Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
!kera Surtimme on tällä hetkellä täynnä
ylentäwiä muistoja, täynnä ihania ttilemai-
suudet! toiwoja. Tällä kertaa —— kitos kai-
ken hywän Luojalle! —– on wilja faaniit
warttua ja kypsyä, ja tuottaa satakertaisen
hedelmän. Tällä kertaa ott tämä nyt päät-
tyttyt elämä saattut ehtiä ihmisijän luon-
nolliselle rajalle, on saanut tättdesri kansatt-
sa yli wuodattaa kaiketi seit siunaiiksett,
jonka tuottattiiseeti kohtaloimme taiwaallinen
Johtaja oli tälle wainajalle ttiiti ylenpalt-
tiseit lahjati stioitiit. .ituinka motielle tässä
maassa on ollut sallittu niin pitkä ja sa-
massa loppiititi asti itiin suuri, ttiiti inat)-
tawa, itiin onitirikas tvaikutus. Häneti
äätteiisä on woittialliseimnin kuin ketienkääii
ntuiiti kaikunut ympäri Suomen nietneti,
herättäen häncit katisassaan tititta, eittien
aamistattiatonta elätttää, wahwistaen was-
toinkäyttiisessä, !varoittaen harhapoluista.
Häiien äänensä on tiiyös saaniit tilaisiiii-
den hallitsijankin korwaa lähestyä, ja kiin
historia tuletttille polwiktinnille ihastiiksella
osoittaa tuota jaloa apilaslehteä (Suomen
waltiopäiwät, Suomen kielen koroitusta,
Suomen rahallisen tilan wakuutusta), joka
on kirkkain koriste ijäti rakkaan stiiiririih-
tinaamme, keisari Aleksanteri II, Suomessa
ansaitussa loistamassa iiiuistoseppeleessä,
niin ei myös oleti unohduksiin jäätvä, että
Snellman’ille oli ollut oiitii kahdessa jäl-
kinittiäisessä tilaisuudessa tuoda kansansa
toiwot niiden ylewämieliselle täyttäjälle
esiin.
"Onnirikas oit se eläntä, jolle on niin
woimalliiien, niin siutiaaivaitieti waikiittis
olltit suotu, oitnirikas, huolimatta kaikista
niistä taisteltiista, eroamattomista waiwais-
ta ja waittoottiisista, joita itiin riitisaassa
määrässä oit tullut sille kohtaloksi! Onni-
rikas wiimein wielä tämä elätnä, koska
mainajalle ennen loppuansa wielä oti ollut
sallittu nähdä niin ihania, niin runsaita
hedelttiiä sieittetiistä, joiden kylwätnisessä
ja hoitamisessa sillä on ollut niin suuri
ase. Snellman oli lausunut: uutta polwi-
wikiintaa on tarwis, joka Suomen kieltä
rakastaa ja osaa, sitten on suotiialaineti
kirjallisutis kohoama! Askeit wietetty Suoin;
Kirj. Seuran juhla oti ollut hättelle silmin-
nähtäwäiiä todisteetta, että hänen waati-
matisa uusi polwikutita ott tullut ja että
suotnenkielineti kirjallisutis ktitiitttinkiit jo ott
noussut wihriäiselle touwoti antawalle oraal-
le. Snellman oli maatintit kansan kielett
käyttämistä wirastoissa ja kouluissa. Asken
tulitit asetus wirkamiesten kielitaidosta ja
korkeitttttiasta hallituskunnastatttme lähteiiyt
ehdoitus, jossa yhtä tiioitta sitotnalaista
kuin ruotsalaistakin korkeampaa opistoa
otetaan waltion kannatettamaksi, owat ajatt-
inerkkejä, jotka näyttäwät, että hänen aja-
tuksensa alkawat siinäkin suhteessa toteutua,
ajanmerkkejä, jotka, jos ne waan samaan
suuiitaatt täydennetään, woimat tuutittaa
taisteltin Suomen kielen oikeuksista, Snell-
man’in elätnän pääsisällykseti, rauhalliseksi
kilwoittelemiseksi.
Casträii maipui 30 wuotta takaperin hati-
taan, inusta epäilys Suomen kansan tule-
waisuudesta sydätnessänsä. Snellman’illa
sitä wastaan on ollut täysi syy lausua:
Herra, aitna nyt palweliasi lepoon ttieiinä,
sillä niittiin silmäni omat jo täyttättiyksen
nähneet, ne owat, josko wielä kaukaa, näh-
neet Liiwattiti maanl"
Ia tiie kun tässä nyt seisomitie, surren
ja kaiwaten poisineiinyttä rakastattime, em-
ine siis suinkaan woi surra häntä synkällä
inielellä, kaimata häntä katkeruudella. Me
suretiime häntä suurimman runoilijan yle-
willä sanoilla:
"Miirheell’ ei saa wiettää muistoasi,
Ei kuin sen jonk’ unhottaapi kohta;
Sua itkewä on isäntnaasi,
Niinkuin kasteens’ itkee suwi-ilta,
Tyynnä, loistossansa, latiltillisnii.
Toiwoiti aatnun iiuden sijleilijstäl””
Nyt astui esiin yliopiston rehtori, katis-
lianeuwos Laaus ja laski, pidettyään lyhy-
ett puheen, yliopiston niinessä arktille ison,
suomenkielisellä kirjoittiksella warustetitii laa-
keriseppeleen. Wtioroonsa laskiivat sitten
seppeleitä, ttiuiitatnat ptiheita pitäeit, seu-
raawat: Siiottten tiedeseuratt puolesta
professori Hjelt, Suomalaiisen Kirjallisuu-
den Seuran puolesta ttiaisteri Rotlnten,
stioiiialaisen teateriti puolestit maisteri :illm-
berg, ylioppilaskunnati puolesta tnaisteri
Porkka, pohjalais-osakunnan puolesta kand.
Berg, Kuopioti seudun ylioppilaitten puo-
lesta professori Ahlqwist, Kuopioti katiputt-
gin ja naisteti puolesta maisteri Mela,
Hämeenlinnan ja Turun kaupunkien sekä
"Satakunta” nimisen sanomalehden puoles-
ta maisteri Hagman, "Helsingfors Dagbla-
diii" puolesta maisteri Chydeitius ja On-
luii satiotnalehtien puolesta maisteri Härdh.
Koko joukko ntiiitakin seppeleitä, joiden ati-
tajia ei julki mainittu, laskettiin wielä ar-
kiin kannalle, mikä siten kohosi korkeaksi
laakeri" ja kukkaiskummuksi, josta ylt’ym-
päri riippui ettitntnäkseen malkeita ja sini-
siä silkkinauhoja, mihin atitajain nitttet sekä
intiistosanoja oli paitiettu.
Tähän päättyimät juhlatnetiot kirkossa,
ja arkkti seppeliteitteitteen kannettiin kirkon
edustalla seisoman äärettötnän ihmisjoukon
läpi — sillä ainoastaan wähäinen osa oli
kirkkoon tnahtiitiut — ruumiiiiwautitiihiii.
Hautaustttaalle oli saattowäett edellä kokoott-
tunut yhtä litkuissa ihmisjoukko kuin kirkon
edustallakin oli. Rutimista ei wielä las-
kettit hautaan, waan asetettiin arkku hau-
tauskappeliin, koska yksi wainajan pojista
ei wielä ollut ehtinyt tänne saapua ja ruu-
itiis wasta hänen ttiltuansa tnaati pomeen
mtillataan.
Kotimaalta.
Hiiptiaktmnan sanomia (Turun).
Waaliitt pitäjänapulaisenwirkaati Alasta-
rossa on asetettu: niitiiietty kappalainen Fr.
O. Blomqwist ja pastorinapulainen Akaassa
Jsak Reinh Tamminen. —— Haettamaksi
ott hakijain puutteesta inäärätty kappalais-
mirat Finttbyyssä, Tenholassa, Geetassit ja
Wiljakkalassa.
– Wirl’awapatitta on läätiin kiiwernöö-
ri antatitit Ekkeröti piirikunnan krituniiii-
nimistiiiehelle Edtvard S ö d erlti n d’ille hei-
näkutiti 7:stä päiwäsiä elokiiiiti 15 päi-
wääii ja hänen sijaisekseen tnäärännyt ylitit.
maankanslistin K. E. B e r g lund’in sekä
kriititititinimismiehelle Piikkiön piirikunnas-
sa J. F e llm a ti"ille. kuudeksi wiikoksi las-
kien samasta päiwästä ja ttiäärännyt Pai-
ttiioii piirikutitiati krutitititiiiitiiisttiiehen Osk.
F o ti gste d t’iit sillä aikaa ottian mirkatt-
sa ohessa hoitattiaan satiottua wirkaa ——
Heinäktitin 28 p:nä ott kumertiööri ttiyön-
tätiyt wirkawapautta Raision ja Maarian
piirikuntian krtitiiiunnittiistniehelle Osk. H ed-
l ti nd’ille tämän kuun 9:stä päiwästä syys-
kuun 1:seen päimään sekä hänen sijaisekseen
niäärätttiyt ylitit. maankanslistin K. L.
Söderltind’iti.
Wirkamapautta on lääiiiti kiiweritööri
heitiäkuiin 9 p:nä itiyöiitätiyt sairashuoneen
toimennusmiehelle Samuli F o r s l; er g’ille
tämän ktititi 15 päiwästä tuleman syysktiiiti
9 päimään ja hänen sijaisekseen ttiäärän-
ttyt ylint. maankanslistin Antti Wilho
Ltindgren’iti.
(Lältetettit.)
—- Ttilewan maanwiljelys-kokouksen joh-
dosta Turussa.
Siitä päättäeii, että harmitiaisen titoitta
ilmoitusta on lähetetty tähän maanwilje-
lyskokotikseeii tiäytteelle painamista ositteis-
tä, joille tiiikään ei wielä ole mertoja tve-
tätiyt otttassa maassamme p.detyissä samati-
laisissa kokouksissa, woi myöskin otaksua
että tänne siksi tilaisuudeksi tulee saapumaan
tawallista enemmän sekä koti" että tilkoittaa-
laisia.
Ja kun Turun kaupunki tulee kokous-
paikaksi kaikille tänne tulwaamille ttiatkaa-
joille, ott myöskin kaupungin wälttämätöti
welwollistius pitää hitolta siitä, ettei itäi-
den matkustajien tarwitse taimasalla olla.
Sillä ne huoneet, jotka löytywät Phoenix-
ja Rautatienhotellissa ja ttiiiilla jotka anta-
wat huoneita ttiatkustajille, eiwät likitiiää-
ritikääti iooi riittää niille tuhansille, jotka
kokoukseeti tulewat. Jos otaksitiikiti, että
suuri osa asuu ystäwäinsä ja tuttawiensa
ltiona taikka ttiutiteit yksityisesti on hankki-
nut ttiajan, tulee kaikissa tapauksissa titel-
koinen joukko kääntyitiääti kokouksen tnajoi-
tustoitnistott puoleen ja waatimaan sett
katitta huoneita.
Mutta tähän asti on werraten mähä
ja ainakin riittätiiättötiiästi ilmoitettu huo-
neita majoitustoimiston kätettäwiksi, jonka
tähden allekirjoittatiut ottaa kehoittaaksensa
kaikkia kaupungin kuitti. asukkaita, jotka
sa a t t a w at miiorota huoneita kokoukseeii
tulijoille, siitä herkeättiättä ilmoittamaan
majoitus-toiinistossa: C. M. Dahlström’in
konttori, Litmankatu Ii:o 10. Miettiköön
kukitt, että tässä ei ole kysymys, josko
tarwitsee taikka ei tarwitse sitä rahan-ati-
siota, joka siitä woi tulla, maati tässä ott
jokaisen welwollisutis täyttää todellista
tarivetta waikka sitte sen kautta joutuisiki
suurempaan epättiukawutiteeii, kiiiti tiiinkä
katsoo hyyrysutittiian korivaaipait.
Esimerkiksi siitä ystäwyydestä, jota toi-
silla seuduilla osoitetaan, tahtoo allekirj.
mainita että Swendborgin kaupungissa
Tanskassa —— pieni kaupunki, tuskin puo-
liksikaan Turun suitruineti — oli yleisen
Tanskan maanwiljelyskokouksen komitean
käytettämissä w. 1878 htioneita niin kosolta,
että niissä sai tjö-sijaa 1,650 henkeä.
Että satnanlaista auliutta Turussakin
tahdotaan osoittaa, ei allekirj. epäile, kiin
waan jokaitteii yttttiiärtäisi, että huoneiden
tarwe kokouksessa kämijöille on itiin suuri,
että sitä ei ilttiati erityisiä toimenpitoja
woi täyttää. Näiden rimiett tarkoitus ott
ollutkiit sentähden saada kaupunkianne asuk-
kaat hiiotnaaittaan tämä asioit-haara.
Wieläkin tahtoo allekirjoittaittiiit mainita
niidet! tiedoksi, jotka owat halukkaat tiiak-
suttomasti aittatttaan ittajaa ulkomailta
kutsutuille kiinniatitieraille, että tällaisia
tnaksiittottiia majapaikkoja ei wielä ole tar-
peeksi tnonta ilmoitettu tnajoitustoitiistossa.
Allekirjoittanut tosin tietää, että ttiotii
yksityisesti on liimantiiit mielellään mastaait
ottaa kunniamieraita sekä että useampia
löytyy, jotka kylläkin tahtoisiwat tehdä sa-
tnoin, tnutta lutilewat että heidän tarjoo-
mustansa ei enää tarwittaisikaaii. Miitta
pikaan lähetetäätt tiiajaseteliä wieraille,
jonka tähden ilttioitiis olisi tehtäwä niin
warhain kuin mahdollista. Turkit, heinä-
kiiun 9 p:nä 1881. E. R–ck.
— Liaantaliti kaitoo- ja kylpylaitokseen
näkyy tänä kesäiiä saapuman runsaasti
kylpijöitä. Tämän kiitin 6 päiwänä oli
jo sisäätikirjoitettu 165 kylpijää ja 52 ter-
tveysweden-jiiojaa, jota paitse koko toieras-
liiku norisee 500 henkeen. Niin kertoo
S. T.
—— Katkaits kinkolasta. Tästä rangais-
ttislaitoksesta onnistui jälleen wiime laitati-
taiiia erään wangin päästä karkuun ja
warsin ktititinallisella tawalla. Karanniit,
joka on kolttiannesta warkaudesta eliitaiaksi
tuotitittu rangaistustyöhöti, on iiittieltään
Juhani Fredrikssoti ja kotoisiti Jämsän pi-
täjästä. Ollessaati kiwenhakktitissa 46
ttiiiutt mangin seurassa sai hän joilakiti
wielä tuntemattomalla tamalla tilaisuuden
piileillä eräässä kiwetirotkossa, missä hän
puki siwiiliwaatteet yllensä jättäett wangitt-
waatteet piilopaikkaansa. Tästä hän sitte
lähtee pakottiaikalle tomeriensa ja mangin-
wartijain itähdeii, jotki! luulimat hätieii
joksikin tuituksi henkilöksi. Jälestäpäin on
saatu kutilla että hän sunnuntaita wastaan
yöllä oli Lettiutikartaiioon kutiluioasta tor-
pasta hankkinut itselleett waatteita ja ettii
hän ratinalta oli iroittatiiit meneen ja läh-
tettyt ttierelle.
Hän ott 26 timotias, 5 jalkaa 8 tiiuttiaa
pitkä, mustatukkainen, sini-siltnänen nitistilla
kulmakarmoilla, pitkä- ja suora-netiäitieti,
pienisuinen ja paksutuiilinen. (S. T.)
— Huiktiittasta pelastettu. T.oissa päi-
wänä ½2 aikaait j. pp. heitti erääii puti-
jaalan titastotipiiotiii pojati jokeen. Poika
ei osaimut nida ja jaalan miehistö luulta-
wasti hättitttästyi taikka pahasti ällistyi,
etteiwät tehneet mitään ttiiitita pojatt awuksi
ktiin waati huusimat täyttä kurkkua. Höyry-
laiwasta "Aura", joka paraikaa silloin kulki
onnettomuuden pinkasta ohitse heitettiin
pelastus-rengas, jota ei kuitenkaan ulotettti
tarpeeksi liki. Sitä paitse laskettiin laiwal-
ta mette ja yksi matkustajista heittihe täy-
sin puettuna jokeeti pelastaakseen pojait,
mutta sitä eittien tuli höyrypursi "Helttti"
paikalle, ja sett perättiies wiimein sai hiik-
kuwati pelastetuksi. (S. T.)
—— Lapsenryöstö. Laajoen kylässä .ilar-
jalan kappelia Mynämäen pitäjässä ott susi
jälleeti, kuten S. T. kertoo, kesäkuiiti tvii-
titeisittä päitoitiii uudistanut täällä Länsi-
suomessa jo kauan jatkattiaa, kauhistuttamaa
tappotyötättsä. Tällä kertaa joittiii seii
saaliiksi eräätt torpparin 4 wiiotias poika-
lapsi Niittumaan torpastit mainitussa ky-
lässä. Häii oli olliit wähän wanhemman
sisarensa katisa leikkittiässii, jolloin sitsi
äkkiä hyökkäsi ttietsästä ja wei lapsen siins-
saatt. Riiumis löydettiiii tiiyöhemttiiti rik-
kiremittynä.
— litistit-upunki, heinäkiitin 12 p.
Asianomaiseti wirastoit tiedoiiatttojeti ittii-
kaan oli lindessakaupiingissa w. 188() kaik-
kiatisa !1 kauppiasta, jotkit pitiivät
awonaista tiiyyttiälää, näistä myös 1 ttais-
katippias. Yhteeiisä oli heidiin palweluk-
sessaiisa 18 itiyyjää ja kirjanpitäjää. Yksi
oli aloittanut liikkeeiisä saittarat wiiotina
eikä siis mielii maksanut kunnallisitteroa,
yksi maksoi kunnallisweroa 800—000
titk, yksi 400-500 iiik, yksi 200—
300 mk, kotitie 100—200 mk ja kaksi
alle 100 mk. Kauppiaita, jotka eiwät pi-
täneet awonaista myymälää, oli 52, joista
37 maksoi kunnallisweroa nimittäin: yksi 1000
— 1100 ttik, yksi 300–—400 ttik, neljä 200—
———300 mk, yhdeksäii 100—200 mk ja
loput alle 100 mk. Wähin mero oli 2 tnk,
korkein 1078, mk. Kauppiaitten leskiä oli
12, joista 10 maksoi kunnallismeroa yhteen-
sä 784 mk. Kaikkiansa maksoiwat siis katip-
paliikkeett harjoittajat taloistaan, liikkeestään
ja muista tuloista 8164 mk eli lähes pno-
len koko 1880—muoden meromäärästä joka
wiktltuiiston päätöksen tittikaan oli 18000
ni ;
Tehtaita oli kaupungissa w. 1880
setiraawat: 1 oluttehdas, 4 palowiitian
jalostuttattiistehdasta, 1 tupakkatehdas, 2
wäkipyörätehdasta ja 1 waatteiden tehdas.
Teosten arwo teki yhteen laskettiina 337,075
mk, josta miinatehtaiden osaksi tiili koko
232,900 mk.
Samaati aikaan oli kaupungissa 43 kä-
sityöitiestaria, joista kuitettkin waan 29 oli-
mat harjoittaneet ammattiaan. Wiitne
ittainitut, jotka kuultiitoat 17 eri ammatti-
kuittaan, olitvat pitäneet kaikkiansa 45 säl-
liä ja opinpoikaa. Teostett armo nousi
101,153 mk 50 p. Korkein arwo oli h:ra
Koskiseti nahkatehtaaii teoksilla eli 39,560
mk, wähin tulo, 79 mk, eräällä maala-
rilla.
Oppilasteit kaswawa tnäärä kaupungin
stiottialaisessa katisakoulussa
on wiiosi ioiiodelta maatintit opettajamai-
ittienkitt lisäätnistä. Wiittte inaatiantaina
pidetyssä kokouksessa päätti kansakoulujen
johtokiitita, ettii taaskiti itiitä lisätäätt yh-
dellä apulais" ja yhdellä laulunopettajatta-
rella. Samassa kokouksessa kutsuttiin opet-
tajatarkokelas Aleksandra Bergltitid 2 ko-
etuswuodeksi opettajattareksi mainittuun kan-
sakotiltiun opettajatar Jda Forsmati’in si-
jaan, joka yksityisistä syistä oli jättänyt
kotiliipalweliikseii. K.
—— Vliopislo. Sisäänkirjoitus ensi syys-
lukukaudella tapahtiiti syyskuun 14p:nä
k:lo 11 e. pp.
:lie titioriikaiset, jotka ensi syksynä tahto-
mat stiorittaa yliopnilostiitkiiinoit, ilttioit-
takoot itsensä rehtorin kansliassa syyskuun
13 päiwänä k:lo 12.
— Waltiot"atitatiei. Jlmoitiis tuloista
waliioraiitateillä Siiottiessii:
Helsingin–Häitteenlinnan– -Pietarin
rata-osalta:
1881. 1880.
M. P. M. P.
Toukok 432,675: 34. 429,774: 62.
Edellisiltä
ktitik. 1,456,289: 60. 1,400,888: 02.
Yhteensä 1,888,i)(;4: 6(1. 1,929,(t62: 64.
Hankoitiemen—Hmvinkään rata-osalta:
1881. 1880.
Toiikok 37,8733: 54. 33,883: 02.
Edell.ktiiik. 55,863: 14. 110,730: 03.
Yhteensä 93,736: 68. 144,613: 05.
Ttirun — Tampereett —– Häineenlinnatt
ratit-osalta:
1881. 1880.
Toiikok. 79,562: 49. 99,887: 03.
Edcll. kuuk. 264,886: 25" 259,484: 04.
:ithieetifä 344,448: 74. 359,311: 07.
Finnten’in kumupatsaan paljasta-
itiis-jttlila Oiiliissa. I"o wiikon päiwät
taappäin tarjosi, kertoo Kaikii, katiputikitn-
me kirkkotori katsojalle tawallista oiidoitt-
man ulkomuodon. Tämä ttiuiittiti päiwä
päiwältä täydellisettimäksi, katitiiittittiaksi ja
wihdoin wiikon keskipaikoilla oli tori kati-
tiisteltii tawalla, jottittioista ei tässä kau-
pnngissa liette tätä eniien tiähty. Kaikki
nämä malinisttikset oliivat tehdyt sitä juh-
latilaisiititta ioarteii, jossii runoilia Friitts
Mikael Franzen’in riittaktiwa oli paljas-
tettauta, .tkesäkiinii 30 päiwänä kello 12
päuoällä.
Ennenkiiiti itse juhlasta kerrottittte koe-
tamme lukijoillemme antait lyhyeti kuivank-
seti juhlapaikasta.
.tteskelle kirkkotoria asetettiin wiitiitne
wuoden .Lokakniin alkupuolella ennenmai-
nitiiti rttiioiliati riiititkiiwa. Sitä on peit-
tänyt tvalkoiiieti waate ja lisäksi wielä il-
ttiati tiiaikutiista mastaan suojellut puinen,
pyrittiiiidi-uioineti sitoja. "aisaan liittei-
syyteen oli, kirkkooti ja kotiliitiii päin, jtih-
latilaisuutta tvarieii raketitiettii kaksi katse-
lialamaa ja patsaan koillispuolelle wielä
kolttias laiilti- ja soittokuntaa marten. Pat-
saaii päinwastaisella eli lounaispuolella
(kotisali Siemssen’in rakennukseen päin)
kohosi saarnastuolin moinen, erittiiiti siewä
piihtijalama. .li’aikille ttäille lamoille johti-
wat portaat. .tiatsoja- ja soitto" sekä lau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
