- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1881 /
25

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

.4

li

l’e,l-jillltllillil

llellllilillilll 18 piltti.

’kiotoja !kili-im jcaujllllleSta "ja I-sitlsj-Slwtnost-a.

Tilaiiö- ja jakamapaikat:

Lelldett polttopaikka, llerrit A. W. Jahiissonin kirja-
kauppa, herra C-" ?i. :llätinbergitl kauppapuoti, Liil-
nankatit 36 l; sekä söj. :ltydiiiilnin ja kumpp. lamppii-
puoti Liunalikatu l.

Tilailöllinta:
Tllrnil posti"- !illuissa posti-

Tiirilssil konttorissa koittiareissil
Koko lviiodeltil 2 til. 2 iii. .32 p. 2 til. 82 p"
13"; wuodelta 1 til. l til. 26 p. 1 til. 41 p.

Lellden konitori ja painopaikka:
Liiiliailkiittl N:o 2:313.

Lelldelt wasllltlnalaiiten toimittaja:
Milisteri O" 3". Borg.

Ilmoitiiksiii
il 13 peliliiä elisi siiiliilla ja 10 penttiä niuilla
siiinlilla pii-itella" riiiiiliä lilasi-liittotetaait lehden

polttopaikassa ja heri-il A. W. Iiihnssollin kirja-
kiltiiliissii.

Suniillntuinit Sel’sitgesiitla saarn-laipat:

Tuoiniokirkosso, suom. aailiusaarnatl lk:lo 8):
kappalainen Wallenilis; ritots. aamusaarn. lk:lo 11):
w.t, pitäjänapul. Mitllnelin; siioin. ehtoosaarnan
lk:lo !§:ts ja rilots. ehtoosaarnan lk:lo4): io.ltas-
tori Malmstr’nlt.

N" .ilolehti tulee !varattomille jumaluusopin yli-

oppilaille.

Linnatikirkossa, iki.
naaja Udeliits.

Lälletyshiloneessa Lälitisellä Allekildulla suo-
ttialaiiletl raaitlatilnselitys k:lo 4 jv.p sekä ruot-
salainen k:lo i; jpp. jokasnnnlllitaija keskiunikko.

9) ruotsia: linnansaar-

" askukelloja, Seiiläkelloja, Lasi-
"5" silmiä, Piticeueitii, Optillisia
kaluja sekä hienoja korukaluja
myypi I. G; Iitliil.

Aletsatlteriiltoriu lvilrrella.

M

tämänä:

Notninia, Koltjakkia, Pnnssia, Arrakkia ja Wiinejä’,
kaikista monta lajia eri hintoihin, myydään allekirjoittalleen
VRini- ja Wäkewienjnomain kaupassa, löytywä samassa ra-
kennuksessa, knin munkin kauppaliikkeeni tapahtuit.

Posliineja ja laseja lainata-tii pitoihitt tuoksutta.

Kiiuppiaskatu N:o 13, Alelsaltterintoriil warrella.

I; E; Nordfors;

kajllettu

Werkoja, Dosseleja, "Trikoita
toihin

I; G; Nordfors’illa;

mallisto

ja Flanelleja kohtunllisiin hiit-

siioilla-asia,

.sioilla-asia oil llykyiljiltl polttamilnpia
kysyiililksiä, se oilkitl silittiititilassil iiläärässä
wetänyt kansalaisten hitoiilion puoleensa.
Eteilkitl oll siioiuillililleil kiltlsa itltlolla
ajanut tätii asiaa, ponnistaen liloillliailsa
päästäkseeil tarkoitustensa perille ja sail-
dakseetl riittäwä illäärii suomenkielisiä koil-
llljil. Jokaitleil i:jatteleiilaillell illiilinetl
lllyöntäneekin siioilleiikielistetl koillinen pe-
rllstilillisell ellit-ehdoksi suotualaiselle wäes-
tölle. Se oil ainoa keitto sllolilillaiselle
päästä seil siwistyksen ja henkisen wilje-
lyksen osilllisllilteeti, joka tähän sililkka
niellein yksinoitlaisesti oit olllit til-lillttlile
rllotsia-plillliliiaisen siivistytleell säätyluo-
kilil etit-oikeutella. Eiliii illille siis, jos
päinläll kysytnyksistä laitiit-asia otl atlas-
tiltlilt itselleen eteiyiiililläll sijilil.

Se läheltee llilt läheneitiistään päätök-
hetkeälisä. Oltilallsa lähes parikillitnleittii
wuotta kiistilll alaisena, tillee se. epäile-
lllättä tuleloilla lililltiopäitiiillä, jotka kokil-
lttltitwat seilrililmatl wuoden illussa, lo-
pullisesti intkilistiltiiiiksi. Tätä tärkeätä tar-
koitiistil martell ollkiil asiaa ilsianoiililistetl
puolelta koetettil kilikili puolin waliiiistila.
Wilolltiil 1878 ilsetettiitl komitea, jonka
tuli kokolintua Helsinilissä ja antila iilie-
tintötisä asiilstil. Se illtlestyikitl pilinosta
iyiiitle wuoden loppupuolella. Tiiitliin
wuoden kuluessa oit kouliiylihallituskill iltt-
tilllllt lauseetisa. .tk-tlilil-asiils:isa oil siis
itieillä esillii kilisi laitteita latistitttoa suuri-
lukuisille tililstalailseilleell Lillllisipil seit-
tähdeii asiatl oleiltiin jokseettkill selmillä;
ttillttil kuliliila kyllä —" lliitl ei kululuin-
kaall ole. .slilsiliilys oil piiju wastoin joil-
tilinilisillililil wäärälle tielle, sillä mieles-
täiiinle lliiyttää kilill silisi piia-asia
wiillitelleil ilstllil syrjälle ja iililllt wähem-
tuiill tärkeät nollstil etusijalle. tliiiäilsiaua
ltle nijet pidäiitille suontenkieli-sten koilliljeil
peruslaillisen waltion kiistalltltll’sella ja wie-
läpä lisäksi kiireellisenäkin itsialiil, joka ei
enää sillli iiliimytteleinistä. LLilltiiosäiidyt-
kin owat olleet sillililstil litielestii jil kotilit-
anoiilllksessililn illiiiiriinneet ei ilitloastililtl
perustettanne" suomenkielisten koulujen
asetilli-paikat jil lumiltl ivailit lilyäskin silos-
ttillta-weroistil tarpeelliset liiarat tliitii liiat"-
teil. .iloillllioiilitea otl tästä hiioliiililttil
ktliteilkiil tellltilt lillsieil koulujen sailiiiiseil
tippumaksi tililistil lyilllatl sillilista tililil-
toksista ja lilllllistliksista itse koulujen opin
kanilioissa jil jiirje-Sitelitiissä. Näintä lillil-
llista onkin seurallisetta olllit, ettei siiiityill
lliääiäiitiiillä rillloillil ole ylitäkiiiin kolilliil
perustettu, lintikka jo liilles wiisi lollotta
oll killunut liliiiile willtiopäimistä" Piiä-
ilsialle, jokil oll etutieniissä olema siioillen-
k’lelislell siliuäiiiiiiiräliii, on siis ollut siiu-
reksi hintaksi, ettii siihen ott yhdistetty ky-
symys ltloitllassa oleminl koulujen opitl—kila-
wall lliililttiltilisesta. Ia näyttäii todella-

kin siltä, kllill tiio Dilglilildililis—piloliteeli
keksilliii lililllistils-pilillla suurestikin estäisi
suomenmielisten miiatiitlllksieit toteuttamista.
Sillii hallitus näkyy odottawall kunnes lille-
lipiteet uijissa suhteissa ott selminnyt.
ll.llinltoin on koulukomitea suomenkielisten
koulujen sijoittamisessa ja littiiilssa eronnut
säätyjeu tlliclipiteistä. –— .ltiilllilylihalli-
tiis taitsen tallitili yliltlillkaan säilyttää koll-
lujen nokoisen järjestelnliitl, iiillttil ei myöe-
kiiän tahdo perustaa uusia kouluja jos
lyaall "riittämiilla waltio-alvulla" pulasta
pääsee. .iloilliiylillilllitlis oll siis paljoil
niukempi suomenmielisten lililatimuksille
kilitl koulukomitea. ål.llolempaitt mielipiteet
ylltillyät kuitenkin siillä, ettii suomenkielis-
tell koulujen perustaluinen liiailla-maroilln
lykiitiiätl epiiillääräiseelt aikaan, joko sito-
rauaisesti, kiitell edellinen tahtoo, tilhi mä-
lillisesti kiitell jälkiilläiuell.

:liiillkuin tiistit liiinkilll, tulee koulu-asia
mieIä waatimaan paljon uhrailksiit, pilljon
ponnistuksia, elitieilktlill se otl silittettit lo-
pulliseen päätökseen. Sllolnalaiuetl mäestä
ei kaiketi wielä ole kypsytltlt opitl ja hen-
kisetl wiljelyksen kaswattamia lledeliiliä ilailt-
timaail, koskit suomenkielisiä kouluja ei tah-
dota nlillään lilllotoil perustaa jil kuntoon
saada. Miltta tliitl kilililtl kuin ilsia ott
ratkiliseitlatta, otl aimilil tärkeätä, että katl-
salaiset llilttkkimat itselleen tliitt tiiildelliset

tiedot riidanalaisessa kysyitlilksessä kilitl
mandellista oil. Setltälldell oil aikomuk-

senlnle itiill lilmeilltil, kilitl :llilrall palstat
sell sillliiyilt, esittää tiissii asiassa annetut
lililslltttlot ja lliietinuöt, pitäetl kititiltliilkiil
iliilil silitlällii pää-asiaalnitle, suomenkielisiä
kolttuja. :lililitailllile siis ensiksi koulukomi-
tean litietitlltollä.

.lkotllllkoiilitea waatii, kiitell jo lllliitnai-
tutustakin uälldäiitl, sllilriil muutoksia olc-
wissa koulii-oloissa ja elldoittelee sentiih-
den lyilstedes asetettumatsi kolliie-wiisi-ja
kahdeksan-liiokkilisiil lyseoita, kllll tähän iisti
oli ollitt limitti neljä-ja seitsetl-lllokkaisiil
oppilaitoksia. tlolilliluokkitisistil tillltoo ko;
tilitea kokottaan sulkea pois latiililll kielen
jil siis tallilllatlsa tlitlllttilil ne walluista-
iyiksi kouluiksi lilseoille. Niiissäpohjil-kou-
!nissil luettaisiin piia-asiallisesti molempia
kotiitiaisiil kieliä, jotta oppilililt lliiil ylitilin
kliitl silinkin oppisilyilt käyttälilääil tuolein-;
pia, sekit siioilleil että ruotsia. Ritltsinllla
kädellä tarjotaan tilit näitä suotualaisille
paikkakunnille. :liiiiipä elldoitellililil "Poriitl
tiilitili-:iitten kollltl sillililllil kilitl siellä olewa
ruotsalainen kolllit, laajennetaan lillisi-litok-
laiseksi.

Tilitnettil ott, ettii siiädlltsinlle illloiipilt
sittttiltililistil koulita kilill elilleltäiiit siellä
oleilla ruotsalainen, s. o. neliluokkaista
slloluenkielistii ltlseoil. Tässii kolldeil siis
koiliitea joltisesti supistaa siiiitiljetl suottien-
itiielisille slloilliil etuja. .skolliiteil luulee;
kilitellkilt paraiten täilttiiileelisii kaikkien titila-

tiinilkset, kilti se asettaa Poriitl tiliisiliiok-

kaisetl rilotsillilisetl jil kolinililokkaisen suo-
iitillaisetl kotilitu. Miks’ei komitea ole tell-
iltlt pilin wastoin. ’Se olisi jo siilitkin
syystä ollut oikeutettu, killi nykyisin Po-
rissa löytyy eileiiliiliil suonialaisia killit ruot-
salaisia oppililita. Tl.llllttil siihetl ei kottii-
teilllil ole ollilt oikeutta, koska riiotsiiltltlie-
listeil perustuslaki kieltiiä tykkiilliiäll lillti-
inassa olemien ruotsalaisten koulujen llit-
mittiiinistä tilhi liltlilttitlilista. Iil sitä paitsi
ei komitean järjestelinii tuota tililait simis-
tystä jil oppiil etsimälle nuorisolle mitään
sanottamaa wahinkoa. Sillii litoimathan
oppilailt, kiili owat läpikäyiieet koilliteiltl
koltttiluokkaisen koillillt, esteettiittiästi käyt-
täii inoletilpiil kotiillilisi:l kielill, lliill rllot-
siia kiliil suonlenkin, jil siis llaitatta jill-
kila opintojansa paikkakunnan ruotsalaisessa
iiiiisililokkaisessil lyseossa. Siinäpä onkitl
selitys koliliteatl menetys-tapaan.

Myöskin toisessil suhteessa oll koinitea
syrjälle silsätlilyt säätlljeil lausutut tilieli-
piteet. Säiidyt elldoittelim-.lt tliitlittäili
täildelliseil siloiltenkieliseil lyseon Jtä-Suo;
mea marten asetettamaksi jollonkin kalipuil-
kiiil Mikkelin tillli Wiipuriu läänissä. Ko-
iliiteil ei ole tietysti liiiltiiliyt sopiwaa pilik-
tIilll lilaiiiittiissil lääneissii tällaiselle oppi-
lilitokselle. Wiiiptlri oll sell liiii-"estä ili-
man sopititatoiil, koska siinä on jo yksityi-
lieil lyseo, (joka tillika on ltiitl hymillii
ivareilla warustettu, ettei sitä maltiolle atl-
llettaisil) ja sillä sitä paitsi oil edutoin ase-
iiiil (se ott kiitell kaikki tietiimat Jtä-Slio-
iilell aitteellisetl jil henkisen liikkeell keskiis-
ta). :vitikeli kyllä olisi iii-illan soliiiiiil,
ltliltta pilhaksi oiltleksi oll siellä ruotsalai-
ileil lyseo, jil selilliiil jakaillen ytilltlärtää,
ettei selititloillell killit kahta koulita kilttila-
ta. Iil miks’ei Jtii-Snoylalaiset woi seu-
rilta Porin esiiileikkiä? "liitunaan siis Mik-
keliitl kollilililokkainen suotuenkielinen lyseo.
Setl oppililat liioimat killlii jatkaa opinto-
jiliisil joko ruotsalaisessa lyseossa, jokil ott
tälldellitieil, talli ttillllttilil ’30etisuuhiln,
jonka neliluokkaitlell lyseo laajennetaan kilh-
deksanlilokkiiiseksi. Simuiiietlneetl supisti-

tailtl Siltitonlinlliln neliluokkainen koulu
kolillilllokkilisekli.
Näinät koilliteiltl etietiliiiistölt yritykset

alas polkea siloilteiiillielistell milatiitiilksiil
siltlilyttäisityät todellil katkeraa liiieltä, ellei
siliila eneinitiistö tilisi toiselta puolen tililiitt-
tiiilyt eiletiliilili kiiill woi toilyoilkaan siltä
lallolta. .lloitliteil otl tiilet ehdoittanut seli:
raamitit paikkaillut tliisia oppilaitoksia:
tHelsillkiill, Lilrkiluu, Otlliiuti jil Joensuii-
llilll täildellisiä lyseoitil, Tititlpereelle wiisi-
liiokkilisen. :llätitiitkitl oppilaitokset tyydyt-
tiiisimät suuressa iitiiiirässä tilailit simist-
tys-tilriltettil, jos iliaan tillisilyat koltta pe-
rustetuiksi, itilltiil ikäwii kyllä oll koliliteil
lellityt ne riipplltiiaksi niistit "tuuloksista
opin kanilioissa, joista jo lyllykiiisesti lilili-
iiitfiinine. Seiitälldell iiiikyy kiistil koulu-
illilllil yhä edelleen jatkllwatl, jil tulee silo-

ittaliliseil kausan kaikella tawoin iyaliilistaa
itseänsä puolilstitiiiaait oikeutettuja tilailti-
ltltlkslalisa. Tullleiyassa lliltiterossa aioill-
ttic kalkastaa lllhykäiisesti koilltullihallituksen
antiitilsla lausiltltoa jil ottila selloille, missä
liiiiärilssii se lupaa suollienlnielisten waa-
tiitluksieil toteilttilillisla.

Kotiinaalta;
.s:liippiikuuuau sanottiin. Tllrun. Waa-
li sitarit a a 9";ehniaalla oil ililioa toisen
kappalais-wirall hakia, m. t. kirkkoherra
W. Bergroth Piliilliossa, illiiiirätty suorit-
tatliiliitl tiileman maaliskiliin l; p. jonka
jälkeen waali siellä pidetään sillilall kiitlll
27 p. —— Kltollut: prowasti F-r. H.
B ergrotll Heliuiktlltit 3) p. –— "lliää-
rätty: kirkkoherranmirkaa .steltrtllla toi-
mittamaan tit. past. li. S. F. Bergroth
jil kirkkollerrallilplllainett ":llaukler ausio-
jil ilrttlolvilodellsaarnaajaksi siellä sekä kirk-
koherrilliilpillilineil Illnajoellil 3. Il. Ce-
d e r li e r g kirkkoherrlliapllliiiseksi "8;tailsjär-
mellii ja kirkkoherraiiapul. ?i. G. Stlell-
tilitit kirkkoherranapill. Ilitiajoella — W il a-
l i i il p a ll t li: kappalaisen wirkaatl Tilill-
pereellil: 1) telltailiisaartlaajil K. A. M i’i !-
ler, 2) iit. t. kappalainen K. C" H o ll ell-
th ill jil 3) apulaispappi "satupereella K
O. Folltell.

– ll’tateiistitotl ehdoittlksia ott "sortiton
hiippakunnan seilrakutltiitl pyydetty: suo-
menkielisiä 2,360 ja ruotsinkielisiä 433
kapp.

— Wirkinuapailtia. Kilioerllöriilmirasto
oli tiililiill kuun 3) p:llä lilyiilltiillilt kritil-
iluiltlitilistuiehelle Naumon piirikunnassa
(53. S il ll d r o o s’ille illirkilmapaudelt kilh-
deksi kuukaudeksi, alkaen tiililiiil kullit , 10
p:stä sekä sen ohessa liläiirälliltlt lilaallkillls-
listi 9l. Th. Mörn ett sillä aikaa hottil-
ltlilatl ltiiliilittua wirkaa.

— Stioiiieii kalipunkien irtaiitleli tottia-
titil paloapltylltiöii asiamies hra F Frenc-
kell ott tliinillii päiivitlii kililpllllgissatnine
jaellut paloliiakllutuksen hakeiililslistoja yk-
sityisiille heilkilöille muistuttaaksellsa iliitä,
lillieil tärkeätä oll makuuttaa omaisuuttansa
lyillkeallmilaraa litilstailii. Me puolest-.lill-
itle toimoitltile, ettii tiiliiä keitti; on hylvää
tuilikllttama jil illollen ajatteleiitaitoiniludes-
taiisa herättäwä, etiiletlkilill wahingon silt-
tilessil tito herääitlilletl oll iitilölläistä.

—— Liiiitti-edtlötils. Se koillileil, jonka
oli laatiitlilletl asetuksen"ehdoitusta !itiini-
edllstuslaitoksestil lilaassaiiliile, oit äskettäin
päättänyt tehtäiyänsä ja hajonnut. Koska
tällililleil laitos oll ihiltl ulisi iliaassamme
ja itiotiellakitl ei liette selmää käsitystä sen
tarkoituksesta, otaillitle tähän, U. S:ren
ittiikililtl, seil kohdall koilliteiltl ehdoitukses-
ta, jossa läiitlitlkäräjiiin telttiititiisstä lillhu-
tililil: Liiiiiliiikiiriijiell tillee keskustella ja
piiättäii semmoisista läiiilill illlteisistä asi-
oistil, jotkil koskemat yleista tillollttil, illaall-
iyiljelllksell jil lililittell elinkeinojen kellittii-
illistä kulkulaitosten parantautista, yhteisiä
aputoimia, säästäpatlkkien jil ivakuulu-stoi-
iileil edistiiiiiistä, terweyshoitoa, opetusta,
yleistä siwetlttii, jiirjestystä jil turmalli-
suutta y. iil. s., sekä ulostakserata tilaraja
sellaisia tarpeita lviii-tell. :lliidell tulee
ltlyäs alltilil lilltsiltltojil asioista, joissa keis.
seliitti tahi kilivertlöri sitä iiiailtiiyilt.

– :ltiilksullotliatt kitljetlikseil waltion
rautateillä Turun kalipunkiin jil sieltil ta-
kaisill oil kejs. senati lilyölltiiililt esineille
ja koti-eliiiiiiille, jolkit owat iliotilt näyt-
teille asetettilwiksi kahdeksallllcssa tlleisessä
illaililiyiljelyskokoilksessa, itilliii sanottuja
eläittliä seilraitiyille lloitiljille, noudatta-
lililllil niitä elltojil jil tiliiiiräyksiä, jotka
ralitiltieiihallituksen tulee illltilit wäärinkäy-
tökseil tarkkilaltiistil warten.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:26:53 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1881/0025.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free