Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1881.
hitit 11.
jt
allila.
’kiotoja ’kurun !saapungista "ju baliisi-suomesta.
I’erjtttttttltttt
maalialtaan 18 jaati.
Tilatiö- ja jakamapalkat:
Lehdeti painopaikka, herra A. W, Jahnssoniii kirja-
kauppa, herra C. A. Röiinbirgia kauppapuoti, Lin-
nankatu 36 3 sekä Hj. Nydttiaiiiti ja kumpp. lamppu-
" puoti Linnaiikatu 1.
Tilauöhinta:
Turutt posti; Muissa posti-
Turussa konttorissa konttoreissa
Koko tuuodeltit 2 m. 2 ttt. 52 p. 2 ni. 82 p.
I/2 wuodelta 1 in. 1 tii. 26 p. 1 tii. 41 p.
Lehdeti konttori ja painopaikktt:
Liimankatu N:o 2313.
Lehdeu !vastuunalainen toimittaja:
Maisteri O. F Borg.
ii
Jlntoituksia
ii 15 penniä ettsi sitvttlla ja 10 penitiä tituilla
siwuilla pietieltä ritoilta" tmtstaatiotetaan lehdet!
painopaikassa ja herra A. W" Iahnssonin kirja-
kaupassa.
3:na sunnuntaina paastossa saarnaamat:
Tuoiiiiokirkossa, suota. aatttiisaarnan (k:lo 8):
ropostori Stenström-, ruots. aamusaarn. (k:lo
11): pastapttl. Nordttian; suoni, ehtoosaarnan
(k:lo !43) ja rttots. ehtoosaartiati (k:lo-1): w.pas-
tori Liljesors.
" 3"" Kolehti tulee Tttoniiokirkolle. "
" Linnankirkossa, (kl. 9) ruotsia: w.pastort
Udelius.
Riikouöhetki Ctänen Majeöteetinsa
" in.niisari Atoksanteri ll:seti kotvitt latke-
"3t-
.-
"""""" " .- . . .
",2-1;; ;.—;,;,.—.i—;——
:2293; "3"
sie-;
",2-"48"-
",-in
"," .- - —"""" "3" ",.
"3 7.. :."aI-IKKE-tiis-"Iinin
- 34;" 343."
tiiisotuate t"";tl""otittiiksollo.
santeri
rati kuoli-utan johdosta tulee tänäpäitä toietettäwäksi
kaupungitt tuomiokirkossa Sttotttett kielellä k:lo 11
" e. pp. ja Ruotsiii kielellä k:lo 12 päiwällä.
.3"
Keisari Aleksatiteri toineti,
Sitotiieii jalo Stitirirtihtiiias, ei ole enää
olantien jottkossa. Hiirjiiiti seikkailijain koit-
"ttaataiset ktijeet owat wihdoin onnistuneet
. ja katthistuttaioalla tawalla saatteet sett heit-
geii satitttttitttaaii, joka oli pitkiit ajat ottoalli-
sosti ohjannut aniaran waltakuntansa wai-
keat kohtalot. Olletikiii on Sitotuenmaa saa-
iitit niin runsaassa aniarassa ttatittia hedel-
tiiiä haiton hyittastä suosiostaan tiioita koh-
taaii, että side hallitsiaa ja alaitiaistoit tvä-
lilla oli kayiiyt niin anthwaksi, ettii sett kat-
,kaisotniiteii nyt ott saitotiiattotnaii kipeiisti
sattiitttit jokaisen sitoatalaisoii rintaan" Seii-
tahdoit nykyisten stiriipilwionkiii halki kii-
tollistittteiittite tinnitti meitä nytkin litoittaan
ajatiiksoatttie itiihiii aikoihin, jolloiit Alek-
toitioit oli iiioidäit Stturiruhti-
iiaaitttiie.
Etttitte laskette liikoja, jos suoraati sa-
nomme, ettii keisari Aloksaitteri toiseit hal-
litusaika oti olltit siiotttott historiati tarkoin
aikakansi. :llittljdotoii ott ktiiteiikiii tassa
; luotolla kaikkia niitä itttttttoksia, jotta talla
" ajalla oit pantu tainioon; ainoastaan paa-
kohdat otattane nyt huomioon;
tteisini Aloksanteri I oli Porawon toal-
tiopaititillä 1805) latisttttttt, ettii Sitottieti-
inaa nyt oli koroitettu kaitsakttiitaiii jouk-
koon, titittta tämä jalo lause oli kauwan
unhotuksissa ja soit käsitys kansalaisilleiutne
epäselwa. 2:sa-ota AIoksantori toisen halli-
tusaika oli seit selwittawä ja toteuttama.
Hauou atottllaati laskettiin iie ktilttiakiwet,
joille omatakeinen asetiiattittie oli rakettawa
illkiiisto-Jtaataie ei tiieiie so hotki, jolloin
Siitniteti ensiiitäiset waltiopaiioät awattiin
Syysktinit 18 p:tiä 1863. Se oli iitaltiolli-
soit elainaiatite kaoteenpaiwa ja natltiopai-
wajarjesötys Htihtikttun 15 p:ltä 1863), joka
ttiiiarasi ioaltiopiiititaitiine jokti wiides wiiosi
kokootiktttsttttawiksi, wahwisti kerrassaan tie
ittaltiollison oliitttiiii keuhkot, jotk-.i se tar-
witsoe ltenaiosa tmsyaksonsa. Toinoti yhta
tarkoa kttliiiakittti oli tie kieli-asetukset wiio;-
silta 1867; ja 1865, joidoti katitta tie kal-
loot satjottiiu, jotka pitiwat stioatoa puhti;
wau ioaostlin h"otit"isot tooitiiat ioaiikotidoösa.
.Totta kylla ott, ettii suottien kielolle niissa
titttöuitott,tt oikottdot oiwat wiola iole paäs
soot taytoott taotuttansa, tttiitta ajan ioirta
ott tattia kohdoit kiitaaiiitkitt jo l’a:aoaiitit
itiin tulitoto-aksi, ettii siti oi onaan ntikäatt
osto woita. "söittl’isen odistytttiseu sito-
jaksi owat k-itisal’o:i’ut luukiin horatiiioet ja
jttiirtttnoot kattsaauitno, jt naatat owatkin
tnita tit.thioiu kaltii.ikittti kansallisen edisti)-
.lkoisiii i itso, halli-
tuksensa onsi tottoittta kaudessaan tiioidäit
maaosa, keltoilti suoraati sottaattia ryhty-
ntaati toittiiiit kausattsiittistykteu hywäksi.
Häii saikin nähdä tämän kehoituksensa he-
deltttät kypsytitän, ja kun häiten "25-"toito-
tisen hallitiisaikansa muistoa jiihlallisesti
wietettiiti, niin itioiii kittita jttitri kansakoti-
luu peru-§tautisella päätti pyhättä pitää tätä
painitili. Neljanteuä kulmakiwettä on se
asetus Marraskntiti 8 p:ltä 1865 pidettawä,
joka omatakeisen rahakannan määräämi-
sellä laski makawan pohjan aiaaiiitne aineel-
liselle edistymiselle. Sett jälkeett owatkin
kaikki aineelliset toimet yhä olleet mirke-
nettiässä ja kowat katowuodetkiii, jotka tih-
kasiwat häwittää koko kaitsattiiiie, todistiwat
rahakantamme lujuutta, kuti tämä silloiti-
"kiti pysyi tnttrttttnatonna.
Mitä näille kulinakiwille nyt jo oit ra-
kettit, ei tässä ole tilaa laweammin ositella.
Wiittaamalla waan tnttisttttinntne sitä la-
wennettua itsehallitttsta, jonka tiiidet kuii-
nallisasetukseintiie tityöntäwät sekä kaupitti-
"aoille että maaseudun ktiniiille, tiittta kirkko-
lakia, utisia oppikouluja sekä opistoja kuti-
roatykkiä ja sokeita warten, yhä ks.iswawaa
ratitatietoerkkoa, laittniliikettä, kairaamia li-
sääiitytvää määrää, kattpati ja teollistttidott
wilkasta kohoamista j. n. e.
Loptiksii oli koisariwaiitajalla tilaisuus
itiin sanoaksemme "seppelöitä" toimensa
aseioelwollisuttslain allekirjoittamisella (Jou—
ltik. 18 p:tiä 1878), joka laki paitee aseen
joka itiiehiui kateen isänmaan ja kutikiti kan-
salaisen kalliittipaitt oikeuksien suojelemiseksi.
Tämä laki kyllä kysyy tthrattksia, sittiria
ultrattksia kansitti tiitoloita, miitta asia, joiika
hyiväksi nattiät tehdään, tie kyllä ansaitsee
ja palkitsee. Köyha ja kurja se kansa, joka
elää ainoastaan ttiiiideit arittopaloilla!
"Päiwat ktilttii, ktiltiti wuodet, aikit teiti-
paa wirrassaiisa kaikki; ttttitta ttirhaaii sen
hinttina-3 ott työtääii tokewa — Aleksaii-
tori toisen muisto oit kiitollisteii suo;
titalaistoti rinnoissa pyhättä pysywa, ttiitt
kauwan kitiii Sttottton kausa itsetisä tuntee
ja kansallisen itseitäisyyteiisä sailyttäa.
Pietarista, maaliskumi 121 p:uä
kello 11,28 aitiiiitptiolella. Tarkeinpia tie-
toja, ll. S:eeti utukanit, Keisariti tittirhasta:
Keisari liihti, kiin mahtiparaati oli päät-
tiitiyt, johotika menemästä Hätitä oli wa-
roitettti, Mikaeliti-palotsiiti aauiiaiselle.
Sieltä kello 2" 2 kotia ajaessaan ja joii-
dtitttiansa lahelle 5iiuijtisheitaja-siltaa pa-
latsit! paistoa initätett kitlkeiuttii ratitaaidati
keskikohdalle, ktiiiltii kotva räjähdis, Kei-
sai-iti toatiitiit hajasimat tuolloin kahteeti
osaati. §keisari uotisi kohta maunuista ja
latisiii wastaan tiilewalle upserille: "Oleit
totiltiiigoitttiittatta, älä ole hädissäsi, tiiutta
minttu täytyy katsoa haatitoitettiija".
töaatooitettitja ttiakasititi walitettawasti
useita ytiipiirillä: saattoseuran sotaitiiehiä
sekä siwiliheukilöitä;
Laittaessaatt apua pahasti haawoitettille
kasakalle, hantaitsiti Häiien Majesteettinsa
kansau ytnpäröittiäu; pahantekijän, joka piti
toisessa kiidessiiii:i ikaria, toisessa remoi-
weria. )liitoksesi-tekisit ott wielä utiori
taios, tuttiiiiaosa siivitit-niitussa, kalpea kas-
ivoiltaan, waaloa tiikka ja hitikan wiitsieit
alkua.
Hiiiteti Majesteettitisu ositti !rmollisesti
esiiti, katseli pahatttekijää ja kiiski wie
miian hänet pois, lähteitt itse kuiteittaan
jalkaisiti kotia.
.tiiut H. M; Keisari oli ottanut tuttii-
tattiini aokeleeti, etsitti äkkiä esiiti toiiiett
tiuori mies, pitsien jotakuta esiiiottä kasis-
siiiiti, joiika nosti korkealle ja paiskasi kai-
kia iooitttiti .tiitisin-iit jalkojen eteen. Sil-
ioiti taitahtui hirtit-.sii riijiihdtts, joktt heitti
kaitti liihellii seisottiaisot tttaahaii ja kai-
lissa tuupat-illa otetuissa taloissa alttiitaa-
riiiiditt siirtyiwiit ja rakennukset tärisiwät.
oliut satuit oli poistutuit,itiihtiia Häiieti
Majeöteettiasa werissään maassa otakaa-
wan, yiitpärillä oli joukko haawoitettitja
ja pahantekijäkin makasi maassa, waikka
mahingoittutnattoittana. Polisi sai wai-
walla suojelluksi pahantekijää raimoisalta
wiikijoukoita.
Häiieit !l1iajesteettinsa, pahasti huutitoi-
tettiina, pitörtyneenä, nostettiiti kaupungitt-
päälliköti esiittkiiruhtawaan rekeen, millä
katipungin-päällikkö wei Keisarin syliiitsä
sttljetttina, kalpea, wei-ellit tahrattu ttää
rintaa wastaan nojautuneena, Talmipalat-
iitti.
Haamat oliwat kauheat. Toitten jalka
ylä-reiteeii saakka murskaksi muserrettuna,
tottien säärilitu pitoliwäliin; watson-alus
täydellisesli rikkirewittynä, kaswot raadel-
luina.
Lääkärit selittimät yksimielisesti että jal-
kaiti poikkisahaatttineii oit mahdotonta; Hä-
tten Majesteettittsa tila toiwotoii.
Ttiskaitiieli tt seisoi ihmisjoukko palatsin
edustalla. Akkiä kello 3 §- lemisi symä
murheen tutito wäen läwitse, sillä liitoaski
laskeutui keisari-lipitti tangon pitoliwäliin
alas niet-kitsi siitä että Hallitsija ja
Isätitiiaaii Jsä oli kuollut. Sainaan ai-
kaan astui kenraleja ulos mäkijottkkoou il-
maittamaan tätä sutiin sanoittaa. Pal-
jastettiiii päiii ktiutitiolleii tätä teki kansa
ristiiiitierkkiä,
Ke,llo 5 matinoiwat palatsissa oirivat
sotajoukot uskollisiiuden malaii .tieisari Alet-
sander kolinaunelle.
.t:taawoitettujen joukossa, joita sanotaatt
olewait 40 —5lt, oit tityös korkeita polisi-
upsereja ja ämersti Dworshetjky. .ikeisii-
riti saattojoukon miehistae-iii satiotaati ith-
deii heti kuolleen, tiseatupaiti tulleen pa-
hasti" haawoitetiiiksi;
Pahantekijä satioi ttinteitsä oleioaii (sejas-
nom ja olewaitsa kotoisin Wjatkau kiiwet-
ttenieutista, ttiyähemtuiit oti saatu ilmi että
häueti nimetisä on !liitesakoip ja että häti
toiitiie wuosina on ollitt wapautta kittili-
jatta !iisaari-opistossa sekä on 20 ; intioita
ipatilta.
Keisariii murhasta ja siihen kuiilit-
mista seikoista kertoo eräs Piotariti lehti
seitraawalla tawoin:
Stiritsattottia koisariiiiurhasta leweni tuli-
sella nopeudella —— Tnokin tuittiin ktilittttia
taittiin hirtitoän tapauksen perästä seisotti
minä itutarina"kanarvan ratinalla wastapää-
ta paikkaa, tuissa tttoletittitat pottitttit oliioat
räjähtynoet. " taikka, jossa rikos tapahtui, ott
Jitsitiölirikadtin ja Toatorisillau tviilillii.
:lioin 300 askeltii wiiatettiaiiiitusta sattui
ettsiatäitieii potaati. Toiiten potttttii heitot:
tiiu ttoiit 12 tai l5 askolta edotttpäna ja
räjähtyi keskolla tijotietä. Hirttttityiiu paikka
pidettiin tunttaana kahdenkertaisen sotaintoo-
riwiii katitta ja kaksi sotatttiosta toariioitsi
kttaipaakin rit"jaltdyspaikkaa. "irtaalla kulki
tuttutautia sitttiili— ja soi-antakoon kiitilttwia
henkilaita, jolkit nauttiivat tokottiiiii pöytii-
kirjaii tapauksesta. "lilaakitntolpalla ttähtiiit
koppa; seoitetaan ktiitltiiti lahtaripojan
ottiit, joka sattotaait räjähdyksissa kokottaan
tuusorttittoon. sitojat katiikitttilykso,ssa ja wo-
rilaataiikot oliw-.tt osittain taytotyt. Easi-
ttiaisoit i"äjahdysp":iikati kohdalla seisoo koppa
ja hirwoa, taitoton ja niittoa kaipaaa.ta laja.
Tttosösii ott riiasyjä ja pirstoja ivatinaista,
tuossa taas ott jotiktiii upseerin päällys-
takiti jaattuötsot; tuajawatiahkat’aultiri ott
ehoa ja osa harataatsaa paattisesta ott raa-
suissa. :violompaitt rajaltdyksioit woittia
lienee olliit kauhoa" )liisi lyhdyntolppa
tillisorllli rikki jii !(10 titi I-"ttl ikkuna-"i sjuiz;
tapaata olewa-osa kruunuittakottiittksossa tao:
ni pirstoiksi. .tieilo 5 aikaait ajoiittat
tiistit ohitse est-yö. litt. .iit-k. Stitirirtthtiuaat
:liikolai Iiikolaijowitoh watihoiiipi ja utio-
reitipi. — Ktitt minä ttiliti Talwilititiaan,
oli koisarillinen lipitti jo lasketttt puolitan-
golle. Wartioitsiaritvi kasakoita seisoi lin-
iiati yttipärillä ja heidiin takatta aaltoeli
ltikeitiaton joukko hättttnästyneitä, koivin
murheellisia ihmisia . . . :llättnetöitinä ja
sttrttllisiiia he katsoiwat yliis iioihitt hito-
tioisiit, jossa heidän iiskollittett suojeliattsa
—– wapatittaja-tsaari oli martyri-
kitoleaian kärsitiitt, eikä ainoatakaan äätitä
kttiiltttitit tuosta äärettiittiasta wäkijotikosta,
koko paikka oli kttiti typötyhjä, waikka se
oli ihmisia tiiyitiiä . . .
.tieisari "Aleksatider II:sen miimeiset saitat;
.iittien nyt Herrassa tiukkuneen Keisariii
seuralaiset kertoivat, oli Häti, sittenkun
iiiitittaittia päitoiä takaperin koko perheensa
kanssa oli pyhälla ehtoollisella käyttyt, eri-
tioittaisett tyytytitaisolla, ttiolkoitittä iloisella
tiiielelIii, joannoista Hätiessä ei pit:ään ai-
kortaa.
Sunntititaiksi oli perhe-päiwälliset ntää-
rätyt tapahtumaksi Porintörtihtinaau luotia;
tittatar Katariita :llitkailowtian ltioiia ei
.lietsari ja Sttttrirtihtinas Mikaeli.
laksi sielta totihitti ttiyiihoitiutin ktiiii .tsteistirh
mtttta sattiaa tietti"
jahdys kuului joudutti hati ajuriansa; kohta
tiiaassa makaawan-.i ja werisonä. Sittiri-
tttaati sattoa: "Ittinalan niittessä Sasha,
iititä sittua ott tapahtuautl" tkeisari kttitli
titon tiittttt ja rakastetun iiiiiieii, antasi
doilistii ktitiitt!””
Nätaät oliwat keisari Aleksander II:seit
ivititteiset saitat,
7,50 iltapaititällä.
Se talo, jost-.i §liassakoto ja hänen to-
werinsa saiwat räjähdys—pottnnoja, ott löy-
Kitti polisi-sotaiiiiohot ttitkititoa wartoti tuli-
toat taloon, ampui soti oittisttijii itsettsä.
Siollä astuva naisihminen ntangittiin. !listiti-
iiossa löydettiiti ittetallisia ri’ijahdys-kttulia,
iiiinttiyös julistuksia, joissti satiotaaii että
kaksi henkiliiä toki ttitirhait. .tieilo 11 aa-
mulla ttili saataan astiiitooit iitiori mies,
joka heti ivattgittiiu. Wanaittaissa aunut
hait kttttsi rewolweriit laukausta, jolkit hita-
ittoittiwat kolttte polisituiosta
Wke ;tI-I;I-;Slin’l)k;ll Koluias, Jii-
tiialan "?krmoota, Keisari ja
:itsewaltias koto BIen-"ijän yli,
Puolan Tsaari, Suotueti Suu-
eirubtinas v. tii. v. in. y; in.
Leeittttie tiettiiioaksi: Siitektiti Me,Kait-
selaittksott sallimuksesta, oloittitie porinnöksi
saatteet Stioaten Suttriruhtiiiaiittiaaii, oleitt-
tiie Me taatan kautti: talttoiioot wakuuttaa
ja wahwistaa :liiaan liskonnon ja Ponits-
itisla’it, sokli ite Etuiidot ja oikeudet, joita
itsekukin saatit tttaiuitussa Siturirtihtinatt-
maassa erikseen ja taikki S-oti asukkaat ylt-
teisosti, niinhywin korkeattititat ktiitt tillitti-
sottittt-it, tahati asti tatitatt :iliaan "lierit-3-
saantitiu ttttitaatt nauttiivat: Ltiwaton sai-
iytiaa kaikki atiiliat odtit ja Poriissaautiöt
ittassaan.
l!tolarissa :lliaaliskaiin 2 (14) päiwänä
1881.
;lI,l";!(8;-lö"1)isjit.
:lliiiiisteri Waliiosihtori Parotii
Stjorttiitall—"l:;alloon.
litjiiia ja jarkahtautättiituina taydossa woi: "
kaati oltu nähty, ja pohtiikin siitä taonta "
aatttiaisissa toahtiparaatiit jalkeen sttttririih- "
olltit w"eriittörtthtiita-J, waati ainoastaan
Tätttä —.
.liitti etisitittttäitieit rä- ;-
11
kuului toiiiettkiit, ja paikalle ehdittyänsä 3.;
tapasi Suiiriruhtinao keisarillisen iveljonsä ""
ruhtinas laskeutui "poliitilloon nähtaivästi
ttittiiottotiiatt tveljeitsii ioioroott ja saattoi
silittiiiisii ja lausui: "Niin piatt kuin utah- "
Pietarista 15 p. maaliskuitta kello "
dettij yöllä 15 p:ää wastaan maaliskuuta. "
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
