Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
, Oss
Ltsa
Toukokttuta 1881.
teitti " " K " n " N:o 17,
Maiitianttaitta 2 p.
Kirje Hämeestä;
. —— Hansjärwen Riihitnäeitä huhtikuun
" 25 p:nä Hywin ttseiti saapi Liiiisi-Siio-
ttiessa kuulla, itiiteitkä talonpojat jollakulla
halweksitnisella ja iwalla pithttwat Hämä-
läisistä, arwellett tttitkii ettii Häitteentttaa
" olisi oikeitt tietämättöttiyyden, milt’ei tyh-
- tityydett kotipesä. "Lehdä siittioiti kuin
Hättteett ukko" itterkitsee tnoitessa paikoitt
Länsi-Sttotnessa saittaa kttiit tyhmyyttä te-
keminen. Niissäkin pitiijissä, joissa katisii-
kouluja jyrkästi tvastnstetaan eikä ensittkään
ole ryhdytty itiidett perustamistoimeen, siia-
pi ttseiti kunlla rahivaaitsttusta tämän latt-
seen sekä toisia sittitiittlaittuisia Hämäläis-
teti artvoii ivieliikitt alentawatnpia. Mutta
" olkita kerskiiatttatta Lättsii-Suomen itkot jit
";—" tietäkiiii, että Häntäläiset ttiottessa suhteessa
" oivat ehtitteet teitä edeittittäksi, astititeet itse-
aittpiit askeleita kuin te siivistykseti polkua
ittyötett, "sitett jättäett teidät titkapitjttlle.
Totiiutta loukkiiiitttiitta woipi sanoa, että
todellistii isänmaallisutttta ja iittoii ynnä
harrastusta kattsattittie siwistyttättiiseen tätä
itykyä löytyy iverrattotttasti sttttretttittiissa
määrässä Hämeessä kttitt Lättsi–Suomessa
yleisesti. Tätii asiaa ei todista ainoastaan
, harriisttts kansakoulujen perustamisessa,
ivaitti titottet tiiutttkitt seikiit owat otttatisa
:," osoittamaan, että wilkas kiitisallittett henki
-: Hättieessii ott päässtjt hereille ja että Hii-
itteett kaitsii jo iiitviiit selwästi käsittää isätt-
"" ttiaallisten pyriittöjeti paitiott ja artvoti
;;"— ttiidett korkeimtttassa merkityksessa. Haus
järtvett emäseurakuiinassa, Janakkalassa,
" esitit. ei ole harivittitista nähdä, että reti-
git jit piiat jotttohetkittä litketvat Utttta
Sttottietarta titikka tiiuita suomenkielisiä sit-
ttotitalehtiä, hiirtvoin siellä kesti—tiliiisuuk-
sissit sitiipi kuulla isäittieit pithttwatt yksi-
tyisiä koskeivistit pikkuseikoista, tvaiitt kes-
kustelutt aitieiita otvitt kansakoulut, tehtä-
wät parannukset tnaattwiljelyksessä titikkii
koko Suouten kiittsaa koskewat seikat, ttiiti-
" kuitt päiwän waltiolliset kysymykset, kieli-
kiista, kaitsitllisteaterittitiie ja keinot sen tu- "
leivaisuuden ttikeeksi y. tii s. Samaten
kuin emäseurakunnassa ott, ehkä werraten
tvähettttttässä määrässä, asiitn liiita täällä
Hausjärwelläkitt, joka tätä nykyä kantaa
kappelin ttittteii, tiitttta joka kohta kttiii kiip-
palaisen tttttutos ensikerrat! sattutt tiipah-
tittttaait tttlee erityiseksi pitäjäksi, itiittkttitt
sopiikiit, sillä täällä löytyy ylitse seitsemiin
tuhiitta asukasta, Ianakkalassa ainoastani!
joktt satalttktt kuudetta tuhattit. –— Eit tiih-
do kieltää, että Länsi-Suottteukin ttiaaseit-
rakuttttissit toisiniiatt keskustellitatt edellä
mainituista isiintttaallisista asioistit, tiittttii
ani hitrivoin se tapahtuu ja wielä hiirweitt-
min sääitnölliseit keskusteinit waatimuksia
ttottdattatnalla. Poikkenksia tässä suhteessa
woipi tietysti löytyä: onnellinen se, joka
on päässyt tiiitä periittäiitt, minä ett titil-
loittkaatt ole sattttttitt oletititiitt läsitii täl-
laisissa poikkeustilaisuuksissa.
Wilhelniin päiwänä oli täällä Riihitnä-
ellit pietti jtthlallisuus, täällä asttivat suo"
ttietitttieliset ktitt silloitt kokootitttiwat wiet-
tiiittäätt senatori Stiellmatt’in nitttipäiwää.
Siihkölenniittimen kiitttta lähetettiiit jalolle
tvanhttkselle, siitti-elle suomalaisuuden isälle
onnentoitvotnkset, joistit senatori Suellman
saittiite sähkölennättiitieu kittittii stttviiitsi
kiittäii wiime litttiiittitittii. Yrjön päiwänä
; wietettiin täällä wielä toinenkin juhlalli-
— stttts, tiiittkttiti jokitiiiett iirtvitttttee, tällä
kertaa §liso .tkoskisett kunniaksi. .Tiimiin
juhlan toittteetit,iitniaksi oli "8;iiiusjärttten
; ttitistviiett ompeluseura ruwennut, joka seikka
todistaa, jos tuunten todistuksia tarwitaan-
? kitiiti, tttiiitiitttti settriiti isätitnaallista titieltii.
"Puheita pidettiin, ilotulituksia poltettiin jit
; ylistämällii tititistettiitt Yrjii .naskisen sitti-
"" ria ansioini ja kallisarmoisia töitä Stiottiett
. kansan hynniksi. Illatt kulliessu li’ihetettiitt
itiyös jahkajasta-"tia hänelle; Paikkaktititiiiti
"7 ruotsinmieliset säiityhettl’iliit jit !virkamiehet
7"" eiwät tietysti olleet knutinassakaan näissä tilai-
; snuksissaliistiä. — Seseikkit, ettiiRiihimäen
asemapaikka liikkeetisä puolesta ott etetviittpiii
maassamme, tekee paikan pietien kauppalait
5;. kaltaiseksi; kauppapuoteja löytyy täällä kol-
ttie. Siwistystii ja oppia nuorisolle tioit-
"jt seivalle atittetiiatt kahdessa kansakoulussa, kitit
toitieit ratttatiett kustaittattta, toinett yksi-
tyistett kannattama. Markkinaelätuääkiit
woitvitt Riihitnäkeläiset ihailla, sillä täällä
pidetään täst’edes kerriitt joka kutikausi
markkinat. Ios kohta ttiitä "toripäitviksi”
tvirallisesti kutstttaaii, itiin sitattaa itiitii
tiierkityksettsii puolesta hywällä otttallii tuu-
itolla ttititittää ttiollii ivattheutttialla, waka-
wattitnalla ttittiityksellä "markkittat”. :liii-
deit hyötyä ja tarpeellisuutta ei täällä pi-
detä stturenartooisettii ja tosi lieneekin, ettii
tiilläisistä "toripäitvistä" ott. enemmän ivit-
hitikoii kuin hyötyä. Yhdet tawalliset ittiirk-
kinat jo pidettiin tämän kttttit kuluessa.
Wiikeii oli runsaasti kokoontunut, ttittttii
ittttita kauppiitaiviiroitii, kuin rihkaitiakituppi-
aideit tänne tuontia, löytyi tuskitt tilttieksi-
kään. Toukokuun 8 p:nä siiatvitt lähiseu-
dtitt nuorikot taas tilaisuuden heittää ta"
ivalliset työttsä ja toititetisa saapuakseen
kuokkawier-.iina Riihitnäen tuiirkkiitoille.
Kiire"
Kotimaalta.
—— Asewelwolliset :anntt kaupungista,
sotkit tahtoiwat jii tulewatkin ettipiiässä
asttttttaan ivakinaiseen tviikeett, otvat sett-
raawat:
!- Lttndgren, Johan Hertttan, palokons aapeli.
2. Laaksotten, Johan Erttst Adamsson, suutaritt-
ittitttiiitittoppiiittt.
3. Oksanen, Johan Fabiaii, renki.
4" Nosnell, Johatt Auselm, nikkarinoppilas.
5. siarlssott, Johan Fredrik, merimies.
6. Grönroos, Jitkob Emil Wilheltii, leipojasälli.
7. Grönroos, Wilhelni Eniil, etit. lyseolainen.
8. Ahl, Anders’ Mattsson, satti!amaakariitsälli.
0. Liuoberg, Petter, sortvaaianatitmatinoppinut.
10. Heuriksson, Johan Gustaf.
ll. Littdholtti, Gttstitf ntiktor.
12. Lindroos, Wilheltit, renki.
]3. Aaltouen, Fredrik Fredriksson, suutarinsälli.
14. Ahlgreu, Johan Heitrik suutarinoppilas.
15. Salmitiett, Ulrik Wilheliit, sepiittoppilas.
16. Wilheltnssott, Johatines
l7. Karlin, Fredrik Wilhelin, tehtaantyömies"
!8. Lindlterg, Gustaf Edtvard, tttaalajattoppilas"
!9. Lttndmatt, Rudols, tehtaatttyötities.
.20. Ählsten, Lars Biktor, suutarinoppilas.
21. Gtistafsson, Iohan, tnaalaiijattoppilas.
.22. Levitn, Johiin Fredrik Ludivig, puotipalwelija.
23. Wiiheltnsson, Llugust, sepäuoppilas.
24. Söderlttnd, Karl Auders, muuraajanoppilas.
25. Ryberg, Johati Biktor Johanssott, retiki.
26. Siiloitett, (3ustas Fabiaii, maalaajiinsälli.
27. Blotnberg, Iohan Robert, rettki.
28. Lindroos, Theodor 2lleksander, ajuri.
29, Gröustranid, tiarl Etnil, etit. kirjattpitiijii.
30. Forsi, Jsitk Fabian, renki.
31. Samuelssou, Gtistaf "Biktor, renki.
32. Stenberg, (susias Aleksatider, leipojiisälli.
33. Liiaksonen, Johait (5luftaf, renki.
34. tiilppeläittett, Llnders 2litderssott, suutarinop-
pilas.
35. Helenius, Iohiitt Wilheltn, sepänoppiliis.
36. Urholin, Johittt Ewert, sunt.antmatittoppiuut
37. Ewasson, Fraits, renki.
38. E-kltttid, Gu-:aaf kidolf, ajuri.
30. tsiiatiluitd, Fredrik Iohitu, kauppapalipelija.
40. Wirtaneu, Hetirik Johan, sittulittuaakariuop-
pilaa.
41. qkestittiin, Karl Henrik, suutarinoppilas.
42. Ehuqivist, Elias :viinitkin-3, sepäuoppilas.
4;;. tiitta, Fratis Biktor, suutarinoppilas.
il. Snudberg, .starl Augttst, tehtaaiityötnies.
lö. Becktnan, Aleksitttder Edwitrd, reitit.
46. Forsman, 9lleksituder, tehtaantyömies.
l7. Lindltom, Iohau Edtitiad, renki.
48. Alettius, "kilkkoi-, etit. sotamies.
40. Lehti, Johitti Etttst Aleksander, totilaaja.
–— Asewelwollisttttö. Turitn ktttstttttit-
piiriitt kuuluwista oliwat toiittieiset kutsu-
titt katselmukseen jit arivatiheittooii wiime
perjantaina ja liitttvittttititiii, ttittiittäitt iise-
weltnolliset sitaattiin, "saatti-:item :llaisioty
:liitiitttalitt kaupunki" ja ittititsettritkttttitiitt
sekä Liedott kunnista. :liiiistä oli poissa
ilman laillistit syytit: :liiiiitriiista 5, dliiii-
siostit 1 ja .Liedosta 1. .tiatselmuksessa
hytttiiksyttiitt nyt kohta: :lliitariasta i;
tli:stii), Pitattisista 5 (il:—3tä), :littisiostit
t; (12:stiit, :liaantiilin kaupungistit kaikki
3 ja titiiitseuritkunnasta 5 (7:stii) sekä "Lie-
dostii 2t; (20:stä). 2:sa-:ituinen ttttkittittk-
seen wuoden piiastii siitettiin: l Maini-
asta, l tiitiittiiista jit 2 :liitatitalin m:kan-
tiitstit. Etttpäässä ivakinaiseen palweluk-
seeti tahtoi: :viitailasta 5, Paattisista 4,
:ltitisiosta 2, :liaantitlin k:gistii l jit .Lie-
dasta 12. Sttomen kaartissa tahtoi pal-
tvellit l :liiiantalistii jit 7; .Liedosta Wii-
itie tnainitusta settraktittuiii:ita oli sitä paitse tii siis näkee, ettei Sttomessa wielä pidetä
jotkit jiiityiit tällä kertaa tutkimittta, itikan kiilliittit, koskit kulutetaan päityiä ittii-
")
oliwat juoneet
" "7-"
itsensa ti
2"" —;"."
iiii päihiit.
"v." .
– Lahja. Knten 2l; U. kertoo, on
w"—pastori G. M. Boijer Tyrwääii seurit-
kunnalle lahjoittanut 1,000 tniirkkait, ttrkttitt
ostatttistit warten seurakunnan kirkkooit.
– Talottosto Pttolen taloa 92:o 3
kytttitteitessä kortterissa 3 kaupunginosaa ott
sokuritehtaantyöttties Fr. Iohansson myy-
nyt tneritttlliwartijalle K. .tkarlsson’i te
5,900 markasta. Ostaja saa talon hitl-
tiittiisii kesäk l p:nä. (3. T.)
— Saloti kantit-alassa huhtikuita 26 p.
Täuiän kttuit 13 p. oli täällä iso wäeitko-
kous, kun näet tehtiin ttskollisuuden wala
Häneii M:ti IIleksander III:lle Walanteko
tapahtui liskeliin etttä- eli Salon kirkossa
herra tuomari Palmgrenin edessä. Waik-
ka oli koko keriijii-läättiit s. o. Uskean
pitäjän, Muurlan kitppeliit, Halikou pitä-
jän,Atigelttieinen kitppeliti ja Perttelin pi-
täjätt mieswäki yht’aikaa kirkossa, itiiti ei
kttitettkitatt ollttt kirkossa ithtititttsta. Siitä
siis woi artoitta, kttittkit atvarii Uskelan kirk-
ko on. Siittä ottkiti miltei liiaksi suttrtttttta
niin pienelle seuriikuttnalle kuinUskela ott,
jossa ei ole kulit 3000 hengen tvaiheella.
Sentähden se aikii harwoin otiki tiiyttttä
iväkeä, kun se wielä ott niin kirkkojen kes-
kellii, ettii tteljäätt kirkkoon ei ole pitljon
yli peitikttltitan m:ttkaa ja liihittipääti tviiati
puoli.
Aikomttkseni oli ivähii enemmän puhini
päiwän titpahtttttiiista, ttttttta en tiedä kuin-
ka jouduin kirkostii pithititiaittt. Niin sej
ihntinett hairahttttt, että toista aikoo ja
toista tekee Onko ihme siis, jos itttorttkai-
setki wähätt hairahtuiwat, kitit kirkosta tul-
lessa Salossit jotttttitoat ilonesteen pariin,
koska itiinäkäiin ett kirjotitspöytiitti iiäressä
titida tehdä ttiitii aion. Paras ehkä olisi
ollut, että siitä päiwänä olisi muutamiksi
tunniksi suljettu iitto nestewirrat —— —
Kauppamiehistä näyttää kauppalamme
ottiitviiti tänä wuotena isoti askeleett eteett-
päitt, koska entisten koliiiett kiittppapuoditt
lisäksi jo oit awattu tieljäs ja kahta knttlttu
awattawatt ttseattipia, ttiitt että jottkttn itjatt
perästä ott ehkä kauppias melkein joka tii-
lossa. No hytviihiin tito oit aittitki ostit-
jille, että on tviira witlikoida, witikka ei se
heidiitt kukkarojansa niin paljoti paisutit.
Salott joen jää, joka tawalliseoti ott ett-
tisitiä wuosina mennyt ttiotieti tiitoille noin
20 p. pitikoilla tätä ktttita, ott nytki sairas-
tatittt kttolititiitttiitttsa, iituttii Pohjan ttkko
ott käynyt sitä ahkerasti lääkitseiiiässä, jonka
tähden se ott tähän asti wielä pysynyt hy-
tviti wahwana. Kuinkii kauwan se wielä
tvoi taistella Etelän ruhtinasta tvitstaatt,
ei wielä tvoi siitioa. —
Tuletvan kuun 4 p. alkiiit täällä asetvel-
wollisten kokous; kitiitka silloin taas tiuo-
rttkaiset saadaan hillityksi liiallisesta ilosta?
Täällä iiskolassa piiättyi iiskettäiti knm-
tttiillineti oikeuden jtttttt, joka ott kestättyt
tteljiittii kyitititetttii wuotta. Se koski tiäet
.tkawila-nimistä rusthollia, joka oli tiiiittti-
sett kattttii jotitttitut wieraalle ja jotii oriis
sukttliiittett oit herkeetttiittii koettanut saada
sttttntlle tiikiiisitt, ttttttta ttyt wasta wihdoin
onnistui. Missä sitte on ivikii olltit, woi
ehkii artoitta. :vintta ttiiti paljon oit oikeit-
dett kiinitti maksanut molemmille puolille,
ettii tttiihtitiiko titlo olla korkeattittiiitt arwoi-
ttett. Seuritawa wertailu osoittiia, titiittittoi-
tieti perintö-oikeus ott viltit sett omistajilla.
.tioskii ttilisi pitkiiksi käyttää itiitiiii, tiiitt
käytän yksityistit kirjaimia tiititiett asemesta:
Ajatellaan nyt ettii :il oit talon perillinen.
:’l. nai 73:n; :’l. kuolee jit B ttiii C:n; B
kuolee ja C nai D:ti; C kuolee ja D naiE:a
Siitä siis tii’ikyy, ettii D. ja E, jotkit titit
otvitt taloa hiiilitttteet, otviit hywin kitttkitnit
peritttöoikettdesta, koska iiittoitstititit til; oli
perillinen. :iiyt tuleeki talo :’l:tt weljen
pojitlle, joka on wielä itlaikäiiien, jouka
tähden titlo tiittiiitt kttittt 28 p. myydään
arennille" Satttiissa tilaisuudessa tityydiiiiti
myös entisten oittistitjiiitt irtaitttii otttitisttttt-
tii huutokaupalla.
"8;iutttokauppoja ou pääsiäisestä alkaen
ollutki täällä melkein jokiipiiiwii jitttttttttit-
ttiitiit piiliviuä kitkit; ttitttta wäkcä ott aittii
ollut kosolta ja maksettu hywä hinta. Sii-
myytiin erääit arkankelin reppu tatvaroi-
tten, oli ttiiti paljoki wäkcä, että olisi luul-
lut jo puoleti Saloa itiyytäwän. Kun
wielä ottaa litkuun talojen kaupat, jotka
Salossa tänä witontia owat tuoit tuostaki
tapahtuneet, toisittaan taas takaisinki otetttt,
itiin artvaii kttittkii tvirkeä liike täällä ott.
Tälliiki wiikolla kttultttt kaksi talonkatip-
paa tehdyn. —- Pääsiäistiistaina kuoli
täällä pitäjässä eräs leskimaitno, joka lie-
nee ollut wiitihitttpia ihinisiä pitäjässä, koska
sanottiin olleen 2 tvttotta tvailla 90. On
siinäki ikää artvelee. A.
— Yliopistan surujuhla keisari Alek-
sander Il:sen kuoletttan johdosta wietet-
tiin wiime perjiiiitainit. Yliopiston juhla-
sali oli tilaisuutta tvartett yksinkertaisesti,
tiiuttii somasti koristetttt. Kasweilla yttt-
päröidyn" puhuja-istuimen takatta kohosi
mustalla kantakiwellä suruharsoon werhotttt
Aleksander Il:sett rititaktttva, hopeinen täh-
tiseppele päässä; akkunain-pielet ja parivet
oliwat werhotat titustalla ja walkoisella
waatteellii, johon tvalkoisia ruusuja oli
kiinnitetty" Akkunain wälissä peräseinällä
oli iit-.tamine läättieit ivitiikuttat ja keski-
owen yläpuolella Suomenitiaan waakuna-
kilpi. Sali oli tietysti täpösen täyttttä
loistawaa ja ylhäistä seurait, naisia ja yli-
opistott tittorisoa. Tilaisuudessa jaettiin
le.htori I. Krohnin sepittätnä rtttio sekä
myöskin ruotsinkielinen runoelma, maisteri
R. Hertzberg’itt sepittätttä, ja ranskalainen
käättiiös siitä sekä ruotsalaiset sanat lau-
lukiippaleisiit. (U. S.)
—— J; B. Suelltnan’ia kuaniaksi, hänen
75:ttä sytttyittäpäitvätiätisä, ensi toukokuun
12 p:nä, iltttautuwia kirjateoksia, joista, kuten
U. S. titiiinirsee, toinen sisältää kirjoituksia
ttseilta etetvitnitiiltä suotttettkielisiltä kirjai-
lijoiltii ja toineit kynäeltuiä ylioppilailta,
saadaan tilata Suotnalaisett Kirjallisuuden
Senran kirjapaittott katitta. Edellisen hiit-
ta tulee oleitiaait korkeintaan 3 tnarkkaa ja
jälkitnäiseti 2 titarkan paikoilla. Ne myy-
dään senatori Snellmanin ttiäärättäwäti
kansallisen tarkoituksen hywäksi. Molem-
mitt toarttstetaatt I. B. Snellmanin muo-
tokuwalla, joka tähän saakka ei ole ollut
saatatvissa.
Toiivo ott saada nämä teokset walmiiksi
itiin hytvään aikaan, että niitä ehditään
tilattaessa lähettää juhlapäiwäksi inaaseu-
duillekin.
— Helsiagin stiotnalaisen alkeisopiston
kannattajien wttosikokotts oli 20 p. t. k.
opiston rukoussalissa. Sittenkun opiston
johtokutinan esittties, prof. .3. Cleive, oli
awannut kokottkseti, luettiin johtokunttan
tvttosi- sekit rahastonhoitajan kertotitus opis-
toit tviirsittitiseit jit stipendio-rahaston tilasta
kokottspäitvättä, joista jttlkaisetttttie seuraa-
tvat otteet:
Sittett kitti Helsingin Alkeis-opiston kus-
titntajat ittiitiiein olitpat koossii, Toukokuun
19 p. ttietttiyt ivttottna, oit opisto ratthal-
lisesti siiatittt toitttatisa jatkaa. Johtokuti-
itiiit teketttästä pyynnöstä on hallitus ar-
tttollisellii päätöksellä 12 p:ltä Elokuttta
1880 jiitkaiitit eittien ttiyöitiiettyä tvaltio-
iipita, 40,000 ttiarkkita, wielä kolmeksi tvtto-
deksi, sillä ehdolla kttitetikiit, että, jos opisto
tititittt koululaitoksen uudestaan jiirjestiittti-
sett kittittii kiitvisi tiirpeettoniitksi, ttiaiititttt
waltioiipu liikkitisi. Tämä ehto tviittiia tie-
tysti siihett titahdollisuuteen, että ivaltio
asettaisi Helsinkiin sttotitetikielisett lyseon,
arwattawasti normali-lyseoita.
Alkeis-opiston taloudellinett aseitta käy
seltväksi rahastoit hoitajiin tilipiiiitöksestä
sekä tänä päiwänä tehdystä tasa-laskusta.
Opiston pääottta tekee tätitäti inukaan, ktttt
etttttte liikutin otit kartanoa, eikit ntyöskäiin
ttoita ittitksatttatioitiia sitoumuksia, ttoin
25,000 markkaa; joka sitttitna siis, koska
opiston tttlot tätä tiykyä ja läheitttttässä
tulewaisuudessa itiiyttiiwät riittiitvätt iiiettoi-
hitt, on jonakin wara-tahastona.
fisaikka, iiiitiktiitt edellättiaittitusta haivai-
tiiitit, tiitttiin liiitvkseit tulewitistttideitlitittu
yhä wielä ott epätietoitiett, täytyy kttitettkitt
pitää sett aseuta erinomaisen edttllisetta, jos
sitä werriititittt enempiin tiittihiit sttouialai-
siitt alkeis-opistoihiit nykyhetkenä. Se ei
häpätöisissä htiittokititpoissii. Tänäättki, kiiti
kttitetikititit ole taloudellisen tai waltiolliseu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
