Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Meidän Keueali-Kuwernöi-ilteiuaie
Suoinessa.
Kun Me, Armollisen Manifestiu kautta
talta päiwältä, oleiniue wahwistaneet sen
Perussäännön, joiika Hänen Majesteettinsa
Keisari Aleksaiider Pawlowits, Korkein-kuii-
niaiuen iuuistossa, on suonut Suomen
Suuriruhtinanmaalle ja jouka Meidäii nyt
poismennyt hartaimmin rakastettu Isämme,
Häneii Majesteettinsa Keisari Aleksauder
Nikolajewits Suomen Säätyjeii snostiniiuk-
sella on kehittäiiyt, oleiniue Me sen tehneet
sydäiuellisellä ilolla, koska sitä tehdessäiiiiiie
Ariiiossa olemme iiinistaneet iie monituiset
todistukset järkähtämättömästä uskollisuu-
desta ja kiitollisuudesta Hallitsijaansa ja
Hywantekijääusa kohtaan, jota tämän Maan
asukkaat owat osoittaneet ja jouka kautta
he owat sulostuttaneet Meidäii unohtumat-
toman ja heidiin parastansa aina harras-
tawan Isämme hallitusta. "
Me käskeiniiie Teitä saattamaan tämän
Meidän uskollisten Suomen alamaistemme
tiedoksi.
"Pietarissa Maaliskuun 2 (14) päiwänä
1881.
abBITIalTVBR.
Ministeri Waltiosiliteri Paroni
Stjeruwall-Walleen.
Hänen Majesteettinsa Keisari Aleksander
III:nnen manifesti eli julistussääntö, an-
nettu tämän kuun 13 (1) päiwänä, kuu-
luu "Hallituksen Sauausaattajan" inukaan
näiii"): "
Juinalan armosta, Me Aleksander Kol-
uuis, j. n. e. Teemuie kaikille uskollisille
alamaisillemme tiettäwäksi:
Herra Jumala on iiähnyt hywäksi tut-
kiuiattoiuilla teillaan antaa Weiiäjiitä koh-
data kowan iskun ja akisti kutsua luoksensa
sen hyioäiitekisiiii Keisari Aleksander II:sen.
Hiiii kuoli niiden murhaajain saastaisten
kätteii kautta, jotka tuon tuostakin oivat
wäijyneet hanen kallista heiikeaiisä. He
owat nousseet tätä kallista heiikeä was-
taan, siksi että he näkiwat siinä turwan ja
wakuuden Wenäjän suuruudelle ja iveiiä-
laisen kansakunnan menestykselle. Nöyr-
tyen Iumalallisen kaitselmuksen tutkimat-
toman tuomion edessa ja rukoillen Kaikki-
wallalta rauhaa edesmenneen isäimme puh-
taalle sielulle, nousemme me esiisäiiiime
Wenäjän keisarikunnan ja siitä eroittamat-
tomalle Puolan kuningaskunnan ja Suo-
men Suuriruhtinaninaaii waltaistuiinelle.
Me olemme kestäwät sen raskaan kuor-
man, jonka Juiuala on päälleiume pan-
nut, wahwalla luottamuksella Häuen kaik-
kiivaltiaasen apiiiiusa. Niin, siunatkoon
Han työinme korkeasti rakastetun isän-
inaaiiiiiie menestykseksi ja wahwistakoon
woimtamme edinäiiiääii kaikkien uskollisten
alamaistemme onnea.
Uudistaen sen pyhan lupauksen, sonkit
Jsämme Juinalan Kaikkiwaltiaan edessä
teki pyhittää esiisäiiniue säännön mukaan
koko elämämme huolenpidolle Wenäjän ine-
nestyksestä, iiiahtawuudesta ja kunniasta,
kehoitamme Me uskollisia alamaisiamme
yhdistyinään rukouksinensa Meidäu kans-
samme Kaikkiivallau alttarin edessä ja käs-
kemme heitä tekeinääii uskollisuuden ivalan
Meille ja Meidän jalkeiselleiniue, Keisarilli-
selle Korkeudelle Cesarewitshille Suuriruh-
tinas Nikolai Aleksandroivitshille.
Annettu Pietarissa 1:senä päiwänä maa-
liskuussa wuouiia jälkeen Kristukseii syn-
tyinän tuhantena kahdeksantenasataiia yh-
denteuä yhdeksättä ja hallituksemme ensim-
inatsenä.
abBITI-WIVBR.
Kotimaalta;
— Kokons awun hanttituista warten
bädänalaisille Wenäjällii, joka taälla pidet-
tiin wiime tiistaina wapaaherra von Troil’-
in kutsumuksesta, paatti koota apurahoja
listojen kautta, jotka pantaisiin saataiville
kirjakaupoissa sekä lähetettäisiin ympäri
kaupunkilaisille. Kootiit warat lähetetääii
Helsingissa perustetun komitean kautta pe-
rtlle samalla ehdolla, kuin tämä komitea
on iuäaraiinyt, että niin. lahjat käytettäi-
siin kaikkeni hätääkärsiivieii hywäksi, heidiin
uskonnostaan huolimatta.
Auetkoot siis kaikki aivultaat kadet! Rik-
kaat autakoot runsaanunin, mutta köyhät-
kaät älkööt unohtako tuoda ropoansa, inuis-
taen etta "wähästä paljoii syntyy" sekä
että näläiihätä on suuri.
— Ne wirat, joiden haltiat, waikka re-
’s Suom. "Wirallisen Lehdeii Suoineiiuos.
seewiin kuuluivat, wiis-autetaan ivakinai-
sesta palwelukseii toimituksesta. 14 §m
perustuksella 27 p:iiä joulukuuta 1878 an-
netussa Asewelwollisuuslatssa Suomen
Suurirnhtinanmaa-lle on keis. Majesteett
nähnyt hiiwäksi maarata: että allamainit-
tusen henkilöin waltion tahi kunnan pal-
weluksessa, kun he kuuluivat maan "sota-
ivoiiiiaii reserwiiii, pitää oleman ivapaiitet-
tuina wakiiiaiseen palioeluksen-toiinitukseeii
kutsutuiksi tulemasta, nimittain:
Poriuestari ja Iärsestysmies kaupun-
gissa.
öllolisimestari ja Polisikomisarjukset.
.lkruununniinismiehet.
Wirkamiehet Sotakoiiiisariatissa.
Päallikät, perämiehet ja koneeiikäyttiijät
tulliwiraston ivartiolaiiooilla.
Luoisikuntien päälliköt.
Wakiuaisella wuosipalkalla palwelewat
luotsioltermannit, luotsit ja luotsinoppilaat.
Tulimajakan majakkamestarit sekä ma-
jakkalaiivurit ja peräiuiehet tuliinajakkalai-
woilla.
Wakinaisella wuosipalkalla palivelewat
wirkainiehet ja palwelijat ivaltionrautateit-
teii liikenne-, rata- ja kone-osastoissa.
Seiniuoista wapautta eiwät kuitenkaan
iie henkilöt saa nauttia, jotka wiransisaisina
hoitaioat edelläinaiiiittuja wirkoja.
—— Suonialaiseii Kii-jakkismiden Senraii
kunniapalkinnon, 2,000 markkaa, sai leh-
tori Iultiis Krohn hänen toimittamastaan
"Suoiualaiseu Kirjallisuuden Historiasta".
–— Talontaniipa. Talo n:o 7 ; 14
kortterissa tämän kaupungin 2 osassa on os-
ton kautta joutiiiint seppä O. H. Luud-
qwistille Liedosta, 11,000 markan hinnasta.
Turnn anniskelu" sa wahitelien
inhynti-osaketihliön ivoitta wiinieiseltä wuo-
delta tekee 35 ä 36 tuhatta markkaa, joten
siis" rahatoimikamariin laiikeaiva summa on
noin 32 tuhannen markan waiheilla. Yh-
tiöllä on, kuten tiedetään, oikeus wetää
pois wuotitisesta puhtaasta woitosta 10 4;,
joka siirretään sen ivararahastoon.
(S. T")
Snoiualaiseu lauluseuran perusti
wiime perjantaina Uudenkaupungiu ivapaa-
ehtoinen palokunta. Täiiiä lienee ensiinai-
iien suomenkielinen ja mielinen lauluseura
Uudessakaupungissa. Toiwottawa on siis,
että kaikki kaupungin suomalaiset laulajat,
saätyrajoituksista huolimatta, rupeewat
seuran jäsenikfi. Menestystä yritykselle!
Kiitos totineeupanijalle h:ra Tenlau’ille!
K.
— Suomnlaisen kansantajuisen luennoit
pitää ensi sunnuntaina k:lo 5 j. pp" toht"
A. W. Jahnsson. Wiiiiie kerralla aloi-
tettu luento "qutalaisista" jatketaan
– Kiwuloisnus kaupungissa. Meuneellä
wiikolla sairasti watsa-ja suoltköhaä
10 h. kurkkuköhäa 13 h. rintaköhää
45 h. keiihkoivihoa 10 h" ja wilutau-
tia 10 henkeit.
–— Yksi tuomio taas lisäksi. Tyriväa-
laiset ilinaisiivat kirkonkokouksessa inieli—alan-
sa uudesta wirsikirjan ehdoituksesta. Se
katsottiin suurella yksiinielisyydellä hylättä-
wäkst. Kirkkoherransijaineii, pastori F.
Mittler oli toki toista mieltä, (Satak.)
(Lähetetty)
–— Joko on inhöhiiistä? Todellakiii
iiäyttää liian aikaiselta ruioeta jo puhu-
maan tuleekohan Turussa ensi siiivena pidet-
täwä inaanwilselyskokoiis ruotsalaiseksi ivai
suonialaiseksi; mutta moni iitaa-iikka jo
tuumailee, jokohan lienee liika iiiyöhaistä
saada se edes ivähänkin suomalaiseksi.
Sillä sananlasku sanoo: "Alku työn kau-
nistaa, lopussa kiitos seisoo" ja niin se nyt-
kin (jos sanomalehtien iviittaiiksiiu on us-
komista) alussa näyttää, että S u oinen ?! u-
russa ivilisee ruotsalaisuus, ja sehän panee
maa-ukot ajattelemaan, kelpaammeko tai
olemineko terwe tulleita kokoukseen, tai onko
ineillä stellä mitään korwiilla opittawaa, tai
saammeko taas niinkuin useasti ennen
tyytya siihen, ettii ivieraskieli kaikuu kuin
humina korwissainme meille edes ivahaakaän
hyötyä tekemättä. "liunstakatsojalle iiäyt-
taa, ett’ei Suomen puhuipa talonpoikainen
kansa olisi juuri iuissäaii aripassa, sillä niista
päättäen, jotka sanomalehdissa oleii hawan-
nut, ei ole yhtään talonpoikaa kutsuttu asia-
mieheksi. Mika siinä lienee syynit? Ei
toki pidettäiie talonpoikaista iniestä siihen
ivarsiii kykenemättömänä? Onhaii tunnettu,
että meidän maamme talonpojat owat ehka
yhta ylhäisella siwistyskannalla, kuin maata
iviljeleivä kaitsii muuallakin maailmassa. Tai
lieneekö syyiiii se, että silloin kun ei talon-
poikia oteta asiamiehiksi paasiaan tuosta
suoineiikielisestä kirjawaihdosta? Mutta ol-
koon syyt mitka tahansa, ajattelema pitää
sen loukkauksena, waikka ei se sitä olisikaan,
sillä olisipa edes semmoisistapaikoista, joista
on kaksi asiamiestii otettu, esim: Loiniaalta,
edes tojnen sopinut olla talonpoika. Olen
warma siitä, että kokous tulisi paljoii liikui-
seiiuiiaksi jos kaikellaisiin toimiin kutsuttaisiin
kohtuullinen iiiäära talonpoikiakin; ja eikö
se ole nykyasaii waatimus ja tunnus-sana
kaikkien todellisesti siwistyneideii seassa, että
pois karsittaisiin kaikki raja-aidat, mitka estä-
wät herras-ja talonpoikaiskansan lähestymis-
tä toisiinsa, waikka ei tätä tunnus-sanaa
useastikaan itse teossa toteuteta.
Minä en sentäaii usko että Auran ran-
nalla wanhassi Turussa tulee ruotsalaisuus
yliwaltaa käyttäiuäaii, nuian toiwon että
tämä kokous tulisi kaikille mieleiseksi ja hyö
dylliseksi sekä tarkoitustansa ivastaawaksi,
mutta siksi se woi tulla ainoastaan siten,
että se tulee suomalaiseksi inieleltään ja
kteleltäan. Sillotu sinne kokoontuu sekin
osa kausasta, joka juuri kipeimmin oppia
tarwitsee. – Sen mahtaa jokainen tuu-
nustaa meistä talonpojista, että olemine-
.han mekin lapio ja kuokka kädessä tätä
maata raataneet; olemmehan mekin auran
perassa astuneet ja aina näissä toimissa
on suomi ollut enemmistön komentokieli.
Olkoon siis se heidän kokouskielensäkin;
suotakoon siis täiiiäiikin kielen taitawille
toimia asiaiuiehiiiäkin, kutsuttakoon heistä
(oikeemmin meistä) käiitaiiiiöllisestikiii toi-
mimaan, sillä silloin tiedämme, että edes
täytyinyksestä suomeakin puhutaan. Stllä
teidän tulee sitä juopaa, joka suomalaisuu-
den ja ruotsalaisuuden walillä on, niin pian
knin mahdollista ivaheiitiiä. Huouiatkaa
toki, että eniien kuin wuosi on kulunut,
täytyy teidän poikaiinie seisoa samassa
leirissä kuin meidänkin; silloiii täytyy, jos
ei tahdo iiiykkaiiä olla, puhua naapurin
kanssa ja niitä? — Suomea tietysti; sillä
harwat siinä Ruotsia osaawat. Silloiii täy-
tyy ruotsalaisuuden ja suomalaisuuden lyödä
soiviniion katta suomalaisuudelle eduksi. ;-
Lukia sitokoon anteeksi, että aineesta poikke-
sin wäha stunille. Toiwou waan, että Tii-
run kokous tulisi mastoin ennakko-luulioita
hywinkin tsäunuialliseksi kielensä ja mielensä
puolestii, toiwon, että ne, joilla walta sti-
heii on, sinne pain waikuttaisiivat, sillä
iviela on aikaa, wielä ei se ole iiiyöhaistä.
Talonpoika Satakunnastii.
– uusikaupunki, (Iatkoa 10:teen n:oon).
Kansakoulut, täydelliset oppilaitok-
set 7-wuotisella oppiiuäärallä, toinen suo-
malainen 2 opettajalla ja 7 opettajattarella,
"toinen ruotsalainen 1 opettajalla ja 5 opet-
tasattarella, owat olleet uniikuttamassa aina
wuodesta 1872. Oppilaita käi) näissä
koiilnissa noin 300 ja 350 iviilillä, joistii
suomalaisten luku werrattuna kaupungin
suomalaiseen iväestöön on samassa suh-
teessa kuin 2: 29 ja riiotsalaisteii ruotsa-
laiseen wäestöön kuin 2: 13. Tästä paat-
täen luulisi toki, että suonialaista lapsia
löytyy paljoii, jotka eiwät eiisiiikääii käy
kansakoulua. Näin ei sentään ole asian
laita, Kirkonkirsan inukaan tehdyt luet-
telot kouluikäisistä lapsista osoittaivat etta
kouluakäyniättömiä tuskin löytyy noin 2(l
tahi 30. Waaii syy tähän omituiseen stil)-
teesen on etsittaivä — suotakoon anteeksi
että nyt iuahä s–itetaan isoa kelloa! — en-
siksikin siinä, että wanhemmat ajattelemat-
toinasti ottawat lapsensa litan aikaistu kou-
lusta pois, eniiimiästi kun lapset pääseivät
kolmanteen luokkaan eli juuri kuu he oivat
lukemisessa päaseiiiäisillään alkuun. Toi-
iieii syy on se, että löytyy suonialaisia
ivaiiheiiipia, jotka luullen lapsillensa war-
sin hywin tekewän, paneivat ne ruotsalai-
seen kouluun, josta ainakin pojat, sittekun
owat tulleet siihen tilaan, ettei heillä enää
ole mitään äidiiikielta, taikka oikeimmin ei
mitään kieltä ollenkaan, (suomea kun eiwät
enää osaa, ruotsia kun. eiwät ole ehtineet
oppia,) tuodaan eniiuinästi taassiionialai-
seen kouluun (takalaiseen realikouluun),
jossa heistä harwoin enää woi tulla ete-
iviä oppilaita; sillä he oivat iueiiettiiiieet
halunsakin oppimiseen niiden ivaikeuksieii
tähden, joita moiset tiheät kieleii muutokset
luonnollisesti tuottamat. Wiime iiiuosiim
onkiu jo joku ajatteleivaiupi isit nitistit syis-
ta uinuttanut poikansa suomalaiseen kansa-
kouluun. Mutta tytöt, ne owat kaikin iuo-
komtn pantawat ruotsalaiseen; suoiiialai-
sessa ei niistit iunka tule rytikyniiita, niin-
kuin tulee ruotsalaisessa. Mutta rauhottu-
kaat, hywät isat ja aidit, jo taman siih-
teen! .ttuluwan lukuwuoden alusta alkaen
on opetettu suomalaisen kansakoulun lt’:lla
luokalla ruotsin kieltä, ja koska woi war-
inana pitää, että opetus tapahtuu inielty- ;
niisellä aineesen ja siis tarpeellisella pon- .-
teivuudella, niin kylläkin tytöt stellä oppi-
wat tarpeeksi asti pakinoimaan ruotsia.
Koska ruotsalainen kausakonlii, waikka se
ei kuulukaan punuittawiin, kiittenkiu on
takertunut kirjeesen tähän, niiu olkoon inat-
iiittuua, että sielläkin wastaawalla luokalla
on, kansakoulujohtokuniiau päätöksen inu-
kaan, opetettawa sitä wastaan suonien kieltä,
ja että mainitun koulun III:lla poikaliio-
kalla myös opetetaan suomea.
Opettasamääraän, opetusaikaan ja kulun-
ki—arwiohon katsoen ja ehkäpä monessa
iiiuussakiu suhteessa kansakoulumme kyllä
wetäwät wertoja maamme suurienkin kau-
punkien kansakouluille, eikä ihiiiettä siis jos
niista wähän yliuästelenime. Niiden kan-
nattamiseksi uhraa kaupunki yli sen, min-
ka ivaltio tähän tarkoitukseen antaa, wuo-
sittain noin 13,000–14,()00 mk. eli kes-
kiinäärin 4 ink. joka asukkaalta, sekä äsken
syntyneeltä lapselta että ikälopulta ivaii-
hukselta. Maiiiitusta rahamäärästä tulee
kuitenkin ivaan noin 8,000 taikka 9,000
kansankielisen kansakoulun hywäksi. – Ba-
roiiieteri nousee kuiteukiii yli keskiiiiääräi-
sen korkeuteusa.
Nain olleii, päättyköön tähän tämä kirje.
Toiskerralla punnitsemista jatketaan. K.
—— Paiiniosta 8 päiwä maaliskuuta.
Kuuliu puhuttawan, että kunnallislauta-
kuuta wiime pyhänä koossa ollessaaii päätti
esitellä kuntakokouksen pitämista, ettii pitä-
jän lainamakasiinista lahjoitettaisiin iiäliin-
hädässä olewille Wenäjällä ja myös muun-
tamoin wapaehtoifia lahjoja koottaisiin.
åvieuestyköän tämä toimi ja suokoon Iii-
iuala, joka meille nyt leipaa kylläksi siu-
nannut on, ettii kukin ivaraiiisa mukaan
antaisi lahjansa, muistaen, mitenkä run-
saita lahjoja Suomeu asukkaat owat hä-
dänaikaua saaneet Wenäjaltä. Tuhkarokko,
joka tiiiillii ou ltikkuiiiit, alkaa wähentyä;
kuolleita on ollut wähän, ja naimahalu
peräti loppunut, koskit ei ainoatakaan pa-
ria wielä tänä wuonna ole kuulutettu.
— Sanoiualehtia kuntaamme tulee: Suo-
metarta aiuoastaan 3 kappaletta, Sano-
iiiia Turusta sekä Aiiraa, kumpaakin noin
30 kapp" en tiedii aiwan tarkoin, 1 ky-
läkirjasto sa 1 kylakirjaston kuivalehti, 2t)
Sanansaattajaa, muutamia Kristillisiä Sa-
nomia ja Lähetyssanomia ynnä muutamia
ruotstii kielisiä. Kirkas.
— Taideyhdislhs on yksimielisesti au-
tanut eiisinuiiäiseu palkintonsa, 30 dukaa-
tia, hra Biktor Westerholiii’ille; toisen pal-
kiiiiioii sai hra F Weurlauder ja kolinatt-
nen wapaaherra Kasper Wrede. (S. T,)
Huoniaa! Anra ilinestiiy ensi
wiikolla tuorstaina 2’4 p. Maalis-
kuuta, koska seuraawana periau-
taiua on Marian ilinesthspiiiwii.
Lisiilehti jaetaan sitä enneii
eiisi iuaaiiaiitaiiia.
—– Ai-wanweto-piirit. Keis. julistus eri
kutsuitta-alueisin kuuluivieu kuntain jaosta
ariviniheittopiireihiu "lokakuun 27 päiivaltä
188t1 tulee lakkautettawaksi. tkeis. senati
on nimittain kirjeessa wiime helmikuuu 2:3
p:ltä saatiinyt, ettii lääiiieii kuiveriiörit
ivastedes ilman erityista "ilmoitusta initii-
rätkööt mitka kunnat owat eri arwanheit-
toptiriuä ja iuitkä yhdeksi yhdistetään.
(11. S.)
– Vleinen kansakoulukokous. 6:unen
kohdaii inukaan "§:ssä 4 keis. asetusta 11
p:ltä toukokuuta 1866, koskeina kausakou-"
liilaitot’sen järjestämistä, on koulutoimen
ylihallitus iiiiiiiriiiiiiyt yleisen kokouksen pi-
dettäivakst kansakoulu"opettajain kanssit tänä
wuonna Iywiiskylassa 16, 17 sa 18p:nä
kestikuuta; ja kehoitetaan sen johdosta sekä
mainitut oppettajat -ja opettajattaret että
kaikki muutkin kansakoulua harrastanutt heii-
kiltit eniien 15 piiiiviiii eiisiiitiileivaa huh-
tikuuta kansakoulujen ylitarkastajalle lähet-
tainaan ehdoituksia niiksi kansakoniini koske-
wiksi kysymyksiksi, joita woidaan pitiiii so-
pimina keskusteltaiviksi mainitussa kokouk-
fcsfit. (U" S.)
—— Jsiiuiiiaalliueu seura. Suoinalaisen
Kirjallisuuden Seuran 50:iiii wuosipäiwii-
nii alt, .Tapion unikaan, aikomus .tkuopiossa
perustaa eras isäiniiaalliiieii seura, joka
työskenteltsi piiasiallisesti seuraawilla aloilla:
1. Suonienkieleu ja erittäinkiii näiden
seutujen murteitten tutkinto ja kielioppi,
sekit isanmaalliseu kirjallisuuden edistit-
miiieii ja julkaiseminen.
2. Jsanmaallinen historia, jainuiuais-
muistojen ja tiitujen sekit kansallisia omi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
