Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kuitin, oikein riemastuin, sillä se oli pai-
nettu suomenkielellä. Mutta "ei ole koiraa
karmoihin katsomista", ja niinpä oli tä-
män kuitinkin laita. Tarkeminiit katsel-
tuani sitä, haivaitsitt erehtyneeni, Kuitti,
näet, ei ollutkaan suotnalaineit tvaaii oi-
kein –— liberaalitien! Kaikki, tnitä herra
"postinhoitaja oli siiheit kirjoittanut, oli
"pelkkää ruotsia, jotta koko kuitti sai titel-
kein seuraawan hywinkin hullunkuriseit
"sisällöii :
Täkäläiseen postitoimistoon oit kuljetet-
tawaksi jätetty ett assureradt kirje
till N. N.:lle i Helsinki:ssa, sisältäwä
Tjngusem markkaa j. n. e, Tällainen
herra postinhoitajan menettely on hywinkin
halweksittawa. Kutt kerta ott plattketit pai-
netut suottieksi, olisi iityöskin paikallaait
täyttää ne samalla kielellä, jotta ei tuol-
laista sekasotkua syntyisi. Mutta se ehkä
on wälttämätötitä, että tuossa umpi-suo-
malaisessa pikku-kaitpungissa asiapaperien,
olkoon sittett mitä laatua hywänsä, täytyy
olla tuota kulturi-kieltä, taikka onko herra
postinhoitaja niin ruotsalainen, ett’ei häti
taida edes suoiitalaisia laskusanojakaan?
Olkoon kuiitka on, mutta surkeata ivanit,
"että meidän tvirkaniieheiuine wielä nyky-
äänkitt owat noitt ruotsalaisia. Toiwotta-
waa olisi sentään, että puheessa olewa
herra opettelisi ktimminkiit sen iverrait sno-
tnea, että hän saattaisi täyttää pitheessa
olewat planketit sattialla kielellä, jolla owat
painetut! Siinä ei juuri tnttuta tule kysy-
mykseenkääii kuin laskusanat. Niitä eit
luulisi olewan aiwan ivaikeaii oppia kau-
pungisstt sellaisessa kuiti Rauma, jossa eitin
osa asujamista oit umpi snotitalaisict ja
jossa löytyy koko joukko iniehiä, jotka ker-
naasti tarjoisiivat opetusta sttotiiettkielessä.
Mutta, jos tämä olisi liian toaikea tehtä-
wä herra postinhoitajalle, itiin eit saata
knin surkutella noin "kowapäistä" heitkilöä.
Se ei ihme, että kaupungeissa tnetietel-
lääit näin, koska wielä maalaiskunnissakin
tehdään ttihat kertaa nttrjemniin. Niiitpä
Rautitannaapuripitäjässä, Eurajoella —— hä-
peä sauoa —— kirjoitetaan kuittakokoiiksett
pöytäkirjatkin ruotsiksi. Tällaineit tite-
nettely umpisuomalaisessa kuitnassa on pe-
räti ilkeätä, häwytöntä. Mutta kenenkä
syy tässä? Se ei liene ittiiiden knin Eu-
rajoeti ukkojen oma syy. Miksikä walitsette
kuittaiitie esimieheksi tuollaisen heittilön,
joka, niin sanoakseni, kytkee teidät ruotsa-
laisuuden kahleilla? Teillä ei iituka ollut
ntuuta siihen ivirkaan kykenewää miestä?!
Niin, miksikä walitsitte hänen? Ehkäpä tie-
täntättöittyydestä, taikka oliko se todellakin
teidätt wakaa aikomuksentte, että kuittako-
kouksen pöytäkirjat pysyisiwät teille waati
salattuna aarteetta? Eikölsätt herra patrutt-
na A. B—iit’in, tuntien kykenemättömyy-
tensä suomettkielessä, olisi sopinut kieltä
ytyä tällaiseen tvirkaan menemästä, taikka
eikö hänen sopisi pitää kirjuria, joka kir-
joittaisi pöytäkirjat samalla kielellä, jota
kokouksissakin käytetään? Mutta se oit mii-
ka helpompi tehtäwä, ensitt käätitää
puheet ruotsiksi ja taas, kun oit kysymys,
mitä pöytäkirjat sisältäwät kääntää ne
suotueksi – jos se sitten on stioinea ni-
nteksikään –– jotta kuntalaiset saisiwat wä-
hänkin wihiä niideit sisällöstä. Koittakaat,
Eurajoett ukot, kaikin mokomin poistaa tä-
mä häpeällinen epäkohta kuntaiiitne oloissa!
—— Salosia, 27 p. heinäk., kirjoitetaan
meille: Taloitpoikaissäädyn waltiopäiwä-
edusiities waali Halilon tuotttiokttnttait
puolesta, tapahtuu Salon kestikiewarissa
Elokttiin 27 p:nä kello 12.
Wiime sunnuntaina pidettiin Uskelassa,
kansakoulu-huoneessa kansantajuinen lu-
ento. Aine: "Suomalaisten kattsallis
welwollisuuksista”. Kuulioita oisi enämmän
yiahttinttt. Yleinen tyytywäisyys luweti-
nosta täytti kttttliakunnan. — Aikomus
on suwikaudeit kuluella joka sunnuntai
iltapäiwällä toitttittaa luentoja, paikoissa
kuin kirkossa kuuluttamalla joka kerta
erikseen tieto annetaan. Ensi sunn. kello 5
taaski samassa kouluhuoneessa. — Toiwo-
taan runsaammin kuulioita.
— Toiutia susieu tappamiseksi. Koska
sudet wiime toukokuitu 15 päiwästä tähän
saakka taikka siis kahdett kuukauden kuluessa
Nousiaisten ja Myitämäen pitäjissä owat
tappaneet ja syötieet yhteensä wiisi lasta
sekä kaataneet monta koti-eläintä, on kn-
wernööri, katsoen siihen että nätnät pedot,
jotka owat osoittaneet surmatöissäätt sutit
rinta rohkeutta, warmaan ivieläkin tulewa-
jatkamaan lastentappoa, sekä siihenkin, että
kausti sanotuissa paikoissa oit tottumaton
suden-ajoihin ja puuttuu tarkoituksenmukai-
sia aseita ja kelwollisia johtajia, k. senatilta
pyytänyt, että muutamia taitamia pyssy-
titiehia jo ttykyisenä kesänä lähetettäisiin
yleisistä waroista annettaman päiwäpalkkaa
wastaan sekä peto-eläinten tappamises-
ta iiiäärättyjä palkintoja nauttimalla
mainittujen lähellä olewien pitäjäin
ittetsään ja korpimaihin etsimään ja tap-
paiitaatt siellä oleskelewat sudet. Mnuten
oit otaksuttawaa, että sainat sudet owat
lasten murhat tehneet, sillä ne paikat,
missä ryöstöt owat tapahtuneet, eiwät ole
erittäin kaukana toisistaan. (S. T.)
Susi on taas toppani-i lapsen.
Torppari Jsak Hartman’in Wehmalaisten
kylässä Karjalassa 9 wuotias poika on
jotittinitt sttdett saaliiksi t. k. 22 p. Onneton
olitttarjoja poimimassa nuoremman weljeiisä
kanssa, kun peto hänen kohtasi ja tappoi.
(S. T)
—— Nituittjksiä y. iii. Keis. senati oit
14 p:nä tätä ktiuta pataljonaitlääkäreiksi
nittiittänyt ja määrännyt: 1:seett, Uuden-
tiiaan, tarkkainpujapataljotiaan rautatieti-
lääkärin, lääketieteen ja kirurgian tohto-
rin L A. Krohn’in; 2:seen, Turun tarkk’am-
pujapataljonaan katipungiiilääkäriti, lääke-
tieteen ja kirnrgan tohtorin E J. E.
Bonsdorsf’in; 3:teeu, Waasan tarkk’am-
pujapataljonaan lääketieteeit lisentiatitt C:
Pfaler’in;. 5:teen, Ktiopion tarkk’ampuja-
pataljoitaan lääketieteen lisentiatin R. F.
Fabritinksen; 6:teeti, Mikkeliii tarkk’am-
pujapataljonaatt lääketieteen liseittiatin
P. Collaitderin; 7:teen, Häitteenlitttian
tarkk’ampujaapataljonaan kaupunginläkä-
rin, lääketieteeti lisetitiatin K. H. Bart-
rain’in ja 8:teen, Wiipurin tarkk’ampu-
japataljonaan kauputiginlääkärin, lääke-
tieteen ja kiirurgiatt tohtoriit A. G.
Bloinberg’in
— Kuninkaallinett lahja. H. M Nnot-
sin-Norjan kuningas on Helsitigin rouivas-
iväeti-apuyhdistykselle lahjoittanut 100
kruuitua, kertoo Hbl.
Saiiualaiwan hukkumisesta kertoo
eräs lähettäjä U. Suomettaress"a lyhyesti
natti:
"Oli mitä ihanimpia Pohjolatt päiwiä,
kun jätitniiie Sawonlinnan rauniot, kytt-
tääkseinme Saima—laiwalla Haapa- ja Hau-
kiioettä pohjoseen päin. Oli aiwan tywen;
siellä täällä waan paiti mietto tuulenhenki
iviriä liikkeelle. Kaikki matkustawaiset oles-
keliwat laiwan kanuella keskustellen tahi
katsellen maisemia. Laiiva kyllä kääitne-
paikoissa kallistelihe aikalailla, mutta siitä
etuine suurta litkua pitäneet.
Taipaleen kanatva oli jo lähellä ja itiotti
ivarustattsi joko sitä katsoakseen tahi War-
kautectt jäädäkseen. Kerrotaan, että kapteeni
olisi nostattanut tawaroita aluksen kannel-
le, tvoidakseen ne jättää heti kanawalle. Teh-
tiin eikä pietti kääitnöskin, koska laiwa
heilahteli ja köllähti kylelleen, weteen ku-
molleen. Hätä kauhia oli käsissä. Kap-
teetti ivihelti hätää, suuri jouhokulia kait-
ttelta järwecn, waati kaikki oli jo ntyöhäis-
tä. Ihmisiä riippui käsipuissa pitkin lai-
wan ylä-kylkeä, toisia hoipperoi tatvaraitt
wälissä. Miehet ivetiivät puolipyörryksissä
oleivia naisia mikä kometitosillalle, mikä
etusalista ulos. Wesi tunki kohisten akku-
noista ja attkoista sisään. Ilitia tursttsi
sisältä ylös ja knutttati paniiuit päälle syök-
sywän tveden sorinaati ja ulospuhaltaivait
höyryn tohinaait yhdistyi waarassa olewain
kauhea hätähuuto. Laiwa ineiti wielä kyitt-
tttenisett syltä maalle päin ja upposi sitte
Lähellä oli lastaustniehiä, jotka nopeasti
riensiwät awuksi kahdella wettheellä
Niihin pelastuiivat piatt kaikki kaitnella
olewat hettkilöt. Kamalaa oli nähdä kal-
peita ja mustahuulisia naisia jotka jo oli-
ivat melkeen pyörryksissä, tiiutta sydäntä
särkeivää oli nähdä ja kuulla äidiii tvaike-
roiwaithnkkuittitta tytärtään, joka oli jää-
nyt laitvatt etusaliin. Toinen hukkuneista
oli eräs palwelus-tyttö. Matkustajaiii ta-
tvarat tneniwiit kaikki wedeit hywiksi.
Raitnalta saatiin työmiehiltä kuiwia ivaat-
teita. Samalla tuli myöskin naapuritalo-
jett asukkaita paikalle, toimittaen kuiwia
waatteita, ja he ottiwat itsekukin kastutiei-
ta luokseen, joten ei ktikaatt sairasttiiint ja
wilustunut, waan oli jo seuraawana päi-
tväiiä etitisellään.
Laiwan tippoominen tapahtui korkeintaan
5:ssä minutissa"
—— Onnettoutuus Waasati rautatien työs-
sä. Morgonbladille tttllut sähkösaitoma ker-
too, että tämän kttun 22 p. kello 4 aaiitul-
la joutui 6 ratakiskoilla lastattua ivauitua
pois radalta Seinäjoen tultvausalalla.
Syynä siihen oli se, että 9 jalkaa korkea
rautatien penger laskeutui 4 jalkaa, waikka
paikka, jonka yli insinörit wähää ennen oli-
wat kulkeneet, näytti kestäwältä. Alaswie-
riäwät ratakiskot tappoiwat yhden työtttie-
hett ivaiinon, joiika ohessa 3 henkeä haa-
ivoitttti pahasti, 6 helpommin. Haaivoi-
tetut otvat tuodut läänin lasarettiin Waa-
faan. Petikereeit laskehtimiseen luullaan
kirren snlaantista syyksi. (U. S.2
setti-altaitta esimerkki. Kauppa-
itenwos Raniseii rakeitttustyössä Kuopios-
fct työskentelewät työtttiehet owat ottaneet
sen hywäti tawan, johon heitä oit kehoitettu,
että joka lauantai jättäivät itielkoisen osati
tviikkopalkastaan Kuopioit säästöpaitkkiiit.
Muutatnat jättäioät 20 markkaakin wiikos-
sa, toiset wäheiiititäit, mikä tnitettkin.
Palkattmaksotilaisuudessa iitiesten tarwitsee
tvaatt ilittoittaa, kttinka paljo kukin jättä
säästööti; nämä rahat toimitetaan koitt-
torista säästöpattkkiitt ja iniehille annetaan
pattkiti tvastakirjtt. Tapio latistin tästä:
Kaupuiigissamme ott tiykyääti sekä yksityi-
sillä, että waltiolla paljo työmiehiä rakett-
nttstöissä. Eikö jokaitten työttteettäjä woisi
saada tttiehiäätt setiraatttaait ylläkerrottiia
esimerkkiä, kutuminkin jossakitt määrin?
Ios säästätväisyys ott ainakin hyödylliiien,
itiin ott se nyt erittäiiikitt, kun kaikkialta
tnnastaitttite ktitiluu, että edessänitne ott
kotva ivtiosi. Ryt on kuitettkin työmiehillä
tuonessa kohdett sellaiset palkat, että säästäitt
eläett niistä woipi säästöjä tehdä, niittta
tuonelta warmaan ott raha kaikki samassa
kuiit työkin, kun sitäwastaan ne, jotka nyt
säästäivät, saaivat syksyllä, taikka milloiit
waan tahtoivat, sutiretitittatt suinttiatt ra-
haa kaswuiitetisa, sellaiset woiwat tyynesti
ottaa koivankin tvuodeti wastaan, pelkijä-
itiättä ttälkää ja toistett armoille joutu-
matta.
——
— Tietoja Wenäjältä. Kapinal-
lisien asuttttott löytö. Pietarista
kerrotaati, että Hiekoilla ott löydetty kapi-
ttallistett tyys-sija, jossa kaivattiin saiigett
tärkeitä papereita, työkaltija, räjähdys-aitiei-
ta j. n. e. Huoneett asukas oli tappanut
itsensä. Oli löydetty paperiliuska, jossa
hän kirjoittaa, että arpa oli tnäärättnyt hä-
tiet tekeiitään tntirhayritystä, ivaatt koskit
hänellä ei ollttt rohkeutta siihen, itiin päätti
hän tappaa itseiisä päästäkseitsä siitä pn-
lasta.
Keisarillineti perhekalasta-
jan ittajassa. Kesäkuun 24 p. käwi
H. M. Keisari ja Keisarintta sekä heidän
kaksi poikaaitsa Pietarhowin luotta Suo-
ttiettlahdeit ratinalla olewassa Bulnitlskitt
kylässä ja sisällä kalastaja Dmitri Mihai-
loivin talossit, johon entäntä sttolatt ja lei-
ivän katissa kutsui korkeita wieraita. Kei-
sarintta lupasi silloitt ruiyeta kummiksi tiuo-
rett isännätt lapselle ja ottkitt sittemmin täyt-
tänyt lupauksensa sekä lähettänyt äidille
kututtiin-lahjaksi hopeisen teesertviisiu.
Mnutoksiakorkeaiitittissahal-
littts piire issä. ""Rttss. Corr.”” lutt-
lee tietäwänsä, että stttirirtihtittas Nikolai
Nikolajewits nitnitetäätt uudestaatt sotajouk-
kojen ylipäälliköksi ja snurirtihtittas Wladi-
mir, jolla tämä tvirka ott wälillä olltit,
waltioueuwoston presidentiksi snuririihtitias
Koitstantin Nikolajewitsiu sijaait, jolle siis
ei enään jää yhtäätt waltion wirkaa; Sa-
malla pidetääit sotaiiiiiiisteriii wiran jaka-
mista warmaiia; toisen puolen saa siitä
itykyineti ministeri Wanttowski, toisen litul-
tawasti kenrali Oltrutshetv hoitaaksensa
Hessia H elfmatt, joka, iiiittkuitt
ittuistatititie, tuomittiin kuoletttaait osallisitu-
desta keisariit murhaan 13 p. wiime maa-
liskuuta, waati joiika tuomio hänen raskit-
uden-tilansa wuoksi jätettiitt täyttättiättä, ott
keisarille lähettättyt armon-anomuksen. :itiin-
kuitt "Hallitukseit Sanatisaattaja" nyt il-
itioittaa, on H. M. Keisari 14 p. tätä hei-
itäkuuta stiwaiititut kiiskeä, että Helfttiattiit
henki säästetiiätt ja kno!eman-rangaistus
muutetaan elinkautiseksi pakkotyöksi.
ulkomaalta.
Toissa ttiaattatttaina pidettiin Lotttoossa
sosialistaitt kokous, jossa oli 5——600 osatt-
ottajaa, enimittästääii saksalaista ja raits-
kalaista työkaitsaa. Noin neljännes läsnä-
olijoista oli tiaisia, joista iiintitatitat olitpat
tuotteet pienet lapsettsaki mukanaan Wä-
hää etinen keskustelujen alkamista itostet-
tiiti saliit molempiin päihitt ptitiaiiteti lippu,
joita wallankumouksen wertauskuwia, ter-
tvehdettiitt iitttokkailla käsieittaptittiksilla.
Kohta astui keski-ikäinen, mustiin ptiettti
nainen pitkin salia puhujalawalle ja istui
puheenjohtajan tuolin wiereen. Häiielle
taputettiin niin saittoiit ja hänestä kuiskail-
tiin, että hän oli eräs kuuluisa kapinallis-
ten puolueitten osan-ottaja Louise Michel.
Eräs herra johti pithetta ja alotti kokouksen
ttinutamilla sanoilla. Mnuu muassa lausui
häit, että "pää-oiitan ja hallitnkseti kirous
ott pistäityt meitä ja pakottanut murtamaan
ne kahleet, jotka meitä sitoivat." Sitte esit-
teli hän läsnä-olijoille erääitatnerikalaisen
nais-edustajan Lecomten, joka piti ponte-
ivait ptiheen, selittäeti, että pää-oma rasit-
taa työtä niin hywin Ainerikassa kun At-
laittiit iiteren tälläkin puolen ja lausuen
aian olewan ryhtyä tehokkaisiin toimiin tä-
män seikan parantatniseksi.
Sitte astui puhelatvalle Louise Michel. Hän,
tioiit 50 wanha, päiwettyttyt nainett, piti
sujuwan, waikka yksitoikkoisen puheett, lau-
sitett oletvait tulossa aian jolloiit ihmiset
eiwät "inte toisiaan, ivaan, jolloin koko ih-
miskunta saa elantottstt maasta" Sen
jälkeen esiytyiwät Ainerikan, Sweitsin, Jta-
lian ja Saksan edustajat, wieläpä eräs
iveitäläiiteitkiti herra, jonka sanottiin ole-
wan "ruhtiitas Krapotkin" ja joka kertoi,
että hän oli waltiollisesta rikoksesta tuo-
mittu 20 wuodeksi Siperiaan. Hänen pu-
hnessaait jaettiin Sofia "Peroffskan walo-
kuwia, joita jokaitiett tietysti; halusi, ja
pitheeiijohtajatt täytyi sen johdosta synty-
iteen iiteltiit tähden waatia kahdesti hiljai-
suittta. Wihdoin hytväksyttiitt, Leromtein
ehdottis kokouksen päätökseksi. – Englan-
ttitt parlamentin alihuoneessa on pyydetty
hallitukselta selityksiä sosialistaiit pitäntän
kokoukseii johdosta ja sisä-asiaitt ministeri
Warconrt selitti, ettei hallituksella ollut
syytä siiheti sekaantua,
Suottiitlitisesta Wirsikirjasta.
!’l-
Wanha wirsi 378 ott korjauksesta pa-
raittunitt. Wanhassa tvirressa oli tuttuta-
mia hywin kamalia ja perättömiä lauseita:
tv. 2 sattotaait kuolemasta että "se pyytiiä
meitä pirun ttuottaatt," iv. 5 tietää, että
"piru tuomiolla kiusaa ja waatii sielua." —
Uusi wirsi 379 oit käättiiös wanhasta ruot-
salaisestit wirsikirjasta. Alkuperäisett tvir-
rett tekiä oli M. Kaapr. Dela Gardie.
.Wärsyssä 5 ei wastaa lause: "muu hurs-
kas taistelijatt" alkuperäisett wirrett lausetta:
"jotka syntiin katissa taistelette". (Mutt.
11: 28). Sanatt "hurr-kas" woi, tiäethän,
hätäiintyttyt omatunto käsittää merkitsemiin
syititistä puhdasta, jossa ei itsesfä ole syn-
tiä, waan joka sotii ulkoapäiii tulewia syn-
ttin kiusauksia wastaait, kuin laulaja seltvästi
tarkoittaa sellaisttt sieltta, joka ott sttnriiit-
masti rasitettu hänessä asuivalta syttttiltä,
jota wastaan taistelee, tukahuttaaksensa sen
waltaan pääsetttistä. Sanait "sno" pitäisi
olla "suon." Muutoin ott wirsi ivarsin
hywä. Wanha ivirsi onkiu kaikitt pnoliit
sopimaton kirkkowirreksi. W:tnhan tvir-
ren 381 siaan on tehty itiisi, joka ott wan-
haa paretttpi. — Uusi wirsi 382 ott tvarsiit
hytvä. Saman wirren lisätvirsi, suomalai-
sesta arkkiweistista, ott ittyös sopiwa. —
W. 383 iv. 0 ott saita "suojan" litettatva
"suoj-.m," ja w. 14 sana "noir-taan" ott lu-
ettatva "iloissaan." — Kaiinis oit wirren
384 utisi lisämirsi. — W. 386 ott uusi" –—
Wirressä 301 w. 9 "on paiitotvirhe "Al ati-
tta" oikaistawa "Alaiitta". —— Wirressä
302 w. 4 sanotaan: "kuin lehti lentää
jäälle" Wissiitt ott lehdett kulku jäälla tutt-
len käsissä ivilkas, mutta itsestäiitt se ei
leititä ja tawallisesti otvat lehdet jo eittteit
ivedeit jäätyiitistä puista ptidotitteet. "itu-
waits ei ole siis titielestämme oikein sopiwa.
Tällä ivirrellä oit tiusi lisäivirsi. —— Wirsi
393 ott tiusi ja hywä. Myös tvaithatt
olisi sopinut korjattuna pitää. —– W 304
oit tiusi. Waiiha onkin kaikiti puolitt kirk-
kowirreksi sopimaton. — litisi wirsi 400
ott hyivä. 400 lt. oit tttielestätttttte arwo-
tott ivirreksi. Samoiit ttiyös 400 c. ——
Wattha wirsi 401 oit tveisattttita setirakun-
ttatt kokouksessit Herritlle ihan farisealainen.
Se parjaa Iumalatt kuullen koko ttiailttiaa,
pait pappeja, jotka se ottaa stiojaatisa iv. 10.
"Itsessäiisä ei huomaa lattlaja tttitäätt wikaa.
.skummallisia asioita lörpöttäii wirsi wär-
syissä 1;; — 15, 18. litisi wirsi sitä wastaan
oit parhaimpia ehdoituksessa. — Uusi wirsi
402 ott tttielestämtne sopimaton kirkkowir-
reksi. Saartiaksi ott se oiwalliiien. Sama-
te myös wanha wirsi 40".) ja 40;; korjat-
tunakin. Wirfi 405 ott korjauksesta tttlltit
oiwallisen hywäksi kirkkowirreksi. Lisäwirsi
405 l; on sopiwa. —— Waiiha w. 407 oit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
