Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1881.
17:0 35.
4II
’kietoja 7111-1111 !caitjmngjsin ja !15,1181- 811011168111.
li 4.
korjautettiin
Sis 8111111112 junii.
Tilaaö- ja jakamapaikat:
Lehdeii painopaikka, herra A. W. Jahnssoniit kirja-
kauppa, herra C. A. Rönnbergiit kauppapuoti, Liii
nankatu 36 k; sekä sdj. Rydinanin ja kumpp. lamppu-
puoti Linnaiikatu 1
Tilaiiöhiitta:
Turiin posti; Muissa posti-
Tiirussa konttorissa konttoreissa
Koko wuodelta 2 iit 2 in. 52 p. 2 m. 82 p.
I/2 wuodelta 1 111.1 iii. 26 p. 1 in. 41 p.
Lehden konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 2313.
Leliden wasta-taalainen toimittaja:
Maisteri O. F. Borg.
Ilnioitiiksia
ii 15 penniä ensi siwulla ja 10 penniä muilla
siwuilla pieneltä riiviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
kaupassa.
12 sunnunt. Kolniiiiais. päiw. saarnaamat:
Tuoiniokirkossa, siioitt. aamusaarnan (k:lo 8)
ja ruots" aaiiiusaarn. (k:lo 11): w.pastori Mi-
tander; suom. ehtoosaarnan (k:lo 143) ja ruots.
ehtoosaarnan (k:lo 4): w.pastori Liljefors"
in Kollehti tulee täkäläiselle kuuromykkäkoululle.
L i n 11 a n k i nk o ss a, (k:lo 9) suonten: liiinansaarn
Udelins.
Lähetyshuoneessa Läntisellä Allekadulla suo-
tnataiiieii raamatunselitys k:lo 4 j.p.p. ja ruot-
salainen k:io 6 j p p. joka suiniimtai.
Walmistawa siivinen-
kielinen koitiu
alkaa toiniensa tämän Syyskmm 15 1;.
Oppilaita wastaanotetaaii yhä edelleeii
mainittuun päimään asti; Litemmin wast-
edes. J. E. Sargreii.
Asimto: .ikatippiaskatii 18.
in Tietyiniittöiiiällä taivalla on täkäläises-
tä pakkihuoneesta hiiiviitiiyt pienoinen
paketti, fisältäivä lehtikultaa ja merkitti; 11’. 8. 7267.
Ken sett oit talteen ottanut, tuokoon hetimmiten
takaisiit saintaii paikkaan
Kahdeksas YIeiiieii SuonienNkaan-
wiljelyskokons annssa 1881.
(Iatk. n:o 34.)
Keskustelu perjantaina Elok. 26 p. k:lo
9–1! e. ii. p.
Sytistä että moni kokouksen jäsenistä,
marsinkin riiotsalnisia, oli lähtenthiistia-
laait, lykättiiii keskustelu edellisestä kokouk-
sesta! jääneestä kysyntyksestä seuraamaksi
piinviiksi, ja seit sijaan otettiiit keskustelta-
inaksi iniides kysymys, joka kuului näin:
"Mitkä peri-aatteet owat seiirnttainat
suomalaisten hewoslajien parantamisessa
ulkomaisten rotujen knnttn?”
Tiiinän kysymyksen esitteli inaisteii Ediii.
Dunckei, jokit himmautti siitä, ettämeidän
snoiiialaisella heinosella on iniiutaiitin omai-
suuksia, jotka owat jollain lailla poistetta-
ivat. Se ott, uitet, inähäinen ja tiletti ja
sillä oit iitatala säky; myös on sillä liika
pitkä selkii. Seiitähden oit meidän heiniis-
rotiiiiiiiie sekoitettuina seiitiiioiseit rodiiit
kanssa, jolla ei ole näitä omaisuuksia, niut-
ta jolla myös oit iiteidäii hewoslajiiiiiite
hyinät omaisuudet: kestiiiväisyys ja triisit)-
wäisyys. Esiteliijiin mielestä täyttää eng-
laittilaineit Norsolk’in rotu nämä maati-
iitukset parhaiten; sentähden oii meidän he-
woseiiiiiie seit kanssa sekoittaiiiiiten. Todis-
tuksena Norfolk’iit rodiiit hyinyydestä on
myös se seikka, että tässä kokouksessa on
20 prosenttia :linrfolk’in heinosia tulliit
palkituksi ja aiitoastaaii 10 pros. kotimais’-
ta rotua"
.sireinit Wrangel :ituotsista pyysi nyt
saitaitioitoroa ja lausui pitkässä iiiiellyttä-
wässä puheessa inielipiteensä asiasta. Itii;
maiseit heinosen piti piilinja wähän sopi-
matta meille; wenäläisiä hewosta ei ole
wielä koetettti sekoitushewosenn, mutta
ei hän luullut sitä siihen oikeiit sopi-
maksi. Norjnlainen heinonen oit huivin
eteinä, mutta sillä oit sitiireksi osaksi
samat puutteet, kuin meidäit siioitta-
laisella heitiosellaiiiiiie. Niinkuiit kysymyksen
esittelisit, piti myös hiinkin Norfolkilaiiscn lie-
wosen sopiiniiupana meille sekoitushewoseksi,
ja piti sen liian aikaisena jo riiinetn hyl-
kääniääit tätä sekoitiistn Sillä lausui pti-
huja ettei hän ole huomaimut mitään pe-
riaatteita palkiittotuoinatcilla nykyises sä ko-
kouksessa, jonka jälkeen lii palkintojaan ja-
keliinat, jn hänen mielestä owat heinosten
urotyöt luettawa heille ansiona palkintojen
jakelemisessa niiiös inaaniniljelyskokouksissa,
jos myös iilkonäkökin on huomiota aitsait-
seiva. .iireiivi piti hyniin tärkeäiiä, ett’ei
muut heinoset kuin ne, jotka edellisissä kil-
pit-ajoissa owat näyttäiteet woimansa juostit
wissiit matkan iiiäärätyllä aja’lla, woisi tul-
simri warasto
5; 8211i tieniityt
kIIJ lIUllII’llII
C. A. Strömb erg’illä.
N:o 8. Linnank’atu N:o 8.
la kysymykseen palkintojen jakelemisessa
titaaniniljelyskokoiiksessa. Puhuja katsoi
myös taipeelliseksi, että nuoria hyiniä l)e-
ivosia palkitaan wuosittain.
Herrn Fnliritius sanoi, että moni on se-
kuitusta wastaan sentähden että Norfolkiii
heinoset omat liika suuret meidän oloilleiiuite.
Kreiwi Wrnngel sattoi, ettei hänkääii
ollut ehdoitelliit äkkiitäistä niitiitosta. Hän
piti wälttäiuättömäitä, että kilpa-ajot etu-
päässä ylläpidetään, ettii hänen ehdoitta-
" iitansa muotineii palkintojen jako asetetaan
järjestetylle katttialle ja ettii lewitetiiän hyö-
dyllisiä tietoja heinosen hoidosta,
Mnisteri Duncker selitti, että niitä tuli
periaatteisiin palkintojen jakelemisessa he-
wosille tässä kokouksessa, itiin oli palkinto-
tuomarien eiieiuniistölla ollut se mielipide
ettii katsottaisiin ainoastaan ulkomuotoa,
josta kuitettkiit sittemmin liioinuttiiit.
Päätettiin, ettii keskustelu
olisitpastauksennkysyntykseeii.
Kahdeksas kysymys
"Eiköhäii pappilain iitetsät niinkuin kriiti-
nun puustelleinki tilisi säännöllisesti jaet-
tamat ja tehtäwät yleisen tarkastuksen alai-
siksi, itiin että ne kunnissa woisiwat olla
järjestetyn talouden esikuivana?
Kysyiityksen esittelijä herra Salliiien ei
ollut itse läsitä, joiika tähden kokouksen sih-
teeri, inaisteri :liitiiiiliäck, litki julki edellisen
aittaiiiait lausiiiittoii asiassa. Siinä hiio-
inantettiin munii innassa, että waltion
iiietsissii jo on sniireksi osaa järjestetty
ittetsänhoito. .iiasken poltti; suuremmassa
määrässä on paistettawa, sillä siitä tär-
ineltyivät tietysti iuetsät. Wuodesta 1863
alkaen on meidän maassamme 71;; inetsää
jiirjestettii. !iiksityistenkin uietsiii milj elliiäit
jo paremmin ja paljo kuusen ja inänityii
sieineitiä oit wiime aikoina ruwettu tuo-
maan maahamme. Esittelijä katsoi tarpeel-
liseksi, ettii pappilaiit inetsät joiitiiwnt pitreiit-
iiinlle katimille, eikä siitä kusniniiuksiinkaan
katsoen olisi suurta haittaa. Ruotsissa oit
jo asian laita niin.
Hra Björknian (utuotsista), saitoi että
pnppilaiii iiietsät Ruotsissa järjestettiiit sn-
iiialln lailla ja santaan aikaatt kuin iitui-
deii puustellein meisät, mutta ettii juuri
itiideti suhteen oli ensin alussa ollut inns-
tus kustannuksista, joka wastus sittemmin
poistettiin wanhain puitten tityymisellä,
josta waroja saatiin.
Kysymykseeit wastattiin inyöntiimällä,
sitte kun wielä iitiiutniiiat toiset puhujat
olimat puolustaneet sitä.
.kiesit-sieli! 5:iiä kokouspäiwänä.
Ensin pitkitettiin keskusteltta toisesta ky-
syinykses tii (kitisit :tiuran wiiiiieistä iitiiiie-
toas, jossa prosessori :liittliorst Nuotsista
selitti asian laitaa siinä maassa ja puo-
lusti kyliiiiteijereiii perustautista.
"ssiuheenjohtaja kreiwi Creutz huomautti
siitä, ettii iiteidiiit itiaassaiiiiite jo oii ole-
massa 22 semmoista iiteijeriii, joille ivaltio
on antaitiit apua "tiirosessori Segelcke
.Taitskasta ja hra Niilo (siroteiiseit puo-
iiistiwat molemmat talonpo-kauteijereitä,
iniiiiieiiiaiiiittii eteiikiii Itä-Suomessa.
Sen jälkeen pyysiinät useat puhujat sa-
naiitouoroa, puolustaen iiiiiutaiitat kyläntei-
jereitt, toiset taas talonpoikameijerein pe-
rustatuista, ja kokous yhtyi siihen, että pi-
dettäisiin keskustelu wastauksenn kysymyk-
seen.
Wielä olisi ollut wiisi kysyiiiystä keskus-
teltainaiia, tiiutta itiihin iiiäärätty aika oli jo
ohitse mennyt ja esittelijät jättiioät kirjalli-
sen lansuiiitoit kokouksen sihteerille.
Sen jälkeen päätettiiit, että seiirnninn
yleinen Suoiuen ninnitiviljelyskokous pidet-
täisiin Wiipurissa kiindeit iniiodett perästä
(in. 1887).
Puheenjohtnja kiitti sitte kaikkia itiitä,
jotka oliwat edistäneet tämän ivanitioilje-
lyskokoiiksen iitenestymisiä ja sanoi kaikille
jäähywäiset. Lääninagronoiiii hra Fors-
lierg lausui kiitokset puheenjohtajalle, ko-
kouksen toimikunnalle ja .Turuii kaupnn-
gille ja professori Arrhenius teki saiiiait
Ruotsalaisteii ja Tanskalnistcn puolesta,
Kokouksen näyttelyssä oit joka päiwä
käynyt hywin paljon iväkeä; yhteensä knik-
kiini kiinteiin päiwänä pnri kyiiiiiieittä tu-
hatta heiikeä. Eiiiiett kuin tultiin itse piiii-
rakeiiitiikseen, oli molemmin pnoliit tietä
iiäyttely iiietsähoidott tuotteista, joista erit-
täitt weti huomiota puoleensa katsaus muu-
tatitaiit hawuniden kaswamisesta sieiite-
nestä sankka aina seitseiitäiiteeii wuoteen,
jonka Daalintehdas oli näytteelle toimitta-
itut. Kotiteollisuuden tuotteista inaiititta-
kooii wielä ööcrmait Reitfors’in katiitiit ki-
wikalut. Melkeiu kaikki näyttelylle tuodut
heinoset ja natitaeläiiiiet olimat todellakin
kauniit ulkonäöltään. Hewosin oli paljon
sekä ulkomaalaista ettii suomalaista ja se-
karotua. Eräs talonnojan heinonen weti
huomiota puoleensa tutkitit harjansa tähdeit,
manit se ei saaitiit mitään palkintoa. :linu-
taeliiiiiiet oliinnt parhaasta päästä ulko-
maista rotua. .iitt-"Jivitarhaittuotteiden itiiiit-
tely oli erittäiit soman näköineii. Yleensä,
sen kaikki ulkomaalaisetkin iityönsiwät, oli
tämä kahdeksas Suomen :1)iaanmiljelysko:
kons kaikin puolin crinoiitnisesti hywin on-
iiisttiiiut.
Kotimaalta.
Gregorius Giimiiierus.
.ikoinit kuolema oii taas tehnyt tuhojansa
ja tiioiteii tupiin teiiiiitaiiiiiit erääii iiiaaiit-
me jaloimmista niiehiniä. Hom. oikeuden-
iietiinos Turun huivioikeudessa (sireijoriiis
(iiiimnierus kttoli, nijet, äkkiä Hanko
tiietiieii kylpylaitoksessa wiime perjantaina
Elokuuii 26:1111 Waiitaja oli syntynyt
Wiitasanren pitäjässä 1824, suoritti yli-
oppilastutkinnon 1840, iuomarintntkinnon
1847, tuli auskultantiksi "liinasiin hoinioi-
ketidessit 1848, iiniratuomnriksi 1851, hoiti
sitte tiiontarinwirkaa, kunnes pääsi assesso-
riksi "Turun howioikeudessa 1869, jossa
yleni hoiiiioikeudeit-iteiiinokseksi 1874. :liuo-
riiiiteitsa ijäit oltuaan suonien ptihiiinait kan-
sait keskuudessa oli hän oppinut innamiue
kieltä taitawasti käyttäiiiääit ja oli imenyt
rnkknuttit tähän kieleen ja tähän kansaan.
Seiipätähdeii hän olikiit noita harmoja
lakiiniehiä, jotka kansallista uudistusta
!sairastiimit ja suomalaisuuden lippua
kaimatiimat. Useiit hän täälläkiit as-
ttii eitsiiiiäiseeit ritoiin, kun suomalaisuu-
den asia oli asettawa eikä hän milloinkaan
ajatuksiansa salassa pitänyt. Niinpä siio-
iiialaineii teaatteri ja suomalaiset koulut
hänelle aina oliinat mieli lapsia. .sinit
Turun suomalainen koulu oli perustettaina,
paiti häit niiiieitsä siihen kutsuiitukseen, jol-
la tämän kouluii ystäwät oliwat kokoon
snataiiiat ja hän walittiin sittemmin kon-
luit johtokuntaaii sekä kouluneuwostoon,
jonka puheenjohtajaksi hän tuli" Häit kuu-
liii myskin niiden joukkoon,jotka, pyysiinät
lupan Tiirun siioiualaiseit seuran perusta-
miseen. Suomalnisuus menetti siis hänen
kuolemansa kautta sangen kalliiit ystäwäii,
joka olisi woiiiitt wielä paljon hymää sille
tehdä, koska hän myöskin lnkimiehenä oli
hyinäit utuineen saawuttanut ja hienon kiit)-
töksensä ynnä rehelliseit mielenlaatunsa katit-
ta woittanut kaikkien suosioit. Kuinpi,ianieii
kunnioitusta todistaa sektit seikka, että nä-
mät ioalitsiinnt hänen edustajaksensa ensi:
mäiseeii kirkollis-kokoukseeit 1876" Hallitus
taas osoitti luotamustansa häneeit kutsii-
iiialla häntä jäseneksi siihen komiteaan, jon-
ka halliissa oli uudeit rangaistuslain ehdo-
titkseit tekeiitineii, joka jo wuosi sitteii wnl
iuisttiikin. Yleensä lutiltiin, että hän ker-
rait, jos hänelle ikää olisi sallittu, olisi se-
naatin jäsetteksi kutsuttu, jossa hänen wai-
kutiikseitsa olisi woinut olla mitä tärkeintä
laatua. Mutta hoinioikeudessnkin olisi hä-
iiellii ollut tärkeä tehtäwä, koska ite, jotka
suomeit kielen edistymistä oikeustoissa
walwowat, oipnt tässä itiiit peräti hariva-
lukuiset. Kuolema on kerrassaan tyhjähksi
tehnyt kaikki toiweet. Monilukuiset ystäwät
ja rakastettu isäninna seisoivat kaipaainiita
hänen haudallaiisa. Lewätkoön hän rau-
hassa jalon työnsa tehtyääit synnyinmaansa
powessa, johon hän wiime keskiwiikkona
kaikess11 hiljaisuudessa — niin näyttää ol-
leen nuutisten niääräys —— laskettiin.
—— Hiippakunnaii sanoiiiia. Turun).
Waltuntettu: Kokkolan kirkkoherra, läänitt-
roivasti T. B. W e g e l i u s Wöyrin kirk-
koherraksi. —– M ä ä r ä t y t: Kruunupyyn
kirkkoherra, romasti F B. Sniidelin
in. t. lääninroivastiksi Kokkolnn rotuasti-
kitntaan, w. t. kappalainen Wöyrillä G.
Durchiitan iv. t. kirkkoherraksi Kok-
kolaan, wirka" ja arinoiniiodeiisaarnnaja
"pohjan kirkkoherrankunnassa 8"; N iiinito
w. t kirkkoherraksi Multialle ja iv t. kiikko-
herrn siellä" "1. )1 a 11 k l e" r wirka" ja nruio-
wuodensaariiaajaksi Pohjaan. —— W 11 nli-
saaritat: .iieurun kirkkoherraivirknnit elidoi-
tetuille oivat inäärätyt pideitäwiksi syyskuun
25 ja lokakiiiiit 2 sekä 9 p. ja Huitiistutt
pitäjänapulaisen wirkaan hakijalle syysk. 18
p. Amonaisiksijulistetut:
.sinkkolan kirkkoherraitwirka ja Niirpiön kap-
palaismirka (katso keis. käskykirj. 2½17)
sekä hakijaiti puutteessa Paattisten kappa-
laisinirka haettamiksi 91) p. kiil. Elok. 28
päiwästä.
Tntkinnoii wakiiiaiseit !vii-nii saa-
misoikeutta warten suoritti wiime titaa-
nantain-.i w. t. kirkkoherra ?! 11 sheliit
N y s tr öm, jonka tieto ja taito kiitoksella
hyw iksyttiin.
—— 8: nen Yleisen Suoinen maanwilje-
lyskokonkscn palkintomitalin etupuolella
näkyy teollisuus pitäen inaseininassa kädes-
sääii wiljalyhdettä, oikeassa siimitettyä sau-
waa. Mitalin reimassa oit luettamatta:
"i’11I:sas Ylein" Siioiiieii "titaaniniljelns-
kokou-3." "i’III:de Aliiiänita Finska
Laiidtliruksmötet" Mitalin takasiivulla ott:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
