Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
"ruti wapaaehtoiiien palokunta seuraawana
päiwänä wuosijuhlansa (S. T.)
— Elidaileltii palkinnonsaajaksi pedon
lappamisesta. Kuwernööri on k. senatille
ehdoitellut, että talanpoika Juhani Jsotalo,
Nuutilan kylästä Mynäinäen pitäjää, joka
wiime kuluneen kesäkuun 22 p:nä oli
tappanut kaksi sudenpenttia iitainituit kyläii
metsässä, saisi sen palkinnoii, joiika k. se-
nati on määräniiyt petojen tappamisesta
.muutamissa kihlakunitissa Turuii läänissä.
(S. T.)
Niiiiilhs. Kottlutoimeii ylihallitus
on 19 p. wiime heitiäkutita palwelttijeii
koetustaitosien jälkeeit itiinittänyt neiti S.
H. Litidströmin saksaiikieleii ja käsitöideii
opettajattareksi Turun uaiskoulutin.
—— Usi sanomalehti. Piippolan kirkko-
herra A. J. Frosteriis itmoittaa että hati
lokakuussa aikoo ryhtyä ulosantatiiaaii sano-
malehteä itiiueltä "Kirkolliiien Kansaii
Lehti”. Lehti tulee sisältäinään itskanopil-
lisia kirjoituksia, näytteitä missä ja miten
lahkolliset uskonopit, pääotnaisesti hihhuli-
laisuuden, oikeasta opista poikkeamat, y. in.
—– Lehti tulee ilmestymään arkiti kokoisena
kerran kuiikiittdessa ja hiittana sillä posti-
maksatta aleittaan 50 peniiiä. (Tap.)
— Kiiljetusinaksuii alennus rantaiiellä
!viljalajista ja eläimen rehusta. Mahdalli-
siminassa määrässä helpoittaakseitsa wiljan
ja eläinteii rehun kuljettamista ratitateillä,
on keis. senati määräniiyt, että kuljetus-
maksu kaikenlaisesta wiljasta, jauhetusta
ja jauhamattomasta, iiiiiiktiiii tattarista,
kattrasta, hirsistä, nisusta, ohrista, rukiista
ja maisista, iaaltioratitateitä itiyöten lähe-
tettäissä sekä Keisarikuiinasta Suomeeti
että iiiaait rajaiii sisällä, oii kiin wähiittääii
150 senttteriii paino kuljetetaan, 1 p:ään
heinäkunta 1882 laskettatva 5:iieti litokiiii
Litt. B:it inukaan ivaltionraiitateillä nyt
woimassa oleiaassii liiketaksassa, sekä että
kuljetustiiaksti heitiistä ja oljista puristettts-
sa tilassa, leseistä, riisijauhoista, öljykakitista
ja niistä tehdyistä jauhoista samalla ajalla
ati maksettawa 50 "/0 alennuksella maitii-
tussa taksassa niille tawaroille määrätystä
ljetusttiaksnsta. (11" S.)
–— Wavaapiljetil toisessa !tiakassa ival-
tiorautateillä edestakaisin on keis. senati ati-"
tanut palkintotuomareille ja reserenteille
8:ssa yleisessä Suomen maanwiljelyskoka-
uksessa aniissa. (U. S.)
— Maksiin alennus wallianrautateillä.
Helpoittaakseitsa käyntiä eloktiitii lopulla ta-
pahtumassa inaaiiiviljeltiskokouksessa Ttirtts-
sa on keis. senati sallinut rautatiehallituksen
niyydä iiietio- ja tulo-piljettejä, jotka owat
woimassa kaikkieii iitttideti aseurain ja Tu-
run aseman tvälillä 20 p:stä 31 p:ääti elo-
kuuta 25 0/0 alennuksella.
Sainaiia päiwänä oit keis. "senati myön-
tänyt opettajille ja oppilaille H. li. K. Suit-
riruhtinaan ja perintöruhtiiiaait Nikolai
Aleksandrowitsin suojeluksen alla oleiaassa
käsityökoulussa Pietarissa, jatkit aikoivat
tehdä matkan Jinatralle, 50 !7" alennuksen
määrätystä matkustajamaksusta Pietariii
ja Wiipuriii tvälillä edestakaisin.
(U. S.)
—— Eiisiiiiäinen Suomen yleineii kaitp-
piaskokatis Helsingistä loppui heinäk. 30
p. k:lo 113/; a.p. – Puheenjahtaja, kon-
suli L. Borgströitt kysyi kaikkien ohjelmaan
otettujen kysymysten keskusteltua ja ratkais-
tua, aliko kellään kokouksen jäsenellä wielä
mitään kakoukselle esitettäwää, mutta kun
ei kellään alltit, kiitti hän kitikkia ositti-ot-
tajia ja julisti kokouksen loppuneeksi. ——
Herra G. .L "Söderström pyysi wielä sitada
lausua pari sanaa ja kaikkien matkustamien,
sekä nyt läsnä että poisolewien puolesta
kiitti hän kokouksen toimikuntaa ja Helsingiii
kauppiaita, jatka heitä erittäiii ystäwällisesti
oliiaat kohdelleet sekä ivarsinkiii tahtoi hän
lattsita sydäiiielliset kiitokset herra puheett-
johtajalle hänen waiwoistaaii ja esitti kol-
mikertaisen hurraa-huudon hänen kttiiiiiak-
seen. — Niin loppui tuo kokotis, joka lie-
nee meidän maassa ensitiiäisiä sellaisia ylei-
siä kokouksia, joissa kaikki keskusteltawaksi
asetetut kysymykset oit ehditty keskustella,
ennenkuiii kokoukselle iiiäärätty aika on ku-
lunut. (U. S.)
— Kirkkaherran maalissa Hartalassa
Heinäkun 24 p, saiwat waalipapitääniä
seuraawan määrän: Maisteri W. A. Nyberg
843, kappalainen I. F. Lahtonen 2,323,
kappalainen K. A. Hanell 396.
— Helsiiikiläistä kohteliaisuutta. Kanp-
pamieskokouksessa oit, niinkuin arwatakin
saattoi, kielikysymys tullut esille, sillä koko-
ukseen on saapunut muutamia sellaisiakin,
jotka eiwät ruatsinkieltä yinniärrä. On
myös kokouksessa sellaisia, jotka eiwät sua-
nialaisesta ptiheesta selkoa saa. Olisi luullut,
että siltä maralta otetaan tulkki, joka selit-
tää erikieliset lausunnot; itiin ei kuitenkaan
tehty, waikka muutamat sitä iaaatiwatkiti.
Neuiaattiiii suomalaisia käyttäinääii jotakuta
wieressä istumaa ja molempia kieliä tai-
taiaaa, joka korwaaii kuiskuttamalla selittäisii
asiat. Kuinka hankalaa ja waillinaista
sellainen tulkitseminen on, arwaa jokaitten.
Kuii ei wielä eilenkään siinä kohden parati-
niista tullut, lähti Tainpereen kauppias;
yhdistyksen edusmies hra G. Seliii koko-
uksesta pois. (U. S.)
—— Aiikara ukkosen sade ja tuuli raitaa-
si 27 päiwän illalla kello 6 aikaan keskipai-
koilla Hausjärweii pitäjää, kestäen 10 nii-
tiuutia. Wahwoja hirsi- ja ttikkipitita tait-
tui situressii määrässä keskeltä poikki, asaksi
kaatuiwat juurineeii; heikommat huoneiden
katot rikkaantuimat ja useimmat niitty-la-
tojett kitrot wei tuuli tykkätiään pois. Aidat
oiaat useimmissa paikoin itiaassa. Wettä
tuli kaatainalla suuren kohiiiati kanssa.
Wiljaiaaiiiiaissa ei mitään wahinkoa tullut,
tiiutta iittititeti on wahinko iiietsässä arwaa-
tiiaton. Huamattawa oit, että seka-iiietsät
woiwat paremmin iaastaait seisaa tätä hä-
witystä, kuin yksinäiset, hartaat iiiäiity- ja
kuusikaswokset- Moista ilmaa ei ole itäh-
ty iitiesiiiitistiiii, kerrottiin meille.
(U. S.)
—— Lainitiasten kuolotanosi oli tänä
ketvänä sisättiaassa harwiiiaiiieii, kertoo
W. L. Siiheii lienee ollut syynä wiime
kesän ktiiivtiitdessa kituneet ja pinoittutieet
heinät. Niiiipä kerrotaait esitti. 2llawttdeltii,
että siellä muutamasta paremmasta talosta,
jossa ei ruo’an puute ollttt pääsyytiä, ktioli
wiime keivääiiä tielji’ikiiikytiiiuentä lam-
masta. Kymmenen, kaksitoista ja kahdeksan
oli taas aitaan tawalliiien surtiian saalis
iitelkeiii jakit talossa. Sama wiisaus ja
yhtä suuressa määrässä ktiulutt rasittaman
itinitiikin pitäjiä lääniti keski" ja itäosissa.
– Rutisas lahnan saanti. Wiiiiie kiinti
alkitpäiiviiiä sai Hollolaii pappilait torppari
Adam Mylly Wesijärivestä 14 kaarinaa
lahnoja yhdestä apajasta; (H. S.)
— Tielojii Wenäjältä Suiiriruh-
tinas Konstaiitiii "likolaje-
iaits oii nyt alttiista pyynnöstään iairal-
lisesti eroitettu ivaltioiieitwostoii presideii-
tin ja siiuriainiraliii tatrasta. Edelliseeii
ivirkaaii ati hänen sijaansa iiiittitetty sitti-
rirtihtiiias Wladiiitir j-.i jälkiiiiäiseeii stiitri-
ruhtinas Aleksei.
H. K M. Keisari ja Keisa-
r i n ii a, sttiiriruhtinas-perintöruhtiuas sekä
suuriruhtinaat "Yrjö Aleksandrowits ja
Aleksei Aleksandrowits owat toispäiiviiiiä
matkustaneet Pietarhowista Moskowiian.
Waltioneuwoston presideii-
tiksi ei olekaan nimitetty keisarin tveli
suttrirtthtiiias Wladiiiiir, ivanit keisiiriti setä
suuriruhtinas Mikael Nikolajewits, joka
tähän saakka oI olliit Kaiikasiati maaher-
rana.
ulkomaalta.
Pohjois-Aiuerikan Yhdysival-
taiti presidentin Garfieldiii teriaeydeiitila
alkaa taas sähkösanomista päättäeii hiio-
nontua.
Heliaetiii kaiteita englantilai-
sella laiwalla. Eräällä laiivalla, jakit
saapui 5llohjois-Amerikasta Liiverpoaliin on
tawattti seinentillä täytetty astia, jossa oit
ollut kellokoiieella iaaritstettiita ja dyiiaitii-
tilla ladatuitii helwetin katteita. Kun tiiitä
oit tiirkeiiiiiiin tittkittu, tiiiii oii huomattu,
että tie owat alleet oleiviiiaiisa kelloja, jotka
käywät 6 tuntia, intttta räjähtäivät sitte
hirweällä ivoiiiialla. — Nekin owat siis
jonkinlaisia perkeleellisiä jttaiiia ja taehkeitä.
Weden puutos Euroopassa. Kowa
kuuntittts, joka on useissa paikoissa Ettroo-
paa wallinntit, ott waikuttanut ivedeii puut-
teen, etenkin "Pariisissm
Ioet monessa paikassa Saksanmaalla
oivat alkaneet lättipimästä kuiiaaa, yksitt
Donaukin Tutliiigeii liiaita"
Saksalaisten siirtyminen maastansa
tämän ja wiime wuoden ktilitessa oit notis-
sut suureen itiäärääii. Yksistään wiime
toukokuun kuluessa iiittiitti 34,000 saksa-
kaista Amerikkaan ja tämän wuoden ensi-
inäisellä puoliskolla siirtyi heitä 75,0()0
henkeä Atlantin yli. Ja kun muuttaminen
on taivallisesti syksyn tullen wilkkaatnpi,
käynee tämän muoden siirtolais-luku sutt-
reiniiiaksi kuin koskaan ennen w. 1872 jäl-
keen. Mainitun luwun luullaan tulewan
paljon suuremmaksi kuin w. 1880, jolloiii
taas siirtolaisia oli koline wertaa niin pal-
jon kuin w. 1879. Lasketaan, että 12,300
miljoonan markan pääoiita katoaa Saksalta
wuosittain siirtolaisten katitta. Siinä sith-
teen ei ole siis Bisiuarckin talotidellinen
ohjelma onnistunut saamaan parannuksia
toimeen.
Sananen "Aiira”—lehdessii alleen
uuden wirsikirja-ehdoituksen
tarkastuksesta.
Tarkastusjiikson V’I. osassa, joka oli
"Aurau" 30 numerossa lausutaan iiiuuii
intiassa: "Wirressä 412 d. w. 2." (ehdoi-
tuksessa) saitataait ihmissielusta: "Tullut
olet taitaahasta" Joh. 3: 13 johdosta epäi-
letiiiite sutiresti tämän lauseen totiindesta."”
Miiiä nöyrästi kysyn: iitiksi? Eihäii itiai-
iiittii Jolj. 3: 13 laitikiian kiitiioo uudeii
wirsikirjan lauseen totuutta, sanoo iaaaii
ettei kenkään ihmisolento asttt ylös taitoait-
seti, tarkoittaen sillä: ettei kttkiian ihiitiiieti
tässä uudistuittattoitiassii tilassa (rutiini issa)
saata astua taitaaaseti, Iuiiialan astiiitoi-
hin, waan että yksin Iiimalan Poikii, joka
wapaasta tahdostani! tuli maati päälle ole-
maan ihiiiiseiiä ihmisten tähden, Hän saat-
toi astua ylös taitvaaseii tiiaan päälläkin
allessaiisa, tutkimaan Iuiiialan salatttita
neuwoja ihmisten autuudesta, Häii yksin
saattoi täysiii käsittää, miten ihminen itu-
desti syntyy wedestä ja Hengestä.
Eihäii siis initiiiittu raamatunpaikka kuitiaa
perättöiiiäksi lausetta: että ihmissielu olisi
tulltit taitamista, etenkin jos ottaa huomioon
myös sen iititä edellisessä lauseessa satiotiiaii,
uiiiiittäin: "Taiivaast’ oit stiii siikttsi.”’
Ios näiden molempain lauseiden ajatuksen
yhdistää, itiin oti siitä ivälttäiiiiittötiiäiiä
seitratikseiia, että ihmissielu ott tullut tai-
waasta, sillä raaitiattti todistaa taiwaan
Jtiiualan alapaikaksi, istuimeksi, ja
koska ihmisen sielu (henki) oit osa quialan
aittasta eläivästä Hengestä 1 Mvs. 2 iiitt-
kaaii, siis taitaitiiit Koliiieyhtcisen Jttmalan
suktia, itiin täytyy ihmissielun olla titlltit-
kin taiwaasta ihmiseen. Sillä mahdotonta
oit, että ihmisen hetiki (sielu) olisi tutinalta
tullut kuiu sieltä, missä oit Juiiiiilan asuu-
to, taiwaasta, Jumalalia. Siinotaati kyl-
lä, että uudesti syntyneen ihmisen sydän
oit Juinalan astinta, initttit ci siinä mer-
kityksessii, ettei Iuiualau istuin enää
olisikaan taitvaassa Waltaktitinau hallit-
sia saattaa asuit huivilinnoissaaii kaukana
kodostaati, iiittttii pi’iäkaupuiigissa, missä
on istitiiiieiisii, ati hänen oikia kotitisa, to-
dellinen, aitiaitieit astintansa. Mahdotaiita
oii otaksua ihmissielun lulleen esitti. heliae-
tistä, paholaisten asiitinosta, koska raamat-
tit todistaa ihmishengen aletaan lähteiiyt
Iutualasta, Jttiiialaii otiialla p tt h a l l ti k-
sella; ja satinista syystä oit mahdotoin otitk-
sua ihmissielun tulleen mailmasta, koskit
ttiiiailiiia seitiiiioiseiiaaii oit piitieydeti rtihti-
naan waltakunta. —— Elikii lienee eittiseii
päiliäii taivaiii tttlliit itsestääii! —– Mitiun
mielestäni oit tämä piiheetia oletaa liitise
uudessa ivirsikirja-ehdoituksessa yllii wiittaa-
itiaiii perusteen mukaan hyiviiikiii johdon
itiukiiisesti todelliiteit. :liiiuittäin ettii ih-
tiiissielit, ollcssaau sukua alkuperäisesti
Koliiieyhteiselle Jutualiille, oii myös kotoi-
sin Juiiialitn asunnoista taitaiiait korkeudessa,
ja sieltä, itse Iuiiialasta, tttlliit ihmiseen
Iuiiialait tahdosta ja kaikkiivaltiaiista p tt-
ha llitkse sta. Sillä eipä ihmistä luo-
ttikiian, kitteii tiiuiit liiodtit Jiiiiialan "tul-
koon" saitalla, waati Iuiiiala "tekii" ihmi-
seii ja "puhalsi hänen sieramiinsa eläwän
hengeti, ja niin ihitiiiieii tuli elättiäksi sie-
luksi." Olleii siis asit Ittiualaii hengestii,
täytyy ihmissielun olla ttillttt taiwaasta,
itiin kitumiinkin ariaelee allekirjoitettu. Mut-
ta jollei itiin liette, pyytiiisiii kysymyksen
iaaliiiseiiiiseksi arttioisalta tarkastajalta tar-
keitipaa selitystii iiiielipiteestiiäii, jos toh-
tinen toitaaa, tässä lehdessä! -Oleti otiiiit
ajatukseni jo lausunut eikä ole iiiitäiiii lisät-
täwää. Tyydyn selitykseen.
Muuteii yleeiisä pidiiii tarkastajan lauseet
hiioiiiioait otettawina, ja uudesta ivirsikirjiis-
ta oleti samaa mieltä kttiti tarkastaja:
ettii kotititeaii työ on hyttiin oiiiiisttiittit
ja siis kaikin mokattiin olisi koitettaiaii saa-
da wirsikirja-ehdoitus käytäiitööii; kutumin-
kiii kuti. tarkastajait hitoiiiaiittamilla ja keit-
ties nutiltakin toisilta tasapuolisilta ariaos-
teijoilta huomatuilla pietiillä korjauksillii ja
inuutoksilla.
Wirsikirjatarkastuksen lukia.
Mitntatiiia kohtia kansamme
oloista.
II-
Kotikaswatuksesia Sawossak)
Kansainme kaswattajia oivat kati, koulu
ja kirkko. Jokaiiieti niistä on tärkeä, mitt-
ta"k"oti on kuitenkin wississä katsannossa
kaikista tärkein, sillä kati alkaa kaswatuksen
ja waikuttaa siihen pitkin matkaa silloin-
kiti kuti kottlu tahi kirkko siihett osaa ottaa,
ja koti paitiaa piirteeiisä ihtiiisluotiteesen
itiin, että ne tuntuivat siinä kako eläiiiän
iait.
Kotikaswatits Sawossa, niiten iiittuallakin
maasamme, perustuit wakaalle kristilliselle
pahjalle, kuten pitääkiii, ja seit pää-ivaikut-
tiiuina otvat: yksinkertainen kotihartaus ja
wakaa esimerkki. Katihartaus iaivallisissa,
tiiaan-oloissa, joita tässä tarkotetaankin,
on wielä jotenkin kiitettäwä, mutta paljoii
laimenemaan päin. Kirkon kylissä, teh-
das" ja iitttissa yleiseintiiissa liikepaikoissa
seit laita lienee huonompi. Warsiiikin wii-
iiieaikaiset situret tukkiliikkeet oivat siiheit
paljon piihitit waikuttaiieet, sattioin kun
autat iiitiutoinkin pilanneet katisan oloja
!itämaissa
Tiiwallineii talonpojan kaswatus on enim-
iiiästääii muadollista, harjotuksen katitta to-
tuttamista; aineellineii e:i opetuksellinen puo-
li oii siwu-asiana. Kuii lapsi tulee luku-ikään,
ostetaaii häuelle kittiiiis kirjokantinen aapi-
neit, jonka oikeaii piioliseit kaitiiett laitaan
kiiiiitetään säikeen pituinen lanka, jonka
toisessii päässä oit jätiikseti sääriliittsta teh-
ty "kirjatikku." !Ilksin kertaisesti, tiuitta
hartaasti aletaan sitte tunnustelemaan kir-
jiiiiiiia. Eiisi-alussa täytyy jatiktiti aiwiin
työkseeii "iteniaoa" alottelian, ivaan sittem-
min, kiiii se ivähäiikiii alkaa päästä jalalle,
saa kokelas isttta kehräiiiväii iiiditi tahi joii-
kitti ttiiiiiii wieressä ja tyytyä niihiit ohja-
uksiin, iititkä siinä tilkopäästä annetaan.
Setilaiueii opetus ei suinkaan erittäiit kehitä
lapsen aistia ja jiirkeii, eikit suinkaan ole
ketjuttamaa, waati opitaan sillitkin, ainakin
"papin tarpeeksi/" kun ei pareitipaa ole.
:litskyään alkaa alla jokii pitäjäässä kierto-
kansa" ja sunnuntaikouluja kodiii apuna;
itiiittit iaääriti telidiiäii, jos opettis jätetään
peräti koulujen hiiltittin. Ias lapsi saa
ktiiiika wähän opetusta katotut, itiin oit se
parempi, kititi jos häii suorastaan asetaan
katiliiiiit, sillä silloiii pysyy kottliiii ja ko-
din itiälillä se suhde, kiiti sillä oleman pitää.
.liitii lapsi oppii koulussa jotitiii utitta, jota
ei kototta oppiiiitt, niiu kertoo hän sitä
ilolla iiiaiiheiiimilleeii ja wanhemmat otta-
ivat osita hänen ilootisa. O.liiittii kitit ei hän
mitään ole kotoiiii eitsiii oppinut, niin hän
ltitilee, ettei kotiuta siitä paljon tiedetii eikä
htiolita, mitä hän oppii, koulitssa sitä
miian kysytään, ja siten lapsi ikään kiin
ivieraaiititti kadista, tiskaaja ltiottiia waan
yksistääii kouluiin.
Wiiiiie kirjotuksessa pnhuiiiittie yksipiio-
lisuudesta, mikä ilmestyy saivolaisteti ——
olletikin kerettiliiisteii – wiiatte.uksessa ja
ulkonaisissa eliittiän taivoissa. Siiiiia ahdas-
iitielisyys oii huomattawa heidiiit kasiva-
tuksessaiisaki. Lapsiilta kielletääti taiatto-
iniit leikit ja lapselliset huwitukset, niin että
iiiideti täytyy kokea olla iaakaiset, kttii iaaii-
hat ihiitiset. Niiden pitäisi tiiaan aiua
tiikeii heiigellisiii kirjasit. Hyiaä kyllä vit, että
lapset totutetaan piettestä pitäeii kristin
oppiin, mtttta liiallisuus kyllästyttäii. Mni-
tit kirjasit, niinkun sattijii ja kertomuksia,
soitit littiset niiii kotain rakastawat, ei yleen-
sä suitiaitit. .tkaikki itititit, paitsi uskonnolli-
set kirjat, oivat syiiiiillisiä. Waattenksessa
itiyös koetaaii turhanaikaisesti riijottaa las-
ten mieltä.
Mutta seitlaiiieii liiallinen ahdasmieli-
syys ei iiititita kuu pahentaa lapsia. Heis-
sä siiiiiiiitt rakkaus ja luottamus ivatiheiii-
piiiisa ja he harjottawat ktiiitiiiiiikiii salaa
lapsellisuuksiansii ja ivoiitiiit niissä sitte
otiiin päinsä itieiuiä liiaitkiti pitkälle, kuti
ivatiheitiitiat eiwät ole ohjaamassa. Mittta
kiiti lapset oivat waan ivakaiset siliiiäin
edessä, uiin luulee moniki ivatiheiiipi niitä
hyttiiksi, witikka laitii iiseiiikiii oii aiwan
taiueii.
Eiitäs sitte kuit he ttileiaat "kortaa kor-
iaiiii tasalle,” niinkun satiotaaii. Mitä
ankarammin heitä on lapsena kastaiitetttt,
sitä wäihetuiiiiii he isompina huoliivat ivan-
heiutiiistaan, ja itiin ati mviii wanhempi
turmellut kati-onnensa liian ankaralla ja
yksipuolisella lasteii kaswatiiksella. Lapset
pelkääivät iaaiiheiitpiaaii orjallisesti itiin
-s Tämän kirjottaja tuntee parhaiteii kansan olo-
ja Sawott sydänmaissa ja tarkottaa tässä niitä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
