Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kin-ripa weroäyriniäärä waikka yhtämonta
sataa, maan tuokion Tamperelaiseen tapaan,
että jokaisella on ääniä yhtäinoiita kuin
weroäyriäkin. Waaliin osaa ottawista oli-
kin jo yhdellä yksinään enemmän ääniä
kuin inuilla 6 (sauoo 62 yhteensä. Sa-
mallaista äänestystapa on täällä jo ennen-
kin noudatettu, niinittäiii porimestarin
maalissa, Että se tietysti ou täysin lail-
lista, sitä ei sopinee epäillä,ö koska maain-
me korkein oikeusto jossakin tapauksessa on
itse pääkaupungissa iiiääräniiyt niin äänes-
tettämäksi, miitta onko se niin iuukawata
kiin se ehkä onkin, myös kohtuullista aina-
kin pikkukai ungeissa? Koska asia suoras-
taan koskee Riiipnnkien porwarissäätyä, ein-
inekö moi uskoa, että ainakaan säädyn
eniinmistölle on hyödyksi ja hymäksi jon-
kimmoinen oligarkinen hallintomuoto yhtä
wähä waltiossa kuin kunnassa, niiu pitäi-
sipä woida toiwoa, että joku sen jäsenistä
ensi maltiopäiivillä ivetää täiuänkin asiaii
keskustelun alaiseksi.
Eiisi maanantaina pidetään Uudessakau-
pungissaivaltiopäiwämiehen waali.
Toiwomme maau, että tällä kertaa wali"-
taaii joku porwarisäätyläinen ja omasta
kaupungista eikä mikääu ulkokaupunkilai-
nen mirkamies. Samoin olisi suotawa, et-
tä muutkin kaupungit tekisimät, koska tus-
kin moi maamme edistymiselle katsoa hyö-
dylliseksi, että porwarissäätykiii mähittäin
muuttuu wirkaniiessäädyksi, ja siten ival-
tiopäimillä tulee olemaan tositeossa maan
kaksi säätyä mirkaiiiiehet ja talonpojat,
mutta edellisillä kolme kertaa niin suuri
ääniwalta kuin jälkimäisillä. le.
— Snamalaisen Kirjallisnuden wiisi-
kymmenwuatisessa juhlassa piti, tohtori
Reinholm esitelmän: Kristinusko n
saapumisesta Suomen, jossa hän
kertoi kristillisyyden alussa tulleen kaupan
kansa ja ensimäisten kirkkojen olleenrakeu-
netun saariin; sitarilla oliwat kirkot suu-
remmassa turmassa kuin mantereella: saa-
rilla on noin 170 ja niemillä 300 kirkkoa;
kirkot eiwät alussa olleet kowin suuria, kos-
ka Lemulaiset yhteiiä ainoana yönä eiiiiät-
tiwät marastaa ja omaan piiriinsä uiuiit-
taa Nousiaisten kirkon; ristiniinisissä pai-
koin luuli puhuja usein olleen kirkon ja
huomautti lopuksi sitäkin seikkaa, että sisä-
maassakin kirkot usein owat saarille tahi
niemille rakettit; hän luuli kristillisyyden
aluksi sooueeii jalan sijaa saaristossa ja
sieltä mantereelle lewinneen. Niin kerro-
taan U, Suomettaressa.
— Snrnjuhlaa senatori J W. Siiell-
manin ninistaksi wietettiin Kuopiossa wii-
me tiistai—iltanakunnallishiioneella. Alttari
huoneen perällä oli mustiin puettu, ja kuii-
sien keskellä siellä seisoi jalon ivainaajan
rintakuiva. Aluksi meisasi seka-ääuiuen lau-
lukööri wirren 27;; (U. W. Kirj.) Sitten
astui filos. kand. Lauri Kimekäs puhujasi-
jalle ja piti tunnetulla taidollaan moiiiiak-
kaan puheen. Puheeii loputtua laulettiin
"liit-eger rita;". (Tap.)
"— Taiimereen koulu, T. S:t kertowat:
Huhu, joka kansallisessa katsannossa on kau-
punkimme ja tämän seudun tällä kertaa
toiwoa herättäwä sanoma, tietää kertoa,
että Koulu—ylihallitiis olisi puolustanut Täm-
perelaisten auoiiiusta yksityisen koulun saa-
misesta kaupunkiimme. Piakkoin odotamme
senaatin päätöstä asiassa, ja olemme mar-
mat että se on kansalaisten toiwoit inukai-
nen.
—
Waasan rautatie. Tämän kuun
8 p:nä ajoi höyryweturi ensi kerran hur-
raa-huutojen kaikuessa yli Kyrön rauta-
tiesillan. Kiskoja on nyt pantii seitse-
mättä peninkulmaa Waasasta. Rautatie
sanotaan syksyllä 1882 awattaman lii-
kettä warten Waasasta Alawuteen asti
ja koko linja syksyllä 1883. (11. S.)
" kili-jallisuutta. Hra G. W. Ed-
lund’in kustannuksella on ilmautunut
"Maanwiljelys-kirjastoni wih-
kot II ja Il’, joista edellinen sisältää:
"Neuwoja miten ensiinmäi-
nen lääkärin-apu on annet-
tawa sairastuneille koti-
eläini i l l e. Maamiesten amuksi toi-
mittanut C. A. Lind qwist apulai-
nen K. Eläinlääkäriii-opistossa Tukhol-
missa. Suomentanut S. R o os",
ja jälkimäinen:
"Maanmiljelys-wuosi ja toi-
met sen kuluessa elikkä huomauttamisia
niistä töistä ja askareista, jotka wuoden
eri aikoina owat iiiaanmiljelijän toimi-
tettawia. Esitellyt J, Arrhe nius.
Nuotsista
m a n”.
Edellineii maksaa 1
inäineii 1 in. 25 p.
— Uusi runowiliko, nimeltä "Kirs i-
kukkasia,kirjoittanut Sampoi-
neii I." on ilmaantunut Onlussa Joh"
Bergdahlin kirjapainosta. Se silältää 20
runoa, joista useat marsin kauniita. —— Hin-
ta 5() peniiiä. (Kaikn")
Ruatsin-Narjan pääkonsuliksi Suo-
messa on iv. t. pääkonsuliK. Iuhlin-Dann-
felt nimitetty.
— "Helsingfors" tietää, taikka sauoo
"kuuluman", että H. M. Keisari on inyöii-
tynyt Uuden teaterihuoneen osakeyhtiön
johtokunnan pyyntöön saada alennusta sen
melan maksussa ja koroissa, joka tällä te-
aterilla on waltiolle suoritettawaua. ——
Arwasihan tuon, sanoo U Suonietar.
—– l,0ll0 markan linkosalon haastolla
on Waasan lääniu kiiwernöri iiiääräniiyt
Jurwaii ivastahakoiseu kunnan muoden
kuluessa rakentamaan ja paiieiimaii täy-
teeii kuntoon kansakoulun, kertoo W. L,
— Hukkuiieita ja ihmishengen pelastaja
Julio Wirvi, Muhoksella tapahtui wiime
maanantaina jälkeen puolisen, että kolme
tyttöä Lotoii talosta lähti weueelIä kelolle-
inaaii hiiwikseeii Onlujoelle jossa huono ja
hajanainen mene meni kumoon ja kaikki
joutuimat wirran waltaan. Sywäyksen
taloon kuultiin hätähuiito, emäntä, kaksi
tyttöä ja renki juoksimat rantaan, mutta
ei näkynyt mitään, kunnes siinä seisoessaan
yksi hukkumista nosti pääiisä aalloille. Nenki
riisui kiireesti ipaatteet yltääii muitten amiil-
la ja hyppäsi rohkeasti tyttöä pelastamaan,
jonka tainiiottoniassa tilassa toi maalle;
mutta tyttö saatiin mirkenemään. Waan
toisia kaksia ei iiäkynyt eikä kuulunut eikä
edes tietty hukkuneiksikaan, ennen kiin ivas-
ta hetkiset! kuluttua, Lotoii rengin saapu-
essa paikalle kertoinaan että meneessä oli
ollut kaksi muutakin tyttöä, iiiiiiittäiii
Liisa Keränen ja Kreeta Raitikainen (edel-
linen 20 muotias ja toinen 12:lla), joittenka
ruumiit sittemmin löydettiiii,
Nenki, joka yhden tytöistä pelasti ja joka
ennenkin on pelastanut ihmisen mereen
hukkumasta Luodon saarella, on 24 wuo-
tias Juho Wiriii, arentimiehen Pietari
Mattilan palmeluksessa. Urhoollinen poika
ansaitsee saada julkisen palkinnon hywänte-
osiaan. (Kaiku.)
— Löydetty ruumis; Eilen puolen-
päimän aikana löydettiin uierestä Mus-
tikkainaaii ja Korkeasaaren mäliltä tunte-
maton miehen ruumis. (U. S.)
— Onlujoessa on mesi tumattoman kor-
kealla iiykyään, ainakin neljä kyynärää
korkeammalla kuin syksyllä. (Kaiku.)
— Warkaus. Talollinen Abel Syrjälä,
Jywäskylästä, oli wiime tiistaina ottanut
muutaman tuiitematonian miehen tulkiksi
— kielenkääntäjäksi — kun ei osannut
ruotsia remputtaa, että olisi pääkaupungissa
tullut toimeen. Mutta kuinkas käwi?
Olutlasit olimat mälttäniättöiuät kielen liu-
kastamiseksi, ja siten mentiin Lapwikinkadun
talossa n:o 13 kartanolle raittiissa kesäil-
inassa olutpullojen kimpuun. Pullot tyh-
jeniivät, Syrjälä kaatui syrjälleeii ja kielen-
kääntäjä kopalti pomitaskusta rahat, 330
markkaa. Mutta onni olikin onnettomuu-
dessa. Polisi pääsi meitikaii perille ja ta-
mattiin jo eniien warkaudesta rangaistu
mies, Taawetti Wilsii, Porivoosta. Wah-
tikonttorissa pidetyssä tarkastelemisessa löi)-
dettiin Wilsn’iltä 159 in. 35 peimiä ja
sittemmin on takaisin saatu yhteensä 210
markkaa 10 penniä. "Olkoon täniäkiii maan-
iniehille hywäksi waroitukseksi, etteiwät an-
taisi itseänsä Helsingiu warkaiden iviettelyk-
siin. (U. S.)
— Kewa tuuliaispää puhalsi 9 päi-
wänä tätä kuuta Pihlajawedellä. Iliiia
oli edellä puolenpäiwää joksikin tywen,
mutta kello 1 aikana alkoi kuulua koma
rytinä metsästä. "Piiiden laiwat notkis-
tuimat tämän koman woiman edessä, ja
jouduttuaan aukealle paikalle rautatien
linjalla syöksi se suoraan alas komalla
iilmonnalla, otti erääu rautatien-työmie-
hen kaksi takkia, puukon ja rautaisen win-
tilän sekä ison joukon mättäitä ja kiwiä,
aina wiiden naulan painoisia, nosti ne
suorastaan ylös sakeassa tomupilwessä
yli kymmenen syltä korkealle, ja kuljetti
niitä yhä hirmeäinmällä woimalla täris-
tyttäen noin 50 syltä länteen päin, jossa
heitti ne mamisten alas tulemaan. Mies,
joka työskenteli tällä paikalla, ehti muu-
tamaa minuuttia ennen lähteä työpaikal-
suomentanut F e r d. A h l -
inarkan ja jälki-
——
taan; jos hän olisi wähänkääii myöhäs-
tynyt, olisi marinaankin saanut tamaroi-
taan seurata korkeudessa. (U. S.)
—— Onnettaiinnis rautatiellä. Kun ta-
marajuna t. k. l8 p. saapui Sörnäsiin,
seisoi koiiduktörin oppilas J. Grönholiii niin
lähellä junaa että hänen waatteensa jollakin
tawalla tarttuiivat maunuihin kiinni sillä
seurauksella että G:n jalka joutui pyörän
alle ja meni poikki juuri nilkan kohdalta.
G. wietiin rautatien lasarettiin, jossa jalka
sahattiin poikki polwen alapuolelta. Niin
kertoo Hfrs.
— Tolitori Weske, Wiron kielen leh-
tori Sarton yliopistossa on, kuten "Sa-
kala" lehti kertoo, saanut käskyn opetus-
piirin kuratorilta paroiii Stackelberg’iltä
luopumaan kaikista mirolaisista yhdistyk-
sistä, joiden jäsenenä hän on ollut;
iiruussa tapauksessa pitäisi hänen erota
akatemiallisesta opetustoimestaan. T:ri
Weske on sen johdosta ilmoittanut luo-
pumuksensa mirolaisille yhdistyksille, joihin
hän on kuulunut. Myöskin wirolaisten kir-
jallisuuden seurasta (Eesti Kirjaineeste
Selts), jonka marapiiheenjohtajana Weske
on, olisi hänen täytyiiyt sen mukaan luo-
pua, maan erityisestä pyiiiiöstä salli
kuratori hänen kuitenkin jäädä mainit
tuun seuraan. Luopumisen käsky koskee
sen sijaan Wiroii iiiaatalousyhdistystä,
"Wanemuine”—seuraa j" n. e. Kaikkien
saksalaisten yhdistyksien jäsenenä saa t:ri
Weske olla wast’edes niinkuin tähäiikiii
asti.
— Tietoja Wenäjältä" Hiriiiutyö
.ikiomassa ilinestywä sanomalehti "Trud"
kertoo, että eräs tilanhoitaja Putirolin kau-
pungin läheisyydessä oli työstä kieltäymiseii
wuoksi sulkenut 119 waimoa ja tyttöä la-
toon, jonka pojat sytyttimät tuleen. Kaikki
naiset paloiwat.
Kapinallinen liike ei ole wielä-
kääii lakannut, waan tulee ilmi nytkin
useissii paikoissa Etelä-Wenäjällä, etenkin
Wähämenäjän kumernemeiiteissa; Nyt on
se uinuttanut toimi-alansa suurista kau-
pungeista maaseuduille ja pieniin kaupun-
keihin, joissa leivitellääii kapinallisia julis-
tuksia Eä postin kautta että muutoin.
Ulkomaalta;
—— Paawi on antanut maallista maltaa
koskemaa kiertokirjeen, jonka luonne ei
suinkaan ole sominuollista laatua. Mitä
pyhä isä ajattelee protestanttisesta opista,
näkyy seuraawasta kiertokirjeen otteesta:
"Todellakiu seurasi n. s" uskonpuhdistusta,
jouka edistäjät ja johtajat mastiistimat
uusilla opeilla hengellistä ja uiaallista ival-
taa, äkkiiiäiset lewottoniuudet sekä rohkeat
kapinat, etenkin Saksassa, ja tuimat kan-
salaissodat sekä ivereiimuodatukset leweni-
mät niin, ettei iiiikään paikka säilyiiyt
niiltä. Mainitusta harhauskosta syntyi
wiime wuosisadalla wäärä tietomiisaus ja
n" s. uusi oikeus samoin kuin kansan hal-
litus ja rajaton mallattomuus, joita tuoni
pitää yksinomaisena mapauteiia. Niistä
tultiin sitten nykyajan rutontapaisiin ilmi;
öihiii, kommunismiin, sosialismiin, nihilis-
miin, jopa melkein yhteiskunnalliseen hä-
miöön". Eräs saksalainen lehti huomaut-
taa tämän johdosta, että nykyisen paamiii
ansioksi on luettawa keksintö, jonka ranska-
laisten kehittäinä sosialismi ja menäläisellä
alalla inenestywä nihilismi omat uskon-
puhdistuksen hedeliiiiä.
Jrlannissa odotetaan hymää wuo-
den tuloa, joka seikka ei waikuta ainoas-
taan taloudellisiin, maaii myöskin ival-
tiollisiin oloihin. Rauhaa ei ole wiime
aikoina suuremmassa määrässä rikottu
ja toiwottawa on, että lewottomuus aset-
tuu wähitellen kokonaan. Siiheu ou hywä
muoden tulo waikuttawa suuresti, sillä
taloudellinen menestys tekee ihmiset aina
tyytymäiseiniiiiksi ja mäheiiuiiiii taipumiksi
maltiollisiiii meteleihin. il.liyöskin irlaii-
tilaineen maalaki on ruwennut nopeani-
min walinistuiiiaaii parlaiiientissä, 2/;
siitä on jo hymäksytty.
Muntaniia kohtia kansamme
oloista;
!-
Kerettiläisyhdestä Sawossa;
Kerettiläisiksi eli körttiläisiksi sanotaan
Sawon puolessa niitä ihmisiä, jotka nimit-
täivät itsiään ""heränneiksi" ja kuulumat
siihen heräiiiieisyydeii lahkoon, niinkii perus-
taja ja eiisimäinen johtaja (isä) siellä oli Paa-
wo Nuotsalainen aikoinaan. Nimi "kerettiläi-
nen" tulee tekosanasta kerettelen keretellä,
sentähden kun he seuroissa melkeen yhtä-
myötään :veisatessaan lattialla ja mikä inis-
säkin isiini kerettelewät. Niinitys "körtti-
läinen" tulee taas sanasta körtti, sillä he
käyttäwät (mainiot) körttiröijyjä ja (iniehet)
halkohelmoja eli wollimästiä. Moleminat
nimitykset owat kuitenkin enemmän pilkka-
eli haukkumanimiä.
Myöiitää täytyy, että hengelliset liikkeet
omat aina mirkistäneet ja elähyttäneet kan.-
joja teuaellisestä uneliaisuudestaan, samoin
kun raikkaat tuulet wirkistäwät ja puhdistamat
ilman. :liiinpä tämäkin puheena olema liike
cli lahkolaisuus on sangen suuresti elähyt-
tänyt ja jalostuttanut Suoineu kansaa hen-
gellisessä katsannossa, jonka tähdeii se onkin
pidettäwä sangen tärkeänä kohtana Suomen
kirkon historiassa. Mutta uskon lahoissa,
miten muissakin tämän eläinän kohdissa,
tahtoo aina hywän oheen tunkea pahaaki:
hymää ja ylemää, jumalallista, ivastakkaise-
na ilmestyy ihmisellinen heikkous monissa
muodoissaan, iiiinpä tässäkin lahkolaisuu-
dessa" "
Wiiikka pidäiiiuieki tämän lahon kristil-
liseltä kannalta katsoen mitä parhainpana
inaassam iue, niin euiuie sitä tässä kummin-
kaan rupea siltä kaimalta armostelemaan tahi
puolustamaan, otamme waan lyhyesti puheek-
si, mitä wirhe-piiolia sen ohessa on rikkaruo-
hona kaswanut kansaan sekä kausalliselta
että taloudelliselta kannalta katsoen.
Kerettiläisyydessä ilmestyy ensiiinäkin
komin itsepintainen yksipuolisuus maatteuk-
sessa ja kaikissa ulkonaisen elämän tawoissa,
niin että ulkomuoto pidetään ikäänkiiii pää-
kappaleeua tahi jonakin sakramenttina ja
että se määrää, kuka on muka herännyt ja
lahkoon kuulu taikka ei" Sentähden,
jos joku mies tahtoo kuulua "heränneiden
lahkoon, niin pitää hänellä ehdottomasti
olla pitkä, tasaisesti leikattu tukka, suoralla
jakauksella. Piiässäpidettämänä täytyy olla
joko huopahattu tahi iiyöriinyssy, "Liimit pi-
tää olla kahdella iiapilla ja umpirintaiset;
niitti! joko suora tahi halkohelma mästi
sekä pystykaulus ja umpirintainen, miten
liimitkin; holistit yhdellä ompeleella ja läinp-
säetuiset, heukseliä ei saa käyttää, waikka
housut riippuisimat kintuissa; jalkiniiiia la-
pikkaat eli pieksut, joskus ("kirkkokenkinä")
saappaatki, mutta ne pitää allii "suuralla-
lestillä" tehdyt, ei siis jalan mukaiset, sekä
lemeä- ja matalalattiaiset" Waatetteeii wä-
riii pitää yleeiisä alla hariiiaau, iiiustahta-
man tahi mustan; merka, silkki sametti ja
muu senlainen on kuitenkin liikanaista ja
perin kiellettyä. Kaiken niuiin tekoinen ja
märiueii waatteiis, jos se tulisi halmemuiak-
siki ja olisi muutoin niukamauipiki, on ker-
rassaan syuiiillincn, ja se, ken ei näitä
kaawojaiiaiidata, on "ylpeä", "suruton",
"maailman-lapsi" j. n; e.
:lialsmäen ioaatteuksessa on niin samoin
tarkat, missit sääntönsä: Teoltaaii mekko-
maisia eli leninkipukuja ei saa tulla kysy-
mykseenkääii; ainoastaan suorajuomainen
hame ja joko körttiröijy tahi suora, kau-
lukseton taikka pystykaulus nuttu. Ris-
tikirjaisia ja muutoin heleitä märiä ei su-
nuutumaan musta-ja sinipohjoisia juomik-
kaita —— wäriii, jotka omat kalliimpia.
Waan ei ainoastaan waatteenparressa,
iuutta myös kaikissa muissakin elämäii koh-
dissii ilmestyy kerettiläisissä sama itsepin-
tainen yksipuolisuus; ja mikä siinä on inoi-
tittawa, on se, että suuri osaa niitä, jotka
lohkoon kuulumat, owat olemanansa "herän-
neitä" s. o. tosikristityitä sillä, kunhan maan
noudattamat näitä ulkonaisia tapoja sekä
käymät kallella päin, hartaan näköisinä seu-
roissa.
Toiiieii tämän lahoii mirhepuoli on se,
että sen jäseiiet pitämät kowin paljon seu-
roja, käyioät ympäri pitäjiä, jopa toisissa
pitäjissätiii. Niissä rawitaan suuria lau-
moja ilmaiseksi, pidetään "wiattomia" kah-
mitestiä sillii aikaa, kuii kototyöt, toimet ja
askareet jiiämät lasteii ja wierasten hoitee-
seii tahi peräti laimiin, joten talo ensin
welkaiituu sitte mähittäin köyhtyy ja inih-
doiii —— hämiää.
.tioliuas ja hyniin moitittama mirhe on
se, että he kiusaamat Iunialaa. He, iiäet,
luottamat Iumalau apuun siinakin, missä
Hän ei ole apuansa ltuvaunut. Esimer-
kiksi otamme heistä erääu periii laiskan
miehen. Häneu talonsa on ihan päälle-
kaatumassa. "Pelionsa on kyllä hymää maa-
ta, mutta niin peräti huonosti ruokottu, ettei
siinä ole lantaa eikä muuta. Muttu kat-
seleppas hänen heinettynyttä ja paakkuista
kesantoansa ja sano: "Luuletkos tuossa ru-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
