Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ilmestyiwät, ollut eikä ole kaupungissamme
ostettamana. Pääkaupunkilaisten askeleita
kuitenkin kuulun säästetyii, niinkuin koh-
tuitllistakin olisi, ollut jokapaikassa, niin että
heille pidettiin tiiitä kaupaksi koko kolmessa
paikassa. Miksikä titaaseutulaisilla pitää
oleman niin paljo enemmän waiwaa nii-
den saiimisesta, he waikka saamat tiiuit-
tenkin niitä ttiyöheiiiiniit kuin pääkaiipun-
kilaiset. Toimoa kuitenkin sopii että tämä
odottamaton seikka riippui maan huomaa-
mattoitiiiiidesta juhlakiiressä ja siis mitä
pikemmin nyt wielä koetaait korjata.
— Raumalta, Toiikok. 16. p. Täällä-
kin pidettiin tämän kiinti 12 päi-
wänä pietti juhla Snellman’in kunniaksi
realikoulun salissa, jota oli soitiasti koris-
tettu kuusilla ja innilla kasiveilla. Perä-
seinällä puhujalaivan ylipuolella oli luet-
tawaiia sanat: "sitä kuusta kituleiiiitten, jon-
ka juurella asuitta" sekä "3. B. S." ja
"75". Aluksi soitettiin "30"-wiiotisen so-
dan marssi”, jonka jälkeen ylioppilas Sjö-
ros piti haitskan esiteltiiäii kieleti iiterkityk-
sestä kansallisundelle. Sitteii esitti ylioppi-
las Wahlroos lyhyellä pnheella J. B. Snell-
man’in malja, joka eläkööiihiiiitojeii kai-
kuessa tyhjennettiin.
Snellman’ille lähetettiin sähkösanottia,
joka kuitenkin, ikäwä kyllä, syystä että säh-
kölangassa oli joku wika, wasta seuraamatta
päiwäiiä tiili perille. — Jllan kuluessa esi-
tettiin wielä kaksi maljaa, toinen isäinmaan,
toinen naisteii kumitaksi, joita olikin suuri jonk-
kojuhlassa läsnä. Wielä lausuttiin riinokap-
pale sekä soitettiin useampia kappaleita. Se
soittokiitita, joka tässä tilaisuudessa toimitti
soitantion, oli wapaeht. palosiiiiitiiiitiiskiitinati
torunsoittokunta, johon kiiuliin seitseitiäii
nuorta poikita, jotka katsoen heidän tiuo-
ruuteeitsa kiititiolla toimittawat tehtämäiisä.
— Helsingissä iltiiestyneitä kirjoja ("Juh-
lakirja"ja "ylioppilasallmmi") oli juhlaa
warteit tilattu, ioiiaii ne eiwät ehtineet tänne
ennetikuin seuraamatta päiwänä, jolloin ne
tilaajoille jaettiin.
tiysymys ott nostettu wanhan kirkkomme
korjaamisesta. Korjaainista se kyllä nio-
nessa suhteen kiiipaiikiti. Onpa ehdoitettu,
"että koko kirkko lawennettaisiin sillä tamalla,
että itäiiien ptioli, joka on wähän soukempi
kuin toinen puoli, tehtäisiin yhtä laweaksi.
"Waikea lienee kuitenkin ruweta kirkon ivait-
hoja wahwoja seiniä piirkaaitiaan. Uiisia
urkuja puuhataan myös; iiinntaiiiat yksi-
tyiset heitkilöt owat jo liiiiiaiiiteet suuria
summia niitä warten. Toiset taas arioe-
lemat wanhojen urkujen korjaamisen olennin
kylliksi. Tulewana siiititiintaitia pidetään
asiasta kirkonkokous.
Suwea odotetaan täiilläkin, niin kuin itinii-
alla, ikäwällä. Monta laiwaa on satatiias-
sa odottamassa jäitteti lähtöa, että taas
pääsisiwät onneansii koettamaan. W
—— Hnwiniatkaa junassa on Helsingistä
aiottu toittieeiipaiitaioaksi tänne Turknuii
Heliiiitai-pyhänä tulewait kesäknun 5 päi-
wänä.
—— Suoinenmaan Wirallista Tilastoa
oit iltnautuiiiit ettsittitiiäiseii sarjatt iieljäs
wihko, joka sisältää: "Yle isen katsa-
ukseii Suoineniilkoiiiaiseentiie-
renkulkuun ja kaitppaait wiio-
sina 1876—1878””.
– Tnllitnlot w. 1880tekiivät yhteensä
11,429,470 iti. 94 p, ja kiin tnllilaitoksen
iitenot ja muut wäheniiykset luetaan pois,
jäi säästöä 10,480, 232 iii. 38 p. Wuonna
1879 teki säästö 8,224,552 iii. 69 p.
(U. S.)
—— "Koi" itiiiiineii, Tainpereella iliiiaait-
tunut sanomalehti oit lakkautettu 19:teeti
nuttierooit. Hiiono aineellinen toittieeeiitiilo
ja päätoiiiiittajatt, hra M. Wiljasen sairaus
on siiheit syynä. Kortiiaukseksi tilaajille ati-
netaan iiiuodeit loppitiiit saakka "Häitieeii
Saiiomat",
litisi aikakauslehti. Paiiio-asiaiii
ylihalliitiis oit tämän kiititi 11 p:iiä anta-
nnt lyseon—ivahtiinestarille L. L. L. Lniid’
ille luwan Waasassit ulosantaa aikakutis-
kirjaa niineltä "Finska Ev angeli-
sten." (U. S.)
—— Kokoiikseen suomalaisen lyseon pe-
rustamisesta Pietarista, jokii pidettiin tois-
sa siitiiiiiiitaiiia itiiiiisteriwaltiosihteriii-hiio-
neissii ja johon oli saapunut useita korkei-
ta heiikilöitä, näiden joukossa h. ylh. mi-
nisterimaitiosihteri parotii Stjernwall—Wal-
leen, päätettiiii parin wiikon perästä pi-
tää yleinen kokous, missä neuwoteltaisiiu pu-
heettaolewaii kotiluu aikaansaamisesta, jota
kaikki katsoiwat siiotawaksi. :liäitt kertoo P.
" .
—— Helsingin suonialaiseen tyttökouliiint
yhdistetääii ensi syksynä oppilaitos, joka
tarkoittaaitais-opettajienwalinis-
tainista korkeainpiasuomalai-
sia tyttökoulujawartenja jossa
ttinutoinkin koulukurssin suorittaneet nuoret
tiaiset woiwat laajentaa tietojansa. Oppi-
aineiksi oit toistaiseksi määrätty: uskonto,
Siiotnen kieli ja ainekirjoitus, pedagogika
ja psykologia, historia, Saksan, Nanskan
ja Ruotsin kielet sekä matematiki. (U. S)
— Se asetus Snotnen kielen käyttämi-
sestä, joka äskeit ott wahwistettu, kuulun,
kuteit H. D. kertoo, säätäiväii että wuo-
desta 1884 alkaen kaikki mirastojen ja wir-
katiiiesten toimituskirjat owat kirjoitettawat
sillä kielellä, jota hakija kirjallisesti tai siiiil-
lisesti on käyttäiiyt, niinmyös että kirjalli-
set ilmoitukset kunnille omat tehtäwät sillä
kielellä, jota kiititakokoiiksissit käytetääit,
sekä että saarnastuolista luettawat kirjoi-
tukset omat kirjoitettawat sillit kielellä, joka
jniiialaitpalmeluksessa käytetään, ja kahdella
kielellä, jos juiiialanpaltiieliiksia pidetään
sekä Suotneii että Ruotsin kielillä.
Suomen kielen käyttämisestä oikeuksissa
ja tnaistrateissa tehdään esitys tulewille
waltiopäitville.
—— Kamala juttu tulee etisi lauantaina
tutkittamaksi Helsingin raastuwattoikeudessa.
Hantausiiiaan mahtimestaria syytetään hau-
tojeti ja ruumiitten raiskaamisesta. Niin
kertoo H. D.
Tietoja Pietaristii.
(U. S. iiiukaati.j
Keisarillinen Iulistiis.
M. keisari on "29 p. huhtikuitta 11 p. ton-
kok.) antannt julistuksen, jossa H. M. il-
moittaa taipiiwaiisa Jumalan käsittäiiiättö-
iiiäii tahdoit alle, joka näin kauhealla ylei-
sen tuskan hetkellä asetti Hänet waltaistui-
melle. Herrassa lepääwä keisari on pysy-
nyt lupauksellensa kuolemaan saakka uskol-
lisena. Ei itiin paljon wallaii ankaruudella
kuin hywyydellä ja lempeydellä toimitti
hän elättiänsä suurimman työii — orjain
wapauttamisen; hän toahwisti waltiossa
oikeuslaitoksen ja kutsui alammaisensa pai-
kallisen hallittnon ja yleisen talouden asioita
johtattiaan. Keisarin-ittnrhan kauhea rikos
ott tuottanut tuskaa ja kauhistusta koko
inaalle; tiuitta luottaen Iuttialaan ja itse-
iiäiseit wallan woimaan ja totuuteen, jota
H. M. aina aikoo kaikkia hyökkäyksiä ivas-
taan snojella, ryhtyy hän itiiehunllisesti
hallitus-työhön. Kaikki uskolliset alamittai-
set rohkaistukoot, sillä heidäti suojassaan
ja katissatisa on iitaa jo iiiotien kowan koe-
tuksen läpi päässyt. —— "Antautuen suureen
toitueetiiiiie, kehoitamme kaikkia uskollisia
alaiitiiiaisiaittine palwelemaan Meitä ja wal-
takuntaa iiskollisuudessa ja totniidessa, kur-
jan kapinatt häwittäiitiseksi, joka Wenäjän
itiitata häpäisee, uskon ja siweellisyyden
wahwistaniiseksi, lasten hywäksi kasivatuk-
seksi, walheen ja petoksen häwittäiiiiseksi,
järjestykseii ja totuuden saattamiseksi niiden
wirkalaitosten toititiin, jotka Weiiäjä sai
hywätitekijältättsä, rakastetulta Jsältäiiime".
Waarallinen nihilisti toatt-
gittiin 10 p. tätä kuuta Pietarissa. Häti
on 29 wuoden wanha mies ja keisaritt-
iiiurhaajaiii rikos-tontereita, sillä hän on
pietien Pnutarhakadun alle kaiwetuit itiii-
ttan päärakentajia. Omituista on että
hän keisarin-tuurhaajia hirtettäissä nähtiiii
sillä parmella, johon ainoastaati oikeuden
jäsenet ja sanontalehtien kirjemaihtajat oli
pästetty.
Åsken wangittu nihilisti, jo-
ka satiotaait olemait pääiniehiä itiiiiiaii kai-
wamisessa pietieit "Puntarhakadiin alle, kun-
liiii oleiiiati itiiiieltä Shafronow ja wiral-
taait luutnantti sotalaiwaston tiiinööri-
joukossa.
Keisarillisen perheen elä-
iiiästii Gatsinassa owat ulkoiiiaait lehdet
lemittäneet kaiki-tilaisin wääriä huhuja. "Go-
los”” oit tilaisuudessa wakuuttaa että Hei-
däii Majesteettinsa joka päiwä ajelemat
lapsinensa nikoitti ja tekewät pitkiä retkiä
puistossa ja ttietsissii.
"liiiineinen keisarillinen ju;
listu s ott, kuten "dlinss Corr.’” kirjoit-
taa, jäänyt katisiille kokottaan käsittäiiiät-
töiiiäksi ja muutamissa piireissä oit se he-
rättiitiyt lewottomuutta, koskit siinä ei pii-
hiita mitään Aleksander II:sen aikamain
parannusten jatkamisesta, waan sett sijaati
liiwataaii puolustaa itsewaltaa kaikkia hyök-
käyksiii wastaan. "dlinss Corr"" on kiti-
tetikiii sitä mieltä että julistus oit toisella
taivalla ytitmärrettäivä.Siiiiä keisari ioitaii
ilmoittaa että ne uudistukset, joita tnahdol-
" niitetty
lisesti tehdään, eiwät tarkoita keisarillisen
wallan rajoittamista, — jota ei kitkaan
warsinkin wiime aikoina ole odottanutkiiaii.
"Rnss Corr.”” pitää julistusta tuonesta
syystä päinwastoin todistuksetta siitä että
?kleksander II:sen parannuksia aiotaan jat-
aa.
— Tietoja Wenäjiiltä. Ministeri-
eit eroamisesta kirjoittaa "Russ
Corr.”” että kreiwi Leris-Melikow 13 p.
tätä kuuta ilmoitti Keisarille järkäl)tämät-
tötiiän päätöksetisä erota wirastaaii ja ait-
taa jo perheetisä muuttaa ulkoinaalle Ba-
den—Baden’iin. Satiiana päiwänä antoi-
mat eroiipyyntiiisä kaitsanioalistukseit mi"
iiisteri paroiii Nikolai ja ulko-asiain minis-
teri hra poti Giers. thii kertoo että wii-
iiieistä keisarillista julistusta walmistettais-
sa "Pobedonoszeiiy Katkom, joka jo jottkun
aikaa on oleskellut Pietarissa, sekä kenrali
Tshernajew ioälittöiiiästi ja kenrali-adjii-
tatttti Jgnatjew iiiälillisesti oliwat osallisna.
Mitä kreiwi Loris-Melikowiii seuraajaan
tulee, niin horjuu maali wielä kreiwi Jg-
natjewin; ja kreiwi Woronzow-Dashkowin
wälillä. Kuii wiime ajan tapauksia tar-
kastaa, hnoitiaa selwästi että slawosilit
(flawilais—ystäwät) omat päässeet woitolle
ja että wapaaniieliset ja läittien suosijat
omat pakoitetut itiinisteristöstä eroamaan.
Pörssissä wallitsi wiime perjantaina ääre-
tön säikähdys kitit tieto lemisi kreiwi Loris-
Melikowin eroamisesta.
Ministeri-iti ii iitoksista. "Russ
Corr.”” tietää että kenrali Jgnatjem on ni.
sisä-asiain ministeriksi. Kuinka
wähän muutamissa piireissä, etenkin pör-
sissä, uskotaan kreiwi Loris-Melikowin eroa-
mista, osoittaa sektit hiihit, että siinriruh-
tittas Mikaelille olisi onnistunut houkutella
kreiwiä jäättiääit wirkaansa.
—— Saratowasta Wenäjältä, mihin siellä
wallinneen iiälänhädätt lieivittämiseksi täältä
on jo lähetetty noiit 80 tuhatta markkaa,
kuuluu uyt tulleen kirje, jossa iliiioitetaait
että iväestö kewäti tiiltna tulee toiitteen il-
itiait armeliaisuuden apua, joten ei enään
tarwitse sinne rahoja lähettää. (U. S.)
1llkoniaalta.
Ranskalaiset owat Tnnisissa jo
päässeet tarkoituksensa tietille. Tiinisiii
beij ott allekirjoittanut suostumuksen, jossa
hän tiiyöntyy ranskalaisten kaikkiin waa-
tiintiksiin. Lähin syy tähän tiiyöiinytykseen
itäkyy olleeu eräs ratiskalaiiteti sotajoukko,
joka läheni hänen asunto-kaupunkia, mutta
ehkä ei tämä siiostiititiiskaait ollut hänelle
itiin aiwan wastetiiiiielineti, koska hän käyt-
täinättä itäinaalaisten tawallisia tverukkei-
ta ja wiiwytteleitiisiä, waati neljän tnnniii
iiiietittyätisä, oli walmis siiostnniaiin. Rans-
kalaiset makuuttamatkin hätielle, että sekä
hän itse kiiiti myös hänen sukiinsa saawat
pysyä tiiaan hallitnksessa, mutta raitskalai-
set itse ottawat hymäntahtoisesti kaiketi ivai-
matt ja edeswastauksen tästä hallituksesta
päällensä. He niiehittäwät sotawäellänsä
ne paikat, jotka he katsoivat tärkeiitiiiiiksi,
ja hoitamat maan sekä sisällistä hallitusta
että ulkonaisia suhteita iituihiti multioihin.
Tästä wiimeisestä ehdosta seuraa, ett’ei
ttiiiut mallat enään pääse sekaantumaan
Tunisin oloihin, eipä edes Tiirkin sultaani
itsekään, jokii kuitenkiit tähän asti war-
maan oii luullut olewansa itiaaii ylihal-
litsia, mutta eihäti tämä ollut etisi kerta,
jolloin hänelle oit selitetty, initkä ioäärät
käsitykset hänellä on wallastansa. Muista
waltioista pitää Italia tätä suostumusta
kotvatta loitkkaiikseiia, koska se liinli itsellän-
sä olewan ainakin yhtä hywä oikeus täl-
laiseen atiastaiiiiseeti, knin Ranskallakin,
mutta tämä itäytti ylpeästi että sillä ott
parempi oikeus, jolla oit paremmat woimat.
Mutta jopa Etiglantitikin walittaa, että
sen hellä ystäinyys Ranskaa kohtaan oit
ranskalaisten Tntiisitt kanssa tehdyn suos-
tiitiiuksett katitta käyiiyt kyliiieiiiiiiäksi, eikä
ole hiioiiiaawaitiiatt, iuaikka ranskalaiset
owat sett selwästi selittäiieet, että he nyt
Tunisissa ttieiietteleinät samoin kuin Gitii-
laitti itse useat kerrat Intiassa. —" tikui-
teiikiii jääwiit kai, kaikesta tiistä huolimat-
ta, asiat Tnnisissa sille kaniialle kiiitt nyt
suostuttu ott, ja ranskalaiset paneivat war-
iiiaaiikitt tiiaan hallitiikseti parempaan knn-
tooii ja edisiäwät tiiitiiiti hedeliiiällisen inaan
wiljelystä, itiin ettii jatakitt yleistit hyötyä
tästäkiit tulee
Bulgarian waltakitiita, jonka We-
iiiijä wiimeisen itäiiiaiseit sodati kautta pe-
lasti ja irroitti ankin wallasta, itäyttää
tätä nykyä olewan pahassa sisällisessä pn-
lassa. Sen nuori ruhtinas, wasta kaks?
wuotta oltuansa waltioistuimella, on jo
kyllästynyt waltaansa. Hän on nyt kut-
sunut kokoon samati suuren kansankokouk-
sen, jolta hän wastaanotti kruununsa an-
taakseen sen jälleen tälle kokonkselle takaisin,
ell’ei suostuta hänen iiiäärääiniinsä ehtoihin.
Minkälaiset nämät ehdot owat, ei wielä
tiedetä, mutta melkein marittana woi pitää,
että hän waatii iituutaiiiia lisäyksiä omaan
ioaltaansa. Bulgarialle laitettiin niinit-
täin, rauhan tultua, niitä wapaamielisempi
ja paperilla katiniitt perustuslaki, mutta
nähtäwästi eiwät bulgarialaiset ole osan-
neet käyttää hywäkseen sen monimutkaisia
laitoksia, sillä ruhtinas walittaa, että maa
tätä iiykyä kärsii ulkonaisesti epäluottainusta
ja sisällisesti epäjärjestystä. Eikä ihtiiet-
täkään, sillä kiin tuhativuotisen orjuuden
perästä oit tultu täydelliseen wapauteen,
niin on paljoa helpompi oppia sitä wää-
riii käyttäiiiäätt kiitit oikein nauttimaan.
§kansan eneiiiniistö näyttää kuitenkin suo-
siman ruhtinasta, itiin että hän luulta-
wasti jää paikalleen.ö
Matkatiinistelmia.
Oli toukokiiuit 12 päiwä 1881. Au-
rinko nousi kirkkaatta luonnon awaralle
taiwaalle. Minä pistäysin ulos ihailemaan
keiväistä aamua. Waikka iltna oli kyl-
tiiäiilaineit ja wasta kello 5 aika, näkyi
kititeiikiii juhlapukuun piiettnja nuorukaisia
reippaasti rientäwäit tietä Loimijoen laak-
sossii ylöspäiii. Ne oliwat asemelmollisia
Alastaron ja Wampnlan kunnista, jotka
titeitiioät arwanwetooii Loiniaait Hirwikos-
kelle. Minäkin seurasin iiinkaita wieden
yhden kiwen sniireen rakennukseen ja saa-
wiittuatii sinne wähä eniien toimituksen
alkua, minun oli hauska nähdä, miten sii-
wosti poi’at käyttiwät itsetisä, ollen seiwä-
päisiä iliitati ioähintäkäätt pelkoa sotilaaksi
joutumisesta. He näyttiwät hywin käsit-
tämän, että se on kunnian asia tulla isän-
maan suojeliaksi. Huomiota ja iloa herätti
myös se hellä sydäitiiiien ja rakas kohtelu,
jolla kutsuntatoimisto kohteli jokaista, ensin
iloisesti puhtaalla suomeit kielellä lausut-
tuaan poiat termetulleiksi ja sitte toimituk-
sen ollen kaiiniilla Te-sanalla puhutellen
jokaista. Semmoinen käytöstapa esiinie-
hellä on todellakiit kaiketi kunnioituksen an-
saitsemaa. Asewelwollisia iiiaiititiiista kun-
nista oli puoliwäliin seitsetiiättäkyiniiietitä,
joista noin wiidesosa tuli hyljätyksi ja kel-
wollisista lähes puoli ilmoitti itsensä ha:
lnawaksi wapaehtoisesti täyttäinääti palwel-
lusta; joka todistaa ettei näiden kuittain
poi’at ole pelkureita ja että heissä wielä
elää esii-säin raitis suotnalaineti hetiki sekä
todistus itiille, jotka uskottelemat suomalai-
seti wastetiniielisesti isänmaan hyödyksi uh-
raamaii oiitan itsetisä. Toimitukseii lopiit-
tua lähdeii minäkin takaisin samaa tietä
tultuani Alastarolle ja kuti silitiäiliii tnai-
seiiiaa huomaisin edessäiii noin 4 wirstan
päässä liehuman Snotnen lipun. Parem-
iiiiii tarkastettuani näkyi se kansakouluta-
lossa liehuman wienou tuulen wallassa.
Wielä mähän ajettuani tapasiii juhlapukuun
puettua katisaa, jotka ilomielin riensiwät
sintie päiii. Heti huomasinkin päiwän iner-
kityksett inaallemme ja armelin että Alas-
tarolaiset olimat panneet toiiiieeit juhlan
rakastetun Snellman’imme kunniaksi, ja
joudutin kulkuani. Eikä toiwotti pettänyt-
kään. Siis poikkesin minäkin kansaiijuh-
laait koulii-talolle, enkä kadu kauppojani
että wietiit illan seurassa, jossa oli yksi
mieli, yksi kieli; " "
Iuhla-huoneeksi oli yksinkertaisesti, ttiiitta
aiwan somasti jit päiwän tarkoitukseen hy-
uiin onnistuneesti koristettu Tyttökoulun
liiokka-sali. Puhuja-lawati peräseinällä oli
koristettu köynnös kasiveilla ja kukilla. "Sen
takana seppelien sisällä ivitlkealla" potijalla
nähtiiii kirjaimet J. W. S; seka ympari
salin wiheriät köynnökset kauneissa "kiehku-
roissit, jostit kaikesta kauiiistustyosta kiitos
ja kunnia opettajatar Neiti §linna L-agusl-
elle, joka oli uhrannut aikaansa siihen tyo-
ltöti. .statistia oli kokoontunut sekä poika-
että tyttökoiiliitt salit täpö täyteen. Inhla
aljettiin ljyitintllä, joka "lauluseuralta lau-
lettuna ja hiiriiioiiiti säestäiiiällä"kuului
hywin ihanalta; sitte itstiii pastori War-
tiaiiieii puhe-tuoliin jit piti poniemiin "pu"-
heeii päiwän merkityksestä, jonka" tierasta
seurasi iiiaaiiiiiie-lauln, sekä wielä runoja
ja useampia isänmaallisia lauluja kahdelta
liiiilu-seiiralta. Sitte esiteltiiii lusta, jossa
siti tilata päiwän iiiiiistokti §helsingissa
piiiiiettiia albumia, joita tilattiinkin koko
joukko. Lopuksi koottiin wapaehtoinen ko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
