Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
alilta.
l’et:jntttttititi
1101111111111111 "1 jutut,
’kiotoja ’kut-un !cuujitntz-iskei "ju jamsi- Suomostei.
Tilanö- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, herra A. W. Jahnssonin kirja-
kaupiia, herra C. :’l. tliauubergin kauppapuoti, Liu-
nantatu 36 li sekä Hj. §liydmittiin ja kumpp. lamppu-
puoti Litinankatu 1.
Tilanöliitita:
Turiiii posti" 911111ssii posti-
Turussa konttorissa konttoreissa
Koko touodelta 2 iit. 2 ni. 52 p. 2 111. 82 p.
]/2 wuodelta 1 tii. 1 ni. 26 p. 1 iti. 41 p.
Leltden konttori ja painoi-aikka:
Liuitaiikatu N:o 2:113.
Lehden wastaan-tiainen tointittaja:
Maisteri O. F. Borg.
Jlitioitnksia
ii 15 pennia ensi siwulla ja 10 pennia muilla
siivuilla pii-netta riioilta !vastaanotetaan !ehdeit
painopaikassa ja herra A W Iahnsfonin kirja-
tilliptlöfll.
3 sunnunt. Kolmiuais. päiw. saarnaamat:
Tuomiokirkosso, suom, aatiiiisaartiaa (k:lo 8):
w.pastori Stenström-, ruots. aamusaarn. lk:lo
11): tuomioprotvasti Nenwall; suom; ehtoo-
saarnan ik:lo !43) ja ruots. ehtoosaarnan
lk:lo 4): w.pastori Lilji-iors.
5"" Kollehti tulee lähetystointelle.
Linnaitkirkossa, (k:lo 9) suottien:
opettaja Appelberg.
koulutt-
Lähetyshiiotteessii Laiitisellä Allekadulla fuo-
tualaiuen raainiitttuselitys t:le 4 j.pp. ja ruot-
salainen klo 6i p.p joka stiiiititiita jii tuorsta
sitadititii tilata heittä-
LIUrall kuitit alusta puoleksi
wuodeksi, jolta ajalta tilaushinta on:
Turun kaupungissa ..... 1 inarkka.
Turun postikonttorissa . . . 1 ni. 2i; p.
Muissa postikonttoreissa . 1 " 41 "
Uudessakaupungissa woidaan leh-
teä tilata maist. K, A. Cajander’iit
ja Saloii kauppalassa kirjakauppias
K, 9". Aurasen litoiia 1 111. 15 p.
sainaltii ajalta.
Huwintatkoja ihaitaulnontoi-
seeit K’arunaan.
Kauniin ilmiin sattuessa
liiihtee
.tyttiirisliiititii 14 I 111 0
taalta, iviedeii myötänsä soittokunnan,
Sunnuntaina p. "8;1eiiiaknuta k:lo 3 j.
pp. Karuuaan seka palaa Karittiasta k:lo 8
1" PP-
1’ )
:7
sekii
karylaitva 8 i1 I- 0
Salostii sitiiiiiita piiiivanii k:lo 2j " p p.
Karunaan, poiketen Teijoon, .liirjdkkalaau
ja tintille waliaseinille, seka palaa Karii-
niistit k:lo 8 j. pp. Saloou.
Hitinat kumpaisellakiu laitoalla tueno- ja
paluumatkalta: 1:nen paikka 2 iiiarkkitit,
2: iteii paikka 1 markka.
521101111111! "niivat saapumat kello kiitt-
dett aikaan tiurannan, jossa iviiivyttaessii
soittokuitta soittelee ;
soh. (siasi Wikestrain.
Hittvintatka 4.11111-
pereelle ou wastai-
seksi peruutettu;
.Iuttrt 1111111111111
askukelloja, Seinäl’elloja, Lasi-
"5" silmiä, Pineeiteitä, Optillisia
kaluja sekä hienoja korukaluja
myypi J. G. Jnlin.
Aletsauterintoriit warrella.
Snnri ivarasta hy-
wäksi tunnettuja Lun-
tainiota, Halisten tityllyssii 3 1111
70 peti. leiwiskii.
Kansakoulut .Turussa litkun-nokena
1118114881.
Wiimeisen liikiiivuoden lopiittiiit, oit Tu-
riitt kiinsiikoiiliijeti tarkastaja ielntut "kerto-
niukseu Turun kansakoulujen ivailutuksesta
ltikuntuonna 1881) — 1861,"" josta tahdotii-
tne lukijoitteunue hiiotttioini saattaa muu-
tatiiia kohtia, kiin tilanpuute estaa meita
painattamasta tätä kertomusta kokonaisuu-
dessaatt.
.liattpnnkiuiitte kansakotiliilaitokseu jarjes-
täiiiiiteit ja kehittiiininen on jo sangen tär-
keä kunnallinen toiiiti, joka wuosi wuodelta
käy yhä tiirkeäinniaksi. .ltausakoulnissa
opetettaivititi lukuinäarä kaswaa iiiiiiittäin
02.22k;62ärö
N:o 8; Linnankatu N:o 8,
sulkee yleisön sitosioott hywin lajitelltttt
Wiiuiwaeastoufa
sekä
Wähisfätnyyutiufä
sisältäwä
Konjakkin, Nonttnia, Arrakkia, Liköövejä
ia Punssia huokeata tuntoihin.-
E.
m"berg,
A. Ströntlterg.
11
"—". F -
; "sltnottetaatt "3;
§ että minä täitä päiwänä alen awannut JJiiitiit- ja Jöälieiväin juomain kiannan, ja kioskia ;
§ tulen antautumaan tutunomaisesti tähän kaitueen, olen alituisesti tieiltama tarjota littu- §
§ nioitettawille ostajille hywiä tattiarotta ja hitaltealla hinnalla, [että pyydän täteii lullien" 55
13" tita ltitnniitttetmt yleisön luotiolliteeit huomaan. anliu, lb p. "sieti-ilmata 1881. 3"
§ C; C; Enberg; 3.3.
yhä karttumalla lisäyksella, joka osoittita etta
kasitys laitoksen tarpeellisuudesta woittaa
yhä enentuiait alaa kansassa, miitta samassa
ttiyöskin näyttaa ettii kansakoulujen luku
wuosittain oit lisattiiivii, etinettkiiitt ne mih-
doiii riittawiit tyydyttämäan sitä opetuksen
tarmittit, joka kaupungissa löytyy, se on,
eitiieukuiit suurin osa oppi-"ijassa olemasta
nuorisosta ipoi saada tilitit kansakouluissa.
Wiimeisenä ltikitioitotiitit oli oppilaitten lii-
ktt kansakouluissa jo 12311; ja lisäys, jolla
tiimit litku oli kaswanut edellisesti nuiedestit,
oli 152, mikä lisiiys oit suurempi kuitt
koskaan etinen oit ollut. .Lukuwuoniia
187l)–188() oli oppilasmaara ollitt 1,144
ja !isatis waan 131, koska iiikiiivuoiiiia
1878——79 oli kausakouliiiss-.i kaynyt 1010
optiikasta; jos taas tätä luku- —1naäriiii wir-
taelee sita edelliseeii, joka oli 898, niin
huomaa ettii lisays lukumuonaa 1878–7l)
oli ivaait 112. Tästa uäemuie etta aina-
kin kolmena ipiiiiieiseiiii tviioiitia oppilas-
inaärä oit karttiiitiit yhii suuremmalla lisa
uksella, josta seuraus oit olliit etta melkein
uniosittain ott taytiiiiyt tiitsiii rinnakkaisluok-
kia perustaa. :liittipii wiime syksylliikitt
amattiitt itiisi, alempi suotiialaitteii kait-
iakoitlu ja etisimu-ainen riiitiitkkiiisluokkii
asetettiin kumpaiseenkin korkeatupaan poikii-
kouluun sekii korkeampaan suomalaiteen
tyttökouluun. Tateu kasitti kaupungin kan-
sakoululaitos wiime liiktitviioiitta neljii kor-
keimmiin kotiliia, sisältaeii yhteensä kaksi-
kyuunenta luokkim, yhdeksait alempaa kou-
lita seitsentallätoista luokalla seka kitksi wä-
likoulua kolmella liiokiilla. Suoiueii kielel-
lä aitiiettiiii opetusta kahdessa korkeainmas-
sa, tviidessä alemmassa sekä yhdessii iviili-
koulussa; niuissa kouluissa ruotsin kielella.
Sitii myöden kuin oppilasiiiäiirä iloitsee
jo itusia koulttja täytyy perustaa kitrttitit
tietysti kiitiitatt kustannukset nitistit koti-"
litistit. Wiiuie ivaodelta tekiiviit kiistait-
nukset Tuiiin kansakoulut-:uit ylipaattiä
76,365 markka-i 21; penttia, jostii kititett-
kiti titaltio iiiitksaii tietaakseiniite 18,01"111
utitrkkaii, jonka tahden kunnan utaksettamat
siis tekitpiit 57,365 ui; 211; p. siihen kuitenkin
lukematta ntitaiin hyyryä kutinan oiiiisstii
kouliihtioiieista sekä uiitii itiitteii kittiiiossit
pititniiinen iitiiksita. Kaikki kustannukset
kouluista, jaettuina niissa kitumien oppi-
laitten litiinin ttiiikaait, itäyttätpat ettii ku-
kin oppilas iitiiiiie tiutontin tuli ttiitkjaiiiaaii
58 markkaa 92 pennia; — :ajatellessa tiai-
tii kustannuksia, jotkit ivielii jokit aikii eteeit-
pain tulewat nousemaan tiittasi wuodelta,
syittyy epäileuiättä jokiiiseii mieleen kysy-
mys, eikö ne wittiheiiuiiitt, jotkii ivoiivitt
jotakin maksaa lapsiensa kouluttamisesta,
myöskin kansakouluissa woisi mista maksaa
kohtitullista wuosintaksoit. Tosiu ott ityky-
äiiti sekä limaseuduilla että kaupunneissa se
kittsaittotitpa aiiviiti yleinen, että katisiikoit-
litt olisiwat tititkii joiikiitilitisia "köyhäin
kouluja," joiikii tahden warallisemtnat ei-
tvät tithdokaitti panna lapsiansa niiiihin kou-
litihiii, waati jättämät ne iiseiti eittien koit-
litttitiuattitkiit, josta monasti kuulee titint-
seiiditiltii tvalituksia. liitupitngeissa, joissa
löytyy monenlaisia koiilitja, ei tätä epäkoh-
tiiii tarwitse peliitä, tittittii marinaan täiil-
liikiu iva rallisetuitiat iittojen kuluessa rupee-
wat yhii enemmän kiiyttatiiaaii kansakouluja
ensimäisina alustamina kouluina, joka olisi-
kin suotiiivait syystii, ettii senkautta tie ra-
ja-aiditt, jotka saatyeroititkset ja eri tvaritl-
lisuudeit suhteet raketitaivat ihiiiisteit ittii-
lillä, saataisiin ivähäit edes alenemaan
.siansakoulujeti pitäisi siis tositi olla "kayhain
kotiluja" siinä suhteessa, että itiissa annet-
titisiiii köyhäiu littisille opetusta iltaan utitk-
soa, tittitta ei ttiiit yiiiitiartaen, ettii itiito-
astaan kayhien lapsien tnlisi niissa kiiydä.
311 kohtuullisen kiutlititiaksou ottaminen wa-
rallisiltit ei suinkaan, meidan luullaksem-
tue, peloittaisi näitä panemasta lapsiaan
kansakouluihin, tvaitit ehkii paiti wastoin
joskus kehoittaisikiii, sillit ititvitit oikeutetulla
ylpeydella motti ei tahdo iltitiiseeii sitä was-
taanottaa, jostit hän tvoi kohtuullisen iiiitksoii
maksaa. Me siis liiiileiiitiie, ettei koulumakso-
jett ottaminen ivarallisilta olisi itse kouluille
utiksikaan haitaksi, witati kititiiille ainakin
iitaliaksi helpoitukseksi heidaii kustannuksis-
taait kansakouluista.
Mita ttiideii lapsien wanhempain siiätyyn
tahi ammattiin ttilee, jotka wiime tvuoiiita
kamiinat Turiiii kansakouluissa, itiin omat
tie "kertomuksi-siit" jaetut iteljääii eri ryh-
iitaaii. Eiisiuiaisessa, johon kituliimat wir-
kamiesten, tehtaitnoiuistajain y. tii. lapset,
oit niita ylipääitsä 94, joista siioiitalaistssa
kouluissa 5;; ja ruotsalaisissa 41. Toiseett
ruhmaan kuuluivat kiisityöläisten, iiiutitatti-
laisten, kaupuugin palwelijain y. tii. lapset
ja oit näitä ylipaiitisä 403), joista siioitta-
laisissa kouluissa 123, titittta ruotsalaisissa
kouluissa 281";. .liolmaiiteen ruhmaat! lu-
etaan talonomistajain lapset, joita on yli-
piiansa waan 151 ja näistä siioitt koul litis-
sa 34,r.1uots .liitikista liikttisiti ryhmä
oit niljas, johon kituliimat työttiiesten, itie-
riiniesten y ut lapset, joita on siioin. kou-
luissa 442 jarnot ’100, siis ylipiiäiisä 742
9iytiiiainituista ltitviiista on eiittaiit hito-
iiiiittiitvii se, että käsityöliiisten, ammatti-
laisiin, kiiupunginpalwelijaiii yttiia muitten
senlaisten lapsiii ott ruotsalaisissa kouluissa
163 enemmän kitiit sitoiiiitlaisissa, kitn sitä
mastoin niuissa saaty- ja aittiuattiluokissa
painivastainen suhde ott olemassa.
.sluten jo eitiieti ott mainittu, oit Turtm
kansakotilaissa wiime lukumitotena ollut
kaikkiansa 1296 oppilasta. Näistä oli tyt-
tiijä 652 jit poikiit 644. Tiiiiia seikka, että
kouluissa ott kiinnyt enemmän tyttiijä kuin
poikia, tvaikka se lieneekin omituinen ja
harmitiainen, ott kuitenkin sangen ilahutta-
ma, sillä se todistaa ettei aittitkiian Turussa
katsota tyttöjen oppia ja siwistystä wahein-
inäti armoiseksi kuin poikieitkaati, josta muu-
tamin paikoiit walitetaan
Jos mertacllaan oppilasmäärä suonia-
laisissa ja ruotsalaisissi koul luissa, itiin itali-
däaii ettii edellisissii kami 652 oppilasta
ja jalkintaisissa 644. Suomal laisissa kou-
lttissii ott siis tosianti ollut enemmän oppi-
laita, ittiitta waati kahdeksan enemmän"
Tama on Turun oloissa niivan omituinen
seikka, kitit tiedämme etta wiime wuonna
tapahtuneessa wäenlaskussa Turussa oli
Suomea puhumia 12,109 heitkea eli 52,7
prosenttia koko wiikiluwusta, ittiitta ruotsia
puhumia waati 9,463 eli 4t,2 prosenttia.
Mutta kiiti nyt oit pi he niista, joiden per-
heiska lapsia kay kansiitoul nissit, on eroitus
suotiteii ja ruotsia puhttwaiti wälilla ivielä
paljoa siittretiipikiti kuin nantii nuuterot
osoittatvat, sillä jokiiiiteti tietää että kau-
punkimme siiatyläiset eli ylhäiseinutät kan-
sanluokat pnhitmitt, harmitiaista poikkeuksia
mainitsematta, yksinomaisesti ruotsit! kieltä
sekii että he, tuskin yhtakääii poikkeitksetta,
eiivat piitie lapsiansa kansakouluun. Mikä
siis on syynit, että kuitenkin waan kahdek-
sitit oppilasia on enemmän suomalaisissa
kouluissa kuin ruotsalaisissa? Jos ritikas-
teleintite niita iittiiteroita, joita "kertomus"
tässä kohdeti tuo iltiti, niiit naeinme että
alemmissa stioiit. kouluissa oit yhteensä
346 oppilasta iittitta mustaamissa ruotsa-
laisiassa iviiaii 291 tippilasta, siis siioitta-
laisia 55 enempi; tiuitta ylettiittissa kotiluis-
sa oii tania suhde pain ivasioin, sillä ylem-
inissii siiotii. kouluissa on ivitati 3116 oppi-
lasta, jota wastoin ruotsalaisissa 353, siis
jältiutaisissi’in 47 enempi; ja kyllä ktitiiitial-
lista oit tämä suurempi ntäärä paljastaan
tutteja, sillit ylemmissä poikakouluissa on
sekä sumualaisessa etta ruotsalaisessa yhta
pitljoii oppilitita eli 158, mtttta yleiiiiiiiissii
riiot. tyttökoulussa oii 195 ja wastaawassa
suomalaisessa ivitait 148, siis juri 47 eitetti-
tiiatt. Ios nyt siis alemmissa siioin. kou-
luissa edellisinii wuosina, tiiiiikitiit nytkin
on oliut enemmän oppilitita kuin toastaa-
wissa, niin täytyy siita piiattaa, ettii siio-
iiialaiset ivaitheiiitiiat, tise.iiiiiitiii kuin riiot-
sitlitiset, ottawat lapsensa eittien aikoja pois
kansakoulusta eitviitkii anna itiitteii oppi-
jitksoitnsit täyttää lautualla myöskin lapi
koko yleittittaii kansakoulun, Ios, niitikuitt
itäyttaii, taina ikaina seikka olisi siiynä suo-
tiialaisteii suhteelliseen mahalukuisuuteen
kaupunkimme kitusakoiilitissit, niin pyydäm-
me maroittatnalla waroittaa waithetiipia,
etteiivät turhanpäiwaisesti, waan ainoas-
taan kowiu painamista litistit, ehkäise lastensa
kouluitkauntia, sillä initiiän parempaa pe-
rintöa, kuin oppiit jit hinttaa kasivatusta,
eiwät he woi liipsilleiisa jattaa, waikka
woisiwat marojakin kootu summittain. ——
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
