Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
haudattu 6,400 ruumista; piirityksen ai-
kana on noin 8,000 hetikeä kuollut ja ken-
rali Skobelew laskee ioaiiioaniisretkellä ta-
petun ainakin 2,000. – Wenäläisteii
sotajoukkojeti tertveydeiitila on tyydyttä-
wiillä kaniialla.
— Siit-mittaiset laulajaiset Mosk-witssa
aikoo suotiialaiiieti iiäyttely-toimikiiiita pan-
na toiitieeti iiiiyttelyn aikaiia etisi kesäkiitilla.
Sitä marten tarwitaan 60—iuiehiitien kivitr-
tetti ja apua toiwotaan saatawan myöskin
muutamilta meidän eteminiiuiltä laulutai-
telijoilta. ("U" S")
!-
lIatkoii 4:teeti ii:rooti).
Mutta jos wirsikirjaitiine enneii kuin se
saatiiti nykyiseen itiiiotooiisa on ollut mo-
nen waiheeti alaineri on sitä sittenkin wielä
kohdannut tiioitta itiiiiitostii Sitii myö-
den kiiiti siiotiieti kielen tutkinto edistyi
inunttiii myös kirjoitustapii. Tästii ei ol-
lut itse toirrelle mitään haittaa, pait koskit
selkeyden wuoksi saitoja niin muutettiin,
että wärsyjaksoii utitta pahoin rääkättiiti,
niinkuin esimerkiksi koska wirren v. 1nel-
jäs ivärsyjakso: "yhdetikaltaineii woimallen"
korjattiin näin kuulumaksi: "yhdeiikaltai-
tieti, titoitnallineti" y. iti. Pahimmasti ru-
itieeiitiii Wirsikirja paiiiowirhistä ja iiiistä
korjauksista, joita latojat taikkä korjaiisar-
kin lukiat tekiwät. Näistä syntytieitteti
häiriöitten häiiiiiieiitäiiiiseksi korjattiiiiWir-
sikirjatiiitie taas iv. 1857 "korkeiiti esiwal
lan suostumuksesta ja jtitiialutisopilliseii
opetuskunnan tutkinnosta" Mutta, paha
kyllä, hiiittaii tätäkiii korjattiin patiosta
aiivati pahentamia wikoja. Niin iiieisaiittime
nyt oikeeii sydäitieii pohjasta wirressä"36 o.
6 näin: "sill’siell (tietysti sydäinitiessä) oti
hänell’ (Jesusella) maja, Iosl (!!) ei sytiti
hänt’ pois aja". Iii tämän mieheen oleniiue
hawainneet itioiiissa eri painoksissa, Mutta
liika wäsyttämäksi tulisi erimirsikirja painok-
sistä hakea ja luetella kaikki selliiiset miat
ja poikkeettiiset. Helitosti woi kuitenkin
jokaiiieti "ytiitiiärtäii kuinka suuren haitan
se tuottaa setiriikiiiiiiiiti weisulle kirkossa,
kuiri toitieti esimerkiksi huutaa: "pistää",
toinen: "kestää", fii, 110 o, 5; toinen:
"sulje hautan kuollessaii", toinen "sulje hau-
taan ktiollessaiill, B 182 o. 8. Siimate toi-
nen: "aiti ylös itiäkihiti," toinen: "aiii
Herrati Sioiiiiti,tl B. 84, m. 1. Kiiiiipi
näistä weisaa oikeemmin? Mutta näitteii
siitittetteti tähden emitie tahdo hyljittii iitiitihiiii,
rakasta Wirsikirjiiamttie, josta monet polwet
owat saaneet lohdutusta, kehoitusta ja opetus-
ta, semmoiset miatsaiidiiaii poistetuiksi esiitier-
kiksi siteii, että jokainen Wirsiikirja painos,
jossa taioittaan suurempia wikoja, ott hii-
ivitettäwä ja ettii kustaittaja saapi pitää
sen wahinkonansa. Mutta toisaalta tah-
doiitttie myös iiiielellitmtne tiondattaii wiin-
han rakkiiati kirjamme "hellitit opetusta:
"kosk’ hywiin saada taidan, niiu hitoitoti
hyljiit mahdan". Ja katsottiiiieko oikialta
ja totuuden kinnuilta Wirsiikirjattiuie laitaa,
itiin täytyy meidän tunnustaa, ettii waikka
Wirsikirjatmiie onkiu meille rakas, niin oti
se meille rakits ainoasti niiden katiiiisten
wirtten wuoksi, joita siinä on, joita par-
haastii päästä kirkossii ja kototta weisataan
Mutta sellaisia wirsiä on Wirsikirjassamme
ainoasti noin l20—–150. Aiumn hariva
oit iiiiiitii lukenut, saatikka iyeisatinut.
Ia tiiistit ei ole stiiiikiiiin olltit mitään
tahi ei kitiiiitiitikiiiiii suurta hyittyit. Ne
owatkin hywin kankeita yttiiiiiirtiiii, hywin
htionojii iitärsymitiiti wuoksi, ja outoja nuot-
teitisa tähden. Tästä syystä on siis Wir-
sikirjattitne hywin wiijawa, siitä ei saa sielu,
harras sielu, soitintaa rawintoa kaikissa
tiloissii ja waiheissa. "Seiitähdeu on iiiyöski
tawaksi tullut hakea tämän piitttteeti tiitt-
tettii itiiiista wirsikokouksista, joita yhteiiääti
iltiiaiiiituu iiiisiii eritiittiillä: "sionin kiitttiei",
"sionin iitirret", "hengellisia laitluja" "Mat-
kalatilut", y. iti.
Uudeu stioiiialaiseti Wirsikirjan saamista
suomen seurakunnille on jo kauwan aikaa
puuhattu. W. 1817 määräsi )keisari "Wir-
sikirjan seuraston, eli itiuutainat ymtttäitii-
wäiset miehet, yksillä neuwoilla suomeu
Ittirsikirjiia liipitse katsontaan, sen mirheitä
parantuittaan ja sitä tiiydeititiiäksi uudis;
tattiaiiii". T.ämän seuraston esititiehetiä
oli :ilikkipispa Tetigstriim; Seiirastoti Wirsi;
kirja tiiltti painosta w. 1836. Tämä Wir-
sikirja oli aititottu, "ei wielä kirkoisa tveisat-
tamaksi, waati kristillisissä huotiekktitiiiissa,
keskitiäisellä hengeti hartaudella, litettamaksi
ja laulettawaksi, ettii suoitialaiset itiin mähit-
täin niihin tottuisit ja harjaantuisit, siksi
että kerjetääii uusi kirkko-wirsikirja walmiiksi
saamaan" Tämä kirja ei ole kuitetikaan
woittanut yleiseiiipää huomiota, siinä oii
esitysmuoto hywin sujuma ja selwä, ja
sanat kokonaisia, ja katkomattomia. Mutta
nämät wirret eiwät olekaan kirkkomirsiä.
Ne owat sen ajan hengen lapsina, jonka
tuotteitakin owat, pitkäpiiinäsiä, mehuttomia,
saarnan tapasia opetuksia, siis hywin wäsyt-
täiitiä jo liikeakiti saatikka weisata.
Sitte nukkuiwat kaikkiwirtteii paratiiius
puuhat tuoneksi wuotta. Uudeu asetetun
komitean Wirsikirjii ehdoitiis oli jätetty
suottien ensimäisen seurakitiita kokouksen
tutkittamaksi w. 1876. Tätä ehdoitusta ei
kokous kuitenkaan hytyäksyiiyt, ioiiaii asetti
toiseti koiniteiiii sitä tiitkiittaaii ja korjaamaan.
Ia se on tämän komitean ehdoitus, joka
nyt ott aniiettit suonien kristillisen seura-
kutinan tutkittamaksi. Myös Anra pitää
welwollisuuteiiaiisa laitstta siitä mielensä
kutterikin lyhykäisesti tilan ahtauden wuoksi
pienessä lehdessäiiiiiie. -
II.
Wirsi N:o 1 on Ltitheriti teketiiä ja
etinen mainitun Iaakko Suomalaiseti kiiäti-
täitiä. Wiirsin oikein on ehdoitus suotueksi
kääiitäiiyt wärsyiti loppusanat: "kyrie elei-
seti." 9)iuutoinkin on tämä ehdoituksen
wirsi warsin hiswä. Wirreti N:o 2 on ruot-
sista ivarmaaukiti Suoiiialaitien kääntätitjt.
Ehdoitus on tätiiäiikin taiten korjannut ja
settiiiieiikiti on v. 5 ttilliit entistä paljoti
seli:ieinniäksi Wirsi N:o 3 on Ehdoit:ik-
sessa itusi, se on suotiietiiios Runebergin
ruotsalaisesta Wirsikirja ehdoitttksesta. Myös
tämän wirren liite N:o 3 l; ott siioitieiitios
Ruiiebergin mirrestä, kititeiikiii tieljä tvär-
syii pidettiin. Molemmat omat oiwalliset
wirret ja sangen tarpeelliset; sillä ensimäi-
iien iiiistä teroittaa lain pääte saitoja, tioit-
dattaen Lutheriti selitystä, toisessa iiäettitite
kuwattuna sen ihmisen tilan, jolle laki on
saaniit ollit peiliiiä ja kurittajana .lkristnk-
sen tykit. —— Uskoti wirsi N:o 4 on jiitetty
kohdeti kajootiiattoinaksi; N:o 5 on tehty
tveisattamaksi, sisältö oii sama kuin wan-
haiikiti wirren. —— Yi:o 6, Amltrosiuksen
kiitos wirsi, oti kokotiaati uudesti korjattti
ja tveisattamaksi sowitettu. Wanha wirsi
oli ivain luettamii taikkii uiessitttawa. Tämäti
wirren korjaamisessa ott komitea liikkunut
wapaasti ja seittiihdeii ott wirsikiti hywin
onnistunut" Siima oit setiraawaiikiii, alku-
ansa Lutherin teketiiiiti, wirren laita — "Suo-
itiiilaiseii tekeitiä wirsi N:o 8 on saanut
siaansa titideii, joka on saksasta käiititietty.
Tämä uusi wirsi ei iooitii watihaa, jos sitä
olisi hiukiinki korjattu. Llura puolestansa
esittää ottiiitiiiiiti tämä wirsi sellaisena kiitti
se oit kansliaiieumos Liinnrothin suomalai-
sessii Wirsikirjassa, Wiiliaikaiseksi tarpeeksi"
?iitioiisti tuo ruma sana "piru," v. 4,
on muutettama toiseksi, joko "häijyn" taikka
iiiititksi. liuden wirren 1:sä miirsyssä on
lause: "Ja suojaatilahjiiiiistiotiiin" kotriiti
epäselmä. "Liikii niähäkiii on siitiottit Juma-
lastit, että hitti on "wiisas" kuningas. B:sii 5
käytetään "kirkkoa" seurakumian nietosta,
joka ei sttiitkiiaii tule kielellemme eduksi. B:sä
6 ei ole tieljä ittiinieistit wärsy jaksoit ettsiii-
kiiäii onnistunut, seitiitienkiii siinat: "kris-
tityt pelott’ on" owat liika paljoti pilantieet
kieltii. "Outo oit wärsyii wiiitiiiieiikisaiia
"heräywät." —— Wirsi 9 oti siiksasta stioiiieii-
iiettii miniluin wirren siiiati. Tämä itiisi
ott hywäksyttiititä. — Lutherin wirsi N:o 10
on woittanut kaikiti puolin korjauksesta.
Wirsi 11 on Suottialaiseii tekeitiit.
Se on hymäksi korjattu. Muistutiimitie
iiitioasti ettii 2 wärsyti miiniitieti sana "ar-
molahjais" on riimin tintoksi lyhennetty
itä stioiiieii murteen mukaan; lue: iirttio-
lahjasi. – Saksasta suoitiettiiettn wirsi 12
on kiitettämästi Ehdoituksessa korjattu, hy;
wä on myös seuraiiwa, prowasti .tiiljanderin
saksasta suoitietitiiuia wirsi, jokii ott tullut
wanhan siaati. Hymiiti ott 14 wirsikiu kor-
jattu. .tiottiitea esiitäii hylkääitiiiäti Luthe-
rin tekemiin wirren :ii:ii 15. :tiiutta sellai-
seen esitykseen ei iiiie :ilura mitään ponte:
titaa syytä, se päiii ivasioin litituiiksyy mit"-
reii korjattuna Ehdoituksen iiitikaiiii. Eti:
iieiiiitiiti jiitetliikitiiti pois Ehdoiitukseti 17; li.
Wirsi 15 e oti sowelias oleinaan "Wirsi-
kirjassa. Se on saksasta suoiiieiitios. — 15
d. oii koitiiteiiii käiiittämii saksasta ja 1.’; e.
diiiitielteriiiti ruotsalaisesta iiiirsikirjastii. fii:sä
2 luettutie ttiiyiät kiittitiialliset satiat: "tiitolasta
!vaati (!) tiiä werraten Eläitiäu ittesi auttaa"
Toisiii wastaa .Lutheri tähän kysymykseen:
"itiitä hyitdytystä kasteesta oii"? Muuioiti-
kaati ei ole koko wärsy tahtonut onnistua.
Suomalaiseti sepittämää wirttä N:o 16 ei ole
ruotsalaisessa Wirsikirjassa, tutitta sen wuoksi
etiitne aiina sitä pois Ehdoitukseii esityksen
mukaan ; sillä sen perustuksena omat ivapah-
tajan otiiat sanat. Me hywäksyiiiute wirren
Ehdoituksen korjaamana, lopettaisimme kiti-
tetikiii sen Suomalaisen tapaan näillä satioil-
la: "siit kiittäkitäiiiiiie Herraa! Amen." Wir-
teeii 16 on komitea liittäiiyt 3 ivirttä, joilla
on tämä yhteinen päällekirjoittts: "Nuorten
ensiripissäll. Niistii on 16!; amiillinen, 16 c
aiwan laiha, seti siaan esitäiititie Lönnrothin
Wäliaikaisesta wirsikirjiista 16 d. —— Wirsi
17 on Lutherin tekeitiä. Wärsijt 7, 8 ja
9 ottaisimme Löniirothiti korjaattiatia, joka
tniellyttää meitä pareitittiiii. Wärsijn 8 tah-
toisin kuitenkin wanhan wirren iiiukaati
kuuluittaan näin: "Sitä tässä sä itiiiistele
Aläkä siitä epäile Ett syntis on atiiiett
aiiteiks, Siit ruuitiis on iiieille pantiks,"
Wanha Suoiiialaiscn tekeiiiä wirsi 18 on
hyljittty. Se ottkiti syystä tapahtunut.
Uusi on kääiinös Lutljerin ioirrestä. Wirsi
oii hymä. Wirsi 19 on korjaamisesta itäh-
tiiwästi paraittuiiiit. Wirret 20 ja 21
piitat sangen kaitniitii. Ne onkin komitea
säilyttänyt itiin korjaamattomina kuin suiti-
kiit mahdollista. Korjaus jälkiiiiäiseii wirren
seitseitiänttestä wärsystä on loitkkaus itse
wärsyit ajatuksen juoksua ivastaan. Wärsij
on siis pidettätitä joko korjaamattomana
etitisessä muodossaan taikka korjattuiiaLönn-
rothin ehdoituksen iiiiikiiiiti näin: "Siis
rientiä tykön’, sulhasen, Arttioiiies itses atina,
Ett rakkautes suloiseti Aiiia sydätiiessääti
kanttait – – (wanhan itiukiiaii), Sinust en
liiowti koskaan. " —— Wirreti 22 it 1:sä etuine
tahtoisi näitä s aitoja muutetuiksi : " Siis terwe,
iirtiias ystäwäii, :vilin kanssas olet yhdis-
tiin" y. iti. Wirsi 23 on hyljätty. Sitä
eitiiiie olekkaaii koskaaii kuullut weisattaman,
ei kirkossa eikä kototta. Sen siaan on Elj-
doitiikseeii pantu kolme tititta. Numero
2;"; on kääiiiiös Bernhardin latinaisesta.
Se ansaitsee saada sian Wirsikirjassaiiiiiie.
.ttiiunis on myös wirsi 23 li. Saiiiate
itiyös wirsi 2;; e. Wirrestit 24 on etinen
puhuttti. Wirsi 25 on hymä. siihen on
kuitenkin luikahtanut kaksi paiiiowirheä, v.
4 on "waltikkaatis," lue: waltikkans, ja
o "6 on: "hapuile/" lue: haapitile. Wirret
2l; – 29 omat hytitiii korjailit. Kotnitea
esittelee hylkäätiiääit wirren 30, joka oti
Lutherin tekettiii. Me liiuleitiitte sen atisiiit-
seioiiii pitää Wirsikirjassaitime paikkansa
koitiiteiiii korjaamana" Wirsi 31 on hyiiiäksi
korjattu. Satiioiti wirret 32–34. Wanha
wirsi 35 on saatiut siiiaiisii itudeti Ritiie-
ltergin Wirsikirjasta. Wirsi on ihaiiii.
Wirsi 36 on sowelias. Wirreti 37 staati
oti pantu uusi, saittasta aineesta ja kaiketi
puoliti sopiwa. Wiisret ;—;8–42 omat hy-
win otittistiiiieet. Wirrestä 43 on kaksi
teostii. :iiiistä sopii ottaa kuttuttiin hywänsä.
Wirreti 47 siaan oit komitea malmistiinut
iiiideti. Meidiin luultemme ei ole syytit
maatia wanhaa takasin. "Wirsi 48, etiiieti
sangen kauuis, on korjauksesta ttilliit war-
sin ihiiiiaksi. N:o 5() ott tiusi wirsi ja
sopima tulemaan uuteen Wirsikirjaan. .Lut-
heria wirsi 51, tyystettitiiiti kiiätinetty alkit-
kielestä, on otollinen. N:o 52, edelliseii
tanssii siimasta sisällöstä, on iiiitkailtii Ps.
4(; jiilkeeii. Wirreti 5;; siaan on siirretty
iitatihii wirsi 74 korjauksesta parantuneena.
Wirsi 57, aineensa suhteen yhtäpitämii
wanhan kanssa, oti uudessa muodossansa
sotua. Wii"i"ei:";sii 58 v. 5:sii on meitä lottkiiti-
tiut täitiii Ruhtitiaiistiittiitie toisessa wärsy-
jiiksossii sanoitti lause: "Jii erehdyksistiitisii"
:viittii tutuit iiiitiiiit hittien erehdyksetisit.
Siinottakoon ennemmin iyaiihiiti tuireen
katissa; Iii itiuista (eli kaikista) mioista,
ja seitraawa jiikso: Sii, Herra, häntä tvie-
rotii Iii hytintytcen wahwista. Wirsi 60,
kansliatieumoö Litiinrothiti tekettiii, on mu-
katini. "iittimen 61 it. 2:seii wiidessä loppu
riittissä ei juokse ajatus siijumasti j-.i sentäh-
den tulee iitijyiisen jakson: "Lähestyy usko;
masi" käsitys jotenki työlääksi, kummitikin
yksinkertaisille laulajille. Meidäii luultemme
olisi .Liiiiiirotltiu korjaus warsin mukama:
"Ett oikein siitä tuomitset Miian kansat
kaikkialla Watthurskaudellii hallitset, Maseti:
n-.it wäkiwallati .tiädelläs oikialla" Tiir-
peetotitii onkin märsyti lopitlla esiintuoda
iiiisia siistii, iiiintiihdeii uskoittaitieti Herraa
liihestyy. ööiiii on jo Herraa lähestytiyt,
kitiii hiin wärsyii alussa riemuiten ylistiiä
Herraa. Sellaisena oti hänelle synnit an-
teeksi iiiitietitt, iutittii ei hitu nyt riemuitse
siitit, waan "stettiin warjeliiksesta, joka sen:
takuutansa hytitiiksi tuomitsee kansat, hallit:
see iiiaiihurskaudella ja masentaa wäkiwal-
laii. Gi ollitt siis itteidäti liitilteiiiitie kottii-
tealla yhtään pätewäii syytä poiketa wärsyn
luonnollisesta aatteesta pois. Emine luule
soitiaksi korjausta kolinaunen wärsyn alussa
siihen suuntaan, että itiaa aina, kuin wain
Herra tiiyötä waikuttaa, antaa hedelmän, Ko-
initean ehdoitus kuuluit näin: "Maa aina,
jos ivaan autat sa, Hedelmät tuoreet kantaa"
Lönnroth laitlaa wärsyii alun näin: ""Sun,
Herra, siunaitksestas, Maa atitaa hedel-
inänsä". Ios tämä inielestämme sopiwa
lause hywäksytääii, sitte täytyy myös koini-
tean ehdoituksessa settraawat jaksot tulla
oikaistuksi riimin maateen mukaan. Wanha
wirsi 62 on jätetty pois. Siaan on ruot-
salaisesta Wirsikirjasta suomennettu ihan
uusi. Wirsi on itsessänsä hymä. Aiiioasti
tieljäs wärsy ei satio, mitä sen pitäisi satio-
iiian. Sanottamaii pitäisi, että tämän
kutiinkaan hallitessa ariiio ja rauha muotaa
hänen askeleissansa, juuri kuin kukkaisetkin
kauniisti kukoistamat, koska kaste muotaa
heidäii päälletisä. Mtitta nyt ei sanota
etisiiikääii, niitä kiiste waikuttaa kukkasissa.
Wirret 63—67 otvat perinpohjaisesti kor-
jattit ja osittain lyhennetyt. Ne otvat sel-
laisina itiukawia. Wanha kauiiis wirsi 68
on hieman korjatut, josta ei se ole kadot-
tanut uiehiiansa. Wanha tuttu wirsi 75 on
saannt pari pientä korjausta. Wirsi 78 on
uusi. Seii on tehnyt entinen Turttn kou-
lun rehtori Lindström Ps. 108 johdosta.
Myös 79 on uusi komitean telemä. Sa-
mate 86 ja 87. Wirsi 91 on perinpohjin
korjattu ja karsittu Iäljellä on waati 2
ioärsyä. Wirsi 96 on uusi.
Meiltä puuttuu tilaa ja aikiia tyystem-
min selittää, iiiistä syystä useimmat wirret
Psaliiieista otvat kiiimiiiiiieet tiirkeää korja-
usta. Me olemme wakuutetut siitä, että jo-
kainen kristilliiteti lukia, joka laskee niidet
toirret wiitihaiii rinnalle, on olewa kiitollinen
korjaajille ja odottaa ikäwällä sitä aikaa,
koska hänen suodaan waihettawati wanha
kirjaiisa iiitteeii.
Ulkoniititlta;
E n g l ati n i ti parlamentissa owat irlan-
tilaiset editsitiiehet, kuten ennenkin on
kerrottu, kaikilla tawoin koettaneet estää
niitten lakieii päiittäitiistä, jotka hallitus
on esitellyt lemottoitiuuksieii lakkauttamiseksi
Jrlannissa. Wuorotelleti otvat he lakkaa-
matta pitäiieet pitkiä pitheita ja, koska laki
ei kiellä sitä tekeitiästä kuiiika kaitait hy-
wänsä, omat he sillä tawoin woitieet wii-
wytellä asiaa joiititiiiasta päätökseen. Tätä
tiietiettelyiitisä he taas jiitkoiwat, kun edus-
miehet maanantaina, kaksi wiikkoa sitten,
kokootituimat, itiitttii koska nyt eiieiniuistö
ei tahtonut kokousta keskeyttää, iiiiti täytyi
irliiiitilaisteti yhtäittittaa puheita pitää
liipi kahdeti yitn ja koko yhden päiwän,
sillit mastit keskitoiikkoaaiiiuiia k:lo 10 aikaan
kokotis piiätettiiii. Tiillit aikaa iiittitt edits-
itiiehet eiwät paljonkaan kuutinelleet heidän
ptiheitaiisii, maikka tie oliwatkin sangen
tärkeitä ja loukkaamia, sillit joko he istuiwat
kowin torkuksissaan taikka nukkitiwiitkin
taikka itiuiilla tawoin koettiwat kestää tätä
uuiitiittawaa kokousta, itiiitta paikaltansa
ei heidän olltit itieiiettiistä, sillä milloin
hywänsä moititat irlantilaiset iyäsyä, ja
silloiii seurasi kohta iiätiestys, jolla laki
oli ratkaistama. Mutta turhaan he odott-
tiwat irlantilaisten wäsyttiistä ja keskus-
telit siiatiiti päättyitiäiiti aitioastiian
sillit tawoin, että puhemies omamaltaisesti
kielsi eiieiiipiii ptiheitii pitiittiästä ja antoi
iiitiiestäii laista, jossa irlantilaiset tietysti
tulitiiiit tappiolle. – Seitraawaana päiwänä
ehdoitti hallitus lain, joka oli antama pu-
hemiehelle seti walliiti liiati pitkiä keskus-
teliijii keskeyttää, jotii hitti jo ottiatviiltai-
sesti oli kityttiiiiyt. Tätä piti irlantilaisten
tiiaskiti estää; waati kitti he nyt törkeästi
lonkkasimat etenkin päititiiiiisteriii, niin iiiikyy
kylitiäweristeti englantilaistenkiii itiieli nyt
wihasta jotitiitieeti kuohuksiin, sillit he" iiii-"
iiesiimät poisajettaiitaksi parlamentista kaikki
tiitiiiitt irlantilaiset, toitieii toiseiisii""perä"stä,
siksi ettii ioalttittiestarit ja poliisi oliwat
saattaneet kaikki 36 kappaletta ulos kiiditlle.
Sitteii laki tietysti oli helposti pitittetty.
—— :iltikaria iiioitteitii kituliiit kuitenkin jo
Ettglaunissakiu puhemiehen ja parlauientin
käytöksestii irlantilaisia kohtaiiii ja pahoin
ons pelättiimä, ettii kiihoitus Jrlannissa
tiittiiiti kautta yltyy wielä hurjimpiin tekoi-
ltiti, kuin tähän asti on kiiuliit.
Knrssit.
Stionieii "pankki Helntik. "16 p.
"likailua-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 265: —— 257: — 100:lta r.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
