Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ohjesääntö on annettawa, joka tttlee ntää-
räämäan että Wenäjätt sotatttittisterioott
suomalainen,s Suomen tvaroilla kustannet-
tu, osasto ott perustettawa, sekä että tä-
tttän osnstott esittties, johon toittteett suo-
malainen ttties ott tvalittntva, saa wälittö-
.tnästi esittää sotaministerille tttnittitttt asiat.
lH- D-)
—Poetvaott-Kerawatt rantatie tttlee,
tvelkojaitt kokouksessa t. k. 7 p:nä tehdyn
päätökseu tttttkaatt, myytätttäksi htttttokatt-
palla ettsi tottkokttttn 9 päiwiittä.
— Merkillinett asiakirja. Wiittte maa-
ttatttnitta luettiin Morgonltladissn seuraa"-
nta kirjoitus: "
Ilman aprikoimisia jttlkaisemttte settraa-
tvatt painoasiaitt ylihallitttksett painoasia-
miehille lähettätttätt kiertokirjeett:
Painoasiain
ylihallitus
Suomessa.
Helsingissä
tammikuun !3 p. 1881.
N:o 28.
Tit.
Sattuneesta syystä huomautetaan Tit
tätett etenkin tarkkaamaan painosta iltttau-
tuwia kirjoitelmia, jotka kosketvat tt. s. li-
beralisett puolueen äsken jttlkaisttta ohjel-
maa, ja sentähden pitätuäätt siitä httoli,
että ntoisia kirjoiteltttin, jos niiden sisällys
ott soimaamaa tahi loukkaatvaa laattta, ei
saa painosta jttlkaista.
L. Heitttbiirger.
J. Elfwittg. Ctttil Rattdsn.
Alfred Stttdius.
— Pedoulattttajai Worttaset, isä ja
kaksi poikan, Korpiselältä, owat kotitttatkal-
lansa Turun läättistä, tämän kttutt 5 piti-
tviinä hiihtätttällii ja tvnatt samoaja aseiksi
käyttätttällii tappaneet kaksi sutta, koiraksctt
ja naaraksen, jotka wiime nikoitta olitvat
liikkuneet anpeettrannatt seuduilla ja siellä
syötteet ttseita koiria y. ttt. Se tapahitti
ttoitt k:lo 12 päiwällä aiwan lähellä Lap-
peettrattnntt kaupunkia, sittekun tttto taita-
wat pedon-ajajat satttatta aatttuna tvarettt-
min oliwat tappaneet myöskin iltveksett.
(U. S.)
– Millä kielellä kuulutukset kirkoissa
otvat luettawat? Tätttä tällaittett kysytttys
on, ktttett Mltl. tietää, paraikaa hallituksen
harkittatvatta, ja tuomiokapitulein lnttstttt-
toja ott tvaadittu.
Meidän tttielestä ott tämä kysymys har-
kitscmattakin seltvä, sauoo U. S.
—- "Mutta uuiisia. Köyhille kan-
sakoulunlapsille, joidett etttten ott
täytynyt kerjäten hattkkia itsellecn ruokaa,
on eräc; Wiipurissn syntynyt rotttvnstviien
settrn rutvettttttt siellit toitttittamaatt päi-
tvällisiä, ja ott yhden wiikini ajalla 120
lasta siten saattttt rawitttottsa. (W. T.)
— .ikttoliaaksi palelttttt ut. Torpitn-
poika Nestor —Yliojanperii .siukosista
oli toisstt sunnuntaita wasten yöllä pudott-
ttttt re’estäätt Siiäksjärwelle palatessaan
—Porista. kumppanit, huomattuaan reett
olewan tyhjättä, lähtitvät heti etsimäätt,
wann tttrhnatt. Settraawnna antttttttn löy-
dettiitt hän tietttviereltii kuoliaaksi paleltu-
tteetta. .Todetttttukaiselta näyttää, jotta
tviitta ott tässäkitt uhrinsa ottanut.
—— Suotttalaisten laiwain konsulimaksut.
Koska" Moorsomin laiwatttttittatts-tapa,
jonka tttttknatt Englannitt tonni, wastaawa
100 Englattttin eli 108,2 Suomen kuutio-
jalkaa, ott yksikköttä laiwain kantamaisuu-
dett tttääräätttisessä, ttykyäittt ott ntoitttassa
sekä Wettäjällii että Suotttessa, ott osasto
kauppaa ja teollisuutta warten Wettiijän
raha-asiain tnittisteristössii, "Suotttett setta-
titt mieltä kuulusteltuansa, kiertokirjeen
kautta Wenäjiitt konsuleille wiime tammi-
ktttttt 2 p:ltä tttäärättttyt, että woimassa
oletvnssa konsuli"ohjesäännössii wahwiste-
tut, laitvnlästien tttttknatt suoritettnwat kon-
sttli-tttaksut tvettäläisistä ja suomalaisista
laiwoista, joidett wetotttiiiirä-kirjat tonneissa
kantamaisuuden osoittatvat, maksettakoon
sitett, ettii lästiitt luetaan kaksi tonttia.
—– Wattkiett waloknwin. Hämeett liiii-
ttitt kutvernöri ott, keis, senatille esittiittyt,
ettii Hämeettlinunn rangaistus"laitoksessa ja
läättittwnnkihuoneessa oletttisttt tttangeista
teetettäisiitt tvalokttwia, joita wattkihttouees-
stt siiilytettäisiitt ja siellä pttltdettäissä lii-
ltetettiiisiitt oikeuksille ja polisitoirastoille,
käytettäwiksi rikoksista stttttcinljin !,)cnkilöitt
tuntemiseen. .Tätttätt esityksen johdosta ott
keis. senati sallinut mainitun kttttternörin,
milloin se saattaa tnpnhttta lähettämättä
wattkeja toiseen paikkaan, toistaiseksi ja
kunnes toisitt tttiiärätäiitt, teettiiii wnloktt-
wia kaikista läättitttvattkihuotteesstt ttykyäätt
olewista ja wastedes sinne tulemista; mies-
wattgeista, jotka otvat tuomitut toisen, kol-
mannen ja neljännett kerran warkaudesta,
ryöwäyksestä, murhapoltosta tahi wäärett-
nys-rikoksesta, ja milloin siihen erityistä
syytä ott, utuistakin rikoksen-tekijöistä, sekä
satnalla tttäärättttyt että waloktttvista, sit-
tenkun ttiihitt ott merkitty rikoksen—tekijätt
ttittti, ikä, kotipaikka ja tehdyt rikokset, yksi
kappale ott säilytettätvä läättinhallituksessa
ja yksi kappale lähetettäwä itsekullekin muis-
ta kutvernöreistä sekä aikattattsa myöskin
tvattginhoitohallitukselle. (li S.)
—–— Laskiais-ilo, joka oli wältällä luto-
nosti loppua. Muutamat koulu-tytöt oli-
wat opettajattarensa kanssa wiime laskiais-
tiistaina laskemassa tnäkeä 5;;ättteettliuuan
puiston ohi kulkewalla tiellä. Ahdetta ylös
astuessa tttli tttttttatt mies kaupungista päitt
ajaett. Hättellä oli kaksi" hentosta ja kaksi
rekeä. Itse hän istui jälkitttäisessä reessä.
Tytöt pyysitvät tttieheltä, että saisiwat käydä
etittttttäiseen rekeen tttäett päälle saakka.
Tätnätt mies sallikin. Mtttta keskellä tttä-
keä hän yhtäkkiä hyökkäsi reestäätt siihen,
missä tytöt olitvat ja al.koi wiskellä näitä
jäljessä tuletvatt hewosett jalkoihin, joka
kuitenkin wiisaasti karttoi lastett päiilie as-
ttttttista. Saatunnsa "muut reestä pois,
hän otti wiimeisen tytöistä kiisiittsä, heitti
silmukan hänen kattlnattsa ja alkoi näin
laahata tyttöii ttuorasta reett perässä.
Tyttö olisi tähän kuristuttttt, ellei hewottett
muutaman sylen kuljettuansa olisi wiisaasti
pysähtyttyt, jolloin tyttö sai nuoratt kattias-
taan pois ja selkesi ttiitt asiasta hengissä,
wailktt sinistynein knswoitt. Mies näytti koka
olossaan,mieli-puolelta. (H. S.)
Sttotnalaisesta Wirsikirjasta.
III-
Aura jatkaa edelleen Wirsikirjatt Ehdoi-
tuksen tutkituista. Ehdoitus esittää hylkää-
tnäätt wirret 92 ja 97. Edellineu ott suo-
tttettttos Runeltergin ehdoituksesta, Ps. 137
johdosta. Wirsi onki todett sitä laatua,
ettei se tvoi suittkaatt useitt tulla kiiytetyksi
kristillisessä jtttttalattpalweluksessa; sentähdett
ei luule Aura sen sulkemisen pois Wirsi-
kirjnsta synttyttäwätt erittäistä kaipausta.
Wirren 97 tahtoisimme pitää setttähden,
että se ttykysessä Wirsikirjassatttttte ott pa-
rettttttan pttolisia, jota siitä syystä ott ttseitt
kiiytetty jutttalattpaltveluksessa ja hartatts-
hetkinä. N:rot 100, 102 ja 104 Wir-
sikirjassatttttte eiwät ole weisattatvia wirsiä,
waatt suorasanaista lukua, ettsitttäittett Luttkk.
1: 46 y. m;, toinen Luukk. 1: 68 s s, ja
koltttas Luukk. 2: 29 ss, jotka lukia woipi
lttkea uudesta testatttentisttt. N:o 100,
Maariatt kiitootvirsi, ott suomennos ruotsa-
laisesta. Tämän esittää Ehdoitus kttitettkitt
hylkäätttäiitt ja pitiitttäiitt seuraawan wirren
satttasta aineesta. Se ott korjaus Hem-
tttittgitt tekemästii tttirrestä. Tiitnätt eh-
doitttksett katsotttttte hytväksyttiitväksi. Sa-
tttate myös ehdoituksen wirsistä 102 ja
105, Adweuttiwirsiä on Ehdoituksessa
kttttsi tttttta. Wirsi 106 ott tttttkailttt rttot-
salaisett tttttknatt ja saatit tviirsyä etttistii
wirttii pitemtnäksi" Korjauksesta ei ole
sisiiltö tttuuttunttt tvnntt aittoasti ttlkopuktt.
Wirttä 107 ott hywin kepeiillä kädellä kor-
jatku. Wirsi 107lt ott suomennos saksa-
laisesta. Siinä sattotaatt w. 3. "Ett-joh-
dattaisit jalkamme Lyhyett elinaikamme"
Mutta kttitt pahitt tvikatttttte ei ole jaloissa,
tvnntt sydättttttett tnielessä ja halttssa, ttiitt
esitteletttttte sattntt "jnlkatttme" siaatt patt-
tatoaksi sanatt:" "tahtotnttte." Wirreu
107 c w. 1 alttn sattoisitttttte ttäitt: "Miten
käyttett wastahas, sii sielutt ihastus, I-
loitttten tulemastas, sä mailman odotus ?"
Kysymys tässä ntuodossa ott toitvottts
osata oikeitt tttlla häntä wastaatt ja iloita
hänestä ja sellaista toiwotusta settraa sopi-
wasti tämä rukous: "Oi Jesus .stristtts
itse Walaise tttieletti, Mii että tertvehtäi-
sitt Sttit otollisesti.”" W. 3:sit ott ttto tuttu"-
tenki lthä sana oli pahaksi rumennettu
katkomalla näin: Ol sieluu, ruutttiinik"
Eikii sopisi "paretntttin sanoa: Oliu koko-
nani. W. 7:sä tttttttttaisitttttte sattatt:
"Tttleeko" sanaksi: "Tulleekolii Mutttoiu
ansaitsee tämä —Paawali Gerharditt lohdul-
lisestit wirrestä tehty sttotttettnos saada
siatt Itlirsikitjassamme. Settraawatki lisä-
nkset adwenttitvirsille otvat sopitvia. Niitä
ott suomennettu parhaimmista saksalaisista
tttirsistä. .lkorjauksestn otvat tvirret 109
ja 110 tvoittatteet. Jottlttwirsiä ott Ch-
doitttksessa kaikkiansa 22. Ioulutvirtettsii
pitää sttotttett kansa rnkkaitttpittattsa. Niitä
oletttttte perheissä laulaneet jo lapsuudesta
asti. Siis Ittultttttirsistiitttme etttttte lttotott,
pait jolletnme näe niitä korjaituiksi kepeällä
kädellä" taikka silmittnähtäwästi korjauksesta
parantuneiksi. Että latittnittett wirsi 124
ott saanttt suomalaisen puwun, sitä ettttne
paheksi, sillä aittoasti juopuneita tvoi yttt-
tttärtämättömiett sanain sopertaminen miel-
lyttää, kuin näethän heillä tttttutoittkin ott
tnpatta sopertaa ymmärtämättömiä sattoja,
ttttttta heidätt" ilonsa korotteeksi ei sotvi
kristillisett settrakunttatt lantia heille sopiwia
tvirsiä. W.111 ott peritt pohjitt korjattu.
Siitä ott kokonainen wärsyki kodotetttt.
Mutta olkoon. Wit si ott korjauksesta sil-
minnähtäwästipnratttttttttt. Nyt santtatvnt
wanhemmat lastett kanssa, siistit neitseet
ja ttuorttkaiset weisata sitä yhdessä sydänt-
tttettsii pohjasta. Nykyisessä wirressä ott
kohtia, joita ei taida siltttiättsä tttaahatt
painamata weisata, niinkuin: "neitseen koh-
tu kantoi hedelmiin, paits puutokseta neit-
syyden". Ja tttittii ihmettelen mitä watt-
hettttnat sattoisiwat nuoremmille ja tttatthettt-
mille lapsillensa, jos he, wirren lopputttt
weisattuattsa, rttpeisitvat kyseletnään: mikä
sali se oli, jpsttt sattkar satttosi, ja millinen
kammio se neitseen kolttu on? skorjattu ott
w. 112. Siitä ott Ehdoituksessa jäljellä
6 kaunista wärsyii. Ne kotvitt siisteyttä,
loukkaatvat tviittattkset tv. 3, 4, 5, 6, ja 7
otvat poistetut W. 113 ott korjatttt.
Siitä olisitnttteki työläästi lttopuneet. Se
ttäetltän ott oikia sttotttalaittett wirsi, täyn-
ttä alkusoitttia. Korjauksesta ott alkusointi
pnljott hätvittttyt, tttutta sisiiltö sett sinatt
woittanut. —Pääwirsi Ehdoituksesstt ott
P. Gerharditt wirrestä käännetty. N:o
114 ott ttttsi. Wirsi ott ruotsista suotuett-
ttetttt. Ainoasti tämä lattse: "Suloisen
sanoman Toi Iestts aittiatt; Meill’ ott nyt
arttto Jtttttalau" tarwitsisi wielä korjattsta
siihett stttttttaatt, että se sttloittett sattottta,
jottka Iestts toi, tulisi kttttltttttaatt, että
ttteill’ ott aittiatt arttto Iumalan, ja se
menestyisi warsitt hywin, jos kirjoitettaisiin
näin: "Jlon täiitt sanoman Toi Iestts:
ainian Teillä ott arttto Iumalatt,ll taikka:
Sttlle ott Iumal artttoittett. Wanhaa
wirttä etttttte suurin kaipaa. 115 ott uusi.
Wattha oliki tvaan artvoitttksetta. Sett
sttttritttta omituisuutena pidettiitt, että se
wirsi alintaan yksi tvärsy, jossa oli 11 x.
W. 116 ott korjauksesta hywin parautunut.
Siitä ott ttseita tvärsyjä karsitttt pois.
Htttväksi on settraatvaki wirsi korjatttt.
W. 118 ott ttttdistetttt, sett liitteenä ott
toinenkin ttusi tvirsi. Kattttiimpia Jouin-
toirsiätttttte ott 119. Mutta se ott kotvasti
pilatttt sitett, ettii melkein jokaisessa wärsyn
jaksossa ott paljon enämmin tatttttita kuitt
nuotteja; jotett sen weisnatttitteu kirkosstt
kttttltttt enättttttiitt rallatukselta kuitt tttei-
sttlta. Sekitt ott korjauksesta paratttttttttt.
W. 120 ott kepeällii kädellä korjatttt. Kau-
tteitttn Iouluwirttättnne 121 haittiin sama
wika kttitt 119. Tämä wirsi ott alkuansa
Ltttheritt teketttä. Meidän ntielestätttttte
ott tvirsi Kanslintteutvos Lönnrotin toäli-
aikasessa wirsikirjassn enäntmin sowitettu
tvatthatt tttttkaatt kttitt tämä Ehdoituksett
korjaattta. Wirrett 122 siaan ott käättttetty
P. Gerharditt tvirsi, joka ott hywin soma.
Liitteettii ott toittettkitt saksasttt käättttetty
kaunis tvirsi. Ia tvirtettä 122 c ott tvatt-
hnki wirit korjatttttta. Seuraawain Iott-
luwirsiett korjauksesta kiitättntte Ehdoitusta.
Ne otvat hywin onnistuneita. Uuden
tvttodett wirsistä ott tuo halpa 129 saattut
atttaa tilntt uudelle, joka ott saksasta stto-
ntenttetttt. Wirteen 132 ott lisätty kaksi
ttttttn, 132 lt ja 132 c. Edellinen ott katts-
linttetttvos Lönnrotitt tekemä, jiilkitttiiittett
saksasta sttotttettttetttt. Wirsi 134 ott tnr-
kettttttitt käiittnetty alkukielen tttukaatt. Sitä
ei sowi paheksia. Wirressä 138 w:sä 3:n
ott täntii korjaus: "Waltnkutttas tarkoituk-
sen" hywin sttottatttaittett, samate kttitt edel-
lisessiiki jaksossa tämä korjaus: "käiittttä
tahtos tttukahnu.ll Ollanu ivauhoillaan.
Neljättnestä jaksosta saapi sentään waarata
heittää pois sanan tuit ja sett siaan laulaa
elsätt ja siis koko jaksott näin: "Ettätt
kauniist kartutan" .tlattttiittttttalta soisitttat
tnielestämnte wärsyin loppuriwitkitt, jos
tte pantaisiin kuuluutatt näin: "2lstt, Iestts,
minussa, Autn pysyn sinussa, Wirsi 138 lt,
saksasta käänttetty, ei ole tttielestätnttte
ottttistttttut. Joka wiirsystii olisi ttteillä
tttttisttttttksin tehtäwättii. W. 139 ott ttttsi
.skansliaueuttn Lötturotitt teketttii. ’Snmate
myös wirsi 140. Tähiiu wirteeu ott lisiitty
koltne. tttttta tvirttä.
" tilkemaalia,
Englantilaisten tappio sodassa boi-
ria wastaan ttäyttää tttyöhempien tietojett
mukaan olleen aiwan täydellinen. Waikka;
ettglantilaiset oliwat asettuneet etuisaan-pai-
kantt, korkean tttäett httipulle, jossa itse lutt-
litvat olewansa kokonaan turwissa, niitt tai-
sitvat ltoerit kuitettkitt tttottett rynttäkön pe-
rästä ttturtaa heidän ritveittsä läwitse, jonka
jälkeen englantilaisten koko tvoittta meni
hajalle sekä joko kaatui, niittkttin kenraali
itsekin, taikkit joutui wangiksi. Boerit otvat
taaskitt ttäyttäneet sitä urhollisuutta ja kestä-
wyyttä, että heidän wnstustajainsakin täytyy
heitäihtttetellä. Sitä ilahttttawampi onkin
sentähden kuttlla, että ratthatthierotttiset,
waikka keskeytetttjinä wiimeisen tappelun
katttta, nyt otvat saatetut aittakin niin
pitkälle, että aselepo ott pantu toittteen.
Boerit tvaatitttat itsettäisyyttä ja johtajil-
leen wapatttttsta rangaistuksesta.
Katl’ettltttsta.
—– Sattuipa kerran itäsuomessa matkustamaan
tttaantietä tttuuntt herra, jolla oli korkea silkkihattu
päässä, jota ei siellä etttten oltu nähttt. Tiellä sat-
ttti tttletttantt kaksi tniestä wastaint; koitten sanoi:
näitkös tnittkälaittett hattukin sillä herrnlla oli pääs-
sä; toinen wastasi: ei se ollut hatun tvika, mutta
sillä oli settlnittett pää.
—– Kuulkaa kottdnktööri: saammeko lattiaa tässä
wnuttussa, kysyi ntuttan ilo:testeestä hurmaantunut
matkustaja; kyllä, wastasi kottdttktööri, jos waan
laulatte ttiitt hiljaa, etteiJitä kukaan kuule,
Kttrsftt;
Suotnen Pankki Maalisk. 9 p.
thihto-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 264: — 256: —— 100:lta r.
Loutoo 90 p ..... 25: 17 25: —— putt:ta st.
Parisi 90 p. . . 99: 20 98: –
Hantpttri 90 p. " 123: 30 122: 60 100""
Atnsterdattt ..... 207: 50 20fl: –– " a"
Tttkholma 3 p" . . 139: 10 138: 40
Laiwalista.
P l y m o tt t h. helmik. 23. Ialo, Ekbont, Singa-
poresta Lontoosen.
S: t ?; b e s, helmik. 11. Secttndus, Ekholtn, Kyö-
penhatninaan.
B n r c el o n n, Helmik. 19. Hermo, Nyroos, Li-
bau’iitt.
S c i l l y , helmik. 26. Jltna, Mantterström, Gö-
teborg’iin.
V a l t i m o re, helntik. 14. Jhatta, Gugblom, Qtteen-
stown’iitt.
P h i l ad e l p h i a, heltttik. 12. Alktt, Wallin, wal-
mis Kyöpenhaminaan.
T o r r e w i e j a, helmik. 22.
celonasta.
N e w p o r t, heltttik. 26. Suomalainett, Wecksell,
Bayonue’sta.
F o rt Mo tt r o e, heittiit. 17. Jhana, Engblom, Rot-
terdam’iin; Dagtttar, Luttdelin, Queenstown’iin.
Hertno, Nyroos, Bar-
Torihitttoja,
Tttt-ttsstt. Nifut 35 nt. t. Nifujauhot 4 m.
leiw. Rukiit 27 m. tyttttyri. Ruisjauhot 2
ttt. leitv. §iittisleipä 2 ttt. 40 p. leitv. Ruisntaltaat
1 ttt. 20 p. ktt. "Ohrat 1 ttt. 75 p. leiw. Ohra-
ryyttit 1 ttt. 30 p. kappa. Kokonaiset s:mat 1
ttt. 80 p. kappa. Ohraset maltaat 85 p. kappa.
.lkattrat 1 ttt. 40 p. leiw. Kaurajauhot 1 ttt. 50
p. l. Kattraryynit 1 tn. kappa. Surwomattotttat
s:tnat 1 ttt. 2t) p. kappa. Hertteet: wiheriät 1 m.
kappa. Walkoset 90 p. kappa. Ruskeat 80
p. k. Sekalaiset 75 p. kappa. Perunat 50 p. kp. 2
ttt. 85 p. ttelikko. 513:rttnajauhot 30 p. ttattla. Juu-
rikkaat 2 ttt. ttelik. Hutttalat 80 p. ttattl.
Heinät 80 p. leiw" puntarpää 90 p.—1 ttt. leiw.
Oljet 5tn. kttorttt. Silpptt 5 m. kuorma. Tuore
naudanliha 3—4 m. leiw. Patmatttt s:nta 6 ttt.
leitv. Tttore lampaanliha 6 m. leitv. Pal-
tonttu s:ttta 7 ttt. leiw. Tuore sianliha 10 ttt. leiw.
Wasikitt, juotetut6—7 ttt. leiw. Juottamattotuat
2 ttt. kappale. Jhra 50 p. naul. Woi 75 p.
ttattla, 15-16 tn. leitv. Talonpojan juusto
25–3t) p. kappale. Kttoritnatott tnaito 40 p. katmtt.
tittoritttt 25 p. kauttu. Piitttä 20 p. k. Kernta
35 p. kort. Willat 1 ttt. 20 p. tt. Muttatl ttt. 50
p.titt. Kukkv1 ttt. Kattat 80 p. kapp. Metsot 7 tn.
pari. Teeret 4 ttt. pari Pyyt 1 ttt. 50 p. pari. Iänik-
set 75 p. kapp. Jsott raawas-eläitttettkieli 1 ttt. Tttore
lohi l m. 60 p. naul. Sttolnttu lohi 1 m. 40 p.
n. Tuore siikit 50 p. nattln. Suolaitten s:tna
40 p, naula. Httttki 25 p. tt. Ahtvenet 15 p.
tt. äl.llnteet 20 p. ttattln. 4 ttt. leitv. Nahkiaiset 7
ut. 100:lta. Silakat 2 ttt. leitv. 7 ttt. ttelik. Tuo-
reet hailit 70 p. kapp. Jlttteenmäti 1 tn. 50 p.
ttattl. Muikuttntäti 1 ttt. 50 p. ttattl. Mäntyset
laudat 4—7 ttt. toltti. Miitttyset plantut 85 p.
kappale. Kuusiset laudat 2 ttt. 50 p.k 6 ttt. toltti.
.tlttusiset plantut 80 p. kp. Yiirttt""3t) "kppl.
:lläystäskottrttt 35 p. syltä. .ttattopareet "8 ttt.
kuorma. Tertva 2() m. t:ri. Satnmnleet 7 ttt.
kuorma. Halot: Koitmtset t; ttt. kuorma. Män-
tyset 5 nt. kuorma. Kttusiset 3–—4 nt. kuorma.
"Pttjahiilet 8 ttt. kuorma.
Kttttlutns;
Rastt-hloskanto.
Wnoden 1880 kranttua" ja suostutti-"t-
werojett rästi-tjlöskanto tässä" kauputtgtssa
tonnitelaan kaupuugin rahatotttttkoutlottssa
k:lo 10—1 e. pp. ja 4—ti j. tw. tuskat-
tta 15 v. ja keskiwiikkontt iti v. kulumaa
maaliskuuta —Aura-joen itävttolella olewnlta
kntttmttgitwsalta ja tuorstaina 17" p. ja
perjantaina 18 v. samaa kuutazlansipna-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
