- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1881 /
29

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

4 li" li 4.

’kietoja Iiiriiii Iceiiijiiiiiszjsta ja bäijsj-Siiomosin.

l’eixjiiiitiiiiiii

lleiniiliiiiin 25 siinti.

ii

Tilaiiö- ja jakamapaikat:

Lehdeii painopaikka, herri! A. W. "Jahassoiiiii kirja-
kauppa, herra E. ?k. fltsöiiiih"."rgiii kauppapuoti, Liii-
iiaiitatu 30 l; sekä "s:ij. :ltydmaiiiu ja kumpp. lamppu-
puoti Liiinankatu 1.

Tilaiishiiita:
Turun"posti- Tlliiissii piisti-

Turussa konttorissa toiittoreissii
Koko muodelta 2 iii. 2 iii. 52 p. 2 iii. 82 ii.
7,3; wuodelta 1 iii. 1 in. 2i; p, 1 ni. -ll v.

Lehdeii konttori ja painopaikka:
Liiiiiaiikiitii N:o ’313.

"tehden wastiiiiiiaiaineii toimittaja:
:illiiisteri O. F. Borg.

:ilmoituksia

10 iieiiiiiä niuilla
maanmuoti-tiian lehden
A. W. Jahiissoiiin kirja-

a 15 penniä ensi simulla ja
siimiilla pieneltä riioiltä
painopaikassa ja herra
kaupassa.

Laskiaissiiaiiiiiitaiiia saarnaamat:

Tuomiokirkossa, siioin. aamusaarnan (k:lo 8):
kappalainen Wallenius; ruots. aamusaarn. sk:lo 11):
iv.t. pitäjäiiapul. Manineiin; suom; ehtoosaarnan
(k:lo153l ja ruots. ehtoosaarnan sk:lo 4): w.pas-
tori !ilkiilinstr in.

in .ilolehti tulee koululle sotioita ivarteii Kuo-

piossii.

(kl. 9)

Liiinaiikirkossa,
naaja Udeliiis.

Lähetyshuoneessa Läiitisellii Allekadulla suo-
malainen raiim-.itiinselitys k:lo 4 j.p,p sekä ruot-
salainen k:lo 0 jpp. lokasunnuntaijakestiiviikko.

suomea: linnansaar-

Waatteideu hankkimiseksi käyhille kansa-
koululapsille toimitetaan tulewan
maaliskuiin 18 ja !9 päiwinä k:lo 6-10
j. pii. eiii. seiirahuoiieeii salissa, joka siksi
tilaisuudeksi sisustetaan talwipuutar-
haksi"

Vatsaari,

johon kaikenlaisia lahjoja kiitollisuudella
ivastaan ottawat:
Rouiva Hanna Amnell.
" Thilda Beriier.
" Cmelie Bonsdorsf
" Aiiiii Crichton.
" Amanda Grönroos.
" Miirie Hellsten
" "kieleini Jaeob-Json.
" :iliathilda tirolin.
" :viluuni Olsoiii.
" :iltirora kliiton.
" Lilli :itiibergh
" Jenny Spoos.
Neiti .ttiitja isoloivatschesf.
" Elleii "Iiiliu
" Hilda Lagerspeh
" Olga Lindström.
" "töildeaard §lieichiiiih
" tiilitina Reiiwall.
" O.laa :ltydherxs
" Jdii Scliyliergson.
" "töilma Tollet.
" .Bertha Osterlilad

Köökllkkllöjll" Seiiiäkelloja, "Lasi-
" silmiä, Piiieeueitii, Optillisia

kaluja sekä hienoja korukaluja
myypi J, G. Iulin;
Aleksanteriiitoriii ivarrellii.
C. 2:8; Eiiliiiid’iii leskeii

makuviinaa jalostus-telidiis.
N:o 231; Linnankatii N:o 233
Tiiiiissa.

Hienompia ja tiiivallisia votiictlltisi- jt! kn-
mina-iviiiioja, ivaiiiiisi-:iiiija Suoiiieii wiiki-
wiiiiatehtaiiii ehdottomasti plihtarista valo-
wiinasta,

Huömaa! Hieiiompia haluttuja wiina-
laji-jii !vanhemmasta !varastosta lopuksi myy-
pi alennettuihin hintoihin.

C W; Eiiliiiid’iii leski
N:o 23!; Liniiaiikatu N:o 231;
Tuiii-:isa

.koulii-asia.

Wiime nimierossa tarkastimme koulii-ko-
mitean lausuntoa, iiiikiili se koski suomen:
kielisteii koulujen perustamista ja kannat-
taiiiistii waliioivaroilla Me tulimme nä-
keniiiiän, tiiiiilii se iiiieiiiiäisesti tiihtoi tyy-
dyttää siiomeniiiielisten oikeutettuja waati-
iiiiiksiii ehdinttaiiialla täydellisiä suome-iille
lisiä lyseoita -Oelsint’iiiu Turknun, Oiiluun,
Joeiisuuluin ja iyiiisiluokk-iisen Taiiipereelli,
kiiiiikii se tuirenkin itse asiassa purki miii)-
mistainaaii ruotsalaisuuden wattini maas-
samme jiitiämällä tärkeitä suomalaisia paik-
kakuntia ruotsinkielen ivaltiiaii ja eten-
kin tekeinällä suimialaisten koulujen kohta-
lon rippuivaksi iiioiiiiiaisistii uudistuspuu-
hista koulu-järjestelmän alalla. Tiissä nii-

Kairisten Höyrypolttinioii OsakeiihtiönA

uudenmaantullilla

iikiwiiuatehtaassa

myydään osittaiii ja wähittäiii (ei kuitenkaan ) katimia iväheiiipää) halpaan hintaan:
.Kyiiiiiieiikertaisesti puhdistettiin palomiinaa,

Roiiiiiiia, K oiijakkia,
Kaikki kotimaista teostii

Poineransipalowiiiiaa ja Riiiiiiiiir palonviinaa,
Arraktia y. ni
Tyhjiä astioita lainataan

Kairisteii Höyrypolttimon Osakeyhtiön Wäsiwiinatehdas

iiierossii seuraisi nyt tarkastettawaksi koitiu-
ylihallituksen antimia mietintö.

Sangen harmoin on maamme hallitus
julkaisemalla saattanut yleisön tiedoksi, niitä
joku wirkakuiita esiin sattiiiviissa asiassa on
ajatellut. Cttä se nyt on tapiihtiiiiut, osoit-
tanee kenties hallituksen tahtoivan tarkemmin
tiedustella kansan iiiielipiteitä ja lykätä
tämän täikeäii kysymyksen iyaltiosäätyjeii
päätettäwäksi ja ratkaistaivaksi. "Ios niin
olisi, ei kukaan kansalainen woisi olla iloit-
sematta siitä, sillä säädyt tietäisimät epäi:
leiiiättä asian riitkaisiissa noudattaa yhteistä
parasta eikä wissin nurkkakunnan haittoja
tiiottaivia mielijohteita. Wakiiutuksemine
onkin, ettii asia woidaan waltiopäiioillä pa-
rahiten kohtuudella ja oikeudella ratkaista.
Mutta jätämme tämän seikan, kääntyäk-
semme w.irsinaiseen työhöiimie: ylihallituk-
sen uiietinnön tarkasteluun.

Jokaiselle kansalaiselle, joka näiiiä wiime
iviiosikyiiiiiieiiiiiä on seurannut jnlkisteii
asiain käsitteleniistä maassamme, oii koulu-
ylihallitiis huivin tunnettu. Seii ensimäi-
neii esiytyniinen olikiii sitä laatua, ettei
sitä unohda kukaan, joka wähänkään hel-
littelee isänmaan tiileiiiiiisiiiitta. tleneiikä
mielestä katoaisi se innostus, jolla ympäri
koko maan rienti:ttiiii apurahoja hankkimaan
suomalaisen lyseon ylläpitäiiiiseksi pääkau-
pungissa. Tämä innostus olikin ensimäi-
siä hedeliiiiä koulu- ylihallituksen waikutuk-
sesta. Se. on sittemmin tehnyt parastaan
uudestaan wirittääksenisä ja woimassa pi-
tääkseiisä sitä. Helsiiigiii koulua seittiisi
meljellisessä järjestyksessä Oiilun, Wiipu-
rin, Turun, Poriii ja Waasan koulut.
.iloulu-ylihallitus oii todellakin näyttännt,
inissii Suomen kansan todellinen woima
on" että se on etsittäwä siinä rakkiiiidessa,
joka uhraa kaikki, raiiyiitakseeii tieu lapsil-
lensa opin ja henkisen wiljelyksen ivaloi-
sille maailmoille.

Meidiin aikamme on iiähnyt aatteiden
kuni hedelmällisen tiilwaivedeii tulwaiiivaii
yli Suomen salojen Suomalaisuuden aate
on tunkeutunut kaikkialle herättäeii ja liik-
keelle saattaen tähän saakka tuntemattomia
woiiiiia. :tiikkaiden ja köyhien, ylhäisem-
pieii ja alhaisempien asunnoissa on se au-
kiiissiit silmät oman isänmaan kauneudelle
jii suloudelle. Suomenkin miehet omat itse
rumenneet iniettiiiiääii asioitansa, oivat ru-
weiineet lnioiiiaaniaaii, että wapaassa kan-
sassa kaikkien kansalaisten tulee walwoa
yhteistä parasta. .iloala-ylihallitus ei iiäytii
ollenkaan ottawan lukuun tätä suurta muu-
tosta kansallisissa oloissamme seisoo
yhä ulkopuolella tuota iiiahtawaa aateivir-
taa, joka wiriyoittiiiviiiia aamukasteena wir-
kistäii mielet uuden päimäii toimille ja
ioille. Se luulee yhä wielä elämäiisä noilla
kultaisilla iijoillii, jolloin kaikki torkkuimut
luottaen wirkamiesten ja ivirkakuutien isäl-
liseeii huolenpitoon. Se" liiiitee wielä woi"
waiisa ylläpitää ruotsalaisuuden ylimallaa
maassamme, eikä huomaa, että sen kaikki
ahkeroimiset ja ponnistukset oioat poimet-
tomat, kiiii ne tarkoittiiiviit suomalaisen kan-
siin oikeutettujen ja kohtuullisien maatiinut;
sieii miistustaiuista. Se ei huomaa, ettii
juuri koulukysyiiins on niitä, sotkit oivat tälle
kansalle kipeiiniiiästä arwosta, ettii juuri
tämä kysymys waatii mitä pikaisinta rat-
kaisua, ja tosiaankin siihen suuntaan, kiiii
suomenmieliset maatiwiit.

7";
"Od

Tosiii kertoi huhu iiiiintiiiiiia aikoja sit-

ten, että koulu-ylihallitus olisi oiiviiltaiiiit
ajan merkit ja päättäiiyt asettautua sääty-
jen kimmille puolustamalla wiime waltio-
päiwäiii iiiielipiteitä; miitta se iiäkyy olleeii-
kin erehdys Seii mietinnöstä nähdään,
että se ylceiisä seisoo entisellä kannallaan,
ettii se ei ole iiiyontywäineii edes niihin-
kään myönnytyksiin siioiiieiiiiiielisteii maa-
tiinuksille kuin koitiu" komitean enemmistö.
"Liliiiialkaan iiäkyy ylihallitus tahtoivaii säi-
ly ttää woimassa oleiviiii koulu- -jiirjestelmän
semmoisenaan ja mastiistaman kaikkia suu:
reiiipia muutoksia. .ttiiiteiikiii waatii se we-
näjän kielen pois lyseon alaluokilta ja lyk-
kiiii latinan kieleii toiselle lnokalle, saadak:
seen tällä tawoin tarpeellisen tuiitiuiääräii
toiselle kotiiiiaiselle kielelle" Tätä wastaan
ei meillä ole mitään sanomista, sillä se
lienee ainoa mahdollinen keino tiiydyttä-
iiiääii niitten waatimuksia, jotka waatiivat
kotiluu aiitaniiiaii täydellisimpiä tietoja toi-
sessa kotimaisessa kielessä, kuin tähän saakka
on tapahtunut. Mutta sitä enemmin oleni-
iiie tyytymättömiä siihen tapaan, inillä yli-
hallitus tiihtoo toteuttaa suomalaisen kan-
siin toimeita suomenkielisten koulujen suh-
teen. :lilihiillituksen ehdoitus oii nijet täy-
dellinen kuoleman iskit kaikille yksityisille
kiniinille, ja osoittaa se selioästi, ettei suo-
iiiiilaisiiiidella ole niitääii toiivoiiiistiikiian.
Tosin niietinnössä sanotaan suotiimaksi, että
waltio ottaisi huostaansa abelsiiigin, Ouluii
ja Turuii suomenkieliset lyseot. Mutta kun
samalla sanotaan opettaja-puutteen tekemän
seii mahdottomaksi, niin on se !veruke-syy,
joka ei ollenkaan pidit ryhtiänsä ivaan kyl-
lin osoittaa ylihallituksen todelliset tarkoi-
tukset. niiniairut koulut owat tähäiikiii
siiakkii yksityiseiiii hywin saaneet opettajia;
tulisimatko ne kärsiniään opettajieii puu-
tetta, jos muuttuisiwat waltion kouluiksi?
eroaisiivatko opettajat iviroistaiisa silloin,
kun tulisimat ivakinaisiksi? Sitä emme
luule, sillii, kuten jokainen tietää, yksityiset
koulut eiwät iooi opettajilleeii tarjota niin
suuria etuja kuin waltio. Kun siihen li-
säksi wielä muistaa, ettii useimmat yksityis-
koi:lujeii opettajista owat joko suorittaneet
tahi milloin tahansa woiwat suorittaa ne
tutkinnot ja opettaja"näytteet, joita waltion
koiiliiissii waaditaan ivakinaista wirkaa ivar-
teii, niin huomaa tävdelleent, kuinka perä-
t’oin ylihallituksen pelko opettajien puuttees-
lii ott.

Einine tässä ivoi olla hiioiiiaiittaiiiatta,
kuinka ylihiillitys, ikääiikuin lieiveiitääkseiisä
pahaa oiiiiiiitiiiitoaiisii siitä, että on niistin-
taiiyt yllaiiiaiiiituille suomenkielisille kouluil-
le edes mahdollisuuden tiillii waltion kou-
luiksi, kohtii kiiriihtaii lohdiittaiiiiiaii ruot-
salaisuuden harrastajia, suomiille saman
edun heidän lempilapselleen, .tiuopion ruot-
salaiselle yksityiis-lyseolle, jolla tätä nykyä
oii kuudella luokalla yhteensä 40 oppi-
lasta. Tästä woipi jo arwata, ettei ruot-
salaisuus ole ollut tiikiipajiilla 9llikkelissä-
liiiiii, eikä Porissa. .sluten muistamine
seurasi koiilii-koiiiitea, järjestäessäiin näit-
teii paikkakuntain koulii-oloja, täydelleeii
ruotsalaisuuden !vaatimuksia ".!llihallitus
puolestaan myöntää :viiltelin koiilnn sein-
moisenaan sopiiiiiittoiiiiiksi, koskit se suuresti
kituu oppilaitten puutetta Me tietysti
iiiuiittaifimme seii suonialaiseksi siinä iik-
siiikertaisessa luulossa, ettii se suomalaisessa
paikkakunnassa saisi yltä kyllin opinlaita.
Ylihallitus sen laatii kaksikieliseksi, luopi

"mm- "za-in-i-"inks

siitä laitoksen, jossii Sawoii poikia muute-
taan kieleltääii jii niieleltään ruotsalaisiksi.
Seii on jo, niin wakuuttaa meille. ylilialli-
tus, kokemus iiäyttäiiyt ivallaii sopimaksi
keinoksi Mikkelissii. Poriii suonialainen
koulu on sitä wastoin aiwan kiidoiiniit,
ylihallitus ei siitä mainitse sanaakaan
Tahtooko siis ylihallitus jättää suoma-
laisen kansan kouluinensa päiwinensä kitu-
maan niiilän ja puutteen katkeraa kuole-
maa? Ei suinkaan, se tahtoo antaa niille
riittäioäii waltio—aivun. Noh! onpa siinä
toki jotain, huokaamme helpoituksesta. Niiii
kyllähäii suomalaiset tulisiwat waltio-aioitk-

lakiii toimeen, jos iviiaii sitä annettaisiin
riittämästi. Waltion lyseot inaksaioat

50,000 Siiik. muodessa. Yksityis—lyseoiii
pitäisi ainakin saaman siima suunna; sillä
saadakseen opettajia, tulee niiden maksaa
suuremmat iialkat kuin waltion. Selwää
on, että yksityis—koulnt tulisimat sillä ta-
woin ivaltiolle yhtä kalliiksi kiiiii sen omat.
Seiipätähden yiiimi’jrtääkin ylihallitus sa-
iiallii riittäwii, jotakin iväheiiipää summaa,
esim 40,000 Siiik. niinkuin Helsingiii al-
keisopistolla on, tahi 21,000 Siiik. kuten
Oulun lyseolla oii. Tässä täytyy meidän
kysyä, kuinka yksityinen koulu woi riittä-
mättöinällä waltio-awulla tulla toimeen.
tkerjiitkää, mustataan —— hellitä sinä suo-
malainen kansa kukkarosi nauhoja.

Täiiimoiset päiwät eiwät tosiaankaan ole
aiwan mehuisat, mutt-:i eipä ne alinan kau-
wan kestäisiki’iän, sillä onhan ylihallitus
katsonut iisiiit niin, että yksityis-koulut tu-
lisiwat niin sanoaksemme, myöskin hengel-
lisesti waipuiiiaaii kuoleman uneen. Se
näet on ehdoittanut niiden tarkastusta
waltion puoleltii siihen suuntaan, että jos
seii ehdoitus laiksi tulisi, se estäisi yksityiset
koulut saamasta opettajia. Sillä ei ku-
kaan tahdo jättää tulemaisuuttansa ylihal-
lituksen eikä minkään hallituksen mielimal-
taan.

Tukalaa on todellakin nähdä, kuinka
kaikenmoisten tekosyiden nojalla oikeutettuja
ja jo yleiseen tunnustettuja waatimuksia
miistustetaan, kuinka weriikkeita iverukkeiden
perästä tuodaan esiin, kun pieniiikääii as-
kel eteenpäin on astuttama. Lähes kyin-
iiieneii wuotta oii koulii-kysymys ollut
maamme tärkeiinpänä kysyinykseiiä. Tur-
haan owat waltiopäiivät koettaneet saada
sitti ratkaistuksi. Tiirhaan koettawat kan-
salaiset woiiniaiisa ponnistaa saadakseen
asian onnelliseen loppupäätökseeii. Asian-
omaiset sanoivat ivaan "non possuiiiiis" s.
o. emme woi, ja niin kiistaa jatketaan.
Asia on kuitenkin elinkysymys suomalaiselle
wäeställc; siitä rippuu isänm-.iamme tule-
waisuus arwaaiiiattoiiiassa määrässä. Se
tulee kenties ratkaistawaksi tulemilla ival-
tiopäiioillä. Jos uiin käypi, tulemat ne
oleuiiiau yhtä suuresta paiiiosta Suomen
kausalle kuin iviiiiieisetkiii. !liiissä tulee
päätettäwäksi, saapiko siioiiiiilaiiieiikin iise-
ivelwolliseiiii astua siivistykseii wartija-mä-
keeii, saapiko suomalainenkin oppia ja si-
wistystä omalla, isiltii perityllä kielellääii.
.Tärkeiiä on siis, että suonialainen käsittää
oikein tehtäwänsä, oiwaltaa welwollisuu-
teiisii.

Kotiiiiaalta;

Hiippatiiniiaii sanomia; "3 n r u n.
Tutkinnon saadakseen hakea kirkkoher-
raiiwiikaa suoritti kappalainen Iohan
S ä r k k ä ja ivakinaista papinwiikaa mar-
ten w. t. kirkkoherra J. S; Tick-
liiii iiioiiiiokapitiilin edessii tämän kiuin
2:; p. ja hyiväksyttiiii heidän iiiiytteeiisä
kiitoksellii. :liitimin kirkkoherran maaliin
asetetut määiättiin saarnaamaan maalia:

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:26:53 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1881/0029.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free