Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
—— Kiwiiloisuus kaupungissa. Menneellä
wiikolla sairasti: watsa" ja suoliköhää 11
heitkeä, kiirkkuköhää 11 h., riiitaköhää 14
h. säilöstystaiitia 11 h. ja toiltttatitia 18 h.
Awottaista läätiinkarjal’onwirkaa
Turun ja Poritt läättin eteläisessä piirissä
owat ennen hakemusa jti ktilitttua K. S.
Talousseuralta hakenee! karjakot S. A.
Salwiii, Charlotta Ekman, Wilheltu. Jern-
wall, Saara Räyhä ja Wilheliti. Palen.
(S" T-)
—— J. W. Stielliiiati’iti 75:titieti syti-
iymiipäiwiin kunniaksi ilittautuma siioitta-
laisten kirjailijain kaletiteri tulee sisältäiiiääii
kirjoituksia, suorasanaisia ja riitioiiiittaisia,
seuraamilta: E. Lönnrot’ilta, Yrjö Koski-
selta, A. Meuriitan’ilta, J. lkroljit’ilta,
P, Hatiiiikaise.lta, I. R. Aspelin’ilta, O.
Donner’ilta, F. Peratider’ilta T. T. Ren-
wall’ilta, P. Päiwärintialta, P. Cajander’-
ilta, J. H. Erkoltit, T. Aiiiinoff’ilta, Aiitti
Jalawalta ja
kenties muutamilta tuitilta-
kiti, jotka eiwät wielä ole kirjoitutsiansa
antaneet.
Kaikki suomenkieliset kirjailijat, iiiittkuiii
aikomus oli, eiwät siis tule oletttaait edus-
tetttiitia, johon ajaii lyhyys on syyttä.
—— Eusitttäiseett waraiiiaasiliteeriwirl’tiati
on Turun ja Poriu läänin kiitoertiööri
ehdolle pannut: 1:ski Utiskaarlepyyii por-
mestaritt T. Wilander’iii, 2:ksi toisett wara-
tiiaasihteeriii A. W. Rydman’itt piioltosa-
nalla, ja tt:ksi tvaratuotuari W. Nylierg’in.
—— Ne huhui, jotka H. D. äskettäiit ker-
toi kenralikuwernörin muutoksesta Snoitiec’-
s;i, liettewiit perättömät.
—— "iiäiiräti kaswaitislaitol’seu tarkasta-
jnisi tiioinioprottntsti C. H. Alopaeiis’en
jälkeeti on, kuten 2l. 11. kertoo, katisakou-
kun-tarkastaja Tiirnssa A. Berner ttiäärätty.
— -Merikoulti-opettajieii kokous Ttirttssti.
Näina päiwinä owat hrat L. tirostitis, C.
E. Steitius, G. "3. Saiidman ja I A.
"Pontan julkaisseet kutsumuksen, jossit kut-
stitaan asiaaharrastamia heitkilöitä etisi elo-
kuun 22 p. kokoontumaan Turiin tiierikoii-
luuti keskiisteletttttaii, miten sekä maatiinuk-
set, että opetustatin iitaattiiiie iiierikoulttissa
saataisiiti yhtäläiseksi, koska suuri eronnuti-
suus tässä suhteessa wallitseepi puheetiaole-
wieit ttiaaitiitie opistojeti kesken. (U. S.)
Lalija. -Painiion seurakuntalaiset
omat, kuteti A. U. kertoo. w. t. kirkkoherra
F. W. Bergroth’ille, jokit toukokiiiiit 1 p.
tiiuutti sieltä Töehittaalle, lahjoittaneet he-
wosen kärryiiieeit yttitä ivaljaat.
—— Kolleliii keisari Alcksaiiteri II tiutisia-
tnitsasia warten. Arkkihiippaknnnan tuo-
ntiokapititli lienee, kitteit Mlil. kertoo, teh-
nyt senaatille esityksen siitä, että ivalis-
tuspäiwäitä, totikokuiitt 31 p., saataisiin
kaikissa inaan eioankelis—lutherilaisissa seit-
rakunnissa koota kollehti Suomen edesttieii-
neen hymäntekiätt Aleksanteri II muisto-
patsaatt hywäksi. Tuoitiiokapituli lienee
huomauttanut sopimaksi, että ettsiinäi-
ii ett keräi)s tätä tarkoitusta toarteit tapah-
tuisi mainitulla tärkeällä päiwällä, jolloin
kansa kokoontuu kirkkoihinsa Iuitialaii edes-
sä lausumaan sydätiteiisä toaliktikset jalott
maanisiin kadottamisesta sekä kiitollisuntensa
Iumalalle kaikesta siitä hywästä ja hyödyl-
lisestä, jonka Hiitt edesttietitteen hallitsian
kautta on siiotiitt tnaalletnme ja kansallemme.
–— Atirajoki heitti jiiäitsä toissa päiioä-
nä aiwan hiljaisesti, itiin ett’ei siitä olliit
suurtakaatt huwitusta sen hartaille ihaili-
oille, jotka jo tiioitta päimää owat sitä odot-
tanut. Walitettaioa-Jti pysywätkai kuitenkin
tilkowesiett jäät wielä kaitait paikallatttt,
koska kuuluivat paikottaitt wielä oleiitatt
niin wahwoja, että tiiitä ajetaatikitt. Io-
esta ei siis, ehkä pitkäätt aikaati, piiase
fkulkemaatt iiiiiita "meriläisiä" kitiit – nors-
eja.
Ahivgnantiteri. Marianhattiinasta
kirjoitetaan 2l. U:lle, että wielä wiime kiinti
26 p. titotiitt posti :iitiotsiti puolelta hewo-
sella jäätii inhoten Ahwenantnaalle.
– Tntitetnatioiiian tiiieliett rintinis ott
tämätt kuuti 3 p. löydetty Salossa joesta.
Kiika häit ott sekä koska ja missä hän oit
hukkunut, ei ollut tämän tiedoti tiillessit
sitarit seimille. Jää on joessa lähteiiiiii-
sillääti.
—— uusikaupunki, toitkokuun 2 p. Toi-
weitten wiiodenajatsi mainitaan kewättä.
Toiworikas se todella oiikiti ja ikäioöitty
seit tttlo pohjolan pitkän talwen periistä.
Mutta seit jitljissii käypi wieras, jokii littr-
tttoin on ikäwäitty — wiikateitiies. Tässä-
kin kaupungissa ott tämä seuralaineti taas
ahkerasti työtänsä tehtiyt. Wäheintnässä
kuin 3 wiikon ajassa on kaupunki sen
kautta titeitettättyt koltiie eteivää jäseiitätisä,
niinittäin huhtik. 9 p. tullipäällysmies H. J.
Nordström’iii, 60 w. 3 kk. "29 p.
ijässä, ja wiime kuluneella wiikolla taas
ttierikapteini C. G. Äkerblom’in, (hiih-
tik. 26 p.), ja kauppias A. E" Blom’in
(huhtik 29 p.), molemmat wielä miehuu-
tetisa kukoistuksessa, kapteini Åkerblom aitio-
asiaan 42 w. 9 kk. 10 p. ja kauppias
Blom 49 w. 8 kk. 2:3 p. ikäisenä. Tnlli-
päällysmies Nordströiii ei olliit syntyisin
tästä kaupungista, tntttta pitkälliseti wirka-
palwelitksensa ajalla täällä häit tuli tutite-
maan täkäläiset olot ja suhteet periiipoh-
jiit ja kunnollisuudellansa sekä ihtitisetiä
että wirkamiehenä ja waatiiiiattotnalla käy-
tökfelläätt tooitti hän kiiitetikiit kaitpiitiki-
laistett luottamuksen, suosiott ja kunnioi-
tukseii. Hän onkitt istitiitit waltuuston
jäsetteiiä, tyeroitiiskoiniteoissa j. tt. e" Me-
rikapteitii Akerliloiii ja kauppias Bloiit sitä
ioastaati oliioat "oman kaupunginlapsia"
Heidäii waikuttikseiisa kiittitati oloihiti woi-
kiit seit kautta tnlla suuremmaksi. Laimati-
isäiitiystoiiiti, jota kauppias Bloiit harjoitti,
ja asioitnistoittti, johoti ryhtyi kapteini Aker-
liloin, asetettuansa pitkillä ja waiwaloisilla
merituatkoilla murtuneen terioeytensä täh-
den asutitaaii synnyitikanpitiikiinsa, saat-
toiwat heitä tilaisuuteen waikuttamaan tuti-
titwasti kaupungin liike-suhteisitt ja yleisten
asiaitt hoidossa heidän kokeinnstaan tiseitt
kysyttiin. Heidäii silittäinääränänsä olikitt,
sattiate kuitt hra Nordströin’inkin, walwoa
ja edistää ii. s. yhteisen katisan parasta,
tnissä tämä wain oli sopusoinnussa yhtei-
sen parhaati kanssa. Niista useista kun-
tiallisistaö luottamuksen osoituksista, joita
kapteitii Akerliloinille tuli osaksi, mainitta-
kooti yksistääii, että hän oli rahatoimika-
marin etts itttäiit eit pitheettjohtaja. Luot-
tatitns-wirkoja, joita ei kauppias Blom olisi
hoitanut, taas tuskin kaupungissa on etisi-
titäistäkään. Kepeät ttiiillat kunnon kun-
talaisten haudoille!
Kolttieii eteiviin ktitttalaiseit tiietiettäitti-
tieti yhtettä ketoääiiä on jo ivarsin tuntuma
niin pietielle kaupiingille, kuitt ott Uusiikau-
piittki. Waati ei tässä wielä olliit kyllä.
Wieläkiti kaksi jäsentä täytyy tähän liiet-
teloon lisätä, jäsetttä, jotka waikka eiwät
hekääii ole tässä kaupnngissa syntyneet,
kiiiteitkitt lähes 16 wuoden täällä-olon ai-
katia owat, piihinnatta kuiinallishoidollisista
ansioista, täällä warmaan toaikiittatteet
enemmän "kärsiwän ihiitissuwun" hywäksi,
kitin ehkä kukaan, muu sillä aikaa: toinen
koettaen liewittää niitä kiirsimisiä, joita
ruuiniillinett kipu tuottaa, toinen itiitä, iitit-
kä warain puute synnyttää" Taikoitati
tietysti kaupungin lääkäriä, tohtori Jwar
Ringbom’ia ja hiitiett jaloa reumaansa,
tiaismäett yhdistyksen ja ruokalaitoksen koi)-
hiä lapsia warteti j. tt. e. perustaja, So-
fia Ringbom, jotka näiiiä päiwinä
uinuttamat täältä Poriin, ittihinkä toht.
Ringliom ott kutsitttu piirikutttian lääkäriksi.
Wiiitie tuorstaina pitiwät kaupunkilaiset
lähtewille lä htiäisp äiivälliset Wal-
littinäeti rawintolassa, joissa porimestari
Aspelund kaupittikilaisten puolesta sydättiel-
lisitt sanoiii esitti kunniamieraille ystäwyy-
den ja kiitollisuuden tnaljan, mikä malja
hurrahuutojen kaikuessa tyhjetinettiiii. Kau-
watt, se oit wartna, onkin Toht. Ringlioin’in
ja hänen helläsydäiitiseit rentoansa tiiuisto
elämä Uiidetikaupitngin kansassa. .liittos
jalolle parikuntialle! Onnea sille uudessa
kodissaati!
Eileti pidettiiit Wapnn kunniaksi ilta-
huivit Wallitittiäett rawintolassa. :liäissä
wapaaehtoitieii soittokuitta taas sai
osoittaa yhä karttttmaa taitoansa ja kunto-
atisa. Ahkerilla kiisieti taputuksilla palkit-
tiiitkiii tällä kertaa heidän waitoaiisa.
Myös eräs ruotsittkielineii laulus e ti r a,
hra kontrollöri Möllerin johtamatta, osotti
yleisölle seit kunnian ja sttosioti, että lauloi
useat laulut, näistä yksi suomenkieliminkin.
.iiansaa oli runsaasti, mieltymys yleitieii.
Niimät hiimit liencmät etisiiiiiiiset laatuansa
Uudessakaupunaissa ja toiwoa sopii, ettei-
wät ole wiitneiset.
"Wiime tiistaina, kitit osa Wehmaan ke-
räjiikiiiitaa oli uskollisuuden tiialaa teke-
ttiässä lähellii kaupunkia olemassa keräjä-
paikassit, Salmen säteriassii, ja maalais-
kansaa siis oli kaupungissa tawallista eitetti-
tiiiin ja tawallista enemmän tityös huitiala-
piiiseiiii, kerrotaan jottkiitt ssiyhämaan mie.-
heti eräässä puodissa kaupanneen w iiii rä ä
r aha a, ttiiitta itiin huouolla menestyksellä,
että rahaseppä itse joutui kaupungin toatt-
kilaan. Myös hänen kisällittsä lienewät,
mestarin osoituksestit, saatit liikoit taakse.
Zk.
— Niiiiiiyksiä y iti. H. M. Keiiari on
wiime kuun 21 p. armossa nimittänyt ja
inäärännyt sihterin Turun howioikeudessa
G. W. Titiigren’in assessoriksi tnaitiittuun
huivioikeuteen.
—— Suomen Sutiririiliiitiaeimtiaan Ase-
ius-Kokotikseen wuodelta 1880 ott ilmes-
tyiiyt Aikaluwun-tnukainen ja Aakkosellinen
registeri.
— Oiehiorin waali yliopistossa tapahtui
eilen. Aiiniä saiwat: kiinsliaiieuwos Lagus
15, professorit Ahlqioist, Hjelt ja Moiit-
gomery kiikitt 12, Yrjö .iioskittett 5, v. Bec-
ker 3, Pippingskiöld 2 sekä Clewe, Estlatt-
der, Rein ja Räliergh kitkin 1.
Kanslianeuwos Lagus tiili siis ettsim-
tnäiselle sijalle, sekä arinalla professori
Hjelt toiselle ja professori Ahlqioist
kolmattnelle. (U. S.)
— Kansaitwalisiusseiirait toititiniksia oit
iliitaututtut :
"Maantieteellisiä kuwaelinia.
i’III. Wenäjä. 4. Kirjoittannt J.
—Päitvärinta". — Hinta 1 iit. 25 p.
"Taawetti Liwingstoit, hänen elä-
tnättsä ja toiinetisa. Kirjoittanut B. La-
gus”": —— Hittta 1 markka.
—— Waliionrauiaiiet. Jlinoitus tuloista
waltionrautateillä Suomessa.
Helsingiit—Hämeenlinnan — Pietarin
rata-osalta:
1881. 1880.
P. M. P.
. 442,23;9: 19.
M.
Maalisk. 389,307: 16
Edell. kuuk. 677,847: 35. 671,994: 67.
thcenfä 1,067,154: 51. 1,084,23:3:86.
Hankoniemen—Hywitikään rata-osalta:
1881. 188(1.
Maalisk. 12,754: 10. 34,391: 61.
Edell. kuuk. 27,5333: 50. 32,783: 36.
Yhteetisä 40,287: 60" 67,174: 97.
Turiin — Taiitpereen—Hätneenliniian
rata-osalta :
1881. 1880.
Maiilisk. 75,943: 43. 71,932: 18.
Edell. kuuk. 106,728: 30. 106,860: 85.
Yhtecttsä 182,671: 73. 178,794: 03.
– Suounilaisen teaterin kannattajain
kokouksessa wiime laitantaitia walittiin eti-
tiset jälleett johtokutinan jäsettiksi, iiittiittäiti
tohtori .liaarlo Bergliom, professori Jaakko
Forstttan, rewisori K. F. Wahlströiti, tiiais-
teri A. Altnlierg ja katid. B. Löfgren"
(U. S.)
—— Pulieesia, jonka professori I. N.
Danielsson piti yliopiston surujuhlassa 29
p. huhtikuuta, otamme tähän, puheeii lop-
pupuolelta seuraawan otteen:
"Lausuin satiatt imarrus. Liiait pyhä
ott Aleksander 11:sen muisto salliaksensa
ioähintäkäiitt peitteletttistä. Olemme tässä
maassa tiähtieet ihanien toitoeidett tiiytty-
wän, mutta oletiittte myöskin itähiteet mo-
nett arttiaait sydiititeti-halitn rattkeawan.
!iliaitiitessani näitä talwen jäätätniä iitielittia,
tutitteit syitiästi, että tilaisuus waatisi tälle
sijalle koketteeittpaa, kykettemämpää, henkistä
johtajaa. Minun on tuskiti oikeus puhtia
tiiuidett kuitt nuoremman sttkitpolioeii nimee-
sii. Mittta seisoohan nuorempien rinttalla
Suomen kansa omathait meidän toiwomme
ja huolemme katisati, koko kanian tuntemia.
Kaikkialla meidän titaassaiiune wallitsee
alakuloisuus sen pysiiytyinisett ja taatitiititi-
sen tähdeti, joka jo kaitait ott titaltioeläittiis-
säiiittie heikontanut kerrati tiiitt kauniisti
aljettua perustuslaillista kehitystä. Lemot-
totituudella oit ttiihty, että monen hartaati
mieliteon toteutuessa kititenkiit tantaton initii-
rä säiityjett tiirkeiiiipiä pyyuni-esityksiä on
rauennut tyhjään Toiwotut oikeudet oioat
osittain meidän utidett maltioeliiiiiättiiiie
maatititia, osittain otvat tie matihoja, kanan,
hartaasti kaiwatiiita. Niin ilmaisi jo kruu-
nausjuhlan juhlapuhuja katisatt kiihkeäit toi-
won saada nauttia laajennettua painoiva-
patitta.
Haikeata hitolta ott itiinikäiiit Suomen
kielen asia jo kaitait herättiiiiyt. Se arme
ltittatoa kohta, ettii lähes kaksi wuosikym-
titentä sai kultia kaitsatt tiiikeinättii satioita-
tnia walmistuksia sille niin rakkaati kieliase-
tuksen toteiittaitiiseksi, se seikkii, ettii suomeit-
kieliiseii wäestän tawattoiitilla uhrauksilla
on täytynyt perustaa ja ylliipitiiä omakie-
lisiä oppikouluja, waltion kustantaessa tiä-
iiiii siwistyksen ahjot ruotsinkieliselle mäes-
tölle, kaikki tämä oit saattiit huolehtimat
katisalaiset ikiiwällä odottaniaati sitä hetkeä,
jolloiit Suuriiruhtiinnitunite jalo lupaus kie-
lemme kohottatnisesta sett luonnollisiin oite-
uksiin ott koko laajuudessaan toteutuma.
Ja luonnollista oit, että tiiiinä iiiiiiiiiitä,
Suomen asetvelwollisten eitsi kerraii astu-
essa arpa-astialle, se ajatus tuntuu raskaal-
ta, että yhteiskunta ei ole luotiiit siwistyk-
sen mahdollisuutta saiitassa inääriti inaan
suomenkielisille lapsille ktiin häidän ruotsin-
kiejisille weljillensä, ja että siis myöskin isän-
maan puolustuksen pyhä welwollistiits on
jaettu heille kohtuuttoinalla, eritiiitalla.
Mutta lukeeko Suomen katisa nämä ras-
kaat huolensa, nämä päättyneen hallitus-
kauden warjopuolet itiaiialaatt menneen lial-
litsijattsa siniksi, heittääkö se tie kiwitiä pai-
natttaan Hänen äsken ntullatulle hatidal-
lensa? Ei, ja wieläkiit kerran ei!
Sc puhuja wuodelta 1856, jonka sattoja
olen kertotiut, lausui paitsi ttiitä Siioineit
kansa ruhtinaaltansa toiwoi, myöskin iiiitä
welwollisuiiksia oli tällä kansalla itsellään.
Mitä on siis — itiin kysyi hän — mei-
dän tekeminen tvoidaksemiue järkähtäitiättä
säilyttäii ja kehittää kansallisutittamiiie?
Meidätt ott noudattaminen .lkeisari Aleksan-
terin omaa, jaloa käskyä Suomen sena-
tille. Meidäit on ttiiiistainiiiett, että me
olemme jäseniä Wenäjän suuressa malta-
kittinassa, ja samalla tulee meidän olla re-
hellisiä s n o tii a la i s i a" Suomen kattsatt
tulee olla uskollinen hallitsijallettsa, tutitta
myöskin uskollinen itselleiisä. Älkööti keti-
kään, joka tähän kattsaatt kittiluti, siihen
määrin unohtako welmollisuiittansa, ettii hiin
oman kitrjan hyötynsä ja toaikiittiksensa
eteen uhraa maansa edut, seit itseiiäisyy-
deti ja kunniatt. Ja harrastakoon jokainen,
millä yhteiskunnan asteella hän seisoiteekitt,
uitpumattomalla työllä maati ja kansan
itsenäistä kansallistit kehitystä, hetken me-
tiestykseen tyytyiiiättä, tahi päin ioastoin
sett waikeiiksiiti uiipttinatta. — Suomen
kieleti eteen – tiiitt hän sitten jatkaa, tulee
meidän kaikkien tehdä työtä. Etisiksiikitt
oti niiden Suomen miesten, jotka kotimaassa
hoitamat hallitusta ja joiden ääiti woi kitii-
lita walta-istuiiitelle, wclwollisuns stioraatt
Hallitsijan edessä edustaa Suomen kielen
asiata. Ia jokaisen siwistyneen katisalai-
sen oit titcltiiollisnus ei aitioastaatt olla
tiiaaiisa kieltä halmeksiittatta, waan tulee
hiitten pitää sitä armossa ja rakastaa sitä
ja tositoimissa osoittaa tätä rakkatittaan.
Näin puhui jalo isäninaait-ystäwä ——
häitkiti jo manalaan mennyt —— Sunriruh-
tinas-nntiitiajamine hallituksen aamukoittees-
sa. Ios tiie ilomielin woisiiuine sanoa jo-
kaiseii Suomen miehen toankkumatta tiiyt-
tätieeii nämä kalliit welwollisnuteitsa, ja
woisiimme wakittittaa, että niiu totta kuin
t:ie kaikki olemine olleet uskollisia Hallitsi-
jalle ja sille siitirelle tiialtakntinalle, johon
Suomen waltio jäsetietiä kiitilttti, ttiiti totta
olemine myöskin jokainen ja tiiäliitninässä-
kiti olleet uskollisia kansamme tahdolle, py-
hälle kansalliselle ja waltiolliselle asialleitttiie,
— silloitt ja wasta silloitt yhiyisimät wiime
aikojen hiiitiiieäiitiiiät muistot .ikeisarin Alek-
santeri 11:sen nimeen. Nyt loistaa tämä
ttittii heleäiiä, kirkkaana, toarjot pakenemat
kauas, Suomen katisati kennit-aika, sett tiuo-
ritudeii innostus ja nuoruuden toiwo laskee
kynnelsilinin herättäjätisii ohimoille tiiuis-
tinseppeleen.
—— Wiiliaikaiseeii wälsiäriiottltiitii, joka
pattitaati toittieett kaartipataljonassa wäls-
käreitt walmistamiseksi asemelmollisia patal-
jonia ioarteti, ott pyrkinyt 96 nuorukaista,
joista oppilaiksi oit hywiiksytty 34. lisenin-
pia ei enään oteta. (U. S.)
—— liskolliiieti kattso. Kiiit Keisari tvai-
tiajaii murhasta oli eiisitiitiiäisiä hiihtija
kiittltiiiiit, tiili .itiiopiott telegritsikotittoriitt
eriis tiianhatit,iuoleineu tiiaanttiies, ja kysyi:
"onko siinä perää että meidän rakas .ikei-
sariitiitie oit iiiurhattuk" .ikiin hän sai mas-
taiiksen, e tii niin iiialitettawasii ott asia,
rupesi mies itkeittääit kiiiiit pieni lapsi, ttiiii
ettii sitttret mesikarpalot wyöriii poskille,
tiieiti pois eikii saannt saitaa sanotuksi, kiin
oli niin suruti woittanut. Tässiikiti ott
yksi todistus siitä kiiiiiikit Suomen katisa
hellästi rakastaa hallitsijaansa. "sap)
—— Nulkttja. – "letti :ilork Heraldissa"
kerrotaan tiiaalisk. !1 p; seuraniva tiierkilli-
ttett seikka. :lioin ioiisi wiikkoa sitten tiili
tiiiititaiiiaait raittititolaan Fogelsmillessä,
Penniiiltiianiassa, eräs llitkarilaiiien, Iohn
(8;t)itiIt-5y2rc, ja pyysi mirtiioittiksia. Rno-
kiielttiaiisa hitti. istahti itiiititt wiereen tuo-
lille ja siihett tiukkui. seotti aikit tiimiin
jälkeen koetti jiiotiiatilaskia häntä herättää,
miitta turhaan Hiiiieii liitiltiiit etisin ilmeile-
tiiiiti, ja häntä pudistettiin entistit kowemmin,
tutitta tiiiestii ei saatu hereille. "torikko heti-
giityksensä todisti. ettei hiin olltit kuollut"
.ilosta mies oli kaikille tiititeiiiatoti, wietiin
häit töyhiiiu hitoiteeseit. Siitii saakka ott
hitti tuaaiitiitt iieljiikyiitiiieiitii wuorokautta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
