Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
nimeksi on Egyptin yliherra, luuli kai
tämän oleioaii hänen asiatisa ja toimitti
tuota pikaa lähetyskuiinan Egyptiin tutki-
maan asioita. Mutta sitä ei hän tehnyt
ilmaseett, ioiiait sai käytöksestääit ankaria
ttuhteitii Englannin ja Ranskan halliituksiett
ptioleltii, jotka omitt ottaneet yhteisesti hoi-"
taaksettsii Egyptiii taloudellisia asioita ja
nyt itähtämästi eiwät salli keneitkääti
sekaiiiitutiiista inaan muihinkaan asioihin.
Wastaukseksi Turkiii lähetyskiinttalle lähet-
titoät he pari sotakaimaa Egyptin rannoille
ja toimittiwat itiin, että sultaanin lähetti-
läille tosin osoitettiitt iilkoitiiista ktitinia,
ntuttit ettei mitään tilaisuutta sitotti hcille
waltaiitisa käyttäiiiääit. Sen iooi siis
Turkin siiltiiatti tästä huomata, että hänen
yliherruutensa Egyittissa ei merkitse sttitt-
kaan enempi kitin joku itika sitten Tniiisissa,
kiin raitskitliiiset ottiwat tämän titaatt hal-
tuuitsa. Nyt ott toaatt se ioaikea kysyittys
ratkaistiiioiiiia, kitka siis saa ottiiii Ggyptin
haltituiisa. Warsin hywin tiedetään, että
Eiiglaunilla ott erittoitiiiiseit hywä halu
sitä tekeitiääit ja että se niellein luulee ole:
mattsit siihen oikeittettiikiii. Mntta sitä ei
mielellään saliisi iiiikääit iiittii ivalta Euroo-
passa, ja sentähden ott siitä ioaltioiniehille
paljott iniettiniistä, ettei tämä Egyptiläiiteit
kysytitys titlisi rauhan häiritsijäksi Euroo-
passit.
Koioii ittyrsky Englatiiiissa.
Sähkösanaina Loiitoosta 15 p. tätä kuuta
kertoo: Euglantia kohtasi eilen kauhea
iityrsky, joka yli koko tiiaait matkaansaattoi
hirweitä ioahiitgoita ja ittotitit haaksirikkoa
ratinoilla, tappoi ja !vahingoitsi tiioitta
henkeä sekä häittitti siiuriittiiiaksi osaksi
sähkölitnkiit. Yhteys ulkonimin ja ntaa-
kittttieii kanssit ott osittain kiitkaistii.
-—— g,-.,....-. .
Maaiuoiljelyskokotis Loitnaalla
Lokaknun 10 p:tiä,
Satakunnau ittiiiitimiljelysseurait seitsä-
"niästoista kinkerikuitta, johott ktiitlitu Loi-
ittiiaii, 2llastaron, Metsiiinaan ja Orih-
päätt kuitititt, piti tiitiiätt lokakuun 10 p.
tamiilliseit iiiaiiitmiljelye—iottosikokouksettsii,
tällä kertaa Soroit talossa Wähän Peräit
kylässä, Loinniiiit pitäjää. Tällaisissa kin-
kerikunnan kokouksissa oit etitiett ittttitta
iotiosiiiit, seit inukaan itiitä oleitittie kittil-
leet, toiuiitettti kilpakyntöä ja ojitusta,
keskusteltu seutua koskemista maanwiljelys-
kyfyuiyksistä, sekä pidetty arpajaisia niiden
rahamarojen kokootiiiseksi, joistti piilkiititot
kynnöslä ja ojititksestit sekit itiiiitt kuluttik-
set oii maksettu. Tällä keriini oli kokonk-
sen yllämiiiinittuihiu toimiin yhdistetty
myöskin maanwiljelys-, kiirjiiit- sekit koti-
teolIisuustuotteiden näyttely, jossit innan
kinkerikunnan jiiseitet olitoiit tilitisiiitdessii
kilpailla. lllkopuolelta kinkerikunnan piiriä
oli kokousta tniiistittieet kiilsi tiiiytteliää,
joista kiintpikiit esiiteilliiiiti weti puoleensa
sinirinta huomiota. Näistä oli toitteii h:ra
Bicttir Forselitis Titrusta, joka
köyhyys, jos waan inaanwiljelystä ei pian
saada järjellisemtnälle kannalle. Sillä ku-
teit tiettyä, oii Loimaalla pellot werratto-
tiian situret, koska iiteiiiteinä aikoina oit
tehty piiljon undisitiaita. Metsä ja itiit-
tii sitä wastaait oit itioitessa paikkaa ittel-
kein "ivalliin kititti", niiit että pelloit lau-
noitits itiidett awulla siis on lähes koko-
naan nnihdoton. .ikititenkin wiljellääit pel-
toa täällä ivarsin yleisesti esi-isien witnhaati
inalliin Kauuiita poikkeuksia tosin löytyy,
sitä ettiitte kiellä. Wainiomaita koitetaan
kuta kuinkin lannoittaa, sitoutiiitidett waati
käättttetään kylkeä ja kylioetäätt iiiihitt
kauraa, siksi kitti kokonaan ittipiimat, jol-
loin sitte saaioat jäädä pelehtyiiiään. Sel-
wää nyt ott, ettei Lointaa tällä tapaa
inaatiiait ioiljelleii iooi kauatt leiwässä
pysyä. Täiiiä asia ott meidän ittielestä
Loituaait kinkerikunnalle itiin polttaioa, et-
tä olisi luullut siitä jotain tuumittaman
tässäkin kokoitksessii, tniitta itiin ei kuiten:
kaan olltit. Ia tämä jittiri oli kokouksen
heikotit puoli.
Jos nyt lausuisimme tiitiiitainan sanan
kilpailusta. Kilpakyntö oli kokouksen tär-
keitt toimitus. Se joka oit liikeitut yllä
oleioait armastelun Loiniaan iiiaaiitoiljelyk-
sestä yleensä, woipi jo edeltäkäsiit arwata
inillaista kytttö oli. Se oli niin ja näin.
Mitään oikeaa aatetta siitä. tiiitä hyioä
kyittö oikeastani! ott, ei kyntiijillä ollut, ei
inyöskiiäii ryhtiä ja kykyä kyntöään hallitse-
ttiaaii. Kytitö tneiti niin kititt hän itse tah-
toi, ei ttiiit kttiii mies tahtoi. Hemosetkiti
olitpat oppimattomia ja epätasiiisia kulus-
saatt, jotta iiiillä mitään inallikelwollista
kyntiiä olisi iooinut toimittaa. Muutoin
oli kyntäjiä peräti wähänkin; itoin wiisi
iitiriia. — Ojitiis ineiti ktiiteiikitt paremmin,
siinä oli kilpailioitakiit enentiiiäit.
Tiilee sitte lausua iittttitaitia sana myöskin
näyttelystä. Sekiti tosin oli seudun suit-
rituteen katsoen toähäiiteii, titiitta ensikertai-
setta se kuitenkin toastiisi siiittsii, ollen ai-
tiakiit kaunis alkit. Maautoiljelystuotteita
ei huouoii !vuodentulon tähdeit iooittitt
olla ensiukään; karjantuotteita ja käsiteoksia
sitä toastiiiiti oli. Karjatt tuotteet, iooi ja
juusto, oliwat keskinkertaista laitttta, näyt-
teilIe piitttita eniuimästääti itiiltä yksityisil-
.tä, jotka seuditllii maitotalouden armoa
käsittämät. Niitä iiäet todellitkitt tuttutautia
löytyy, jotikit hitotiiait siitiikiii, ettii Loiutaal-
la jo ttitiutaiiia wuosi sitte ott löytynyt mei-
jeriki, jossit intiittaiuilla talollisillakin ott
ositit. Ettei kititeitkaiiit kokotts erittäiit
harrastanut tätä elinkeinon haaraa, iiiikyi
siitä, ettii se oli iitiiäräiiniäisilläätt ioäheiii-
ittiit palkinnot kiirjiitt tuotteista kititi kytt-
nöstä. Erääu kokouksessa liisini ollecn
henkilöit kehoituksesta se kuitenkin siiostiti
iiiitiiiiiiiiiii karjan tuotteista yhtä stitiret pal-
kiuttot kiiitt kynnöstäkiu
; .tiäsiteosteii osasto oli paremmin edustet-
tu, ehtii tosin kiinnitit laajuuteen katsoen oli-
si iooiititt piiljoit runsaanunin niitä olla.
.lläsiteollisiiiis oiikiti ittaiissiiuitite "ainakin
oki kokoukseen tuonut kaksi puimakonetta,
toinen höyryn tooiittiilla käypä, toittett kä-
sitt kierrettiimä, sekä jotikoii ittiroja ynnä"
iiittitii ntaaiitoiljelyskiipineitii. .koinen oli
hra kauppias E. Ny liittd myoskin
antista; hiin oli tuonut itäytteille suuren
joiikoti teräs:öleioyisiii nieijeriiistioitii. .sko-
kouksen kestiiessii piti hra agronomi Bre-
iiter hupaisen ltieitiiott maitotaloudesta ja
sett järjellisestä hoidosta. "Luentoii ktiiitiiiel-
tiiu hartaasti; huoneessa oli tungoksiin iisti
wäkcä, .Litennon loputtua sanottiin iikkiiiit
lausuneen, ettii sen pitiijä iiiiititt hynnin
muassa myöskin osiisi luonnikkaithi liittik-
kita.
Paitsi tititiitiiittiit kokouksen erityisiii itsi-
oita ei mitään yleiseinpiii tnaanwiljelystii
ja sett siivuelinkeinoja koskemia iisiioitit tällä
kertiiit keskusteltu.
Mini niit tnitiitoiii kokoukseen tulee, niin
se siionitii katsojalle näytti ioähäpiitöiseltä
ja inerkitystii kaipaamalta. Wiikeä tosin
oli ttilltit jokseenkin rttiisaiisti, ehtii noiit
piitili tuliaita heitkeä, iititttit sitttritt osa
näytti siellä" olleen "nututon miian", iliititti
itiiiiitit tarkoitusta kiitit kenties uteliaisuut-
taan tyydyttätuässä. Jo sektit seikkii ettei
iiiitäiiii oleiseuipiii kysymyksiä kokouksessa
keskusteltu, todistitii, ettii kokoin; enemmän
pidettiin titioait imuiksi kttiii todelliseii tiir-
veen tähden. ",Tarpeett tiihden", siitioint-
me, ei suinkaan sitä titrkoittiieit, ettii tiir-
peitit ei olisi, ioaatt sitä, että niitä ei itäh-
dii ja huomata. Sillä jos titilliiäit, itiin
on .Loititinin itiiiattioiljelyksellii tarpeita.
Ios ketääu,I niin ainakin .Loimitata uhkaa
hywin läheisessä tulewaisuudessa kiito ja
tiäillä seuduin ikiwitnha" Tiimä osa näyt-
telystä oli katsojasta miltei hauskin. Jon-
"kunnoin-:n toietio kiiipiitt ja arka toiwo liik-
ktti katsojiin rinnassa.
Tähän antoiwat itäiiiät kesiteollisttitdeti
tuotteet syytä. Menneen iijatt nuorimmat
jiitteet esiitityimät heikkoina itiaithitksittit
uudempien riititallit ikään kitiit tiihtoett
lausuit ioiiitieisiii jäiihytoiiisiiitisii, etiiteti ktiiti
ineneioiit kaiketi mailman tietä. tiionseman
iijiitt esineet taas iisttiiioitt eitsimmäisiä
horjumia askeliansa, tahtoen ikään ktiitt
kainosti kysyä: huolitaanko iueistä tiiitil-
inaan? Woimissiian oleioa itykyaikii taas
litisti suurimmaksi osaksi poissaolollaan, se
kiti katsoi olemansa kylliksi ttäytteillii joka-
piiitoiiisessii eliititiissä. :i.iiitttii, kiiteit sa-
itotttt, oli täällä kuitenkin yhkii jit toistit
"nättiä", etenkin ttaisiöiden joukos-sa.
Olipa alkit iitallikelioollistakin esim. millai"
siit liiitkojit.
:viitti iitiiiitoin tulee itäyttelyii järjestyk-
seett ja kokouksen ulkonaiseen esiiittyiitiseeit,
itiiit woipi tiiideti sanoit olleen sopusoin;
itusstt kokousta hallitseman hengen kanssit
ja sitä wastanneen "Liiittt rohkeata mai"-
utaankin olisi, jos situretittnaii yleisiin
edessii rupeisi sitä ankaranimin armastele-
tttitiiit. Siitii aiuoastaan tooiitee tuitis-
tttttitit, ettii se tapa, millä hra Bictor
Jorselius’elle maksettiin hänen ioaimiiiisa
puimakoneiden näytteille tuonnista, saiittaisi
kenties ioiiiitia asianomaisten pitolelta
julkistit selioitystä.
Merkitsctoiiä kokouksesta on sekin, ettii
sekä hra "liietor Fsorselius’eu ettii hra E
Nylttnd’in näytteilie tuodut tiiaanioiljelys-
kalut ja meijeriastiat aiwan wähän meniwät
kaupaiksi.
Lopullinen arivostelutnme kokouksesta
siis on se, että kokouksen pitäjät liian lai-
measti harrastiwiit niitä asioita, jotka
kinkerikunnan toituialaan kuuluivat. Ia
toiwomme on että wastaisissa kokouksissa
harrastus on eläivämpi, sillä aitioasiaan
siten woipi sellaisista kokouksista olla toi-
toottawaa hyötijä. n —m —n.
Palkintoja saiwat:
Kilpakyitnöstä: 1:nen palkinto
Daioid Rimp.iien 15 in:kaa; 4:jäs pitikin-
to Heikki Heikinpoika Sorolta 8 in:kaa;
5:des palkittto Erlatiti Iuhottpoikit Wan-
hastapytystä 5 iii.; sekä kehoitusrahaa seti-
raamille: Frans Träskille Sorolta 2 iii.,
Jsrael Rautalalle Joenperältä 2 in., yh-
teensä 32 iit.
Ojatyöstä: 1:nen palkinto trenki
Kitstaa Kustaanpoika Haaroisista 12 iii.;
2:nen palkinto Juha Taltoitie Pitolasta
10 iii.; 3:nias palkinto Heikki Mäkelä Wil-
inoisista 8 iii.; 4:jäs palkinto Kustaa Sil-
laiipää Haaroisista 5 iii.; 4:jäs palkinto
Damid Kaiinisto Peltoisista 5 tn.; sekä 5
markan palkiitto aittiettiiit palkintotuoma-
rien esinnön titukaiiit renki Kustaa ikiis-
taanpojalle Sieppalan Heikkalasta siitä, et-
tä hän etisiksi sai ojansa walmiiksi. Paitsi
tätä ittitiettiin 1 markan kehoitus-rahaa
kullekitt allatiiainituista: Kalle Ojanperä
Haaroisista, Isriiel Ktijala Hattitlasta,
3kalle Hakala Haaroisista, .ikalle Orell Uu-
sikoskelta, Iuija Helin Piltolastii, Kalle
Silioer Siillolta, Kustaa .lkankare Wähäs-
täperästä, .tkankareen renki Kalle Wähäc’-
täperiistä, Topias Hiisi Hintsalasta, Fred-
rik Jaiikonpoika Kauhanojalta, Kalle Nie-
iiielä Mellilästä, Kalle Luikistit Haaroisiö-
ta, Kalle Ojala Wähästäperästä, Heikki
Leidenius Haaroisista, Kalle Kolia Haa-
roisista, yhteensä 60 in:kaa;
Karjaiituotteista: 1:sen pal-
kittitoit tooista rusth. Erl. Kolkkala 20
iii.; 2:sen palkiiiitott tooista taloll. K.
Rantaneti Kössi 15 iii.; 3:itett palkiniioit
juustosta rusth. Erl. Kolkkala 10 iii.;
4:iteii palk. moista taloll. tytär Auian-
da Mäki 8 iii.; 5:tien palkitiitoii tooista
taloll. Iiiho Filpptila 5 iii.; yhteensä 58
tinkaa.
Käsiteoksista: Joenperäu Ylita-
lon tytär 12 iii.; Aaroisten seppä Söder-
holtn 10 iii.; Isonperäit Mäeit Manda 8
iii.; pastori Boliit 5 tii; rotima Lundströui
5 iii.; torppari Kustaa Kiiukare Wäljästä-
perästii 5 iii.; Iustiitii §likingstedt Hirmi-
koskelta 5 iii.; Maija Ulrika —Prohti Hir-
ioikoskelta 5 iii.; toppari Tuonto Majanoja
Wähiistäperästä 3 iii.; torppari Juha Oja-
la, Jsostaperästä 2 iti . yhteensä 60 unkaa.
Ktirssii;
Siiotuen "pankki Lokak. 10 p.
Waihto—kitrssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietitri 7 p ...... 273: – 265: — 100:lta r.
Loutoo 00 p ..... 25: 17 25: – puit:ta st.
Pitrisi 00 p0 17:0: 23 103;: 7)
mattipiiri l p. . . :3: ; 3.: .) "
Antsterdam ..... .207: 50 206: – 100""
Tukholnta 3 p" . . . :30: —- 138: 40
Laiioalista.
T r aio e tii ii n d e, Lokak. 3. Usko, Iiordlitig, Piitct-
jiiltii-, Akkti, Sjöluud, s: stii.
Calais. Syyst. 2:1 Lintu, Selintenseii (? Sitlnti-
neus "s:tiiditsmauista.
Lonto o, Syysk. 30. Neitto, Altlsten. Titrkuun.
S i n g a o o r e, Elitk. 25. Aioio, —Osterlttnd, walmis
"tintattuaan
Tratoetniinde,
Porista
B al titit oi" e, Syysk. 21.
"Londonderty’stä
J ti ii t i n r ii tt in ii,
".Turttstit Caliiis’een.
"siltiladelpljiin Syysk. 21. Caliiornia, Blottt,
Ditltlinista.
.sin ö pett h ii in iti a,
Uitdestak:gdötit
§telsiiiij ö r, Lokak. il. Ohitse etelästä: skiittiiert-
partti ?itlto, Uudestiik:gista.
Itt ittiit r ii ii tii ii, Lokitk. ii. Osiito, Teiigstriini,
.iloilasta Bordeitiir’eeti:
.li y o p e n h ii iniii ii, Lokak. 7. Entmn, Björkros,
ilitde-.tiiiknti-Jtit; Ceres, Biirrk, s:stii; Delpliiii,
F.ii-dig, s:sta ——— 8. Täliti, Sienids, walmis
11ttteiik:kiitt, Oliii, Steuros, Siiinoin. 10.
I-.tljaiitie-ö, Sjöholm tttiiluiis Snouteen.
Driigörin luotsipaikka, Lokak. 5.
Lokak. 5. Jlnta, Giistassfou,
Lennätin, Sjöroos,
Lokak. 4.
Toiiiii, —Pihlman
;
Lokiik. t-. Totus, Ditnder,
Lttolsia
täyttänyt: Nieini, Sitndsteöin" — 6. OJmo,
Tengströni, Cutimu, Bjorkros, Ceres, Barik. "
7. ’Delphiin I-iirdig.
3 i" ii to etit ii nd e, Lokak. 10. Rapide, Petterssoti,
.liiiliitariiin
R o tie n, Lokak 6, Sitosio, Kiirlsson, :iieioeastle’cett.
H a r t l e p o o l, Lokitk. 7. tilituo, Iakoltssoit, Diiliii-
tehtaile. "" " """–""
" Toribiiitoja.
Tiirussa. Risitt —l0 tii. t. :ikisusauhot 4: 50
leiw. Rtttiit 32 tii. tynnyri. Riiisjauhot 2
m. 50 p. leiw. Ntiisleipä 3 m. leiw. Ritlsmaltutt
1 m. p. kp. Ohrat 1 ni. 75 p. leiw. Ohra-
ryynit 1 m. 30 p. kappa. Kokonaiset s:mat 1
iit. 80 p. lappa. Ohi-aset maltaat 1 in. kappa.
Kaitrat 1 m. 60 p. leiw. Kanrajauhot 1 in. 50p.
Ktiuraryyiiit l tii. 20 p, kappa. Surwoittattomat
siitat 1 in. 40 p. kappa. Herneet: wiheriät 1 m.
kappa. Walkoset 90 p. kappa. Ruskeat 80 p. k.
Selalaiiet 75 p. kappa. Peruitat 15-20 p. kp.
1: nelikko. P:riinajaitltot 25 p. naula. Jtut-
rikkaat 1 m. 50 p, itelit. Hitmalat 75 p. naul.
Heinät 1 ut. 10 p. leiw, puntarpää 1 in. 25 leiw.
Oljet 4 m. kuorin. Silppn 3–-4 in. kuorina.
Tuore naudanliha 3–-4 m. leiw. Palwattu
5 iti. leiw. Tttore lampaanliha 5 m. leiw.
Palwattit 6 in. leiw. Ttiore sianliha 9 ni.
leiw. Wasikat, juotetut 7 in. leiw. Iuotta-
ittattomat 2 iii. kappale. Ihra 50 p. naul. Tali
8 in. leiw. Woi 00p. naula, 17—18m. leiw.
Talonpojan juusto 20—40 p. kappale. !kuorima-
ton maito 40 p. kaitnu. Kuorittii 30 p. kannu.
Piiinä 20 p. Ket-ma 40 p. kort. Willat 1 in.
20 p. n. Mititat 1 in. 40 p. tiu. Kukko 75 p. kppl.
Kanat 60 p. kapp. Metsot 4 ni. pari.
Teeret2 tii. 50 p. pari. Pyyt l in. 25 p.
Json raawas-eläiuien kieli 1 iit. Tuore
1 ni. 25 itaul. Suolattu lohi 1 tit.
Tnore siika 30 p. natila. Hauki 2.5 p. n. Ahwe-
tiet 20 p. tiaula. Lahtiat 2.5 p. naula.
Ankeriaineit 1 ni. naula. Kaiitpela 15 p. n.
Silakat 2 in. leiw. 8 in. ttelik. Muikuiimäti 1 m.
50 p. ttaul. Mäntyset laudat 3—8 ut. toltti. Mäntyset
plankut 80 p. kappale. Kuusiset laudat 2—6 m. toltti.
Piirut 30 p. kppl. Kattopäreet 8 nt. kuortti. Räys-
täskourut 35 p. syltä. Teriva 22 iti. t:ri. Sam-
iitaleet 7 iit. kuorma. Halot: Koiwuset 6 tn.
kuorma. Mäntyset 5m. 50 p. kuorma. Kuusiset 4—5
tii. kttor. —Pajahiilet 8 ni. kuorma.
Höyrylaiwaktilku.
Matkawtwrolista.
Höyrylaiwa A h k e r a
lähtee lokaluulla:
Turusta Uuteeitkaupiinkiin perjantaina 21 p. kello
10 e.pp.
uudestakaupungista Rauntcille lauaittaiiia 22 p. kello
½6 e.pp.
Rauutalta Poriitt samana päiwänä kello 10 e.pp.
—Porista Rattntalle sunnuntaitta 23 p. kello 9 e.pp.
Rauiitalta liitteenkaupunkiin tiiaatiaittaiiia 24 p. kellö
6 e.pp.
uudestakaupungista Turkuiiii sattiaiia päiwänä kello
1/211 e.pp.
Turttsta Daalintehtaalle tiistaina 25 p. kello 12päiw.
Daalintehtaalta Titrkuun keskitviikkona 26 p. kello
149 e"pp;
Turusta Uuteenkaupunkiin perjantaina 28 p. k:lo
10 e.pp.
Uudestakaupungista Rauuialle lauaiitaitia 29 p. k:lo
1." 6 e.pp.
"2
Rattntalta Poriiit saittatia päiwänä k.lo 10 e.pp.
Porista Rautnall-. suniiitittaiiia 30 p. k:lo 9 e.pp.
Rautitalta Uiiteenkaupunkiin maanantaina 31 p. k:lo
6 e.pp.
Undestakaupunkista Turkuun satiiaiia päiwänä k:lo
1"211 e.pp.
L. Schrödek.
Höyrylaiwa A i n o ,
kapteeni M; Holinberg,
lähtee
Perjantaina lokakuun 21 p. k:lo 0 e.pp. Saloöta
Titrknn Karunan katitta.
Lauantaina lokitkiittit 22 p. k:lo 10 e.pp. Turusta
Sitloon Karunan katitta.
Htiottt.l
Jos jäät tahi ttiatala mesi Salon
" joessa estäivät, oit Fulkkila höyry-
laimait wiimeinen pysähdyspaikka.
Tarkeinntat tiedot tiittaa Ioh. Gttst. Wikeströtn.
Höyrylaitoa ?? y s t a d ,
kapteeni C. R. Sundströtn,
lähtee:
Perjautaiua lokak. 21 p. k:lo 10 e. pp. Turtista
Daalintehtaalle.
Lattantaina lokak. 22 p. k:lo 8 e. pp. Daalinteh-
taalta Turkitiin.
Matkoilla anustii Ditaliittehtaalle poiketaan Har-
sattulaan, Mutaisiini, Oiititjaitit, lJttnnarsitäiisiin,
Terssuitdiiti, Attuun jit Skinuarioiikiin, mennessä ja
tullessa, sekä keskiwiikko-iitatkalla TurnstaHakkalaan
paitsi ylliiiitaiiiitttiihitt laitureihin, myöskin Söder-
ltyyhyii, Broutarmiin ia Finbyyhyn sekit paluumat-
kalla (83räggnäsiin, Siksitlaan ja Westlithteeit.
Hiiyrylaima L e i tii n,
kapteeni G. R. Nordlin,
liihtee
.uinumalta Poriin perjantaitta 21 p. kello 0 e.pp.
"lorista Riittiualle lauatitiiina lokak. 22 p" k:lo 9
e.pp.
:ikatintaltit liitteenkaupunkiin sunnuntaitta lokitk. 23
p. k:lo -å e.pp.
Uiidestakattpungista ankitutt sain. päim k:lo tij/2
e.pp.
Turitsta Uitteeitkatipunkiiu tiistaitta lokak. 25 p: k:lo
li) e.pp.
Uitdestitkituptingista Raitmalle kestimiikkoiia lokak.
2i; p. k:lo 5 e.pp.
Rauinalta Poriiu siititaiia päiwänä" k:lo 0 e.pp.
Pori-:ttit Rauntalle tuorstaina lokit. 27 p. k—lo 9
e.pp.
:lkauinaltit liitteenkaupunkiin perjantaina lokak.
p. k:lo 5 osip"
Uudestakaupttnaista Turkiiun satiianii päito. k:lo 0;;
e.pp.
Ttirusta liitteenkaupunkiin sunnuntaina lokak. 30 p.
k:lo 10 e.pp.
Uudestakaupiiugista Rauinalle ja "koriin maanan-
titina lokak. :il p. k:lo
5 ottit"
p:
lohi
naul.
28
poiketen wälisille litittireille.
Hömylaima "J litt a
kapteeni M. A. :iittströnn
lähtee
anttsta liitteenkaupunkiin laitatitaina lokak. 22 p.
k:lo 10 e.pp.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
