Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
miinkin sen toteuttamiseen. Waan koska
tawasta, miten mainittua sanakirjaa toimi-
tettaisiin, keskusteluit kestäessä ilmaantui
eri ittieliä, asetettiin komitea, jonka tuli
tehdä suunnitelma teoksen toitnittainiseen
ja saittassa ehdoitus wastuukirjeeksi setta-
tille.
Mainitun koittitean jäseniksi walittiin
prof. I. Forsitian, maisterit A. Almberg
ja F. Ahlman sekä seurait sihteri, iiiaist
F. W. Rothsteii.
Wiime kokouksessa asetettti komitea, jonka
tiili tehdä ehdoitus kitiid. Heikel’in iitatka-
kertomuksen paittattattiisesta y. m., ehdoitti
koska aitieksiii ei katsottu olewan wielä kyl-
liksi koottit koko Kalenialan kumilla warus-
taiiiiseeit, että seitraii juhlaan kesällä toi-
mitettaisiin mihkonen joka sisältäisi merkil-
lisimpien Kalewalan, kansan kalujen kumia.
Wihko tnlisi sisältätnääii 300 eli wähitt-
tään 210 kuivuit, joista osa tulisi kooltaan
oletiiaaii 58 lehteä ja kustannukset otvat
arwatut noin 3,000 markaksi. Asian rat-
kaisu lykättiin toistaiseksi. (U. S.)
— Khshiniss Suoinen tykkiwäestä knn-
liiu jälleen olleen H. M. Keisarin riitiais-
tawana, tällä kertaa suorastaan keis. seita-
tin esitykseiiä; mutta H. M. kuuluu nytkin
hymäksyiieen Wenäjän sotaministerin lan-
siintton, jonka iiiitkaait tykkimäen asettattii-
iten Stiomessa oit tarpeeton.
–– Majoitnskysymhs. W. T:n miikaan
mainitsimme wiime uninerossa, että majoi-
tuskysymys nyt oit lopullisesti ratkaistu.
Tämä tieto ott H. D:n utukanit oikaistuina
siteti, että hallitiikseitttiie on Wenäjän sota-
niinisteriolta saaitiit wastaan—ottaa ehdoi-
tuksen kysymyksen ratkaisemiseen, ja tulee
hallitiiksett nyt aittaa asiasta latisiiittoiisa.
Sotamitiisterio ehdoittelee, että iitajoitiis
lakkautettaisiin j-.i että Wenäjän sotamäen
käytettämäksi ja woimassa pidettäwäksi was-
"takin annetiuin Siiometi waltion waroilla
rakennetut kasarmit Helsingissä, Tiiriissa
ja Hätneenlinnassa; että Wenäjän kritiinii
wuosittain sotamäen majoitusta iyartett
maksaa Siiotttelle 115,000 hopea ruplaa
(noin 400,000 Sitt.), kititiiiiittkiit sillit poik-
keuksella, ettii Suotneeti sijoitetuille upseereille
kiitttiat otvat welwolliset hankkimaan asuitt-
hiiotteet; waan jes maksut itiiistä asiiitihiio-
neista nousewat seii siititttiatt yli, joket heille
puhtaassa rahassa majoitusrahana ott iitak-
settawa, korivaii Wenäjän kriiuitii eroititk-
sen; että Suomeii titajoitiis-asetus oit ittiin-
tettaiya siten, ettii erityinen tällaiiteit We-
itäjäii sotawäkeä warten tehdään, joka ott
keisarikunnassa woitit.tssit oleiyatt majoitus-
ohje-säätinön kaltaintn; ettii wihdoin ina-
joitiistit kiitett etitietikitt sotawäellä oit att-
nettawa sota-aikaita, sen marssiessa leiriko-
koiiksiiit ja satunnaisiin tykö-koinenttuksiin.
—— L)lioimiliiskmtta Helsiitgissä oit ivit-
tneiisessä kokouksessaan päättäityt julkisella
juhlalla wiettää Iohati Willselitt Siiell-
man’in sytitätitäpäiioää eitsi kutissa, jolloitt
hän täyttää 75 iyitotta. Tämä päätös
tehtiin, kuten Helsiiigin lehdet kertomat,
kiiwaait keskustelun perästä 240 ääiiellä
178:iia wastaan. – Eiitä !niilisi isänmaan
suurimpain ttiiesteit kunnioittamisen oletoait
itiin maikeitta!
— Pros. Mjö Koskista kämimät wiime
laitmaitini-naimina, 7;)rjött päiwänä, yliop-
pilaat laiilitlla terwehtimässä, jollotti pro-
fessori tatintllistiiiden iitiikaait piti puheen,
joka pikakirjoittajan itiitistiittpaitojeii mu-
kaan oli näin kuuliima:
"Hymät Herrat! Miiiä kiitän Teitä sy-
däiiiesiätii siitä, että olette jälleeit tänä
päiwänä titiitiia iititistatieet ja ilahuttaneet
raikkaalla laulullanne, isäitinaallisella iitie-
lelläuiie, isäittaallisilla muodoillanne.
Niiiitikniti hiiiniit tiedätte, itiin meillä ttäittii
nikoitta oii olliit hywin tiioitta suruti ja
murheen aihetta ja tuonessa kohden syntii
haikealla mielellä ajatella mitä tulewaisuiis
miiassansa tuottanee. Miitta jos ylipäänsä
historiasta jotaiit näkee, itiin siitä iiäkyy,
ettei tarwitse suuresti olla huolissansa, kitit
itse puolestansa tekee tehtäwttitsä ja totutit-
tait iveliitollisuiiteiisit; ja jos historia titeille
jotaitt riitettiin, itiin se opettaa seit, ettei
iiiaailtttait metto ole korkeattipaa johtoa
tuitilla. Liiiilisiitii toisittaan, että ihmisten
tiitohitiiot, ihittistett itsekkäät tarkoitukset,
pienet jiioitet ja wehkeet saatyat suuria toi-
meen, sa kiiitettkiii oit loppupäätöö fö- Vtkä
ne hytyitt tyähääit raukeamat. 3) ’Iii mitä
tiieidäii oiniiit oloihitittiie tulee, itiin se" ott
ttiiitiin mielestäni wartiiittta nutria-empi että
meidän kansamme kohtalossa ott Iuiitalait
käsi olltit johtajatta, ja että tämä johto
ei meistä luotiin iiiastaisinakaatt aikoina,
"jHe omaisen tekeittät.
siitä saatnme me olla warmat. Me moitti-
me siitä olla wakuutetut, että Häti, joka
on iiähnyt meistä niin paljon waiwaa, ei
jätä tekoansa keskeiieräiseksi.
Miitiin täytyy tunnustaa, että kaikki
murheet ja huolet katoowat, kiiti näkee
akatemian nuorison edessättsä. Se on tuttu
ja koko ntaailina sen tietää, että tämä nuo-
riso iiiiiuttuti ja päiwä päiwältä on tiinut-
tuwa yhä enemmän katisalliseksi, siirtyy
lähemmäksi sitä emäpuuta, josta se oksina
kaswaa. Ia tämä oit juttri tulewaisuuden
wakuutus ettii itte wanhempi siikiipolwi
woimme teistä sanoa: "illi kneieitt—”! Ia
iloista oit sekin, että tämä sama nuoriso,
Stioinen ylioppilaskunta, kantaa yhä hy;
wää iiiaiitettaiisa siitä ivakamasta ja siweel-
lisestä käsityskaniiasta, jota se noudattaa.
Miiiä en tahdo teitä erittäiit mainita, eit
sano sitä aiuoastaan teidäit aitsiokseiine,
itiiitta siinä ott teille kiitosta kylliti, jos
teille annetaan todistus, että osoitatte ole-
manne seit kansau lapsia, jossa simeelliset
periaatteet wallitsewat. Se on kiitos, jota
ei oikeusraati attiieta teille, ivanit iiiille
Sitomen kansan perheille ja kodeille, joista
olette lähtetteet, ja edellä kaikkia tietysti"
Siiomen äideille, joiden wertaisia ei löydy
koko iiiaailtitassa.
Miitta teille tahdoit huomauttaa, että
saitiassa kuin ylioppilaskunta inituttitii
suomalaisemmaksi ja kansalliseiniiiaksi, satiias-
sa paitnaait teille wielä suuremmat ioaati-
titukset teidäit käytökseitiie ja elämäntie stil)-
teen. Siitä ei tarwitse epäillä, etiä jokai-
i:i"ti pietiinkin harhateko, joka tästälält7:i
ilmestyy ylioppilaskuiiitassa, liietaait niitteit-
omaait sett kansallisen siiuitnan wiaksi, joka
ott iyaltaait päässyt, ja siitä woisi tulla
siirempaa, ikäwätnpää haittaa, kuin pienistä
yksityisistä rettelöistä tawallisesti sytityy.
Miitta kiitos Iiiittalait, syytä ott sanoa,
ettei Suomen ylioppilaskunta tule titaiiiet-
taitsa pilaamaan, ja yliopiston opettaja,
seit suoraati saitoit, saattaa tosiaaitkiit olla
ylpeä siitä, jos tämä Suomett ylioppilas-
kunta, setittitoiseita olleti, hänelle ystätoyyttä
osoittaa.
Minä aiwan hywin tiediiit, että se knit-
iiiaii osoitus, jonka olette tehneet ittiitulle,
ei tarkoita tnitiiia personallisesti, se tarkoit-
taa tietysti niitä kansallisia tarkoituksia,
joiden työssä minä iitiiideit intiassa oleit
olliit. Miitta yhtä hymiti, se ei siiinkaait
niittiin iloani wäheiiiiä, päinwastoin junri
se sitä suurentaa. Sett wiioksi kiitän Teitä
sydäntestäiti, että näin lukuisasti ja ystä-
ioällisesti olette iititiiia tänääit termehtineet"
:liittiipäiwänätisä sai hra professori ivits-
taait-ottaa ainakin 2l) sähkösaitoiitaa maatii-
iiie eri haaroilta. Yksi itiistä, Petäjäwe-
deltä. oli warustettu itoiit 20l) itiiiiikirjoi-
titksella.
Tietoja Pietarista,
(11. S:rett utnkaan.)
Jiiutalaiset owat Grodnossa hirnie-
ässä pelossii, sillit hiihti ott lewittnyt, ettii
kaikki kirkot pääsiäis-yönä räjäytetään il-
titaatt ja juutalaiset owat tehneet salaliiton
kristittyjen heitkeä wastaan. Seit tintoksi
pelkääwät nyt juutalaiset wallattoiiiiiiiksia
alhaisen kaitsatt puolelta ja onkin paikallis-
hallitus tätä tyarteit ryhtynyt iyarokeiiioi-
hiu. Odessiitt keitralikiimeritöri oit päitsi-
äisenä peljätyit metelin ja juutalais-wainon
ioiioksi kieltäitijt kinkki kaitsait kokoukset ka-
duilla ja toreillii etenkin kreikkalaisten kirk-
kojen läheisyydessä, kehoittanut tehtaitten
isäntiä teroittamaan näitä sääntöjä työmä-
kensä mieleen ja neuwonut juutalaista ivit-
estöä wälttättiäätt kaikkia riitoja kristitty-
jett kanssit, jortit woisiwat antaa aihetta
meteleihin. :1tämä tällaiset warokeiuot
owatkiit warsin tarpeen, sillit iituiitauiia
wuosia takaperitt tapahtui Odessassa ttiiti-
ikään pääsiäiseii aikana hirweitä tiieteliii,
joissa juutalaisten taloja hätintettiitt ja puo-
teja ryöstettiitt ja ainoastaan siiiireit sota-
iyoitttait annilla saatiiti liiilitiiksi.
M erki l l i it e ii sa ttii iti u s. Prokura-
tori :viiiratyjetiy jok-.i teisarin-murhaajia
oikeudessa miraii puolesta syytti, kuuluit
olleeii Sosia "setotus-kan lapsuuden tuttu
ja leikkitiuyeri. " "
"iäeroiyskait hirttäiititteit kuuluu
tilkoittaati sosialisteissii herättäiteeii suurta
ltiittitiiästystä, häneltä oit iiiittittäitt kiiski-Jsit
kapinallisissa wehkeissä ollitt suurempi ivai-
kutus kniii ttiiiilla hänen "tontereillansii
"8;tailitiiskuii1uupäättäiieeit tar-
koittaa iltietarista kaikki henkilöt, joilla
ei ole iiiäärättyä tointa siellä.
:liihilistit :viitskowassa "Mo-
skomskia Wedomosti" kertoo: Yöllä huhti-
kuun 10 p:ääs wastaan kello 3 aamulla
kiinnittimät pahantekijät Jakimanin kaitpun-
xiin-osassa usiampaan paikkaan 7 kapinal-
lista julistusta, "Narodnaja Woljan" lä-
hettäinää, iituun intiassa erääit kasarmin
seittälle, jossa tämän kaupungin-osan palo-
sainttiiitus-wäki asuu. Kuti eräs mies
suurella Golutwittski-kadulla paraikaa
kiinnitti tällaista julistusta Mushihinin
talon seittälle, huomasi eräs yöwartija hä-
net. Tämä aittoi pahantekijäit lopettaa
työnsä rauhassa, waan seurasi häntä sittett
kahden talonrengin kanssa ja joukkoon yh-
tyi iitiiitakiti yötoartijoita. Muutatnatt titi-
itutin päästä yhtyi pahantekijäti katissa
eräs toitten mies ja molemmat aikoiwat
juuri nousta ismossikan rattaille kun pe-
rässä tulijat ympäröiwät heidät ja waati-
ioat tulemaan polisikotittoriin. He tarjoi-
wat tvartijoille rahaa päiistäkseiisä ioapaiksi,
mutta näittät eiwät siitä huolineet, maati
meitvät heidät polisikonttoriin.
" ulkomitalta.
Tiinisissa on nyt todellakin sota al-
kanut, sillä miinieiset ulkomaantiedot ker-
tomat, että raitskalaiiieii kenraali Lagerot
on marssinut rasitit yli wihollisteit alueelle
ja samalla on pienempi laiwasto lähetetty
malloittamaan erään saarett, josta oit aiti-
itiiittu raitskalaisteit päälle. Ettsimmäinen
iyastaaiiotto on raitskalaisille ollut wähätt
kyliiiäitpuolista: tiiaa-sotajoukko walittaa
ettei se kauheilta sadeilmoilta pääse liikku-
maan eteeitpäiii, ja laiwasto ei ole myrs-
kyiltä päässyt lasketitaati tuomiansa sota-
woiinia iitaalle. Iii jos nyt hywin käy,
itiin ei ranskalaiset tällä suurella sotaret-
kellään saakaan ttiiiuta wihollisia wastaansa
knin tuttlet ja rajuilmat, sillii mäitetäiin
että nuo sotaiset raakalaiskansat, krititiiirit,
eiwät aiokaan tehdä wastarintaa eikä iitaait
wanha hallitsia uskaltane iitihitikään ivas-
titstiistoimiin riuveta, ja jos ei iiiuhaiitet-
tilaiset iiiaait asukkaat herää sotaiseen us-
koiiioiiiititaatt, niin ei tässä sodassii paljoii
werta wuodateta.
ankiitmaalla sitä toki tähän aikaait
iyiiodatetaait. Siellä iitaan sultaani nyt
kiikistait itoita uppiniskaisia albanilaisia,
joiden rettelöitä Montettegroa wastaan hän
aikaiiaati itiin suitresti sitosi, mutta hän ei
nyt enään tarwitse heitä, kun jo rajariita
Kreikankin kanssa ott loppiiiitaisillaait. Tuo
turkkilaisten ankara kenraali Dermisch-pa-
siha on asettanut alliaitilaisille maati kitisi
ehtoa: joko heidän täytyy luopua kaikista
itseitäisyydeii tiuituista tahi saamat he titit-
tea hänen miekkansa tutkainta. Ja hän
oitkin woittanut alltaitilaiset werisessä tiip-
peliissa, jossa woitetut satiotaait kadottaneet
4000 miestä. Tähän liikiiiiit ott kiiiteitkiii
woittaja wartttaaii panttitt paljon kerskiiii-
iitisen waraa.
Hirtettiiwii.
iIatk. 16 it:rooti.)
Usein oli hätt kuiillut ylistettäwän hir-
sipiiiissit kuolemista kauttiitiimaksi kuole-
maksi ja kun hiitten kumppaninsa kertoimut
"parahimiitista miehistit" ja "iiroista",
itiiti oliwat iiäittät itroot aitta senlaisia,
sotkit hirsipiiiiit korkeimtiialla huipulla oli-
"iyat kohottiieet elätnätisä yliittttiälle kiikkii-
liille. Hirttämistä saitoityat hänen kuitip-
pattinsa häitteit wiettämiseksi; hirtettätoä
oli sulhasemi, hirsipiin iitorsiaiiteiia, pyö-
weli pappina, joka lujimmalla siteellä, köts-
dellii, liitti heidät yhteen; tiinassa heilititti-
tieti oli häätanssia.
Saattaakseeit elätitälleeit, joka hänestä
oli kaikkea wieliätisstä wailla, loistaman
ja kunniarikkaan lopiiti, oli ILlrjö lähteityt
:liiirdlingiitn joka oli reippaasta laittkäytäit-
niistääu kuuluisa kaupunki, ja oli itsetisä
ilmoittanut.
".l.liuutoitn satioi, IIlrjö, hän ei sittenkääii
olisi ketään ihttiistä, eipä ketäätt juutalais-
iakaan tappaitiit, ionitili hän olisikin edel-
täpäiti tietittyt, että täällä itiin titoiteeit
tunikaan riimettaisiitt. "Lopnksi hän päätti
taitc:itin sattialla lauseella, kitin hän oli al-
taitut: hän oli raatiiiiies’ieu katossa purrut
yhteen ja tahtoi saada oikeutta; jos häntä
kohta eusii,täiwäiiä itiisi kiduttamalla kysytty,
itiin itiisi toimis pakoitettu häitestä ulos,
itiin, silloin hän olisi turmiunut waati hy-
wiin selkäsaiiiiaii, miitta oikeitt kelpo sau-
nan. :liypittätoöti häntä nyt waikka tiili-
silla pihdillä, hän ei liioiyit noista kahdesta
tititlehteleiitastaaii itiiirhatyiistä. Rämä kun-
luioat nyt hänelle, otvat hänen järkähtä-
mätön otitaisittitettsa, joiika hän otitilla tiis-
killaaii oli ostanut ja maksanut.
Rouwa Hollin piti nyt Yrjölle kauhean
rangaistussaarnan. Yrjö päätti hänen pu-
heensa äänestä, että hän nyt mahtoi seisoa
piitieässä kopissaan kuin enkeli tulinen miekka
kädessä. Kuitenkaan ei tämä saarna häneen
paljoa koskettiit. Paljon symeniinältä miir-
titi hänen mielensä, kiin hän yön hiljai-
suudessa mertaili rouwa Hollin’in urhoolli-
suutta ja kuolentanhalweksiiitista oittiin elä-
ittäiiwaiheisiitsa, sillä hänen ynsistelewä
uhkamielisyytensä iiäytti nyt hänestä waan
jalon rohkeuden iwakiiwaksi. Sentähden
hän ntyöitsikin naapurinsa kaikissa kohden
oleman oikeassa, mutta muitteit ihmisten
oleman oikeassa hän ei woinut iiiyöntää.
Ia kun rotima Hollin hänen tuotititsi, pe-
loitti se häntä melkein ktiin häit olisi wii-
meisellä tuoiniopäimällä tuomionsa saanut;
mutta eniten iiiiitiieistä tuomiopäiwää tah-
toi hän kiiitenkin Nördlingiläisille tepposensa
tehdä ja tiilla heidän hirsipuussaan hirtetyksi.
Kuukansia katosi silläwälin. Molemttiat
naapurit tuliwat toisiansa likeiittnäksi iiäke-
mättäkin. Yrjö ei ollut ketään ihinistä
niin rakastanut kiiiit rouiva Hollin’ia, jonka
edessä hän kuiteiikiit koiviit häpesi ja joka
taisi hänen itiin kurjaksi saarnata, ja wan-
ha rouioa löysi niiu paljon salattua hymää
tämän kesyttömän luonnonlapsen powessa,
että hänen omatuntonsa melkein joutui tus-
kaan, kiiullessaait liiaksi hymää pahalta tvei-
tikalta. Lohdiitiikseksi onnistui hänelle, paa-
tuneelle noita-akalle, opettaii ttiolle, oikeu-
den edessii itsensä" syyttäwälle katujalle ai-
nakin pieni kappale kristinoppia, itiin
paljon kulti kahdett kapenit, raittariistikolla
warustetun ikkunan läpi pääsi tititkeuiiiaan.
Yrjö suostui kaikkiiit uskonkappeleisin ttiie-
liiisasti, tiuitta pysyi myös omassa uskoit-
kappaleessaait, että hän oli Nördlingin
inaalla ja piirissä hirtettäwä.
Yrjö oli purrut ueumostoon kiiitni ja
neuwosta Yrjööit: iitiitta neuwosto oli myös
keskuudessaan Yrjöit takia puremassa rii-
dasfa.
liaksi puoluetta löytyi, jotka niin riiteli-
niät, että riidait esine juuri riidan tähden
jäi kokotiaait iiitohduksiiit. Toiset tahtoi-
wat, kuten yllä ott kerrottu, hirttää Yrjön,
koska hiitt oli itturhaitiitit, toiset, koska hän
ei olliitkaan titiirhaiiiiiit. Kaiipuitgiitkirjiiri
iyaati muodosti — tiiittta kokonaan salassa
ja ypö yksinään – koltitaniteti, wälittä-
ioäit piiolueeit. Häti tahtoi päästää Yrjön
karkaattiaait. "Silläls arweli hän itsekseeit,
"jos häntä kohta eitsitiiäiseiiä päiwänä olisi
kidutettu, olisi ehkä totuus tiillut ilmi: nyt
oli liika myöhästä: titiitta jos odotetaan,
siksi kiiiit molemmat puolueet owat suostu-
iteet, iitistä syystä Muekenhulter oit hirtet-
täwä, itiin hän ehkä sillä wälin kuolee
ioaiihiiitttaitsa tornissa. Miitta wahinko
tulee kaupungille, joka tuolle kiusalliselle
uiiehelle itiin kaiutit oit aittaitiit wapaan
riioaii ja kortteeriii". Koska ityt kaupun-
ginkirjuri tarkalla ihttiiskokeinuksella wielä
päätti, että Yrjö itiin iiioitett wiikon peräs-
tä lienee pehiiiittyityt sekit kyllästynyt ivait-
giitmartijan laihaait ruokaan, itiin asia
itäytti haitestä päättymäii paraiten siten,
että omi aiwan kitin sattumalta jätettäisiin
weitikalle aitki, itiin että hän saisi itieitiiä
karkiiiiit. Riita-aineeit tiiyötii katoisi itse
riitakin ja jokainen ihttietteleisi, ktiiitka tiiol-
laisett heittiön tähdeti itiin kauan oit päätä
iyaiiyattii, oikeuden kiittitia olisi pelastettu
ja hiioliittattouiait ivanginivartijan puoliis-
tiiksett tahtoi hän ottaa edeswastaukselleen.
(Iiilk.)
" Lisäleliii :itur-aati annetaan eitsi maa-
itaiitaiita, 2 p. toitkokuiita.
Kiirssit;
Suonieit Paukki Huhtik. 2"""3 p.
Waihio-knrssi Disk. kurssi.
M. p M. p.
"pietari 7 p. . . . . 25:! —— 251: — 100:lta r.
Loittoo 00 p ..... 25: 17 25: – puit:ta st.
Parisi 00 p. 110: — 98: –
Hampiiri 00 p. 12;;: 2l;) 122: 50 100""
lesterdain ..... 2l)7 30 20i;: –— " ’
Tnkholnta 3 p" . . . 1;;11: 10 138: 40
Laiwalistn.
Otieenstowit, huhtik. 13. Osmo, Iakobsen,
Baltiiitore’cäit. " " " "
P i; i i a i; c i p h i animalisk. 31. Ystamat, .Torn-
liloin, titaluiis" liiriinnullc’en. "
Hartlepo ol, huhtik. 12. Etita,
slicl’iitt.
0"; i" i tii s h y, huhtik. 12.
te tiinaan.
; "DuuoI w e r, huhtik. 14. Ohitse: J-inlatid, Bergman,
P:tisaeolasta Lontooseti.J "
iti i" a iv e s e nd, huhtik. 1";.
"peitsarista-.tim
thit-Jterdattt,
"li iliidel liasta. " —""" """ "
"titonkin huhtik. 10. ?ilsti, "Bergroth, walmis
Miittinn,
Aino, Pihlman, Kyö-
Finlatid, Berguian,
huistit. 2"). setantia, Hjeit,
." 7 "”"”——”
" tietariitt.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
