Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
wiime wuoden meroista, tehdä tiliä sisään-
tulleista rästiweroista, itiin jätettiin raha-
toititikaittarin toittiitettawaksi kaittaa Turun
homioikeiidessa maistraatin päälle tästä
laiminlyömisestä. "
—Pikku- ja mälikaiipan weroittamisasiassa
ei tehty lopullista päätöstä, maan päätet-
tiin kysyä maistraatilta, josko woisi tiiuit-
tatnia iitäärätyitä paikkoja kauppatorilla
wuokrattawiksi säätiiä.
Lopuksii teki h:ra Wikaiider esityksen, että
welwollisuits pitää katitja kiittnossa ja ruo-
kossa, joka nyt esittäjäii iitielestä kohtitut-
tomasti on jätetty ainoastaan taloiioittis-
tajille, jaettaisiin sopimalla tawalla kaikille
weronalaisille. Esitys annettiin rahatoiiui-
kamarille waliitistettamaksi.
— Wuositutkinto Suomalaisessa Lyse-
assa 1 p:ttä kesiikiiiita.
—- Turun kansakoulujen käsitöitä oit
iiäytettäivinä etit. sosieteettihuoneessa lati-
antaitia 28 p. t. k. k:lo 9–—12 e. pp.
—- Wuositutkinto Käyräu kaswatuslai-
toksessa kesäkutitt 1 p:nä.
— Kuallttt. Tuorstaina 19 p. t. k.
waipui täällä kuolemaan leskirouwa Gus-
tawa Adelaide Aspasie vott Essen,
synt. kreiwitär Armfelt, 80 wuotiaana.
Wainaja oli etisiti awioliitossa kreiwi M.
R. Armseltin katissa ja sittemmin, tämän
kuoltua 1825, Kuopion läätiin kuwernööriii
Joh. A. voit Essettitt kaussa. Tultuaan
uudesti leskeksi 1873 oli wanhus yhtä-
mittaa sairaana.
— Kiwuloisuus kaupungissa. Meimeellä
iiiiikolla sairasti: watsa" ja suoliköhää 9
heukeä, kurkkuköhää 6 h., rintaköhää 7 h.,
keuhkowihoa 6 h., säilöstystaiitia 8 h. ja
wiliitautia 15 h.
— Haikara ott tänä kewäänä löydetty
Ahwenanmaalla kuolleena jäällä. Täitiä
muuttolintu, jonka kesäiset olopaikat eiwät
koskaan ole näin pohjoisessa, on kotimat-
kallaan eksynyt ja kuolliit täällä wiluiiti
ja nälkäätt. Muutamista ruumiinosista,
jotka oliwat otetut korjuun ja tuotiin tätt-
ne Turkuun, tunnettiin se haikaraksi.
— Waakamestarinwirkaa täällä owat
hakeneet: kaupp. E. Aströnt, C. I. Bahne,
I. A. Kraft, I. L. Törnroth, J. Lindqmist,
I. W. Lindqwist, kapt. J. N. Schröder, kas-
sööri O. Kingelin, kirjanpii. F. Forström,
Joljn Ramsell, aktuario L. Tallberg ja kau-
punginwouti Gust. Bröcker.
– Kankurssi. Osakeyhtiö hotel Phoenix
ott Turun raastuwan-oikeuteen jätiänyt
konkurssihakemuksen, ja nousewat warat
644,028 m:kaan 70 penniin sekä welat
613,8;35 m:kaan 95 penniin. Uskotiiiksi
miehiksi on walittu herrat Ferd. Juse’lius,
Wilh. Fabritius ja W. Th. Holiii.
— Lukkarin-waali. Ehdoille lukkarin
wirkaatt Liedoti pitäjässä oit tämän kuuti
10 p. 17 hakijasta seuraawat asetettu: 1)
lukkarinkokelas K. Wirtauett Hauholta, 2)
lukkari K. I. Söderman Naantalista ja
3) etit. w. t. lukkari K. Kihliitan Loimaatt
pitäjästä.
—— Kirjallisuittta. Kirjakaupassa on il-
maantuntit seuraawa kirjanen: "S a i r a s-
tawaisten hoito kototta ja per-
heiss ä. Tehnyt wanha lääkäri. Suo-
niennos. Helsingiissä. G. W. Edlund’in kus-
tannuksella 1881".
tilöyrä kysymys asian tuntemalta.
Minkä nimelliset ja kuinka suuret kunnallis-
y. m. maksot Turun kaupungissa ott pal-
weluspiikain wuosittain suoritettuina? Syitä
löytyy, jonka tähdeti se olisi tarpeellinen
yleisön tietää. Täinäit kirjoittaja ott näh-
nyt kuitteja, joista ei ainakaan suoitialaitien
piikatyttö saa tyydyttämää selkoa ja joista
tähän pari samalle henkilölle anitettita
ainoastaait nimet lyhennettyinä kopioitsen.
Pigatt H 1879 och 1880 fattig och
1880 prestapenningar qviteras ttied 3m.
timo "7.80 B.
Pigan H r"esterande utskylder qviteras
iued 10 iitark Abo 7/;81. B.
Kynäiliä.
—- Toim. wastaus. Oleinme ottaneet
"Kytiäiliätt" kirjeen lehteemme ja toasti-
neeksi siihen saamine mainita, että edelli-
nen kuitti, ehkii ruotsiksi kyhätty, niikyy
muuten olewan oikia, sillä naishenkilö, jol-
la ei ole weroiiyriä, on piiheetia olemitta
mttosiita welwoitettii tnaksatitaan toaiwais-
meroa kaitpiingin kunnallisrahastoon mar-
kan sekä ti. k. papinrahaa myöskin iiiarkait
Mitä tuo toinen kuitti tarkoittaa, etitttte
laisinkaatt woi yiitiitärtää, ittiitta tottahan
ittaksaja ott saanut welkontussetelitt kiisiinsä,
josta woi nähdä, mitä häneltä ott waadittit.
Miiutoin saatititte ilmoittaa, että werokuitit
täällä aitta annetaan sekä suomen että riiot
sin kielellä painettuina.
— Taas lapsi suden uhrina. Karjalasta
kirjoittaa allekirjoittanut meille: Wiime py-
hänä noitt kello 11 aikana päimällä wei
susi Heikkilä niinisestä torpasta Kalelan
kylässä wäkirynnäköllä yhden tytött. Litpsi
kuului olleeit neljän wuoden wanha ja oli
itlkona ollut toisten lasten katissa leikkiiiiäs-
sä. Isii kyllä heti kohta riensi tumasta
apuun, iitiitta kaikki turhaa. Ainoastaan
kenkä putosi lapsett jalustit sudeit sutissa
ollessa ja jäi ikäättkuitt iititistoksi pieno-
kaiselta suremalle isälle ja itkemälle äidille.
Mahtaneekko enää luunkaan kappaleita
lapsesta olla rikkomatta, koska ei aitiakaati
ole wielä mitään löydetty, waikka ott usiam-
pia kyttiineniii henkiä etsiiiiässä ollut. Stt:
iiioitt ikääit wiime wiikolla susi pakkasi yh-
den aika ihmisen päälle, tutitta kerkisi apiiitn
eräs mies, että ei sillä yrityksellä ollut
tiienestystä, waan sitte jokutunti jälkeenpäin
sai kuitiitiinkiti toisesta kylästä karitsan
kyitsiinsii. Kiiruutti estää muita kuulumi-
sia nyt tällä kertaa kertoaitiasta. Olkooit
tätttäkitt taas uusi tnuistuttis ja warotiis
lasten manhemmille, että koittamat pitää
noista pienokaisistansa tarkan huolen.
Koulun opettaja.
——— 1lusikaiipunki, toukokuun 23 p. War-
sin suru llitien tapaturma, tihka-
rohkeudeti seurauksena, tapahtui täällä ei-
leit miikko sitte. Kaiipungin kirkosta pala-
simat weljekset Matti Eemertti ja Kaarle
Kustaa Bergluiid, toineit äskeiit laimitrin
tutkitttioti suorittanut, toinen merimies, se-
kä kapteeni Ahlsten ja merimies Sundwig (?)
kotiinsa Lyökkiiti. Matka käwi etisin maitse
Wuohenfaaren kylään, mtttta sieltä wietiin
he tvenheellä Birkholmaan, sieltä samate
Merikaskisiin ja täältä myös tvenheellä Kor-
saaren maalle. Pitkiti Korsaaren rantaa
käymä tie kulkee ympäri 50 tahi 60 sylen
lemyiseti lahdelman. Tätä tietä olisiwat
he woineet päästä kotia, mutta päästäk-
sensä kiertäinästä tnainittua lahdelmaa,
työnsimät he rannalta jäälohkareen wesille
ja kokiwat tällä latitata itsensä toiseen ran-
taatt. Lautta ei kititenkaan kantanut 4
iniestä, maati uppoi ja weljekset Berglund
hiikkuiwat iitolemttiat. Kumppanit pelas-
tiiimat kuitenkin Wellatnon wallasta, toittett
jäälohkareella, toinen uitnalla ratitaan.
Wiime keskiwiikkona pidetyssä kokoukses-
sa päättiwät kaupungin w a ltuus mie-
het mutin utukana noudattaa maistraatin
ehdotusta, että pyydettäisiin lääketieteeti li-
sentiatti K. Achrsnille ilman maalitta wir-
kamaltuutiista kaupungin lääkärin wirkaan,
koska hän oli ainoa hakija ja täten pääs-
täisiin waalin pidon waimoista. Myös
päätettiitt että jäsen maltuustoon oli wa-
littama Kauppias A. E. Blom’in sijaan,
jouka sija kuoleman katitta ott tullut awoi-
tueksi. —Pormestari Aspelund ehdotteli, kuti
kaupuitgin laidiiti on warsin htionoksi tul-
lut, seit kautta että kaikki wiljeltäwäksi inah-
dollinen maa ott pelloksi tehty, että touok-
ralle annetuista pelloista, wuokin-ajau ku-
ltittua itntpeeti, taas jotktit jätettäisiiti lai-
titmeksi ja laiduti ttiaksu korotettaisiin uiin,
ettei kaupungin ttilot sentään wähenisi.
Asia lykättiin rahatoiitiikamaritt lausun-
non alle ja tulee kamarin myös tehdä eh-
dotus niideit soiden kuiwattaitiiseen, jotka
löytywät kaupiiitgin alueella.
5:teen kittsuittapiiriin kuiiluioain a se-
welwollisten tarkastusta on täällä
kestänitt koko wiime wiikko Wallinmäeu ra-
witttolassa. Lauwantaina tarkastettiin Uu-
denkaupungiii kattptiitgin ja iiiaaseurakun-
ttan asemelwollisikäiset. Ettsiimainittitja oli
kaikkiansa 39, joista ktiiteiikin 14 oli meri-
matkalla, 1 watikeudessa ja 2 poissa il-
man laillisetta syyttä. Iälellä aletuista 22
oli 7 warsin kelpaamatonta asepalmeliikseen
ja 2 toistaiseksi kelpaamattomia. 13 hy-
wäksyttiin, näiden joukossa myös 1 wirka-
mies. Hywäksytyistä tarjoutui 9 etukä-
dessä astumaan ivakinaiseen palwelukseeit.
Maaseurakuntalaisista wapatitettiiii yksi
aittinatin tähden ja toiset kaikki oliwat kel-
paamattomia ——— Mutitett käyttiwätlauaiitai-
set asemelmolliset itsettsä reippaasti ja myös
siiwosti. Sitä ei kuitenkaan woi sanoa
kaikista edellispäiwien asemelwollisista ; sillä
usiampana päiwänä kititlui kaupungissa kirku-
naa ja kiljunaa, joitittioista tuskin iiiilläiiti
inarkkinoillakaan kuullaan, ja huittala-päisiii
iitiehiä nähtiiti hoiperteleman pitkin katiija ja
katit-ojia. Poliisilla oli täysi työ näiden
korjaattiisessa heille sopimaati paikkaait.
Erittäinkin Mynämäki- ja itarjalaiset hä-
päisimät itsettsä ja siten myös kotopitiijiiiisä
II
ttiitt, knin kukaan woi häpäistii, osoittaen käy-
töstä itiin iljettämää, että warmaan neli-
jalkaisetkin katinat tomeruutta häpeäisimät.
Toimottama on, että he wastedes toisellai-
sella käytöksellä kokewat mainettansa paran-
taa. Suotawa olisi myös ettei tarkastuk-
sia; wast’edes pidettäisi ramintoloissa, sillä
se" luullaksemme halwentaa koko toimitusta
asemelivollisten silmissä. K.
—- Ktttsuinnisen waltiat-tiimille 1882
kuuluu H. M. Keisari ja Suuriruhtittas
jo antaneen. Säädyt kokoontumat t a iii in i-
kuun 19 päiwänä.
Näiit aikaisin ei ole waltiopäiioäkiitsti-
musta koskaan etinen annettu,
— Palowiitian walinistus Suomessa
wuosina !tilisi —188ts. Keis. settatin wal-
tiomarain-toimituskiinitan teketttäit luetteloit
intikaatt, ott mainittuna aikakautena Suo-
inessa yhteensä walmistettu 39,950, 963,77
katiniia palomiinaa, josta w. 1866 312,
047,90 katinua 7 polttimossa; w. 1867
382,594,01 kattnua 8 polttimossa; w. 1868
570,388,36 kannua 19 polttitiiossa; 1869
1,214,042,35 kaitiuta 37 polttimossa: w.
1870 1,858,930,55 katimia 42 polttimossa;
w. 1871 2,442,011,54 44 polttintossa; w.
1872 3,05 2,609,79 katinua 52 polttinios-
sa; w. 187:; 3,725,729,70 kannua 60 polt-
timossa; w. 1874 4,141,439,84 kannua
62 polttimossa; w, 1875 4,294,807,79
62 polttimossa; w. 1876 4,282,94li,i7
kannua 64 polttimossa; w. 1877 4,141,
338,99 kannua 63 polttimossa; iv. 1878
4,036,001,87 kannua 64 polttimossa; w.
1879 3,101,140,49 kannua 60 polttimossa
ja iv. 1880 2,394,037,45 kannua 56 polt-
tintossa.
—— Suom. Kirjallisitiiden Setiran koko-
uksessa t. k. 18 luettiin toht. J. A. Pal-
intin’in aittatna latisuitto litoitnotttieteelli-
!estä teoksesta Suomeu lakkisienistä, jonka
sen tekijä, toht. P. A. Karsten, oli tarjottiiiit
seuran kustantiettamaksi. Toht. Paliueti,
joka asiasta oli neuwotellut tiiuiden täkä-
läisien tiedemiesten kanssa, piti tätä teosta
jotensakin suuriarmoisena, ja toiwoi seittäh-
deti, että se jos mahdollista painettaisiin,
Täydellisesti käsittäen mainitun teoksen sekä
tieteellisen että kirjallisen arwon, semminkin
kun se on ensiiitäinen laatuaan Suoinen
kielellä, ei seura kuiuiniitkaait woinut ru-
weta ajattelemaankaan sen painattamista,
huonoon rahakantaan katsoen.
Se haettamaksi jiilistettti ttiatkaraha lati-
seopillisia tutkimuksia warten, jota ittäärä-
ajan kuluessa oli hakeitiit jo kertomukses-
samme wiime kokouksesta luetelliit tteljä kie-
lentutkijaa, annettiin kielitieteelliseii osaston
esityksestä lyseolaiselle hra Setälälle, joka
äsken arwokkaan lauseopillisen teoksen jul-
kaisemalla on osoittanut kannatusta ansait-
semaa tieteellistä harrastusta.
Yliopp. J. Mustakalliolta oli seuralle
tullut kirje, jossa hän wiitneisieti satujenke-
räätnisinatkojeiisa johdosta huomauttaa, että
Wenäjän Karjalassa oli kosolta satuja wielä
saatawina ja että ntonessa pitäjässä Suo-
tnenkin puotella olisi laulujen ja satujen
saalis warsiti rikas, joiika tähden Kirjalli-
siiudett Seuran tulisi siitä hitolta pitää,
että nämä rikkaat aarteet sieltä talteeii jou-
tuisimat
Helsingin suomalaisen alkeisopistoti koti-
wentilta oli seuralle lahjaksi tullut runsas
murteis-sanojen, satujen y. m. kokoelma,
jonka tämän koittiin oppilaat wuosien kii-
luessa omat koonneet.
—Pulkkilan lukkarilta Guzsti’ilta oli tullut
joukko omantakeisia runoja seiirait tarkastet-
tawaksi (11. S.)
— Yliopistoit rehtoriksi etisi tulemana
koliniiiuiotisetia wirkakaitteua lienee, kuten
H. D. kertoo, katisliaiteumos W. Lagus
tiiidestaatt nimitetty sekä wararehtoriksi
prof. .—O. E. A. Hjelt.
— Polkinto siiottmiljelystä koskemasta
kansantajuisesta esiteltiiästii. .liosta keis.
settati, lemittääkseusii yhteisen kansaan tie-
toa tarkoituksen titiikaisiitiitiasta taivasta
wiljellä soita, oit katsonut kansantajuisen
esitelmiin asiasta tarpeelliseksi ja määrätt-
ttyt 800 itiarkaii palkiittioii siitä kirjoittik-
sesta, joka hawaitaan parahiiiititiit ivastaa-
watt tarkoitukseett, saa iii-.tatuoiljelys-toimi-
kutita tämän kautta kehoittaa kilpaileiiiaati
mainitusta palkinnosta, jota warten tie-
doksi ilitioitetaaii, ettii kirjoitus, tehty ruot-
siti- tai siioiiieti kielellä, oit maanwiljelys-
tonnikuntaan jiitettäwä wiimeistääit toitko-
kuiitt kuluessa tulewana wuonna 1882.
— Kirjallisiiutta. .slitjakauppaan on il-
mautunut: "S ii r u- ja M ii i s t o j ii h-
lassa hul)tiktiitit29:nä1881"",
s. o. kertomus yliopiston wiettäiuästä su-
rujuhlasta Keisari Aleksander II:sen kuole-
man johdosta. Se sisältää rehtorin kutsu-
mus-kirjoituksen ruotsiksi ja suomeksi; reh-
torin, kaitsliatieiiwos W. Lagus’en ruotsin-
kielisen ja professori Joh. Nich. Danielson’-
iu sitoiiialaiseit pitheeii surujuhlassa; rans-
kaitkielisen esityksen mainitusta kittsuiitits-
kirjoituksesta sekä ylläsauotuista puheista;
juhlassa laulettuin sämelteosteit sanat ja
juhlarunoelmat, sekä ruotsalaiseit että siio-
minlllliöin, ranskalaisten käännöstett katissa.
"—;— Wktsättltoito mit-asto ja suonienkieli.
Keij. senati oit wiime huhtikuuii 28 p:nä
mäiskäinlllt että, kuti ittetsänjakoja ja tarkas-
tuksia täst’edes toimittaa 1872 wuoden
jälkeen asetetut ntetsäiihoito—wirkamiehet so-
tilas-puustelleissa suomenkielisissä paikka-
kunnissa tahi missit wuokraajat ainoastaan
osaawat, toimitusmiesten wiilttäinättöinästi
täytyy wuokraajilta kysitä kummallako kie-
lellä tahtoivat saada toimituskirjat sekä
sitten muokraajain tahdon utitkaan antaa
ite joko ruotsiksi taikka suomeksi.
— Kruuiutmiiinismielteit eroittaminen;
Arm. Julistus wiime Maaliskuun 15 p:ltä
säätää: "Sittekuin Suomenmaatt wiiinei-
seksi pidetyille maltiopäimille kokoontuneet
Waltiosäädyt Meiltä alamaisuudessa omat
anoneet ittuutosta nyt woimassa olemiin
iiiääräyksiitt kruutiunniinisiiiiehistä siihen
suuntaan, että, muutt muassa, heidän oike-
udellittett aseittansa tulisi turwatuksi, olem-
iite Me, sittenkuin niaiuituille wirkamiehelle
arinolliseit ttiääräyksen katitta 6 p:nä Maa-
liskuuta 1879 on inyönnetty koroitettu
palkkaus, nähtteet hywäksi, lisäyksenä ar-
molliseen julistukseen 24 p:ltä Taammikuuta
1831 maan Maaherroille tiiyönitetystä oi-
keudesta, eräissä tapauksissa, mirasta eroit-
taa kruiiitutittimismiehiä, armossa määrätä,
että kysyntystä kruutititiniiitisiitiehen eroitta-
misesta mirasta tahi siirtäinisestä yhdestä
itiiitisinieheit-mirasta toiseeii pitää Kumer:
nööriltä, ivakinaisen Lääuinsihteerin läsitä
ollessa, käyteltäinäit läättiitkattsliassa sekä
pöytiikirja siitä kirjoitettaitiait, josta ote on
lähetettiimä Suomen Senaattimnie Talous-
osastolle tarpeellista tiedoit aittoa marten".
– Suomenkielisien lakisanainluettelon
toimittamista warten on keis. settati, hy-
wäksyeit Suomalaisen kirjallisuuden seuran
tekeiitätt suunnitelman, inyötitäityt maiui-
tulle seuralle yleisistä waroista 3,000 ittark-
kaa ja sallinnut, että kirjallisituden seura,
kitti lisämaroja tähän tarkoitukseen tartvi-
taan, tehkööti siitä sitoili-toiiitituskuttnalle
erityisen esityksen. (11. S.)
—– Kaiisaiieteellisiä stipendioita. Sä-
tiioiii kuin wiime wiioitna on länsisuoina-
lainen ylioppilasosakunta määrännyt suiti-
iiian apurahoina annettawaksi kykenewille
henkilöille,jotkaesittäen suunnitelinait, paikka-
kutinan, alati ja tutkimuksien niäärityksen
iliitottaiwat halullisina tänä kesänä jollakin
Lättsiisuomeit seudulla kihlakuiittit-
ta i ii tahi pitiijittäin teketnääii kaitsatieteel-
lisiä tutkimuksia, joista sitte kirjalliiten ker-
totitus ott atttiettawa. Senlaisia hakeittits-
kirjoja woi toitkokiiiin 28 päimään iisti
lähettää allekirjoittatteelle, jakti myöskin
suullisia ja kirjallisia tietojtt asiasta aittaa.
Helsiuki toukokuun 6 p. 1881.
G. Emil Springert.
Korkeawuorenkatii 13.
—- Oikeudenkiiyttti hautausmaan ivah-
tiiuestaria G. A. Sjöliloiu’ia wastaan
alkoi wiime lauantaitta Helsingiti raastii-
tvati oikeuden edessä. U. S. kertoo, että
kaikkiansa oli 14 tvierastatniestä kutsuttu
asiasta todistamaan, ja huomattiin heidän
todistuksistaan, että Sjöliloni todellakitt oli
kiskonut laittoittia iitaksuja, jota myöskin
Sjöliloitt tityönsi; myös näytettiin toteen,
että Sjölilotn oli ottanut tawakseeti hau-
doistii ottaa hatutit, eitttettkiin haudat tiiul-
lattiitt, ja ettii hiin hautoja kaimaessaan
oli sahaillut tielle sattumia arkkuja, ja ker-
rati katkaissut riititiiiiii kahtia yli riittiait.
Niiuikään näytettiin toteett, ettii sekä Sjö-
liloin itse ettii hätieti apulaisensa oliwat tois-
teti haudoilta ottaneet kukkaisia ja niillii
koristelleet hautoja, jotka oliwat heidiin hoi-
dettaiiiinaau j" ii. e.
Iiiiideti syytöksieu johdosta toaati syyt-
tiijä, ettii Sjölilom ivangittaisiiin jt! cttä alii!
lykättäisiin uuteeit tutkintoon. Sjöliloiu
sai kiniiniinkin oikeuden päätökseu ttiiikaait
toistaiseksi olla iiiapaaua, waati hiitten tuli
wälttämättöiiiästi saapua oikeitteeit, kuti
asia uudelleen kestikuun 4 p. otetaan titt-
littamatsi.
— .suuniini-ilaista lotterilapptija oit taas
iiiaahaiuuie summissa liitietettij. Täniie oit
niitä titlliit sekii miehille ettii tiaisille. Ettii
tämä peli ott julkistit petosttt, nähdään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
