisä kiitittii oit ollut
amullisna sytittyiuiiiaäusa kohottamisessa
itiaailtttaii siwistyskaiisaitt rinniille".
Lauwantai aattiiitiii tititittiikitiitt 15 p.
matkusti wapaherrii N—d aatitttjiinassa
8;)ankoniemelle, iiteiitiäksetisä Expressissä
meren yli Riiotsiin, ttiuttii ttäyttipä siltä,
kitti ei ttiaaitiitte olisi tahtonut poikaattsii
päästää pois, sillä tneri oli iuotita wirs-
taa ulos selälle wahwassii jäässä. Wapa-
herra N-din ott setttiihdeti täytyttyt ttiaisiti
Pietarin kiiuttii palatii Riiotsiiii.
Wiha tiousi pesopunkasta.
Mukaelma.
Niin, koko asia koski waan pesopunkkaa.
Johanssonska oli laitiatttitit Teenporskalle
pesopunkkansa. Siitä oli eilen täsmälleen
neljätoista päitviiä. Kiiu Iohanssouska
näki sett jälleeii, oli se takapihalla, ttiiitta
yksi ivatitie ptitittiii. Iohanssonska lähetti
kohta Teenporille kiitilitstatiiaiiti tuota miin-
netta, tttittta setiittoisillit terweisillä, että tie
olitpat hämittää kokottiiiitt Teenporskati
hywätt maineen warowaisuudesta. Teen-
porska ei sallinut ajati kitlitit htikkitaii, eti-
ttenkuin lähetti terweisiä takaisiti, että putikka
oli ollut täydellisessä kunnossa, kiin se
wietiin takaisiit, tiiuttii lisäsi salaisen tviit-
tititksett, että Iohanssonskau etisiksi tuli huo-
mitta ttialka omassa silmässäätt — itiitä
hän nyt sillä tarkoittikaan. Kun he näin
olitpat täyttätteet keskitiäiset welwollisitittetisa
toisiansa kohtaait, lakkasimat he pitätitästä
yhteyttä keskenänsä; titiitta naapurit ryh-
tyitvät kohtii asiaan, ja kiitettäwällä itiitol-
la he piititiitsiivat wikoja ja ansioita ivits-
tiikkiiiti. Teettporskii pääsi tuosta puukka-
jutusta kertoinalla: kiiitika Iohanssonni
päiwänä etinen jouluaattoa oli tullut kotia
päissäätt "ttelittryoinin”. Tämä ratkiiiseivii
tieto uhkasi wiedä naapitrit Teenporskiiti
puolelle, kun Iohansonskiille iituistiii niie-
leeti (ja todistukseksi hän nimitti minä päi-
wätiä ja missä kuussii) että Teettporitt oli
täytyttyt tuutittaa etitisestä korttieristaatt,
kitti eiwät maksaneet hyyryäitsä Niin pit-
källe päästiin ja itiitt pitkälle pääsitviit
naapurit tiedoissaan.
Mitttit molempain perheitteti wälillä pa-
loi ivihiititiili yhtä"tihkaiiivatia. Siinä oli
alituinen taistelit molempain tviiittiojeti
wälillä aamusta aikiisiit myöhään iltaan.
Teeiiporskii seisoi kitrkisteleitiassii Johiins-
sonskaa, kun tämä kulki pihalla, ja ttitttisi
hampainsa unilista:
—– Oh, siitä lutittii, odotappas kiiti
minä . . .
Iit sillit erittomaisellii aistilla, joka eroit-
tiiit ihmisen eläiinestä, ttiitsi Johiinssonska
itsestään, että Teenporska seisoi siellä kitr-
kisteleiniissa, ja tiettä pystyssä jit pää ke-
kiissii seilaili hän poikki pihiitt.
Jii sitteti tiili Iohatissonskan wuoro
seisoit ikkunassa, kun .Teenporska liikkui
pihitlla, ja waikutus oli ihiitt siiitiattliiitteii.
.tiun wieraita tuli Iohiinssonskaa hake-
initiin, seisoi T.eenporskii ainit kartiitiietisii
takana ja hitusi lomitit:
— Mitä roskiiwäkeä titokin lienee!
Ia kiiti Teenporskii otti tvastiiatt tvierai-
taati, oli Iohititssottskalla oikeus istua
ikkunassaan jii sanoa:
— Mistäpä he nyt tiioti rahjuksen löysi-
wät?
.Teenporskallii oli pietti poikii, jonka tiiitii
oli .Tuomo; ja Iohanssonskallii oli siitiiati-
lainen, joka kantoi tuota kauheata nimitak-
kaa: Sepeteus Kristosseri. Koska nämä
molemmat lapset olitvat liiati nuoria käsit-
täiiiääit eläiiiätt todellisia welwollisuttksia,
niin tapahtui, että he monesta syystä
tapasimat toisiaan. Koska nyt Teenpors-
ka oli niin onnellinen, että hän etisiksi
huottiitsi heidän yhteetisattutttiseitsa, niin
riensi hän owelle ja odotti siinä uskollisesti,
kunnes Iohanssonska atikiisi otveusa, jolloin
hän kohta hitusi:
— Tiioiiio sinä! Tule heti paikalla tänne!
Kuinka tiioitta tuonista kertaa’ etikö ole
siinotiut sinulle, ett’et siitä saa olla tuott
Iohanssonuin ilkiöu parissa!
Oi! mikä terätvä pistos! Mikä tuyrkyl-
linen pistos. Johaiissonska parka weti
henkeään raskaasti ja waiwaloisesti; hänen
kiisivottsa hohtimat knin tuli, hänen siltiiänsä
oliiviit puhkeeitiiiisillaatt päästä. Hänen
täytyi painaa kätensä rittnalleen ettei sydä-
tttensä paikalla pakahtuisi. Oh, ktiitika se
tykyttää kolkutti. Miitta jo läiiiiähti Teen-
porin owi kiini eikä tällä kertaa ollitt enään
mitään koston toiwoa. Miittii se tekee
Iohanssotiskan kekseliääksi ja itiin tarkaksi,
että hän seitraatviilla kertaa ensiksi huottiaa,
kun lapset otvat yhdessä:
–— Sepeteus Kristosseri! Mitä siitä siellä
teet tuon Teetiporiu katuntiiiskiatt kanssa!
Saatpa wielä tarttumusta! Ttile tänne
entietikiiiii käyn pörröösi kiini! :-
Ja oivi läimähtää kiini; ja Teenporska
parka paitiaa kätensä ristiin, katsoo epä-
toitvossa eteensä ja huokaa:
–—;Iessiis siunatkoon! Sitä ihmisten
ilkeyttä! "
tilkemaalia.
A asi assa, tuolla puolen Kaspian merta,
taisteletvat wenäläiset tätä nykyä kiivaita
taisteltija erästä aroittaan kansaa, tekittt-
sejä, tvastaatt. Tämä sota on yksi niitä,
joita Wetiäjän waltakunta kauan aikaa
melkeen yhtätiiittaisesti ott käyuyt tiäillä
seilduiu warjellakseen kauppaa, jota aro-
kansain pääelittkeiuo, rosmoatninen, tie-
tysti kowin häiritsee. Tekitttsejä wastaatt
lähti jo iv. 1879 eräs pienempi sotajoukko,
itiiitta Geoktepe litttiassa se kohtasi komein-
tttait tvastitkseti kuin odottikaan ja sen täy-
tyi palata takaisitt suurella miestappiolla.
Samati litittau omat tekintsit nytkin wah-
tvasti mutustaneet ja’siihen koontieet koko
sotatvoitiiiittsa. Io wiime kewänä alkoiwat
tvettäläiset walmistaa tiutta retkeä, jota
ivartett he ttiiiiitt intiassa otvat rumenneet
rakentamaan rautiitietäkiti, koska Geoktepe
ott kosteikolla suuren erätnaan keskellä.
Wiime joulukuun alussa saapuimat wenä-
liiiset, tunnetun kenralin Skobeleffin johdon
alla, uudestaan Geoktepeti lähelle. Ja tästä
saakka owat he melkeen yhtämittaa taistel-
leet iverisiä tiippeluita, mutta tvaikka wi-
hellisiltii ei siiittkaatt näy piiuttutvati tirhol-
lisiititta, otvat ivetiäläiset aiua woittaneet
ja lähestyneet, siksi että he pääsiwät itse
littiiaa piirittätttään. Mutta tätä eiwät tvi-
holliset ole antaiteet wenäläisten häiritse-
itiätta tehdä. Tämän kuitti 9 p. ryntäsi
30,000 niiestä ulos littnasta ja siiimatkin
wenäläisten etutvariistukset ajaksi käsiinsä,
titittta waikka he sutirella tappiolla lyötiin
takaisin, iiskiilsitvat he wielä sattiatta päi-
wättä tehdä titidett, waikka nytkin turhan
uloshyökkäuksen. Seitraawana päiwänä tai-
siwitt wenäläiset kititettkiti, wahwan poin-
tttitiikseti perästä, rytittätä littnaa mastaan,
jolloin ottiwat haltuunsa osatt wihollisteu
etutoarustuksista.
Kirjewaihtoa.
––le–ett. Ei tilit myötiiiä ottamaan kirjoitus-
tanne tiiitt laiveassa muodossa.
K n r s s i t;
Suottten Pankki Tammik. 19 p. "
Waihio-kiirssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
"iii-tiiri 7 p ...... 265: – 257: —— 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: — puu:ta ft.
)parisi oo p. oit: .20 95;: —
Haitipuri 00 p. . . 123: 3 12:: ("0 "
suntsit-riana ..... 207; 50 206: — 100"""
Ttikholiitii 3 p" . . . 130: 10 138: 40"
Laiwalista.
Ha o re, tammik. 2. Toiwo, Aitdersson, Porista.
Bordeaur, jouluk. 31. Erpresi, Söderholm,
ulkitrtitiiiiiie’eit. "
D ea l, tammik" 4. Ritrik, Heine, Pe:isacola’ain
Dti ngenesi, tatitmik. 4. Ohinteniiyt. Turku.
:newcastlesta Toiiloii’iin"
Sotithatnptoti, tammik. 4. Auror, Jensen,
surusta. — 3. tiodiiii, Hallterg, s:stit, Adoiiis,
Ieiiseii susta; St. :illeri-3, Hiinseii, s:stai Alpha,
Aiidersen, susta. –— 4. ; Iainpa, Jörgeiiseii, susta,
Mercur, Clausen, s:sta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
