Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
"För iusigt och idoghet."
"Taidosta ja ahkeruudesta."
wiljatähkäiu yinpäröimänä. Sekä kulta-,
hopea- että pronssimitalilla on satua muoto.
Sen on tehnyt hra C. Jaljtt Riiotsissa.
Llskeiseti maanwiljelystokonksett
näyttelyissä Kupittaalla käwi yleeusä yli
20,000 hengeti. Wiinte sunnuutaina, jol-
loiit sitine pääsi 5() p:llä, käwi siellä lähes
5,000 henkeä; kaiketi olisi käynyt eitetti-
ttiänkiii, jos ei olisi iltapuolella ruwentiut
sataittaan. Luiiltawa ott, että sateitten
ilma esti pitkiti itäyttely-aikaakin ehkä monta
käwiiiä sieltij.
Tntewa yleinen Suomen inaan-
wiljelyskokotts päätettiitt pitää Wiipurissa
6 wuoden päästä.
–— Waltiopäiwäniiehiksi talonpoilasää-
tyyn ott walittu: Ruoweden t. k. puolesta
talokas K. Pyynystttäki Kurun kappelista,
Sortamalan t. k. puolesta maakauppias
T. Rahikaiuen, Halikoii t. k. puolesta ta-
lakas Pellonpää Perttelistä, Maskun t. k.
puolesta ent. waltiopäiwämies K. Wärri
Pöytyältä, Alawuuden t. k. puolesta maan-
wiljeliä E. Lagerstedt Lapualta, Iitin t,
k. pitolesta maakauppias E. Tensikkala,
Toruiou t. k puolesta talolliuen J. Hoik-
ka roivaniettteltä ja Heinolan t. k. puolesta
talolliueti .lkaksolti Hartolasta.
—Porivarissäätyyit ou walittu: Lappeeu-
ranuan kaupungin editstajaksi kansakouluii-
opettaja Pelkoneti, Heinolan kaupungin
edustajaksi kattppias M. Hallberg Helsiu
gistä.
— Kaiisakoiiluntarkastajanwii-kaa täs-
sä kaupungissa hoitaa wakitiaisen wiran-
hoitajan ulkoiitailla ollessa ttiaisteri A.
Nylauder.
– Täkäläiseeit suomalaiseen lyseoott
on kirjoitettu yhteensä 31 oppilasta, joista
28 ensimäiselle ja 3 toiselle luokalle.
—— Täläläisen lastentarhan opettajaksi
on otettu opettajatar neiti L. Wulff.
Sauomnlehtioikeuksia. —Painoasiain
ylihallitus ott 19 p:uä tätä kutita aittattut
filosofiantohtorille F. Polsnille, kirkoherralle
A. J. Frosterukselle ja kappalaiselle H E
Wegeliiikselle luwan, ensitiiainitnlle Mikkelin
kaupungissa antaa ulos aikakautista paino-
tuotetta nimellä "Pellernto, saitotnia Sai-
inaan rannoilta", kirkkoherra Frosterukselle
Ouluu kaupungissa autaa ulos aikakaus-
lehteä iiitnellä "Kirkolliuen Kansan Lehti",
ja kapt,ialaiselle Wegeliukselle Raitman kati-
pitugissa autaa ulos sanomalehti iiimellä
"Raumau Lehti".
— Salon kauppalasta syyskuttu 30 p.
Waltiopäiwämieheksi tulewille waltiopäiwille
walittiin täällä tämän kuun 27 p. tilalli-
neu Kustaa Pelloupää Perttelistä. Lähim-
itiät äänissä olitpat kestitie-wari ja rusthol-
lari Holmeti Halikosta ja Kekoiii Ströin-
masta.
Jlmat owat taas pitkällisten sateitten
perästä muuttuneet kauitiiksi, koska tänääti
on jo ollut satamatta. Kyllä se jo ou tar-
peessaki, koska Salossa jo on ropakkoa
enemmän, kun omaksi tarpeeksi, toisinaan
on itiarkkiuoitaki pidetty wäheminällä ropa-
kolla.
Maamies on jo tyytywäisettipi pouta-il-
tuaau, kuu sateesen; koska toisilla wielä ou
syyskylmiit tekeniättä. Kewät tou’ot tar-
witsewat poutaa walmistaaksensa.
Rukiista sauotaan tulewan tänä wuo-
teua näillä tieuoilla hywä sato, ja koska
pellot owat olleet tawalliseu kaittiiit, niin
ei ole siis näillä seuduilla nälkäwuoden
pelkoa, mikä olisikin hywä, kuu siihen ei
ole usein totuttu, sillä nälkäwiiosiuaki syö-
tiin täällä puhdasta leipää.
Tämä paikkakunta onkiu mitä wiljatvitu-
pia paikkoja Suomessa, sitä todistawat ne
moitet tuhannet tynnyrit miljaa ttiitä tätii-
möisestä pienestä kauppalasta wuosittain
miedään ulkomaille ja oman maan muihin
osiin. Mutta täällä ja erittäitiki Uskelan
pitäjässäu pannaanki parhaat työwoitnat
maanwiljelykseeu, sillä täällä ei ole suuria
tukki" ja halkonietsiä, joista rahaa saatai-
siin; waati sen täytyy tulla pellosta ja tar-
hasta. Täällä tehdään myös ahkerasti
työtä, eikä ole wielä pääsuyt suureen wal-
taan tuo tutinettu herrastauti, kuti uto-
nessa mitussa pitäjässä tahtoo ryöstää
etenki talollisteu ja rusthollieu pojat pois
kyntöaurasta, waati owat he seuranneet
esi-isäinsä jälkiä ja järkähtätuättä pysyneet
kiini maanwiljelyksessä, joka onkin luotet-
tawin elatuskeino maassamme. Kyllä mei-
dän pellot ja suot kaswaawat, jos maau
yintnärräiiime ja tahdotiime niitä oikein
wiljellä ja raiwata. Heiniä tuli
tänä wuotena wähän, mutta saatiin jotenki
.———-.
hywään korjuun ja ehkäpä suwitou’ot lisää-
wät karjati rehua, koska owat melkoisesti
parantuneet sadeaikana.
Kauppalamme asiapaperit owat taas
toiittieaikoina olleet selitettätvitiä täällä,
ttiiitta ehkä jo oivat taas sisälleki menneet,
ehkäpä wiimeisen kerran, sillä nyt ollaaii
jo hytvässä toiwossa että asia pian päättyy.
Kansakoiilu Uskelassa awataatt taas tti-
lewan syyskuttu 12 p., jolloin (kuulutuksen
mukaan) waaditaan kaikkia oppilaita, jotka
ltikttwttoteua aikomat kouluiitt tulla, itse-
ätisä iltnottaiiiaati, sillä ittititssa tapauksessa
ei tiiitä jälestäpäiu wastaanoteta. Sa-
ittana päiwänä ott myöskin johtoktiituatt
kokous, jossa tulee tutkittamaksi Kouluyli-
hallittiksen antamat oppikurssit kansakoti-
liiille ja päätettäwäksi uiideti johdostti wuo-
titien työjärjestys ja oppiiuäärä koulussa
y. tii. Joktt.
—— Nöyrä kysymys; Niiltä henkilöiltä,
joihin asia koskee, pyydämme nöyrästi tä-
män katitta tietoa, että ininkälaisen säännöii
taikka asetitksen niitkaatt meidän kunnassam-
me oti täiiä iviiottna henkikirjoitus toimi-
tettit, kun aiwan odottamatta on niitä heti-
kilöitä sakon alaiseksi julistettu, jotka omat
itse läsnä olleet henkikirjoituksessa, satuoitt
myös niitäkiu, jotka owat puolestattsa pan-
neet waltnuskirjalla warustettin asiatuie-
heti? Emme sitä ihmettele, jos on poissa-
olijoita sakotettu, jota asetuskin tvaatiiiee.
S:t Kaarinasta elokuut! 28 p:tiä 1881
Useat köyhät kysyjät.
Kaiinis lahja. Kaupp. W. Klot-
sc h koff, "pelsiugistä, on Turun waiwais-
huoueelle lahjoittanut niaanwiljelyskokoiik-
sessa uäytteillä olleet tawaransa, tynnöriu
ohria ja 46 leiwiskää eri jauholajia.
(S. T
Nyland" niittisen iiiideti
lehden näytettiiiiiero on iltnaantiitiiit. Toi-
itiitus sanoo: "Lähiu päämäärämme oit
olewa, tvoituaiititne mukaan koettaa tehdä
työtä ruotsalaisen siwistyksen puolesta
itiaassaitittte, ja erittäinkiti seit tväestött
litittiäksi, joka asuu lätitisellä Uiidellaniaal-
la". Mutta tiiuittakiii hymää luwa-
taait paljoit.
— Jywäskylän setniuariin pyrkijöitä
ott wiime wiikolla tutkittu. Naisosastolle
pyrkijöille oli 62:lle laitettu kutsumus; itiis-
tä oli sinne saapunut 59, joista 40 otet-
tiin koetukselle oppilaiksi. Micsseminariin
pyrkijöistä oli 58 saatiiit kutsumuksen.
Näistä oli tutkintoon saapunut 51 ja koe-
tttkselle oppilaiksi otettiitt 40. (K.——S.)
—— Undenl’aarlepyyn seminaeiin ott iiiää-
räajan kiiluessa ilmoittanut 14 nitoriikaista
jotka t. k. 2l1 p. kaikki hywäksyttiin. (.W. L.)
—- llutisrnkiita on wiinte päittnnä olltit
Tampereen torilla ittyytäwättä ja maksanut
36—37 iit:kaa tynityri. Sato kehutaan
olewan parenttttaiipuoleiiieii, paikoiit hyttiä-
kiit. Missä nyt waati ott olkea, siellä
saadaati siis runsaasti rukiita. Mntta
taajoja ruistvaitiioitii on aiwan harivassa,
sanoo T. S.
——— Ilnsia rukiita ott wiime wiikolla olliit
—Poriu torilla kaitpaksi, hinta on kuitenkin
wielä hywin kallis, 38 iit:kaa tynnyriltä,
sanoo Sat.
—— Rukiin leikkiin Knopion seudulla oit
alkanut. Uiitisjauhoja ja leipää ott myös
jo ollut kaupaksi. Leipä oli hytvää, tvaati
maisti himenen" wihannalta. Ohriakin
kuiilutaati jo muutamassa paikassa leikatitn.
(Sawo.)
—— §kunnianosoite vitkästä palweluksesta.
Howineitwos ja tohtori O. Bläfield lahjoitti
sutinuiitaina tämän kuun 21 päiwänä
palwelusneitille Juhanua Grönroos’ille,
joka hänen perheessäusä on palwelliit 10
wiiotta, kauttiin ankkurikellon sotiiiue peri-
neen, kunnioituksen ja tyytywäisyydeu
osoitukseksi siitä, että itiniitetty neiti aina
on harrastanut nöyryyttä, kutiliaisitiitta,
ahkeruutta ja tarkkitittta hänelle uskotuissa
toitttissaati. (T; S.)
Pnukotettn. Aujalan kirkkoherra
Weckiuait on äskeisiu puukotettu lähellä
pappilaa maantiellä.
—– Snrniansa saatiitt. Kuu 21—wuotias
niiorukaitieti Heikkitien Kalajoelta toissa
tiistaina Haukiputallaa oli noussut joen
etelärattnalle pystytetyn telegrafitolpait
hiiippitun ottaaksensa isolatoria tolpasta
irti — sillit itiisi tolppa oli entisen sijaan
pystytettäwä —— kaatui juurestaan ttiiidiiii-
nyt tolppa maahan. Mies ei heti hetikeääii
heittänyt, waati eli kauheasti ivoiivotellett
jotikiiti wiisi tiitiiaa. Kaupungista noudettiin
lääkäri paikalle, ivaan apu ei olltot mah-
dollinen. (P.—S.)
" Westra
—— Kiitosta ansaitsema. Waratnaanmit-
tari G. W. Hjuluiatt on alkanut kai-
kista toimituksistaan antaa suomenkielisiä
asiakirjoja niille, joiden kieli ei wälttättiät-
täntästi waadi ruotsalaisia asiakirjoja. Tä-
niä olkoon hänelle kiitokseksi mainittu.
(Satak.)
— Wanhoja kuparirahoja kertoi eräs
Kankaanpääu mies löytäneensä järwen poh-
jasta, onkiessaan kaloja Rahoja, jotka
oliivat jossakin astiassa, kuuluu ollceu tois-
ta sataa kappaletta, jotka yhteensä pattivi-
mat 2:ksi leiwiskää. Eräs raha, jonka
oleinitte tiähneet, oli 1 Taaleri, tehttj wiioit-
na 1710; siis 171 wiiodeu wanha.
(Satak.)
—- Miten hewosia totutetaan pahoitta
tawoilto. Hewosia, jotka puremat, saadaati
taivastaan siten että kappale iiiädännyttä,
pahau-haisewaa lihaa pistetääu sen siiuhutt
juuri kiin se purasta aikoo. Täniäti yksitt-"
kertaisen keinon katitta saa hewoseti luopu-
maan pahasta taivastaati, sillä hewonen ei
huoli lihasta ja etenkin ntädäuiieestä ja
pahoitt haisemasta. Hewosta, jolla on
tapana jyrsiä seitttäätt, totutetaan siitä
siteii, että seimi asetetaan itoiii kyytiärä
alemmaksi kitiii tawallista. —- Hewosia,
jotka owat laiskoja wetätiiään, totutetaan
wireyteeii seitraatvalla taivalla: sellainett
hetvotiett paiitiaait waljaisiiii tvauititjeti
eteen, maunujen taaksi paniiati hywin we-
täwä hetvoneti wetättiääii ivastaista suitii-
taa. Waunuiu edessä oletva hetvoueti
rupeaa nyt kaikin woimin ponnistelemaan
päästäksensä kulkemasta takaperin sekä tot-
tuu siten wetäinään. Tätä koetta saa jos-
kus tehdä pari kolme kertaa, maati se aut-
taa wiimein aiua. (11. S.)
—— Lääkäi-iyhdistys, jolla oit tarkoititk-
seita mahdollisesti huokeimpaan palkkaati
tartia lääkäriu apua perheissä, tehtaissti ja
ttiitissa paikoissa, joissci on enemmän ittä-
keä, perustetaan, kuten ”S:t —Petersburger
Ztg.”” kertoo parast’aikaa Pietarissa. Yh-
distys aikoo joka kaupungin osaait atvata
wastaauotto-paikan, joissa useampia lääkä-
reitä tiititi tarpeen inukaan oit saapiiivilla.
Myöskiit aikoo yhdistys perustaa sairashuo-
tieett ja jos mahdollista itittiitatttia apteek-
kia, joissa lääkkeitä erittäiit htiokeisin hiii-
toihiii ito saatatiiana:
ulkomaalta.
Presidentti Garfieltin tilan
kerrotaan olewan hymiit arweluttawa, jotta
piakkoin ehkä tvoiiiee ttilla surunsanoma
hänen kuolemastaan, joka on kaunisti kos-
ketva jokaista Yhdyswaltain ystäiiiää ja
järestetyu waltion suosijaa.
—– Schweitsi. Sosialistit, jotka tähän
saakka owat Schtveitsissä eläneet suuretti-
itiassa turwassa ktiiii iiiissääii ttiuitssa
maassa, otvat äskeii tiiaitiitiiii itiaaii liit-
to-ueiiivoston presidentille lähettäneet näin
kuuluman uhkauskirjeen:
Hra presidentti! Teidäu neiiivostoii rat-
kaistawaua on wiime aikoina ollut kysy-
mys sosialisti-kongressin pitämisestä "sii-
richissa, ja me tahdoittiiie sosialisteitta
waroittaa teitä ratkaisemasta asiaa meidän
hankkeitamme wastaan; ittiiiiten olette te,
itiin pian kitin kapitta syntyy, leutäwä
ilitiaati, ja kapina on kummitikin syntyioä.
Dyuainiitia on meillä kyllin räjäyttääkseniitie
waikka puoli Schweitsiä ilttiaan Schweisin
suhteen oleiiittie kohta selivillä, ja sett
otamme haltuumme heti; kiin meidän ur-
hoolliset johtajat saapuivat luketiiattoiiiieu
työtiiies-pataljoonien kanssa, oit asiii heti
kohta ratkaistu, ja sitten oit häivitys täältä
lewiäwä pli koko maailman, waan sitteti
roikutte te itiätituahat, jott’ ou hattska sitä
katsella Tehkää nyt mieleni-i" .;..ikaaii.
Te artvelette keittiesi, että itte oleittitie kowin
heikot, tvaati katsokaat, ettekö ole nähneet
että sotamiehet meitä seitraatvat ja käywät
iipserieiisa kiitipnuu? :illkiiä siis meitä
mastiisttiko, itiuuteit jotidutte te etisin
hukkaan"
– Mnutoksia yhdysmaltain niit-as-
toissa. (6arfielditt ollessa itiin saitaak-
semme kuoleman kielissä ptiiihataaii Yhdys-
walloissa sanomattomalla iiittolla nitttoksien
ja parannuksien aikaaii-saaittista ittirastoissa
ja titirkakunnissa. Sopiiipa otaksua ettii
se syntii waikutus, jonka linirfieldia wastaan
tehty murhayritys teki yleiseen mielipiteesen,
iiyi ott syitiiyttäiiyt harrastiiksett, jolla oit
tarkoituksena toteuttaa niitä parattuas-
puuhia, joita oiiuetou presidentti aikoinaan
oli ottanut ajettaivakseen.
—- Jiiiitalaisia wainotaan nyt myöskin
Stettinin kaupungissa Pottinierissa. Niiiittä
kerrotaan että erääiiä päiwänä toisella wii-
kolla suuiinattoiiiau suuri ihmisjoukko kulki
katuja pitkin kiihoittaeit kattsaa juutalaisia
wainoamaan. —Polisi oli kutiuninkin niiu
lukuia ja toimelias että woi estää oittai-
suudeti häwittätuistä ja ryöstätitistä. Noin
puoli sataa hetikeä wangittiin heti, joiika
jälkeen joitkko hajaaittiti. —— Pommerin
wirastot oivat wihdoinkin ryhtyneet toimiin
"estääkseen noita wallattoniuiiksia, jotka
jotka saattawat ikuisen häpeäit Sak-
salle, jos niitä kauwemmin pitkitetään.
Askeisiii wangittiiu Kiistrinin kaupnngissa
4l) jtititalaisioainoojaa. Palia waati on
että, jos hiihiiihiu saa luottaa, wangittuja
kohdellaan waariin onnettomasti; kerrotaan
että heitit oit köytettyinä toisiinsa kuletettu
ympäri katitja etitieitkuu ott wankeuteen
tviety.
Kaikellaista.
Htionot pidot ja hywät pidot. "Ostra Nyland"
lehdessä oti perättäiti luettamana settraawat Turusta
lähetetyt sähkösanoinat:
"Elok 2;; p. — Jiihlapäiwälliset syöty, kalliit;
liiionot laitokset. Mieliala epäniääräiiten. Puheet
Hallitsijalle, isänmaalle y. in. muodon puolesta ar-
mottomia. Wiipaaherra Verttet" vott Troil puhui
huonolla su o iti e ii k i el e l l ä maanwiljelyksestä.
.tketiraalikuweriiööri ja useat senaattorit kaunistiwat
lästiä—olollatisa. Tyytywäisyys tvähemmini yleinett””.
"’Elok. 24 p. –— Päiiiiälliset inatkttstawille wierail-
le tättääti, onnistuneet; inahtama wierastvaraistius-,
hyiniä puheita Troililta, Rönnbäck’iltä, Grotenseltiltä
ynnä niuilta-, tiiieliala hilpeä ja isätnnallinen. Täljän
saakka ei mitään senomanista epäsoitttua ivan-
hassa Turiissa".
.liaksi miestä ottiwat koettaakseen kutupi heistä oli
!topein juoksija. Toinen näistä oli welkamies ja
toitieti ryöstöu toimittaja.
1
K " r s si t;
Suomen Pntikki Elok. 3!; p.
Waihto-kiirss; Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 270: — 262: —— 100:lta r.
Lontoo 9l) p ..... 25: 17 25: — puntta st.
Parisi 90 p. 931: 20 98: ——
Hanipuri 90 p, . 123: 20 122: 50 "
ettttfterdant ..... 207; 50 206; — !00M-
Tukholnia 3 p" . . . 139: — 138: 40
Laiwalista.
M a a s l u i s, elok. 16. Toimi, Pihlntati, New-Yor-
kiin.
Kie l, elok. 16 Aikn, Sjöluttd, Dalkarlsasta.
Traw etti ii tide, elok. 17. Siwiä, "iiergmatn Pi-
teiistii; elok. 18 lisko, Nordling, Syellefteästa;
elok. 21 Testver, Westet"1itttd, Raiitnalle.
H iill, elok. 14, Hoppet, (iåt"ötiqtvist, inerelle, elok.
16. Ltiwia, Halliinin, Oiilustti.
Preitien, elok. 22. Neptini, Hjelt, Carlestan’iin.
Oresniid, elok. 221. Ontti, Söderittati, Shellefte-
iista; elok. 21. Toiini, Pililitian, Mechelu’istä.
Barcelona, elok. 14. Constantiti, Holmlterg,
Tiirkiitin. "
Kyöpeiiliamina, elok. 20. Tiihti, Stenroos,
walmis ilmeenkaupunkiin; Olga, Stettroos samoin;
elok. 22. Iohannes, Sjöblotti, walmis Itätnerelle.
Torihintoja.
Titriissa. Nisut 38 m. t. Nisujanhot 4 m.
leiw. :ikiikiit 30 in. tyttityri. Nuiöjiiuhot 2
iti. 40 p. leiw. Ritisleipii" 3 tii. leiw. Ritismaltaat
1 in. 25 p. tp. Ohrat 1 ni, 50 p. leiw. Ohra-
ryynit 1 tii. 30 p. kappa. Kokotiaiset s:ittat 1
iti. 80 p. kappa. Ohraset maltaat 1 ni. kappa.
Kaurat 1 tii. 40 p. leiw. Kaiirajauhot 1 tti. 40 p.
Kanraryynit 1 in. 30 p. katitta. Siirwoinattoitiat
sniat 1 ni. 40 p" kappa. H:rneeti wiheriät 1 in.
tappa. Walkoset 90 p. kappa. Ruskeat 00 p. k.
Sekalaiiet 75 p. kappa. Perunat 25—;t0 p. kp.
2 ni. nelikko. —Periinajauhot 25 p. naula. Juu-
rikkaat 1 iti. 75 p. ttelik. Htinialat 75 p. naul.
Lieittät 1 iit. leiw" ptintarpää 1 tii. 2t) leiw.
Oljet 4 m. kuortti. Silppu 3–4 iti. kuorttia.
Tuore naudanliha 2——3 ni. leiw. Piilwattu
i; tii. leiw. Tuore lampaanliha 5 tii. leiw.
Palwattu 7 in. leiw. Ttiore sianliha 10 tii.
leity. Wasikat, juotetut 7 ttt. leiw. Jitotta-
itiattoitiat 3 iti. kappale. Jhra 50 p. naul. Tali
l; iti. leiiv. Woi 95 p.–l tii. naula, 18—-20 ni. leiw.
Taloiipojan juusto 20–—40 p, kappale. Kiiorima-
tott ttiaito 40 p. kannu. Kiiorittit 25 p. kannu.
Piitnä 21) p. tierma 35 p. kort. Willat 1 iti.
25 p. n. Munat 1 iti. 10 p. titi. .tiukko 80 p. kppl.
Kanat 75 p. kapp, .tkatiatipojat 80 p. kapp.
Metsot 5 ni. pari. Teetet 3 tii. pari. Pyyt 1 tu. p.
Jsott raawas-eläimeu kieli 1 iti. Tuore lohi
1 in. 25 naul. Stiolattti lohi 1 iti. naul.
Tiiore siikit 40 p. ttaiila. Hatiki 20 p. ti. Alnite-
tiet 15 p. iiaitla. Lahiiat 20 p. naula. Säy-
niiät 5p.naula. Aitkeriaiiieit 1 iti. tiaula. Kaiiipela
10 p. n. Silakat 2 tu, leiw, 9 iti. nelik. Tuoreet;
hailit 75 p. kapp. §viitikuntnäti 1 iti. 50 p. naul.
"111iintysetlaitdat 3—8 tii. toltti. Mäntysetplankut
00 p. kappale. tliiusiset laudat 2—lj ni. toltti.
Piiriit 30 p. kppl. liattopiireet 7 iti. kuortti. Räys-
tä-Sköurut 3""-0 p. syltä. Tertva 21 iti. t:ri. Satti-
ntaleet 7 iti. kuorina. ssiilot: .ikoiwiiset 7 iu.
kuoritta. Miintyset 6 iti. kuorma. Kuusiset 5 ni.
kuot. Pajahiilet 7 iti. kiiorttta.
uudessakaupungissa: Rukiit"32 in. tynnyri"
tuttienuitto! 2 m. 40 p. Ruislcipä 2 nii. 81) p-
dliiiismaltaat 1 tii. 25 p. kappa. Ohraifet saniat I
ni. kappa. Ohranryynit 1 t-t. 20 p; kpa. Kaiirat
l in. 2l) p. leiw. .tiitiirajaiihot 1 tii. 40 p. leiw.
.ittiiiratiiyynit 1 in. 25 p. kpa. Herneot: wiherjät
:tii p., walkoiset 80 p. kappa, sekalaiset 75 p. kpa.
Pertntat 26–—35 p. kappa Tuore naudanliha
3 iti. leiw. Tuore Lanipaanliha 4 m. leiw.
Suolattu sianliha d’ in. leiw-, Woi 80—85 p,
Piintä 15——2l.) p. katin. Munat 4 p. kappale. .liii-
tiattpojat 25 p. kapl. Hauki 15 p. n. Ahwenet 10
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
