Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
taisiin henkilöitä, jotka taitawat sekä ruot-
sin" että suottien kieltä. (11. S.)
Tietoja Pietarista.
"Golos" kertoo Wytegrasta että Rissako-
witi wanhempain taloa siellä täytyy polisi-
woimalla suojella, sillä katisa taö.too sitä
raimoissaan hämittää. Rissakowinisä on
hirweässä tuskassa ja on jo motita kertaa
yrittäiiijt itsemurhalla lopettaa eläinäänsä.
(Siis se kertomus oli liian aikainen, joka
satioi hänen siinä jo omiistuneen.)
"ans Corresp.”” kirjoittaii 3 p. hiihti-
kuuta: Niinkuiu tiedetään oioiit nihilistit
iilkoiiiaati lehdissä julaisseet kirjeitä, joissa
puhutaan räjiihdyc’-miinain kiiimamisesta
Pietarin kaupungin alle ja samalla armel-
laaii että miinan kaimaminen ei kesällä ole
helppoa, miitta talwella, maan ollessa jääs-
sä, kyllä käy laatiiiiti. Miinan löytämineii
Pienen Putitarhakadun alta osoittaa, että
kapinalliset aikoiwat wakaasti toteuttaa tä-
ntäit tuuttiansa. Tämän johdosta alettiin
kaiwaa Talmi- ja Anitshkoivati palatsin yin-
päri, joita iyastaaii tiillaisia yrityksiä woi;-
tiin odottaa. Eileii tehtiinkin Taltyipalat-
siti ltiona löytö, joka osoittaa ettei oltu
erehdytty. Löydettiin nimittain Ainii:alitee-
tin puolelta tiileiya iiiiiiiii-käytäioä, joka
nähtäwästi oli kaiiyettii Saltykowan por-
tille saakka. Eileii ei oltu wielä itse mii-
naa paljastettu. Eileii kerrottiiii myös
ettii Aiiitshkomaii palatsiin oli tullut iities,
joka sanoi että wielä on 6 miinaa erittii-
sillä paikoilla ja ilmoitti tiirkasti nämät
paikat. Ulkomaaii lehtien käyttäiiiiiä sanan-
partta, että Pietarissa eletäiin tiilimiioren
päällii, ei siis woi aiwan perättömäksi sanoa.
ulkomitalta;
Siiojelusoikeudesta, jota waltiol-
liset maanpakolaiset nauttimat tiiuissa
itiaissii, riidellä-Iin tätä iiykyä melkeen joka
Euroopan maassa; täytyykö sitä stipistiia
mai ei, se on riidaii aine" Alkii tähän
riitaati on tietysti se yleinen katihti ja in-
hoitus, joiika herätti keisarinmurha Wenä:
jällä sekä nihilistein peittämätön ja törkeä
rietiiu sen johdosta. Siyeitsin tiiaalla, joka
on iiäitteii hurjien warsinainen pesäpaikka,
jo iuahtiiwasti waaditaan, että heitä pidet-
täisiiii piiretiimassa kurissa, ja jopa Eng-
latiiiiiikiii hallitus oii aiitiitiiit matiaita ja
oikeuteen iyetää muutamia hurjimpia sa-
noiiiiilehdetitoiiiiittajia. Saksassa taas omat
katisiin ediisitiiehet pitiitieet yksityisen koko-
nkseii tietiiyotellakseeti toittiistii heitä ivas-
taan. Wariiiaan luullaan, että Wenäjän,
taikka ehkäpä Saksankiii, hallitus on tekeiyä
ehdoitiiksiii muille ivaltioille suojeltisoikeit-
den supistamisesta.
litisi kuningaskunta on syntynyt
Eiiroopassii. Rumaniassa oioiit tiitiiittiiiii
edusmiehet kansan suureksi iloksi yksimieli-
sesti koroittaneet ruhtinaansa kuninkaalliseen
arioooii, joka pidetään Rniiiaiiian itseiiiii-
syydeii ulkonaisena merkkiini
Siita Aafrikassa on nyt wihdoin-
kiti lakiiiitiitt, kiin lioerit, waikka mastoitt-
iiiielisesti, owat suostuneet englantilaisten
koipiin raithaiiehtoihiii, miitta eiwätpä tiä-
iiiätkiiiiti ole tyytyiyiiisiä, koskii tietysti liiii-
leiiiat iooiiieeiisa woittiiii eiieitipikiti, tiuiikka
aina oliwat tappiolla sotatantereella
Kirje Tiirnsiii;
lLJerra E. R-ck ja maauiiiiljelyskokoiis. — .ile-
wätiliiia.)
Suomen Talousseuran sihteeri, herra E.
Rötinliäik oii wihdoin "söelsiiiiifors Diiii-
blad’issa" wastannut minuti mietteisiiii joh-
tokunnan toittiistii kesällii kokoontuman maaii-
ioiljelyskokouksen hywiiksi ja koittanut selit-
tiiä nämä toimet niin luonnollisiksi, ettii
niiden moittiminen tietysti todistaa pelkkäii
puoliieioiiiiiiiaii. Iliielihymällii tahditti kui-
tenkin lisätä, ettii hän tällä kertaa on käyt-
tänyt iiiiii siiwoa ja kohteliasta kirjoitus-"
tapaa, ettii titskiti olisi uskonut kitkit wiis-
tiiustii lähteiieeksi tunnetun herra E :li-ck’iii
kiidestä. Sainassii kuin siis ulkomuodolle
liitisiiii sulimmat ylistykseni täytyy minun
kiniiniinkin kokonaan wastustaa niitä mie-
lipiteitii, joita herra E. dii-ek iiiiiiksensa il-
moittaa
"Sierra C" §li-et" wälttää, ettii ainoastansa
käytölliset syyt onnit olleet asiiiiiiiesteii miiii"
riiiiiiiisessii ioaiknttamiiia, kosta näiden toi-
mena paä-"isiiillisesti on kirjewaihto, iittiini.-
aiito iiiioitusseieliieii ja faktuurain täydett-
tiiiiiise:;sii y. m. ja muistutta-i, ettii esimer-
kiksi "e:iiuskassii iv. 1878 iiiiiiiiiioiljeliisko-
kiiiiksellii oli 75 iisiaiiiiestä, joistaei yksi-
kiiiiii ollut talonpoika. —— Hymii, hymä,
wastaan minä. Minä tunnen wanhastaan
nuo meidän ruotsinmielisten wäitteet ja
tiedäii myöskin, että kaikki mitä Skandina-
wian maissa tapahtuu heidäii silmissäusä
on itiitä iviisainta. Mutta minä, joka waa-
din, että oman iitaan olot owat pidettä-
wät asian iiiäärääjiiiä, oleti iyallait toistit
mieltä kuin herra E" R-ck. Ensiksi minä
iiiuistutati häntä, ettii Tanskassa puhuivat
herrat ja tiilotipojat saitiaii kieltä ja toiseksi
omat olot siellä jo niin kehkeytyneet, että
asiaitiiesteii päätoiiiiii saattaa olla suoras-
taan käytölliiieti, loska kaikki jo owat op-
pineet tamaroitansa näytteille paneutaan ja
oiiiialtaiieet tästä lähteiiiäii hyödyii. Mutta
toista on meidän maassa. Täällä oioat
herrasmiehet olleet melkein ainoat, jotka
suuremmassa määrässä owat näyttelyä hy-
wäksensä kiiyttäiieet, ja tässä kohdeti olisi
wihdoinkin saittaioa itiiiiitos toimeen —Myös-
kiti talonpojat pitäisi lukuisasti saada liik-
keelle tawaroinensa ja iisiaiiiiehet pitäisi wa-
lita juuri sitä tarkoitusta warten. Siinä
ei ole kylläksi, niinkuin herra E. R—ck tiäyt-
tiiä luulemiin, että" liihetetääti kokouksen
programmi siioiiieiikieliseiiä maikka kuiiika
monelle. :liiiii wähällii ei meidän Matti
lähde liikkeelle. Häii oit wielä, ikäioä kyllii,
niin jäykkä wanhalla-olia, ettii häntä täy-
tyy alussa kädestä taluttaa, ennenkuin hän
riihiini iiiisiiti toimiin; .ikiin hän kerta pää-
see hyiyiiäii alkuun, kiillii hän sitte niat-
kiiaiisa jatka eikä wastuksia pelkää. Mutta
tällaisiksi taluttajiksi kelpaa hariva muu her-
rasiiiies kuin pappi — iiiittit owat tähän
sinkka olleet hänelle eniinniiiksi osaksi seta
wieraskieliset ettii wierasiiiieliset — ja hä-
tieeii on sywälle; juurtunut epälttiilo her-
roja wastaan. Ja tästä tosi-asiasta ei
herra E. R-ck piiäse inihiiikiiän. Hiiii oli-
sikin wartiiaaii tehnyt piiljoti siiiireiiiitiati
hyödyii kokoiikselle, jos hiiii olisi ehdoitellut
suuren osan iioistii herroista poisjätettä-
iyiksi ja ioaliiiiiiit talonpoikia sijiiaii. Eikii
hänen tarwitse epäillä, ettii iiäissäkin on
sen werrati käytöllisyyttii, että woiwat fak-
tuuroita tiiytellii ja kapineita höyrylaiwoissa
ja rautateillii liihetellii. Siilieii ei toki pal-
jon wiisautta tarwita. Ne herrat, jotka
liihettäwat taiyiiraiisii iiiiytte.ille ja itse tii-
leiyat kokoukseen, olisiwat sen kyllä tehneet
– oliiyiitko asiaiiiiehiä miii ei. Mutta mitä
luulee herra C" )li-ek, että esitiierkiksi Turiiii
liiiiiiin asiiitiiiehet iyoitoiit tiilotipoikiiii wai-
kuttaa? .iiarkeintiian piiri kolme tiiistä pi-
tiiioät jonkinlaista kiinssakiiyiitiä talotipoi-
kain kanssit; muut kaikki oioat ”isäiitiä"
maan. — "Yleeusa tuntuu siltä, kuin ne
säi’ityhenkilöt, joista yleisesti tiedetään, että
he owat katisiin iiiiehiä, tiihiillaaii olisiwat
pois jiitetyt. –— Totta kyllä oit, että Liiii-
si—Suoiiiessa on wiiheiiiiiiäii etewiä itiiehiä
tiiloiipoikiiiti joukossa, knin mnualla Suo-
itiessa, sillä tuo mainio ruotsalainen "kiilt-
tiiiiri" ei ole mitään mainittawia maikiitta:
tiut pesiipaikassaaii, iiitittii onhan niitä
täälliikiii koko joiikto, joillii on kansiin luot-
tamus ja jotka owat tunnetut innokkaiksi
tiiaaniiiiljeliiiiksi ja toimellisiksi miehiksi.
Riiuien luetteleminen woipi tällä kertaa
jäädä siksensä.
Mutta iisia oit nyt kerta jiirjestetty eikä
se siis puheista parane. Siitj miksi näin
on kiiyiiyt on myöskin selwä, niitä herra
E. R-ek iyiiittäiieekiii. Häneii wastiiiikses-
tiian myöskin pujahtaa esiiii yksi piii’isyistä.
.siirjewiiihto taloiipoikiiiii kanssa olisi pitä-
nyt tapahtuman siioiiieksi ja tuo ei saat-
tiitiiit ollii oikein mieluista. Sitte kuin
herra E. R-ck on piirtätiiit niitieiisä tuon
mainion liberaalien programmin alle, hiin
kyllä nyt jo on welwoitettii "proiiramineissa
ja iliiioitusseteleissä" paneutaan suomea
ruotsin rinnalle, jottii hänen toimeenpane;
inat inanmiljelyskokoiikset Suiidlmlmassa
ja Hiilikoii Joeiisuiissa toiwottawasti tii;
leipiit oleiiiaati ensimäiset ja wiimeiset sitä
laatua, tiiutta niin kauwan kiiiii hiin ei
tahdo suomenkielisiä kirjeioiiihtoii ylitii piil-
joii —- e:—-käpä eiieiiiiniiiikin —– kuin riiot
siiliiistii harjoittiiii, tulee hänen waikutuk-
seiisii oleittiiiiii yksipuolinen. "s:iiiiieii oikeaan
niii"ikitiu-:liilaansa kuuluu myöskin kiiiisiiii
eiieuimistö, joka woipi waatia, ettii sekin
ioälittöiiiiisti päiisee iiiiiiiiimiljelystoiiiiien
kes,iknstaiiin
:llhdessii iisiiissii olen kuitenkin uksimieli-
iieii herra 6". :—li"—i"l"iii katissa, ettii, iiii-et,
olisi suotiima, ettii puheena oletti.iiiii t"ol"’inik
seen saapuisi niin paljon tuin suinkin iisiiii-
ottiijiii innostit! tiiloiipoitiilssiii’id:i-stii, joita
iiiiillekiii moisi kokouksista liiliteniii hyöiy
tullii os.iksi "sdeidiiii saapumisensa tiiieliissii
on senkin tähden tarpeellinen, ettii lukuisint-
delliian woimat piikoittaa iisiaiioiiiiiisia kiiy-
töllisestt osoittamaan, että heidän puheensa
molempien äidinkielten rinnakkaisuudesta ei
ole olliit tyhjää lörpötystä. Ia toimo-
kaamme, että eteioiiiiinät talonpojista koit-
tamat pitäjäläisiänsä kehoittiia ja neuwoa
iiiaaiiwiljelyskokouksien tarpeesta ja hyö-
dystä, waikka johtokunta onkin turwaiitiut
ainoastansa säätyhenkilöihiti. Kosolta siis
tawaroita näytteille ja iiiiehissä kokoukseen!
Mutta etiiieiikuiii tällaista kokousta pi-
detään, pitäisi kummitikin tulla kesä. Siltä
ei kumminkaan iiäytä, kun wielä Hiihti-
kutissa piikkiiiieii yltyy 25 0/(, ja luttiiki-
iiokset peittäivät aidat ja tanhuat ja höy-
ryioeturit owat tukehtuinaisillaau pyryil-
maan. Keiyätauriiiko tiäyttää nieiiettäiieeii
woimansa ja etelätuiilet tuntumat siltä kiiiti
oltaisiiti pohjoisimmassa. "Nyt on tuailiiia
mullin mallin, Eiirooppii edestakaisin" woipi
siis sanoa enemmän kuiu yhdestä syystä.
Mitä tästä kaikesta syntynee — sitä ei
iiiiiakaau yinmärrä Kärki.
Hirtettiiwii;
lJatk. 13 ii:oon.)
Mutta täteii ei asiati maikein kohta suin-
kaan olliit selivitettij, tiitiiittäiii, mitä nyt
sitteti pitikääti tehtäitiiin tuolle ittaaiikiilki-
jalle.
"sileitten mieli oli nyt melkein taipuwa
siihen päätokseeii, että epätietoisessa asiassa
on parempi hirttää kolme syytöntä kuin
laskea yhden syyllisen tuetieiiiään. Ja sitä
paitsi oli Yrjö Muekeiihulier kaikissa tapa-
uksissa syylliiieii. Sillä jos hän oli niio
tiitirhatyöt tehnyt, niin hän ansaitsi hirt-
täinistii; mutta ell’ei hän ollutkaan tiiitä
tehnyt, niin hän wiista oikeiti ansaitsikin
hirttäitiistä, koskit hän niin siiiioiiiiittoiiiasti
oli pilkkanaati pitänyt waltiokaiipungin
koko neumostoa. Mutta kiin ei laisinkaan
woitu sopia, kuinpaisellako tawalla näistä
molemmista hän oli aitsaitiiiiit hirttäitiistä,
niin annettiin hänen sillä tyäliii lewolli-
sesti istua lotikossiiiiii.
Siellä ei iiäyttäiiyt aitoaii hauskalta.
Koppi oli puoleksi miian päällii, puoleksi
alla, pienessä toriiissii, joka kolmelta puo-
lelta oli liejuisessa ioesihaiidassa; waloa ei
tässä kammiossa olliit liiaksi, kuitenkin
pääsi kiipeati ikkunan katitta ainiikin niin
paljon piiolihäiiiäräii sisään, että kirkiiaiia
päiwäsydäiiiiä olisi woinut eroittaa pöydän
tuolista, jos iiiitiittiiiii tälliiistii ylellisyyttii
olisi olliit oleinassii. Sitii parempi oli
naapuristo. Kohia ikkunalaudan alla kii-
risimat monilukuiset saitiiiiakot sointiiiyasti.
Mutta ihati wieressä oli toiiieti iyiiiikikoppi,
jossa asui ipatilta tyaiiiioihiitiiieti, joka iip-
piniskaisesti kielsi oleiyaiisii noita. Häiien
kiti niin kutsuttu ikkuna oli hatitiiaii päiii
jii kun molemmat tiaapiirit piihejiwat ikkii-
iiaiiisa kautta, woimat he sangen hywin
keskustella, kuitenkin iiiikeiiiättä toisiaan,
eikä kukaan, paitse siiitiiiiakoita, kuullut hei-
diiti kanssapuhettansa
Aiivxiii omituisella tiimallii oli tämä kittis-
sakäyiiiinen iilkiiiiiit. Yrjö iiäet sai etisiin-
iiiäiseii tiedon naapuristaan, kuullessaan
hiitten riikoileiyaii iiiiiieeiisii. Eikä se ollut
iiiikiiäii liiiihkea, nöyrii rukous, maati tuima,
milt’ei raju, ikäiiiikiiiii wiinhus piireitiiiiiii
tilisi woinut lähettää käskyjä kuin riikoiik-
sia taiwaiiii Ititiialalle. Yi jö ei olliit itiil-
liiiiikiiaii oppinut riikoileitiiiiiii, ei iiiiiieeiisii
eikii hiljiiii, ja iiliissii iiäytti iyatihiikseti
hiirtiiiis hänelle sangen kummalliselta; waan
ylipiiiiiisii se waikutti hiitieeii, ettii wanha
maitiio uskalsi niin ankarasti puhutella
Iuiiiiiliia, ja hän arweli, ettii tuo tiiolla
wieressä mahtoi olla aika wiikeioä, ja pi-
täisikiii kymmenen iuiestä kurissa;
:lliuuioiii hiin ei puolestansa siiiioiiitt ensiin-
iiiäistii saiiiiii puheen aluksi, waati odotti,
siksi ettii naapuri kuuli hänen olewan läsiiä
ja puhutteli häntä. :liittöskiii rohkeat ivai-
iiiot puhelemat iiiielelliiiisii. :litin käytiiii
toisei:ila puheesta toiseen ja pian oliiiiiit
iiioleiiiiiiat koitiaoiiniset kumppanit saniien
tulliiiiiiillii kauniilla keskenänsä, milloinkaan
iiiikeiiiäitii toisiaan; .storman täytyi siimassa
tiiti-(i5 olla siliiiiiiiii. :litussa kIsrjii laski
iisiiiiiiiillisi"";:"sii kiti:ikii;:;tt"lu—:;sii naapurilleen
iiioiien riiiilikeiiii j.i pilkka-.iittiin lauseen: w.iiin
niitiliiiö iiii-:itiisi ain-.i iilin leitipeiisti j.i
i’iiiteiil’in niin miikuuttaw,isti, ettii )histiii
iilikiiiiielisiiii—:; pi,iii oli liillitetty.
Tuo piilieletiiiiieii tuntemattomiin kaussa,
eitsiii hänen pilkkanansa, muuttui hänelle
suloiseksi tarpeeksi. .ilonne seikkaa aitoi
hänen koin-.iii siidiiiitiiiisii liikutiaii: liiljaii;
suus ttiiiiiteudessii, jossa hän itse niit oli,
luonnon iiiiui, kuuliima tiioltii siiiiiiiliii
siiiiiiiiiikoilta niesihaiidassa, joka monestikin
soi hänelle kuin kutsumusäätii pois maan-
kulkijan kadotettuun inetsäliiisivapauteen, ja
ääiii, kaikuma läheisyydessä myötätuntoi-
sesta ihinispomesta.
Kuitenkin pysyi häii kiini wäitöksessään,
että hän oli Nördllngin piirissä ja maalla
hirtettäioä.
Muiitaman päiwän kiiluttua tiiusi Yrjö
jo täsiiiälleen naapuriiisa onnenwaiheet,
ivaan oittistaan hän itsepäisesti ei wielä
puhunut mitään.
Wanhus oli rikas, lapseton leski, ninieltä
Maria Holliti. Kuudenkyiitineiieu ikäiseiiä
täytyi hänen se kurjuus kärsiä, että häntä
syytettiin noita-akaksi. Rikas noita oli
jotakin harmitiaista, Mutta wiitenä iyiiiiiei-
setiä wuonna oli Nördlingissä melkein
kaikki julmat ja köyhät iyaintot poltetut,
ja koska jokaiseti noita-akan tiili ilmoittaa
rikoskumppaneja ja noitatuomarein iiita
yltyi samassa määrässä kuin roiyioiii luku,
niin tuli wiimein myöskin kauniitten, nuo-
rieii ja rikkaitten ioaiiiiojeii wuoro. Kyl-
läpii silloinkin löytyi onnettomia iyiiiiiioja,
mutta niin onnetonta ja santassii niin ur-
hoollista kuin Maria Hollin ei löytynyt
toista. Wiisikymmeiitä ja kahdeksiin kertaa
oli hän tnaaiiiiut kidutuslamalla eikä kuiten-
kaan mitään tittiiiustainit! Ainian oikein
oli Yi jö Mnekeiihnlier hänen ääiiestään,
kun hän rukoili, kiiulliit, että hän tyoisi
pitää kymmenen iiiiestä kurissa. Tuoinarit
oliioat epätoimoissaan; sillä miisikyiniiientä
ja kahdeksan kertaa kidutetun wapaaksi ju-
listaiiiiiieu ei ainakaan käyiiyt liiatuiiti ja
yhtä iyiihiiii hänen tiioiiiitseiiiitien ilman
häiieti omaa tunnustustansa.
Tiilipa lisäksi, että tieto rouiya Holliii’in
liijaiiiielisyydestä oli tunkeunut kiitisaan ja
syiiiiyttätiyt paljon salattua siiälimäisyyttä
häntä kohtaan, jopa herättäiiyt hiljiiistii,
yltyiyiiä napisemistakin pelätyitä tioitatiio-
mareja wastaan" Tähäii asti oli kaikki
käyiiyt itiin sujtimasti ja iiäpsästi. Kolme-
kyntiiieiitä ja kaksi tyaiitioa oli syytetty,
kidiitetta, syyllisiksi todistettu, poltettu: eikä
kukaan suuriakaan mutkia tehnyt. .storkein-
taaii täytyi kertii tyaati panna jonkun, pai-
not horjahtaneissa jaloissaan, niin kaitait
köydestä riippumaan, kuin tuomarit häitti-
iyiit suurustamassa. Kun tuomarit pala-
simat suurukseltaan takiiisiii, niin seurasi
aina täydellineii tunnustus. Ja nyt oli
tiion rotima Hollin’in uppiniskaisuuden
katitta koko oimallinen oikeudenmeno joii-
tiiiiut inninelleeti. Sillä paitse häntä oli
suuri joukko epiiluiiloiialaisia waimoja ivati-
gittiina. Mutta kiitisati tiuriseitiiseii ylty-
essä ei uskallettu uusia noitajuttuja panna
alkuun, etiiieiikiiitt tämä wanha oli loppuun
saatettu.
Pitipä wielä aiwan päälliseksitiio Mucken-
hultetin harmittama seikka tuleman ihati kuin
ilmasta putoen! ;
Toiiieii ei tahtonut syyllisyyttänsä tiin-
nitstaa; ja kuitenkin olisi häntä niin ker-
naasti tuomittu; toinen olisi laskettii niin
kernaasti tiietietitiiiiii, mutta eipä hän kidu-
tuslawallakaaii myöntänyt syyttöiiiyyttäiisä!
.iiaupiiiiginkirjuri ariyeli, että jos waan
Yrjo Miiikenhulier olisi joku ivaiinoraiska,
moisi rohkean erhetyksen kautta polttaii hän
ronnia Hollin’in sijasta ja laskea tämä
:vtuekenhiilier’iiia iiieiieiiiäiiii, niin olisi
kumpaisellekin hänen tahtonsa tapahtunut
ja oikeus olisi oikeassa. (satis
—— Hiioniaa! Auran seuraawa numero
jiietiiaii tuorstaina 14 p. huhtikuuta.
—" ,
" "-. ;"-;. ;" - "—
!? ur ssit;
Snoinen Pankki Hiihtik. 0 p.
Wiiihto-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
ii;i—."tiii"i 7 p ...... 26ll: — 252: — 100:lta r.
Loiitoo till p ..... 23: 17 25: – puu:ta st.
"larisi :li p. till: 21) 98: —
(tumpuri tll) p. 123: :til 122: 60 "
:llmsterdani ..... 2ll7: 50 2l)i;: – 100’ltu’
Ttikholiiia 3 p" . . . lsill: ltl 138: 4l)
Laiwiilista;
Ciirdisi, mialisk. strutsit, Osle:luuin S:t
:iliiiiireinötiu "
Ioiiii’ maalisk. 1—l. flinkit" :etiiiste ni,Uuieeii-
kaupunkiisi" —–- 1!;" ".Nirtil, "Wösti’kllllld, "kukkuun-
C" ii ii l i "i r i; maalisk" lli. :liordeiisliöld, Tiiitkiäiiiii,
sdelsiniiiSrniii.
2;;.
"Toi-iiiintoia,
:ju-1!;7ifll" lsisll: ""is; IU. t" "Miillsllllflöl "1" !n-
leiiii. :lliitiit 28 ni. tynnyri. :liiii j.iiiliot 2
" j;——iw, :liiiisltipii ""’ ni. .’i-) ii. leiw. tiitiii:iiiialtaat
j m" —"".—i p" iii, Oiiiriit l iii.tiil p, leini. Ohrci-
"iuuin l iii, :til p. kitupii" .iitiloiiaiiet s:iniit 1
m" .sii p, lappa. Ohraiet maltaat l iti. kappa.
ii.iiii-.it 1 ni, "lll p. leiw. .i’iauiuijauliot l iii. 40
I"i.:iii"ii"iiii:iit l ni. tapaa. Siiriooniiittonia,
v. i. "
i:m.it l ui. 2!;) p" tappa. Lseriie;"t: miiii-riat l ni;
lil p kappa. :li’ialkoset ".ll p.——l ui; kippa. :itiis-
keiit 80 p. k" Sekaliiiiet 7;"; p. kappa. Periiiiak,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
