Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
h1"1nen kodistaiin, jolloin susi hyökkäsi hä-
nen päälleinfä ja tvei hänen pois. -Pojan
äiti sattui kotoa näkeitiään tämän ja riensi
mitä waati woi suden perässä ja ajoi sitä
takaa koko tnatkaii, ktiiteiikin saaivuttaiitatta
Peto katosi inetsääit, jossa häti söi oitttet-
toman lapsen, niin että aitioastaati sisä-
kaltit ja waatteet sitteiniiiiti haeitaiss1t
löydettiin.
Yli kytnitieiikutita tnetsästäjiä oleskelee,
sanooÄ P. joka tapauksesta kertoo, waltioti
kustantitiksella Mynäinäen iiietsissä, ilinati
ettii ott kiitiltti heidän tiähiteeiikään mitään
petoa; syy tulee kuitetikin ltiiiltawasti
ilmi siinä kokotiksessa, joiika lääniti kuwer-
itööri on pitäivä tämän kiinti 13 p. met-
sästäjiett ja asianomaisten kunnallisiniestett
kansa Mytiäitiäessä.
(Liihetetty).
— Milloin haiidattti, Kutt ratamestari
Backii kaiivatti perunakuoppaa lähellä asuti-
toatisa Maarian pitäjässä Wirusmäen riist-
holliti maalla wiime tviikolla, niin syivetii-
mälle kaiwetttia tuli maa pehitieäksi, josta
ensiti löytyi itiädätitieitä puunpalasia, sitte
wiimein tuli esille ihmisen liiiiratiko. Täs-
tä ainakaati ei liene tietoa, inilloiti se on
haudattu. Asia oit ilitioitettnMaarian pi-
täjän nimismiehelle, joka on luwannut ati-
taa siitä tiedon tniiinaisiiiuistoyhtiölle, sekä
sainalla kieltiiiiyt siihett paikkaatt peruttan-
kuopan kaitvatiiisen. Ktiulia.
—— Orilspiiästäsytjskiiulla. Monta aikaa
oiikiti taaseti siittä kiiliititit, kiin satioiitaiti
palstoillii ott ktintiastainme ollut mitään
piirrettynä, Wiimeksi eräs kirjeenmaihtaja
niiiieltä "Pikku lintti" Sanoinissa Turus-
ta wiime talwena wisersi eräiitt nurjaii
laulun kuntaiiiiite oloista. Mutta ktittiiniti-
kiti otttteksi tuli hatikka ja ajoi hänen pe-
sästäiisä pakoon; sillä ei aikainen keivät-
laulu vlltitkaan ontteksi. ?ileensä kitiilttii
kittinassaitiiite ivalitiiksia huonosta wuoden"
tulosta, warsinkin rukiitten ja heittän piio-
lesta, jotka patteivat "maamiehen todellakiti
ajattelemaan, millä peltonsa sieiiientää, tvä-
kensä, etiikkansa talwen yli rtiokkii. TJaait
tätnäpähätt opettaa ihtnisiä hyivitiä wiiositta
säästäiiiäätt hiionoti waraksi, jota kiitettii
wää tapaa owat tiiuittatiiat meidänkin kiin-
talaiset rumenneet settraatnaan, sillä onhati
täällä joillakuilla wanhoja rtikiita, joilla
he otvat saaneet peltonsa siemennetyksi, ja
laitianiakasiini, josta owat köyhetnmät sii-
hen alktia saatteet. Suivilaihot sentäätt
näyttäivät yleetisä hywin kauniilta ja lti-
paawilta, waikka piliviset ilitiat ja rattkkasa-
teet owat olleet haittatia sekä tvalitiistiittii-
selle, että korjaamiselle.
—— Kirjapaiiio-oikeus, "Painoasiain yli-
hallitus on äskett kiilutieen syyskiitin 30
p:nä niyöntänyt itiaalariiiiestari A. Wuo-
riselle luwan Tampereen kaupungissa pan-
na toitneen ja käyttää kirjapainoa toitnini-
ttiellä "Tampereeti kirjapaino".
— Kirjallisuutta; Hra G; W; Ed-
lund’in kustannuksella on ilmautunut:
"P uh e lutvarasto Wenäjän, Ruot-
sinja Stioiiien kielillä, sisältäivä
puheharjoituksia pääasiallisesti matkustawille
Wenäj ällä ja Suomessa". — Hiiita 1: 50.
Hrri (83.13 Söderström’ iti kustannuksella
on ilmaiituniit:" 411 l iv i-"J l t aiti csar i-
n o i t a. .ikirjoittanut "3. T o p e li 11 s.
Suomentattitt ?! a t t o S. Etisimäinen
jakso. I. KunitikaanHansikka". —
Hinta 3 tn" 25 p.
Kirjakauppaan ott ilmestynyt: "Mikä
kuolema on? Saarna, jonka ruotsiksi
kirjoitti W. Ruditt. Suomensi I A. Ce-
derberg. Iytväskylässä, Weilin ja Göös’-
in kirjapainossa ja kustantama, 1881"". 19
siivua 8—taitteessa" Hiitta 16 penitiä.
Suoinalaineii teateri Pietarissa;
Nowosti-lehti kertoo: 27 p:ltä t. k.: Olein-
me kuulleet, että "Pietariin aiotaan ra-
kentaa alituinen stioitialaitien tea-
teri. Näytännöt annettaisiin siksi kuti
oma teaterihuone saadaan "Palme" seiiran
huoneissa. Huhun mukaan on eräätt ra-
ivintolati isäntä luwannut antaa lahjaksi
paikan teaterihuonetta ivarteii Waiili-
Ostrowalla ja ottaa päällensä myös osan
rakeitntiskustannuksista,
—— Suomen kauppa ulkomailla tänä
wuonna elokuun loppuiin saakka osoittaa,
että ptiutatvaroita on wiety maasta ulos
ainoastaan noin kolmas osa siitä, mitä sa-
maan aikaan wietiin ulos wiime wuonna;
että woin wienti on laskeutunut 434 tu-
hantiesta 259 tuhanteen leiwiskään, ja että
rautaa ott wiety neljäs osa wähetnpi kuin
wiime wuonna. Kahwien, sokuriti, wiinien,
konjakin, rommin y, in. maahan tuonti on
—
wähän enentynyt. Koneiden tuonti ott su-
resti enetttynyt. " Tullitiilot owat tioin
700,000 tnarkkaa suuremmat kuin wiime
wiioiitia (U "
— Ensiiiiinäisteu nsewelivollisteii pal-
iveliikseeti astumista ollaan hankkeissa Oti-
lussa iviettää juhlalla, johon lääiiiläiset
kutsutaan osaa ottamaan Niin kertoo
"Kaikii"
—Mei-eiiktilkijaiii tiedoksi iliiioitetaatt,
että —S11omen lahdessa merkin aitiioti hel-
poittamiseksi tnerellä olemien laiwojeti ja
Hankoniemen satainati wälillä Russarö- eli
Hatigösaaren kaakkoisosassa sintie rakennettu
tulimajakan wiereen tätiä tvtioiina oit lai-
tettti tvälitys-asenia, jossa kaitsainwälisessä
tiietkiiianto-kirjassa tiiäärättyjä signaaleja
käytetään ja joka myöskin on jo alkanut
toimensa.
Jloiiien tiutinen. H S. kertoo: .tkei
sarillineii Korkeiis Perintöruhtinas kuuluit
opiskeleman s u o tii en ki e lt ä, Pietarin
siiotiialaiseit seitrakittitiaii kirkkohertan, pro-
tvasti thwistin johdolla.
— 501) markan palkinto. Sen johdos-
ta, että wääriä seteleitä, iiiiikailttija Suo-
iiieii patikiii 10 markan setelien kaltaisiksi,
äskettäin on liikkeessä tawattu, owat Suo;
iiieti säätyjeii pattkki-edusitiiehet liiivaittieet
iviidetisadan iiiarkati palkkion sille, joka kek-
sii ja saattaa todistetuksi kysymyksessä ole-
tvien wääriett setelin letvittiimisen, joka piil-
kititv annetaan suurennettuna jos leivittä-
jistä annetut tiedot ttiottaivat ilmi setelin
tekijätt"
— Jhiniiieii palautit. Yöllä wiime elo-
ktiun 28 päitvää ivastett ott tal-allisen P1ta-
wo Koposeii Ristitt kylässä Liperin pitä-
jäässii omistama riihi palannut sekit sett
sisässii olewa 8() wuoden wanha ruotilai-
neti .iiaisii Jkoneii. Niin kertoo "Saivo".
— Wanha riihi. Kaiisakoulun opettaja
K. Talwiselle, joka tänä kesäitä on ollut
iiiiiittais urkinnoilla ititiitiaisiiitiistoyhtiöii
matkarahalla 11111111111kihlakttiitiasta, ott .ilar-
tviaii kylässä Luopioisissa F1oiiviston(9l11p-
ramin) talossii näytetty riitti, nyt wielä
käytännössä, jossa ott wuosiluku 142 ja
talonisätttä päätti, jott1t se olisi todelliiieti
ja riihi ensiinäisiä hiiotieita Karwiati kyläs-
sä. .lkattoa ja tiiiiiitetikiii ott titisittti ny-
kyisenki isänitän nikitan kaksi kertaa.
Että riihi oit wanha, sitä todistaa ilttiaii
tiuoletuat siiwät titirrot hirsissä itikoita päitt.
ja tvtiosiltiktikiii, joka oit ettiseiitässä, tuti-
tiiu huonottiaisesti, tvaati kititenkiti sen titi-
itierot näkyivät itiin jotta siinä oit ]422
— Kylä on saanut tiitiieiisii siitä kun etisi-
iiiäinen asukas tuli Yieri" ikarwialta.
(Ilin.)
—– Maikapassia kuulittaati, ktiteit H.
D. tietää, aiottaivan iitiitittaa siten, että
paitse riiotsin—, saksiin" ja ivenäjänkielistä
tekstiä niihin pattitaaii nyt teksti myöskin
Suomen ja Ratiskati kielillä.
Stioiiialaiiien kuollut Aiislraliassa.
"kiio 8111119)" öitonitjtig 1416111111" lehdessä
heitiäk. 25 p:ltä tältä wuodelta mainitaan,
että edelliseiiä päiwänä k:lo 3 j. pp. löi)-
dettiiti Laiigfordin tvariviti satattiassa erääii
miehen ruumis" Miehen niini oli Wilhelitt
Ström ja hän oli aikanaan matruusina
Thomas iiittiisessä kaleaasissa. Wainaja
oli 31 wuoden iässä ja kotoisiti Suomesta
— .sinuhen raju-ilma kulki, ktiteii eräs
lähettäjä 31.—S:ssa kertoo, länttestä itää
kohti Wiitasaareii pitäjän läivitse latitvati-
taina elokuuti 27 päiwänä kello 6 aikatia
iltapäiwällä, jolloin aiwati tyytieltääti "/;",
peniktilinait kirkolta pohjoiseeti huomattiin
titusta, aiivait sakea, sitiittiii näköiiieti patsas
kohoaivan tiiaasta, ttostaen intikaatisa tai-
tvaalle kaikki, mitä ttiaati pinnalta ivaati
irtaantui, hirmuisella rätinällä ja jiiitri
kuin sutiren koskeit pauhulla. Wäljätt
iväliiti sattui tämä patsas tnaahati, jolloin
kutilui latikaisia jyhttieitä, joita seurasi
mustan sawun ttäköinen tupruaminen il-
maan. Tätnä raju tvieryi hirmuisella itopeti-
della eteenpäin ja löi kaikki pirstaleiksi
noin 50 sylen laajuudelta mitä ivaati tie-
heensä sattui, tempoen silmänräpäyksessä
suurimmatkin hongat juurinensa ylös ja
oksat mukanansa korkealle ilmaan" Noin
!/;"; penitikulitiaa siitä joss11 tämä hiioitiat-
tiin, tettipasi se Tapulikiwen torpasta hei-
näkokouksia, joista ei sen koottitttiii ole löy-
detty jälkiäkään, waan artvellaan palaneen
iltttassa, kun saitialla paksu sawu taiwalle
hyökysi, jonka näki Kellati torpaiitväki,
jota kohti raju, nyt syöksi salattian no-
peudella ja kaasi itietsää noin ½ petii-
kultnan pituudelta. Nyt näytti wiimeksi-
tnainittu torppa joutuivan auttamattomaan
turmioon, jossa waittio 3 pelästyneen
lapsensa kanssa kauhulla odotti loppuansa
istuen tuwan permannolla, kitti mahdotoin
oli painii enitättää, ja mihiiikä paeta,
kun ilma pilkko" pimeäksi muuttui ja kau-
hein pnuke ja rätitiä yhä eneniniän aawis-
tiitti wiittieiseeii päiwän olewan käsissä.
Aiwan pellon aidan takatta lakoili ja kiikis-
ttii jo suuri metsistö, josta kappaleet sitt-
koiliivat wiljam-.tiittoon julmalla ryskeellä;
waan saniassa silinätiräpäyksessä käätittsi
raju piaii jyrkällä polwella itä-etelää koh-
deit ja syliksi .ikellan koskelle, jossa aarnio-
metfä samana hetkenä musertuen sortui
kahden puolen tämän koskeit jyrkiltä ran-
tioilta ja syliksi kuohumiin aaltoihin. Tä-
itiäit koskeit niskalta oli räätäli Aiigiist
"sutiminen lohen otatvait laskettuansa ja
ktiiillessaati tämän rajun ryskeen jo eti-
tiakolta rientänyt lahdeii poukattiaati, jossa
hän häiiitiiästyiieenä odotti iviittieistä hetke-
änsä; ivaan ottiieksi oli poukama sen tver-
rati etäällä pää- rajusta, että "spännitien
pääsi kalitie kertaa ympäri pyöräytettyä
wenheessänsä sillä, että tainnuksista selwit-
tyänsä, löysi itseitsä ryöiiiylläiisä menoses-
saati lakki polwien wälissä. Wähän mat-
kita tästä teki raju taas jyrkiin polwen ja
syliksi ylös korkealle .skärtiä-tvuorelle, jost1i
kuului taas kaksi jtiiirikiiiii maanalaista
jyhtiiäystä, ja joss11 Kärttän torpan astik-
kaat itoiti ½ penikulmaa syrjässä Käriiä-
koskeit rannalla saiwat osaksettsa nähdä
kauhean itäyteltnäii, sillä itiiistasta pat-
saasta oli syöksynyt puntarin tiäköiiten
nttoli, jouka paksumpi etu-pää oli tiäyt-
"iänyt ttiitittiealta, waan hoikka pyrs-
tötisä oli olliit palawan tiäköiiiien, josta
samalla oli syttynytkin se tiiustatia, hirmui-
setta pilitieiiä ilmassa letiteleivä törky-joukko
ilmi tuleen, josta tuprusi paksu sattui
Yhä katiheammalla ryskeellä ja pauhinalla
ivyöryi raju nyt wuorelta alas laksossa
oleivaa lautamies (83rönholtuin astititoa
Kähärää kohti, leivitti aidat ja sutiret
telakat halmeilla yksin kappalein, repeli
pietiiiuitiätkiti tvesat maasta ylös; itiaatt
ei toki tälläkääti parin ivirstaii alalla
satttiniit aiwan kohdaksi ihtiiisiä eikä kar-
jaa, paitse cräs nuorukainen aukealla aholla,
joka oli ivaiitiiiiit terwaskantoon syljit
kiini ja siinä kesti katiheati pyöritteleitiiseit,
sekti pari lehiitäkarjaa jotka sattuiwat itiiti
rajiistiittttiaii wierelle, ettei heissä ole utahitt-
koja htiottiattii, waikka heidän mölinänsä
ja telttieeitsä luitlotti eläinteii iiiuserttitieeti.
Grönholm perheitietisä saiwat myöskin to-
distaa hirwittäwän tiäyn, juostuansa pi-
ltasta kauwas aukealle pellolle, josta kau-
kauhistuneetta huotiiasitvat, ktiitika raju
siiliksi niivan sttoraait kartaiiooti, tvisketi
pellon aidat yksin kappaletti, repäisi 9
huoneen katoit lewälleiisä iliiiaait, joita
seurasi joukko tvaatteitakiit waate-htioiteesta,
teitipasi juuri läitipiätiiässä oletvait tuwan
owen auki ja syöksi satualla paksun tiili-
patsaan kekäleiiiensä ttitvatt tititiista tai-
waalle; waati kun tämän rajiiti edellä oli
rankka sade wesi-niääräksi kastelltit koko
tämän seiidtitt, ei tästä" mitään walkean
waaraa syntynyt ja rajti siiöksi nyt aa-
walle Koliman järwelle, waati ei wielä
tiedetä, mihin siiuntaati sicltä lienee ivai-
puuut"
—— Kiusiillisia maahait muuttaittiin. Mon-
ta wuotta sitte wietiin Etiropasta warpusia
Australiaan ja niitä suosittiin niin siiu-
resti, että ttiutiii iiittassa polisiii1ääräysteii
kirutta kiellettiin itiitä häwittäniästä. Warpu-
set tiietiestyitvät läitipiinässä ilman-alassa hy-
ivästi, tutitta lisiiytyiiviit tiiitt äärettömäs-
ti, että tuetiettiwiit suojeluslakinsa ja seti
lisäksi wielä saiwat titaatiwiljelijät ja puii-
tarhurit puhkeamaan semmoisiin walittiksiin,
että nyt ott päätetty waltion kustannuksella
ruweta häwityssotaaii heitä tvastaaii. Sa-
itioin oti käyiiyt myöskin illustraliaan tvie-
dyille katiiiiieille.
ulkomaalta.
Presidentti Garficldin kuole-
ma, waikka jo kanan pelolla odotettu, oit
ktiiteiikiti waikuttanut mitä katkerinta sttrtia
koko hänen omassa kansassaan, olitvat he
sitteti iiiitä puoluetta, uskoittaa tai ihmis-
rotua hywänsä Sitii owat osoittaneet
sanomalehdet, jotka kaikki ilmiin poikkeukset-
ta otvat ivalittaaeet tätä siirullista tapatista,
sitä lukemattomat, kaikkialta saapuneet sti-
rutiwalitus"ilmoitukset, sitä katisan käytös,
kuti presidentin ruiiittis saatettiin wiimeiseen
lepokaiiittiiootisa. Eiisiksikiti, kun hänen
ruuitiiitisa wietiin Lottgliranchista, jossa
hän kitoli, waltion pääkaiiptinkiitt Washing-
toniin, kerrotaan että kaikkialla, mista riiti-
mis kuljetettiin, sekä kaupungeissa että maal-
la oli kokoontunut suuria ihmisjoukkoja, jot-
ka seisoiwat ääneti ja paljastettiin päin,
kirkonkelloja soitettiin ja pitkin koko tietä
oli rautatietirata kaunistettii wiheriäksi kuk-
kasilla, ja kyntömieskin pellollaiisa pysäh-
dytti auransa ja paljasti pääiisä, kiin juna
kiilki iiwiitse. Liiiishitigtoiiiin tiilttia wie-
tiin riiuitiis juhlallisessa saatossa presidett-
tiitjuik isien asuntoon n. k. "Walkoiseen hiio-
neeseti", jossa se asetettiin katisait katselta-
ivaksi Koko wuorokauden kuluessa kulki-
kin kansaa kahdessa, koko ajan kestäwässä
jonossa arkun siiviitse ja katselijain luku
arwataan nousseen 80, 000. ——Presidentti
Garsield haudattiin jo entismaanantaina,
ja kuitika siitiretiitioiset tiäitiät hautajaiset
olitpat, armaamme jo siitäkiti, että ainoas-
taan tie eduskunnat, jotka kaikkialta koko tiians-
ta oliwat lähetetyt tähän tilaisuuteen, tekiwät
yhteensä 40,000 henkeä. Miiutoiii wietet-
tiiti tätä hautajaispäiivää yli koko maan
yleisenä siirn- ja tvalitiispäiwätiä, ja sitä
ei tehty ainoastaatt Yhdyswalloissa waati
myöskin Eiiglannissa. Todistiikseksi myös-
kin siitä, kuiiika Garsieldin kuolema on
waikuttanut kansaan, ott se rahankokous,
joka on toiniitettti murhatun jälkeetijättä-
iiiän perheen hyiväksi ja iiykyääii nousee
yli 300, 000 dollarin Tällä katisa ei woi
stirewatt lesket! surua poistaa, mutta kui-
tenkiit toittiittaa ett’ei mikääii maallisen ta-
ivaraii puute sitä tekisi wieläkiti raskautu-
inaksi.
Gtiiteau, presidentin ttitirhaaja, sattotaan
kotvasti kauhistuneen kuullessaan presideii-
tin kuolemasta sekä lausuiteen, ettei hän
olisi tekoansa tehnyt, jos hän olisi tiennyt,
että se itiin suurta surkeutta iiiatkaatisaat-
taisi St)1) hänen kauhistukseensa iiäyttää
ktiiteiikiti olewan tvaaii hänen pelkonsa, että
kansa nyt sttrtitisa iviitiiitassa käyttää häntä
kohtaatt otiiaii-käden-oikeutta, iiiitiktiitt on
tisein uhattu ja jo kerta koetettukin.
Ir l 11 ii tt i 11 oloihin tulee meidän tällä
kertait luoda lyhyt silitiäys. Uteliaisuu-
della odotettiin Englaitnissa, iititä mieltä
irlantilaiset ja etetikiii tuo Jrlatiiiissa itiin
inahtawa maaliitto osoittaisiwat tiutta maa-
lakia kohtaati, joiika nykyinen titiiiisteristö
suurilla ponnistuksilla sai toimeeti ja johon
eduskuitta ivapaatitielisesti suostui. Mitä
maaliittoon tulee, itiin ei se kaitaiikaait ati-
tatiiit wastaustansa odottaa. Jo wiime kuun
keskipaikoilin se kokoontui Jrlatitiin pää-
katipiiiikiiti, Dulilitiiiii, pitätitäiiii suurta
kokoiistit, jokoti kaikkialta yli koko ittaatt oli
ttilliit 1,200 edtisiiiiestä. .iloliiie päitvää
oltiiit kooss11 ja pidettiin kiihkeitä puheita
Etiglannin hallitusta ja katisaa ivastaan.
.ttaikki päätökset, jotka tehtiin, käiviwät sii-
heti stiitntaan, ett’ei tiusi maalaki kelivan-
ttiit iiiihiiikääti ja oli hyljiittätvä, iuaati
että pitäisi tvaadittainati Irlannin täydel-
listä irroittamisin Eitglattnista sekä maan-
omistajain karkoittamista, jotta tietysti
maanomistus tulisi täydellisesti nykyisten
irlantilaisten ivtiokraajaiti haltuutt. :itiin-
ktiiii hywin arwata ivvi, oit maaliiton hyl-
käätiiistuomio titideii maalain suhteen Eiig-
"lannissa herätiänyt yleistä närkästystä,
ja mitä liiton waatittiukiiin tulee, itiin
ivastataati että tie oivat tiiahdattviiiia ja
ainoastaan iväkitvallati kautta saatawat.
Tuskin uskotaankaan, että he itsekään luu-
lewat nykyäätt saawuttatvattsa, tititä he
ivaatiwat, mutta se ott ktiiteiikiti kaikille
selwätiä asiana, että maaliitto kaikin kei-
noin koittaa yllytystä ja lewottutiiiiutta yl-
läpitää ja jatkaa. Englanniti hallitus ei
111111 kuitenkaan patteivati itäille yrityksille
suurta artvoa, tvaaii ltiottaa ttähtäiviisti
siiheti että maltillisempi ttiieli aikaa ivoitta-
eii tulee kansassa tvallitseinaatt, kun se nä-
kee, itiitä etuja se maalain kautta vii saattut
Er.äs pyytö- keino,
Seuraawa, U S: relle lähetetty kirjoitus
ansaitsee näillä tieitoilla tulla yleisesti ttin-
tietuksi:
Ktin Lätisi-Stiottiesta, Tiirtiti puolelta
satioi.iialehdet wähän tväliitt leivitteleivät
ympäri maailmaa katiheita, titaallettiiiie ja
kansallemme häpeää ttiottaivia kituliittiisia
ihmissyöjäin stisieti ttihotöistä ja kun ei
mitään tehollisempaa keittoa noiden tveri-
wihollistemme hiiwittäitiiseksi ole keksitti; ei-
kä koetettti, itiin pyydäti —— johan kansal-
lisivelitiollisttiiskitt ja ihmisrakkaus waatisi
julkaisemaan kaikkia teittoja mikä wain
atoliksi olisi –— kansalaisille huomauttaa
erästä pyytö-keinoa, niin; raudoill11 pyytä-
tiiistä, jota, pitäett mitä parhaimpana, esit-
telisiti Länsi-Suomeii surma-sijoilla käytet-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
