Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1881.
lsl:a 32.
’kieto
tillika.
l’erjitittitiitii
illaisiin-i 12 tuitti.
"ja ’kut-im !caiijitinöijstet ja I-änsj-Suomastet.
Tilattö- ja jakamapaikat:
Lehdett painopaikka, herra A. W. Jahnssaititi kirja-
kauppa, herra C. A. "aiantiliergin kauppapuoti, Liti-
nantatti sii; li sekä ööj. Rydnianin ja kumpp" lamppu-
puoti Litmankatu 1.
Tilanöhinta:
Turiin pasti" Mitissti posti-
Turussa konttarissa konttoreissa
Koka wuodelta 2 tii. 2 iii, 52 p. 2 iti. 82 p.
1,3"; wuodelta 1 iit. 1 tii. 2t; p. 1 tii. 41 p.
Leliden konilat-i ja painopaikka:
Lintiattkatu N:a 2313.
Leljdett wastannalainen toimittaja:
Maisteri O. F. Borg.
Jlntoitnksta
ii 15 penttia ensi siwulla ja 10 pennia tuitilla
siwuilla pieneltä riioilta wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Iahnssoititi kirja-
kaupassa.
9 sunnunt, Kaltninais. paita. saarnaamat:
"Tuamiakirkasso, suoni. aamusaarnan (k:lo 8):
wpastari Stettström; ruots. aamusaarn" (k:lo
11): past; apiil. Nardttiaii; suom. ehtoosaartiatt
(k:lo !323) ja rttats. ehtoosaarnan (k:lo 4):
w. pastori Liljesors.
in" Kolleliti tulee tuattiiakirkolle.
Linnankirkass a, (k:lo 9) stiotttea: jumalopin
ylioppilas Fredrikssait.
Lähetyshuotteessa Läntisellä Alleikadulla suo-
nialainen raamatunselitys k:lo 4 j.p.p. ja ruot-
salaiiteii k:la 6 j. p.p. jaka snutttintai.
Daalttttehtaalle
Paraistett ltiaiiiiattihanan saariston katitta
!ahtee
Hoyrylatwa Ahtera,
kapteeni C" 2!. Danielssan,
toistaiseksi jaka stiiiiiiintaiiia k:la 8 e. pp.
Matkitstajat, jatka litiiastawtit ittetta- ja
tulapilettiti, saawat 4004, hiitiiait aleniittksett
L Schröder.
Satt. ’j’in-, "ja 0. 8. esi-.sin 1 "iit-i; :32 ririii.
Tttrtttt Suomalatteen
Lyteoatt,
joka etisi syksystä laajennetaan kolmanella luokalla,
otetaan uusia appilaita I:selle, 11:selle ja Ill:iielle
luokalle. Sisaiinpäasötntkintoja toimitetaan taittan
elokuun 30 p:na. Opi-Jtaott pyrkiiviä, joiden tulee
olla ioahinitaatt 1) muoden ikaisia, saadaait ilmoittaa
allekirjoittaiieelle, toastit mainittuna päiwänä kella
9—ll e. pp. (oittisen seurahuoneeti ptiiirakettuul-
sessa), ja tulee heillä si’.loitt olla niukattansa täydel-
litteit nautakirja sekä todistus etinen saamastansa
opetuksestti. Sisaatipaas"ii-iaaatintittset otatit:
Ensitnaiseen litattaan:
ngwnonigsa: (!lianhan testamentin historja tiel-
jänteeti aikalauteen tLeintiera’in suuremman appikir-
jan iiittkaau); Litther’iit pieni kattisinus.
Suanieii tietoosa: Selwä sijaluku, seka kyky se-
littää luetun helpotttniaii kappaleen sisaltöii. Muota-
ja Laiiseapin alkukäsitteet.
Maaiitiedoasti: Lnonnouopillinen ittatiiitieta ly-
hyesti" Snatiien itiaatttieta.
Liiwnnlaakuosa: Litkujett l—100 kauttaniinen
päiissiilaakitssa" Tatilnlla nelja alkit-laskiit-.ipaa la-
kotiaisillti ltitottilla.
.K-.iiiuo- ja oikokirjoituksessa wälttätoa taito.
Toiseeti luokkaan:
uskonapissa: koka Watihait Testatitentin his-
toritt.
Suonien kielees-i: Litku- ja kertoiitis-hat"jailuksia.
Miiata-opista kerakkeiden pelnttetietttissaauit"iit ja tio-
itiinieti taiwiitns; taitse-oppia yleiseen latiitau ope-
tukseeti maailmassa jarjestyksessä; Harjaantutntt ai-
kakirjoitus sanelemisen miikaan.
Latittait tietoosa: Blotiistedt"iit Alkn-harjaittik-
sisttt isi litkua" Wastaawat iititata- ja lause-opin
kahdat isieitlin’iti kieliasusta, Harjoitiis kaatttatttaätt
kirjallisesti suotuesta latinaksi.
Ollaatitiedossa: .tteski-Etiwoppaan, Grslevö.iiia-
deeni’in sittu-niinan oppilirin" iittikaait.
L-itwtttilaakttosa: Luitijeu l––l000 kayttätititten.
päässiilasktissa. T-.iuliilla nelja alkit-laskittatititt ta-
wallisilltt ja kyntiiietieu-iuitrtoliityttilla.
Geonietriiau niitata-opissa: Wiitvat, ktttniat,
kolmiot, neli" ja inoni-kultttiat sela niiden ttiääri-
tykset. ;
.sioluiatiteen litattaan:
Uokottopiasa: Edellisen luokan kurssi juliuden
Testantetttiti ltistarititi kolmanteen kappaleesen.
Siit.tittcii kielossa: Ltikii- ja kertomis-harjoittik-
sia" niittoko-ovista nominien ja itterltiett taitoiittis;
lauseoppia yleiseen latitiait opetuksen waatiinassa jiir-
jestytsessa. 5;"arjaatitnnint aikakirjoitus sanelemisen
miikaan"
Ntiotsin kielessä- Ahlntau’in IlIkeiskttr-Ssisttt "ött
litkua Harjaittis käätitätuaän kirjallisesti suotuesta
ruotsiksi"
Latiitait tieteos-i: kiilatustedt’itt Alkttltarjoiiuksia
ensituaitteti iisti ja toisesta asasta 5" ltiktiii. "ilias-"
taantat muoto" ja lause-opin kohdat (sieitliti’iti kie-
liopista Harjaittts kiiaiitautäau tirjallifesti suotuesta
latinaksi.
OIiaantiedaasa: (kuraavan waltiollinen itiaati-
tieto Ersleo——:i.liadeeu’iu oppikirjan tiutkaan.
Lt-tvttttiaaiiwsa: :itrft- ia tnonickitosöta päätös-
ja korla"la-:;ktiti.
sienitietriiati innota-opissa: Edellisen luokan
kursi. §istutun-ati ja siiliett kutiin-ottiit suureitten
ntaarititktet. Turkti, eloktiisstt 1881.
Antti Hclttnder.
Ttirittt kaksilttot’kaitiett realikoulu
maatauti Snysttnm 1 pasinana kello 10 e. pp. Sa-
ttiana ptiiiiianä kella 8 e. pp, pidetään tutkinta kan-
tuun pyrkijöiden kaussa. Tiirkti, Elotttiictjti 1881.
Th. W. Erieh;
wastaan ottanut suuren walikaiman:
mia y. ni.
Httom.l
sopiwia lasia.
Oiki- ja Heikkantiköisiti
htiantaiitetaan, ettii niiitä optiikka H; Samson’ilta Tukhalmassa olen
" —! " ; ; 1! ;!
Silmalasta ja Ptnceiteztta
hienoista himotuista lasista, Wollastouiu periskopisia kiwisilmäla-
sia, kaikenlaisia tähtistimia’, mikroskoopin, stereoskopia, luppia,
lukulasia, kompassia, piirustuskaluja, podometeriti eli askel-
tenlaskioita, ilmapuntaria, läinpömittaria, kaikenlaisia koetti-
Tayttääksensä maneti toiwoinukseii tahtoa hra Samsou
olla tässä myytitälässäni elokumi 22—27 paitasiisi!
saakka niääratäkseiisä lasiit, jaka sitarille ait sapiwiii.
Ja kaska tiedetään, kuiiika wahingallista ati käyttää hitonaja ja sopi-
mattomia silinalasia, ei pitaisi laiminly’adä tilaisuutta saadaksensa hywiä ja
Kuiiniaitttksella:
J; G. Juliu;
N:o 12. Aleksanteriittari N:a 12.
8. ’l’. ja L. ll. esi-siit. 1 icet-i. l3 tiu.
Malmtstawa suomenkielinen koulit.
Jos waan riittäwä tnäärä appilaita ilitiaauttni,
ott aitounikseni ensitulewan syyslukukauden altistit
alkaa taaliiiistatoau oppijakson lyseon etisiiuäiselle
!tiakalle piirkiioiä oppilaita warten. Kelioitati siis
ivattheitivia ja holhoajia, jotkti taittoivat lapsensa tal-
laiseeti kouluun, tekemaäii ilmoituksensa siitti jako
asunnossani Kaitppiaskadun talossa N:a 18 taikka
wiinit-istaan Suanialaisen liisean huonelistassa ta-
iiiäii kuiin 30 p. Tttrku, elokuulla 1881.
J. E. Sargrett,
lyseonopettaja.
ycllekirjaittaneen yksityinen naiskoulu
" antataau jälleeit tulewan stiiiskuuii 1
p:na. Uttsia appilaita eitiitnniäisen ltiakait
alempaan eli"itialmistatvaan asastaan toai
elaktittti 17 t,iiiiwiisstt’i tiiaan kirjoittaa.
Nauny Niugboiu;
2d Wetiäjan kirkkokatti 28.
os ; " ; ;
Metieriasttatta,
priitan ruotsin tettislootttista, erit-
tain helppoihin hiittoihin myy
Ferd; Freuekell;
Sttttri "tiittaista
"askittellaja, Seinäkellajtt, Ltisi-
"5" silmiä, Pitteeneitä, Optillisia
kaluja sekä hienoja korukaluja
tattiini I, (6; Jttlitt.
:ilioksatiteriutoriu warrella.
Luujauhoja;
tötiwiiksi toalttiistetttija, ja monen wiio-
tisesta toteutuksesta parhaimmiksi titttiiet-
litja, intiydiiiitt "saalisten myllyssa.
D; V" Lattrtitt.
.sianhan iaitodett tienivoja,
]0
§liit-ikein kaikkialta meidan itiaassaittuie
kntilttn walliuksia, ettii tuaa taita mitattiin
ati pettiitiyt nimimiehen taitneet ja htiaiiosti
itumaa kaikki hänen waiwansa jti työnte-
kaiisa. Se nyt kutuminkin jo ati taatin
asia, että heitiiiituiosi an tttllitt itiiti liuotta,
että huonompaa titskitt au allitt. :iiiiitpä
ninaakin syyskylitiö tuonessa paikassa ati
peräti iuettnyt luikkaan ja siinakin, niissa
peltoset! otatit oliwat pareiittiiat, ati kititett-
kin laiho itiiit hai-taati, ettei sata iooi tulla
jatsi hyittäksi. .itetoatknlioö kyllit on pa-
remmin ntciiestitnyt, ja jos kaikki saapi kyp-
syä, itiin woidaan tiistit odottaa hattujakin
sataa, itttttta sittenkäan ei saata walitaa
sitä, ettii kittiliii totiasi oit tulemassa. tiar-
jti on kaikkialla iaaheititettäivä, ja kuti kaikki
myywät, itiin tawara tietysti menee pal-
ktthiittaait. Niiiipa nyt ja kuulitu, että
lehtitiä an saatu 30 tiiarkalla ja pariisitt-
piakin kahdclla täntäit merralla. "Lihasta
siis ei kartti stittria sutittttia leiwän astaoti,
totitiu olisi tarwis, etta alisi jakit lahde,
mista saisi lisiä ammentaa. Tt-isin saito-
eii: saästöihin olisi ttirtvaaniiiteit. !liittiin
missä naatat oivat? Useitiipien täytyy tatis-
tata: tie itteitiiaät kädestä stttihttn. Kttit
ali, niinctettiiit herroiksi jti ajateltiin: kiil-
lahati käskisi tulewaista aikaa muistella,
Olkaaii littaitiisella iitiiiviillii itse murheensa,
tktitaipitadt"t kyllä Sttaitiessti aiua wähän
tierasta kalttaat säiistäioäisyytta ittiiisttttta-
massa, tiitttta kuittina ati, kitittka pittii sekä
tie ettii iiiideti opetukset tiithotetaait. Nyt
hitaita tiittasi taas oit muistutuksiaan teke-
iiiässä ja hittoin iärkeätä alisi, cttä seit
itettioat kerrankin otettaisiin onkeen ja tar-
keniutta punnittaisiin. Ehka lukijamme siias-
tnwat iiieidäiikitt kanssatuttte iiaitä asiaita
wähäksi alttiit itiietiskelemään.
Monta kerttta kuulee saartiattawaii saas:
ttiioäisyyttä ja kaikkia tahan kehoitetaan,
iittitta paljas satirita ei sititriti anta, ellei
keksitti käytöllisiä keittojti tämän edistämi-
seksi. Moiiialla ati naitiikiit koitettu, usein
sangen hyiytillä ttieitestyksella. 5iaraiinpia
näistä otatit hywin järjestetyt saästöpankit.
Kanpungissa iiätitat ja owat aitattit ttiioat-
lisia, tiuitta harivassa niitä oit iiiaasettra-
kunnissa, jatta tarwis ati, etta itäideit tär-
keyttä yhä otetatti! puheeksi. Niitäpa me-
kiii nyt etisiksi iiittisttttanime. — Köyha
poika titi tyttö, jakti tpttateusa ati patioel-
itti, saapi wuoden laptilla palkkansa ja saat-
taa iitit ptiiiita iiitttitaitttiit markan tal-
teen, Ne pattitauti ttrkttit pohjalle ja sati-"
mittailit siella, kunnes esimeikiksi taukkii-
ryssa tttlec ja tupee leioitteleinaäii tania-
raitaitsa. Näita nyt kylla ei tarwittaisi,
tittttta ite kiniiniinkin halkaisemat silmiä ja
stiinani pyynti; aikaa iaaiktittaa tahtoon.
Ei tiiuitta –— auaistaan litsin ja talteen
painitit ttiarkat siepataan esille. Taikkapa
itieiinaäii kaupunkiin tiistit! tiutaksi taikka
intiat! piiajan kauppapuotiin joita
Jitntala paratkaan !titityy jakti nurkassa ——
ja satistöt ioaihetetaati kiiltaioiin kttitppa-
tattiaroiliin. Jtt saarittapa wielä liitottom-
ttiittkitt kanda. Ttiiitttttpa tiia ivarsin uttih-
kealta, kitti herra kulkee sikari tai papurossi
situssa. Miksika altaisiin huonommat? Ei
ttttttita kttitt petiitit likooit ja papurossi stin-
liiiii, toiset taskinta. Jti entäs jos otettai-
siiit tiikkaset! "knraasia", ttiiit ettii tnntnisi
ala tulilian herramaiselta; Pikkit nattkatts
kah se teki lintaita! Toinen — japti
ttilee laululintu. Kolnms — nyt tämmöi-
itett herra ja kehitti, ett’ ei pelkäii keisaria-
kaan, ivaan astuit leweästi ja haittia kädet
taskussa kaupungin katuloilla. Tattuinus
tulee lisää. ToiselIa kertati lisätääu ryyp-
pyjen määrä ja heikkarin lystiä pidetään.
Saattaa kyllä se harmi tapahtita, että he-
rätääit kaka ilasta paliisieii kasissa ja asa
tulewan wuoden palkasta menee sakkojen
iiiaksiittn. Mutta wäliät siitä — toisella
kertaa allaan ihan yhtäläisct. Tuaniinai-
tten herrastaja menee sitte tietysti itaitni-
siin ja nyt ptiuhataaii aniaa torppaa, tiitttta
kun ati Matti taskussa, itiin täytyy ottaa
kaikki melaksi, itiin ettei ole tiiuitta omaa
kuin yhä karttuipa lapsijoukko. Tulee sitte
huotia wiiosi, jaillaiit wilja on kallis; sil-
lain ei ittitttta kitiit "itkit ikkiiiitillti, ivali-
tus weräjän stutlla”, "sitassa stturtisjati-
hat, teipä männyssa mäellä".
Ttia ityt oli yksi esimerkki! Niita woitai-
siiit tuoda esiin lukemattomin titääriit. Mut-
ta atakstikaanttiie, ettii tuo aititetan perheen-
isä alisi nuoruudesta asti tottunut tvie-
tttään ioahät säästöitsä pankkiin, jossa ne
olisiwat olleet hywässä tallessa ja kantaneet
karkaakin ja kttittikirja arktiii pohjassa ap-
piitut ajattelemaan tulewiakin paitata ja
tiinteiitaan sitä ilaa, jakti seuraa sitä tuii-
netta, että aitieelliitett toittteenttilo ott pää-
semäisiillääu wakawalle kaitnalle. Eipä hän
silloiii panisi otsaitsa hiessa atisaittua ta-
waraansa karitjett astaan eikit miinaan ja
alueesen ja olisi kutiuninkin manta wertaa
aititellisetiipi kttiti tiia ilkiö, jaka pöhnäpäis-
saäii isastelee ja sitten taintuu pohmelo
päässii, rahtit kranwarin taskussa. Ia
muistaminen ott, että siiästiiinisen halit
mastit silloiii heräjaä, ttin jatakiit oit sääs-
tettäwää. Eikii ttitttttaitia markka arkuit
pohjassa ole wielä iitikaän saasta, sillä ne
litiitiiti piaii warisewat sarinista, jos ne
owat saatattiissa. Mutta wicpas tie pank-
kiin, niin niita ei kaikkein turhain tarpei-
den tiihdeit liiikuteta, ja kuu tilaisuutta on
pauna kitkin likenewä markka edcllisteit jat-
koksi, iiiin kartttitipa tästä eniten piikaa
jaiinnoinenkin pää-attta ja kitti wuosittain
kaswaneet karat lisätiiäit pää-amaan, niin
tita alkaa ttintiitatisti lisiiäiityä. Sapisipa
liftiksi palkat! aittajaiti tehdä palkitti otta-
jain kaitssa sellainen sotainto, että yksiosa
palkasta aitta painiaan säästöpankkiin, niin
alisi parempi taktitt, ettii useampi rupeisi
tätä laitostit hywäksensä käyttäinaäii" Tu-
lee sitte se tiikit, jollain naimisliitto teh-
dään" Siillainpa sekii miehelta että naisella
ati pietti patioitta tallclla, janka nojaan sa-
pii tiitsi perhe-elätitii pcrtisttiti. Iaska sit-
ten sattutikiii joskus aleittaan köyhä tiittasi,
ei tarwitse karjaansa polkuhintaan iiiyydä
leiwän astoksi eika toisieit awella armopa-
loja kcrjäta. Iti paitsi säästettyä rahaa
oit wielä taiittitkiit aarre löydettti —— tat-
tttintis säästäwäisyyteeti ja kohtuuteen.
Tiitttii aioit ati tuhansien markkojen aripoi-
itett ja sitä ati waikea koskaan saatauttaa,
ellei sitä nuoruudessaan ale appiittit.
Mutta kaikki liiitaät laitokset tarwitsewat
jonkun, jaka niita taitttella ja itialtilla hoi-
taa ja etenkin niidet toituct waatiwat sitä
wälttaittatt"attiästi peielityäksetisii ja litatta-
iiiitsta iaaittaaksettsa. Tatta ktillä an, että
siwistyksen kaitta, ikäiaä kyllä, .Lausisno-
messit on sellainen. ettii iiitta oit hartaas-
sa, jatka yhteisen liittoan eduksi aikaansa ja
woitiiiaitstt alttiiksi paneivat, iittitta aithtiit
ktiitttttiitkitt useanunissa kunnissa jakti mies,
jakti taisteitkitt parasta ajattelee, ja woihan
papistoksi! iata asiaa aittanansa pitää. Ke-
lioitatttttte sentiihden kaikkui asian ymiitar-
taivaisia ja harrastamia ryhtyntiian tehok-
kaisint taimiin siiästapaukkieit perustatuista
warten, joidenka tarpeellisuus titit olletikin
pitäisi silittiin astuman, ktiit kiialta totiasi
ati kasissa.
—
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
