Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
howioik.yliin toiskaali J. Lindström, ylitar-
kastaja A. W. Gröhn, rakennusm. L.
Wiklund, nahkuri C. G. Tornberg, ajuri
O Liiiidqtvist, katipp. C. A. Doepel, kon-
suli M. Ericsson ja kaupp. A. Siliin.
–" Tiirtin pataljoonaan kuulumat ase-
welivolliset oliwat jotensakin ittiehissä koossit
tviitiie tiistaina, koska 216 tniehestä aitio-
astaitti 14 oli poissa ja itäistäkiii 6 lail-
listen esteitten tähden (1 on kuolliiti.
Kahdeksasta ilman iltiioitettua syytä pois-
saolleesta arwellaan, että ittotti wielä oit
merimatkoilla.
–" Konkurssi. Oikeudenoinistajat ra-
wintolanetitäitnän Aiirorii Andersen-tvai-
najan pesässä owat täkäläisessä raastupa-
oikeiidessct hakeneet luowutus- ja perinnön-
luoivutus-oikeutta; waroja on 52,580 in.
67 p. ja welkaa 61,196 in. 62 p.
— Siioinalaisen lueitnoii pitää ensi sun-
ttiintaitia k:lo ",/-;"7 j.pp. ylioppilas A. Th.
Böök. Aine: "Aänestä"."
—— Jtseinurlta. Saksan alatnainen K.
Leiseberg ampui itseättsä wasempaan ohi-
moon rewolwerilla wiime latiaittaiiia asun-
nossaatt Erikiitkaduti tvarrella N:o 5. Jt-
seiniirhaaja, joka oli 32 wuoden ikäineii
ja kotoisin Liilieckista, on hoitanut kaitppias
A. W. Schretjii niiinakattppaa. Ioku synk-
käiiiielisyys arivellaan olleeit syynä hänen
hurjaan tekoonsa.
— Onnettoiiinuksia. Wiime keskiwiikko-
na taittoi merimies A. I Alirahamsson,
kuiiltitva höyrylaiwa "Ainon" wäkeen, oi-
kean säiireiisä, käwellessiiän laiwasillalla,
–– Wiime latiatttaina illalla haaivoitettiin
pahasti sepäitoppilas K O. Ahlgreii siteii,
että ittiiiitatitat oliikitlkewat miehet liiiwät
häntä kasivoihin, hänen seisoessaan isätt-
tänsä seppä F. W Wulff’in portilla. Mo-
lemutat wanhingoittuneet saaivat hoitoa lää-
ninlasareetissa.
–– Halwaukseen kuoli wiime sunniiti-
taina kaupungin mahdissa täkäläisessä
maankansliassa palwelewa nuorukainen A.
W Lundgreii, joka oli senlaiseen paikkaan
joiitiinitt sopimattomasta käytöksestääit.
Muutoiii satiotaan hänen olleett ahkeran
ja tarkan töissäätt sekä hiljaisen luott-
iioltaan.
– Sakkoa huolimattomasta ajosta tito-
miitiin wiime perjantaitta raastiipaoikeit-
dessa salwamiehenpoika K. O. Mickelssoii
maksamaan 30 markkaa, siksi että häit
huolitiiattoiiiiiudesta oli ajanut salwumies
E. Fagerlutiditt tyttären yli, josta lapsi ei
kuitenkaan joiituitut hengenwaaraan.
—— Kiwiiloisiius kaupnngissa. Meniteel-
lii wiikolla sairasti: 17 h. toatsa- ja suo-
liköhää, 10 h. kurkkuköhää, 13 h. rintakii-
hää ja 10 h. wilutautia.
—– Läänin kiiweriiööriit kolmas wuoden-
tulokertomus ott seuraawata sisältä:
Asianotiiaisten kruunuitttioutieii tänne lähettäiitäiit
tietojen itiiikaati saan kolmantena wuodentulokerto-
tituksena tiistit iiiiiinlle "skottista läänistä syiviitt-
tnässä alatiiaisuudessa ilmoittaa:
Sato wehnistä on yleensä tullut kohtulaista pal’-
joa huonompi, paitse Halikon kihlakunnassa sekä osit-
tain Si.iiynätttäeti ja Ultvilan kihlakunnissa, joissa on
saatu kohtulainen tulo; melkein yhtä huono on sato
ritkiistit, jotka owat antaiteet kohtulaisen tiiloit eli
5:nen ijäit ainoastaan suurimmassa osassa Hali-
kon kihlakuntaa sekä Paiinion ja Sautvoit pitäjissä
–Piikkiöii kihlakuntaa ynnä pienissä osissa Ulmilan
ja anmään kihlakuntia.
Ohrista, kauroista ja sekulista, joita ainoastaan
harmoissa paikoin läänissä iviljellääii, ott tulo ollut
osaksi kohtulainen, osaksi enemmän taikka wähetiititäit
sitä parempi; ainoastaan muutamissa osisstt Welj-
titanit, Mynämäen ja Loimaaii kihlakuntia on ohrien
sato ollut kohtulaista huonompi, saittoiit ktiiii iiiyiis-
kin sekiilien tulo !öötjtyän pitäjässä Maskun kihla-
ktiiitaa. .naurat owat antaneet kohtulaista suureiti-
tiian tuloit eli 7:iieit ja 8:iieti jytväit suuremmassa
osassa Wehmaan, Halikon ja Ikalisteti kihlakiititia
sekä wäheinmillä aloilla Ultvilait ja Maskiiii kihla-
kuntia.
Heriieet sekä wiriiat, joita wiljellään ainoastaan
wähän, owat antaiteet osaksi kohtulaisen, osaksi sitä
huonomman sadoit. Ensiitinainitusta wiljelyskos-
Wistll on kohtulaista huonompi tulo eli 2 ja ?" jy-
wä siintu muutamin paikoin Wehmaan, Piikkiön,
Loinillllin" Ikllliskein ia Maskun kihlakunnissa. an:
wääii kihlakunnassa sekä muutamin paikoitt Ikalis-
teit ja Loiniaan kihlakunnissa on tullut täydellinen
katoivuosi herneistä, jota ivasioin saitiasta kastoi-
lajista ott saatu kohtulaista suurempi sato aittoas-
taait uiautvoii ja .skorpoii pitäjissä Myiiäinäett kih-
lakuntaa sekä Marttilan pitäjässä Maskun kihlatutt-
taa.
qurikastvit ja olletikin perunat owat aittaiteet
bywän ja runsaan tuloit, 7:nen ja aitta 13 jymäit.
Ainoastaaii tititikalaitumeii pitäjässä Loiiitaan kih-
lakuntaa ott perunain tulo ollut kohtulaista hiio-
ttoinpi.
Huitialien ja kasivieit sato oit osaksi kohtulaiiten,
osaksi sitä huonompi, jota wastoiii rehukastvit otvat
antaiteet warsin huonoit sadoit. Siteii oit heinistä
saatu keskinkertainen sato aitioasiaan muutamissa
paikoin Jkalisteii ja Tyrtväiiii kihlakuntia, jota ivas-
toinii kototvuosi on tullut koko Piikkiiitt kihlakunnas-
sa sekä Loimmnit pitäjässä Loimaan kihlakuntaa kttiit
myöskin Liedoii ja Maritiian pitäjisfä Maskun kih-
liikuntaa.
Lohenpyynti, jota harjoitetaati ainoastani: niissä
osissit Kokeiiiäeiijokea, jotka oivat Loiinaaii ja Ul-
tvilan tihlakutiitissa, oit ensimainitussa kihlakunnassa
aittaittit keskinkertaista huono-intian ja jälkimäisessä
kohttilaiseit saatiin.
Silakkaiti ja itiiiuit merikalan pyynti on yleeitsä
oiiitistiiiiiit kohtuullisesti, paitse minitattiin paikoiti
Wehmaan, -Piikkiöii ja Halikoii kihlakunnissa, joissa
oit saatit keskinkertaista huonompi saalis, jota totis-
toin saiita elinkeino Ryinättyiäii ja ikat-pon pitäjissä
oit aittaitut hywiin tulon.
Täsiä, ittittkä nyt alamaisuudessa olen kertonut,
näkyy, että alamaisesti antamassani ensimäisessä
ivitodeittulokertomuksessani tältä touodelta latisutna
pelkoni huvitosta tulosta, ainakin syysmitjan suhteen,
ott toteutunut, itiin että ntonialla olletikiii läänin
pohjoisissa osissa ivehnistä ja rukiista oit warsinkin
huonosti miljellyistä pelloistii saatu ainoastaan
saittan werran näitä wiljalajiit, kuiit edellisenä touoit-
tia kylmettiiit. Niiii ivalitettaivaa kuin tämä onkiii,
ei kuitenkaan todellistit puutetta toistaiseksi tarminite
pelätä, sillä useimmat lääniii kruunuittttoudit owat
lausuneet sen luulon, että nyt koottu wilja ja edel-
lisiltä hywiltä muosilta säästyiieet tviljatvarat tiseiiii-
inassa kunnassa tyydyttäivät leiiväittarpeeit tulemaksi
korjuu-ajaksi, warsinkin knin ketvätkylwökasivnt ja
perunat owat antaneet yleeiisä jotenkin ltitiväit tu-
lon-, että tästä huoliiitatta tiäiiiiit kastoit, jotka alku-
suwella ivallitsewan ktiiwiiuden katitta olitpat esty-
neet kehkeytymästä ja wasta iiiyöheinpääit sattunei-
dett suotuisain ilmaiit kautta saiwat ttiiden elin-
ivoitiiati, hallojen tautta syyskumi 18 ja 21 päimää
ivastaisilla öillä, joista jo tätä etinen olen raha-
waraiiitoimistolle T. K. kili:iiiie senatissa kertonut,
suuremmassa taikka wähetiiittässä määrässä owat
toahiitkoittuiieet tiiillä seuduin, iitissä iviljit ei tvielii
ollut kypsynyt. .skuitenkiti saattita tätä hallan tur-
tiielemaa tviljaa riittsaaii olkiwaraston kanssa käyttää
karjan-rehuksi, ja ott siten terwetulleena lisäykseiiä
maamiehen muuten toarsiii wähälle karjaiiriitialle.
Relnijeit puitte onkin pakoittanut titoitta iiiaaitwilje-
lijää suuressa titäiirin tvähentäinään karjaeläintettsä
lukua.
Suomen asukkaille niin tärkeät perunat oivat,
yllämainituista huolimatta, atitaiieet erittiiiti ruit-
saatt satutit, joka muuten oit yliisotettu kuiwalla
ja suotuisalla säällä, jonka tähden saattaa toiwoa,
että perunat pysyivät teriveiiiä talioeti yli.
Tämän wuoden syyskylmiin oraat otvat nousseet
katiiiiideii ja suotuisain iltiiaiii wallitessa ivarsin
tasaisesti ja tiheääit sekä saawuttaneet tarpeelliseii
ivahtvttiideii talivea wartett, ivaikka kylwö yleensa" on
jäänyt inyöltäseksi.
.liaten titintilla jo ensimäisessä wuodentulokerto-
tauksessani oli ariiio T. K. M:lleiiiie ilttioittaa, ei
tämän läätiiii asukkaiden tartoittite peliitä mitään
katotouotta. Waikkii puitte Tyrwään, Jkalisteit ja
osittain Ulwilan kihlakunnissa, olletikin ensimaini-
tussa, missä tviidentoista tiihaiiiteit tyitttyrin ivilja-
lisäys näkyy olewan tarpeesen, itäyttää uhkaamalta,
katsoit kuitenkin säästöjenkuntien lainamakasiineissa
ja lainojen kruununtoaroista sekä Wenäjältä tuo-
tawan wiljan riittäwäit asukkaideit tarpeiden täyt-
tätiiiseksi, niin että woidaan iväheitimäii oiitiellisil-
lakin seudiiilla, missit työtä kuiteiikaait ei tulle ptiiit-
tutnaan, jotenkin tyynesti tvasttiaii ottaa tulemaa
talwen. Turku, lokakuun l5 p:itä 1881.
—— Ilusikaiiliuuki, lokakituii 31 p. Liinta
ja taaskin lunta ott sadellut niiinä piiiiviiiä.
Sitte eiliseii ottkiit jo oiwalliiien rekikeli
kaduilla ja itiin kuuluu olewan ainakin
Uudellekirkolie iisti. Ehkä jo tulee pysy-
wäiiieii talwi. Wiiiite wiikon pakkaset
sille tekiwät kylläkiit hytväti pohjan. Lau-
ivaittai-aaitiulla kaupunginlahti eli "saliiti"
jo oli täysi jäässä aina suutariin asti ja
eileit metti ivesi jiiähän jo aleittiitaksikiit,
niitt että luotolaisetkaan eitvät tohtineet
aikomuksensa titiikaatt mennä kirkkoon,
ivanit lähtiivät jo aatiiupäiivästä taas
kotimatkalle. Höyrylaiwat piiiiseiviit kui-
tettkiti ivielä helposti aina kaitpiiiikiin.
Leiiväit aineesta oit ollut kau-
puiigissamtite hywinkin puute näihin aikoi-
hiit ja ruisleiwästä oit torilla pyydetty
"9 mk. 50 p., wieläpä 4 mk leiitiiskältä.
Eilett tuli wihdoin suurempi tiiäärä wettä-
jäit jauhoja ja toiwoa woi siis, että leiioäii
hintit laskee. Pinös karjait rehuista oit
ollut piukkuus: heittiileiwiskä maksaa 1 mk
ja yhtä paljo pyydetään kauranpahnoista.
Woita, joiika hinta joku aikii sitte oli kohott-
titit 1 mk ]5 p:niin, oit ntiiine wiikolla
taas myyty 80 ja 00 penttistä naula.
Lihaa on torilla ollut runsaanpuolisesti ja
iverrattaiit huokeahan hintaati, eikä ihmet;
täkääit, koskit monen talon täytyy hukata
!F-" wieläpä 0;, koko nautakarjastansa
rehujen puutteesta.
"S ii o st u ii t aio e r o a karttui tänä
muonna kaupungista 4,743 mk 60 p. paitse
oliit- ja porteritehtaati siiostutttaweroa 550
mk, eli kaikkiansa siis 5,2!.iL3 mk 60 p.
"liialtiiiistniestenkokotiksessa
wiime tuorstaina käsiteltiitt ntiiidett miiassa
seuraawat asiat: tiieriiiiies Heinoselle myön-
iiettiiii 25 wuodeksi arreittti-oikeiis siihett
iiiaattosaan, jolla ii. k. Ostmanin sauna
nyt seisoo ehdolla, että hän pitää saunaa
yleisön waralla. Wäkewäin juomain An-
niskelu- ja wähissäinyynti-yhtiön pyyitnöit
johdosta saada wieläkin 2 iv. eteeiipäiii
pitää "tillikkaa" ja "puolentuopin puotia"
päätettiiii maistraatille aittaa tnyöntäivä
inietintö. Luettiin maaherran päätös,
koskema tämän wuoden meno" ja ttiloar-
irtiota kaupiiiigille, joka päätös welivotti
maistraatin iitaiitittuiiii ariviohoit tekeinään
ivaltiiiistoii päättäiität muutokset, siitä pyyh-
kimällä pois ne tiiettosiiittiiiat (12,000? niks
jotka maistraatti oli siihen patittut lokaivesi-
ioieitiärieit tekemistä ivarteit, ja tulee siis
tiiainittu arwio lähetettätviksi takaisit! innis-
traatille waltiiustoii päätöksen mukaiseksi
itiiiiitettawaksi. Kalawesi—asia lykättiin ival-
walittistus-maltokunnan käsiteltäwäksi, sa-
moin myös ehdotus, että peltoivuokrat iitast-
edes wuokralle aittiettaivista pelloistii suori-
tettaisiin tästä lähtieii rahassa. Kansa-
koulujen ioiiosikertoiitiis jätettiitt wieläkin
ensikokoukseen asti pyödälle. — Sitä ci tah-
dottu ltikea julki ehkä sitä syystä, että se
oli kansankielellä kirjoitettu (??). Muuta
syytä tuskin löytyiiee tähän wastahakoi-
sitiiteen, sillä uskoo ei ivoi ettii waltiiusto
olisi wäliäpitämätön sellaiseit laitokseit toi-
iitinttosta, joka kaupiiiigille maksaa pari-
kyinitieittä ttihatta markkaa timoteensa —
Lopullisesti piiätettiiti maistraatille ilmoit-
taa, että, muistaakseni, seuraawat tvaltuus-
miehet owat oikeutetut pääseitiääit !vapaiksi
tvaltuusmiestoiiitestaait eitsi tainiitik. 1 p.
nimittäin: h:rat .3aehariassen, Myreen ja
J. iliiivell sekä le. Liiidrotli, E J. Sawon,
A. Forsström ja G. Riivell.
Waltitnsmiesten kokouksessa ott tämä
tottasi, jona ensikerta umpisuomalaisia tiite-
hiä istuu waltuustossa, ivoiiitieii niukaait
noudatettu keskustelit-kielen puo-
lesta, nykyisiin suhteisiin katsoeii, kiitettätvää
tasapuolisuutta, itiin ettii keskusteluissa oit
kitkin saanut käyttää sitä kieltä, iiiitä itse
ott tahtonut. Wiime kokouksessa tapahtui
kititeitkiii ttiiit omituisesti, ettii wasta sitte,
kiin keskustelit riiotsiit kielellä oli päättyiiyt,
asia päiitetty ja päätös ivasarait lyöntällä
ivahivistettn, ilmoitettiin suonialaisille: itiin
tässä on nyt ollut kysymys, ettii — — –,
ja me oleittitie nyt päättäneet asiasta
niin — — —, tititäs te siitä asiasta
pidätte? ettekö tekin ole saittaa mieltä,
kuin me? johoti suotualaiset antoiwat hel-
posti yiiitttärrettäwätt wastauksen ioaitiolol-
laan. Warmana tvointe kuitenkin pitää,
että tämä ei tapahtititiit ylenkatseellisiin-
desta niitä kohtaaii, jotka eiwät osaa
itteiiskaa, ivaati – epiihtiomiosta ja josta-
kin totutusta tawasta. Miitta kun seliiti-
set epiihiioiiiiot, jos niitä useammin kiistah-
tuit, helposti woidaan pitää soimauksena
ja ylenkatseena suoiitalaisia wastaan, joiii-
tiioiseksi tämäkin jo kitiiluiiotaksiitiiit, itiiit
rohkenen aitio iia et aineita lausua sett
toiwoinuksen, että saataisiin sellaiset ivast-
edes ivältetyiksi. Titsi oit, ettii kaksikielisyys
melkoisesti ioiiivyyttää keskusteluja, mutta
koskit itiaassamnte kahta kieltii puhutaan
ja niitä löytyy, jotka waan toistit nitistit
kielistä osaawat, itiin täytynee meidän
tyytyii tähän iviiwykkeiseen menoon; sillä
eihän meidän maassamme itiiiiitenkaan
wielä aikaa piintiita raittiit waa’alla. Jit
tiiitä meidän ioaltiiiistooii erittäin tulee,
niin tooi kielestä syntywää tviiivyllisyyttä
melkoisesti wiihentää sitett, että sekä kirjoi-
tiikset ja keskustelut titlkitaait toisestit kie-
lestä toiseeii kaikessa lyhykäisyydessä, iimik-
ka kuitenkin asiallisuudessaan. Sillä miio-
toa tiilkittiiiita tie myös paljon helpinnmin
intitnärretääii, kuin jos niitä sanasta sanaan
ivarsin orjallisesti ja "wirallisesti" kiiätt-
itetääii. K.
—— H; M. Keisariti, Sitnririihtiiiaamnte
kruunaus tulee, kuten "ilsetersluirgskia Wii-
doinosti" tietää, tapahtumaan ensi totiko-
kuiiii alussa.
–- Tiilliliilot, niihin luettu tulli tuoduis-
ta sekä wiedyistä tamaroista ynnä muiit
yhteiset waliiorahat tekiwät tänä tiniotiita
syyskunn lopnlla 8,677"640: lid’ ja wiime
iittioiiina saniaait aikaan 6,057,640: 23.
(11. S.)
—– Taloiipoikaissäädiiit filtteriksi ensi
ivaltiopäiwillä kutiliiti lääninsihteri ’3. G.
Sohlmait tiileman itiiiiirätyksi"
Porwaris" ja talonpoikine-säätyjeit piihe-
ttiiehistä ei wielä ole mitään ti:tojtt kiitt-
ltiniit; mutta eräs ruotsalainen lehti oit
lausunut seit toitvoii, että entiset näihin
:virkoihin jälleen iitäärätäiiii.
Jos professori Wallgren nytkin poriva-
rissäädyn puhemieheksi tulee, oit tulkin aset-
taminen siihenkin säätyyii tvälttämätön, sil-
lä hra W. on ummikko-ruotsalaitieit ja sää-
dyssä tulee, kuten tietty, aleittaan suomen-
kielisiäkin jäseitiä.
Talonpoikaissäädyn entinen puhemies,
hra Slotte, on, allekirjoitettuansa "liberali-
seit puolueen ohjelman" ttiielestämine nyt
sopimaton talonpoikais-säädyn ptihetnieheksi.
(u. S.)
– Waltiopäiwämieswaali tisoisissa, H.
D:lle tulleen sähkösanoman ttiukaati owat
uudistetuissa ioaaleissa tulleet walituksi por-
mestari E d v. M o l a ii d e r 2,605 ää-
iiellä ja kaupp. Lojattd er 1,873 ää-
nellä.
—— LLaltiopäiwämieswaali Häänieenlin-
nasta tapahtui wiime tiistaitta ja sai lää-
ninkamreri G; W Liukkoiten 150
ääittä 81 heitgeltä, lehtori M. Gadd 98
ääittä 45 hengeltä, kollega Lindgren 8 ääittä,
kauppias Strömlierg 6 ja iieuwosmies Hel-
siitgiiis 4 ääittä.
— Waltiopäiwiiinieltrl’si Kajaaniit kau-
pungista oit ivalittu filos. tnaisteri P. E.
E r iv a s t.
— "Assessoriksi tullin ylijohtokuntaan
kittilitu tulliiihoitaja Uudessakaupungissa
A. R. v. Willelirattd oleivatt nimitetty.
(11. S.)
— §kunnian-osoitus. U. S:lle kirjoi-
tetaan: 25 p:nä käwi Loiinaan käräjäkun-
itan ioalitseina wiisi-ittiehitieii lähetystö lau-
sumassa kiitollisuutensa itiainititit käräjä-
kunnan puolesti: tuomarillensa, hoivioikeu-
detineuwos K. F Munck’ille siitä, etti
hän yhteistä hymää edistäett ottkiiräjä-
kuntalaisille wapatahtoisesti aittatiut ivallan
kuntakokouksissa ivalita laittaiiiieheitsä. "’"Tä-
iitä ott" — sanoo kirjeeiiivaihtaja
todellakin tiirkeä kohta, josta iitaatitiiie wal-
tiosäädyt parhallakaait tahdollaitsa eiwät
päässeet yksimielisyyteen, ja jonka inaitiittu
hoivioikeiideiiiteiiioos ainakitt itiiituti tietiiäk-
seiti oit ensimiitäisenä ittieheiiä maassamme
käytäntööit patittiit. Se on myöskin to-
distus siitä, iiiiiä tuomarin ojennus-nuo-
rassa sanotaan: yksi hywä, toimellinen
tuomari on parempi kuin hywä laki",
osoittaen että iltatunti hyivällä tahdollaan,
loukkaannuta laiti pyhyyttä, woipi auttaa
itiitä kohtia laki-tumissa käytäntöön, joita
kansa nykyään kipeästi kaipaa. Tämä siis
olkooit esittierkkittä iitaattiiite kaikille tuo-
mareille; olkooit heille kehoituksetta tioitdat-
tainaait kansan waatimuksia, itiiit tawoin
ivetäeit kaitsait kunnian-tunteen puoleensa,
joka epäileitiättä oit siiitri—iiriiioistit, sillä tällä
taitteella tykänänsä woipi mittamies ivir-
kistää mielensä raskaimpiakin ivirka-ivel-
wollisiinksiansa täyttäessään".
Täinäit ohessa on myös iiiainittawa,
että itiaiiiittii howioiikendentteuwos on jo
itseoita wuosi-.i pyytäinättä aittaniit Suo-
itienkieltä piihitiville sttoiitalaisia oikeiideit-
iiiiijtiikirjitjit, waikka tämä asia, ikäivä kyllä,
ei ole tullut keiieiikäätt katitta yleisolle
sutaistuksi.
—— .s:tyitiii saitoina. "sltellerwo" kertoo
ettii Wiipurin hoivioiieus ott istunnossa
1 p. lokakuuta yksiitiielisestipäättänyt siitä
liilttieit aittaa asianomaisille suomenkielisiä
pöytäkirjoja seit 2:sttt ja 3:stii osastosta.
.Tämä päätäs oit sitä enemmin huomioon
otettawa, kitit se oit tehty ivapaasia tah-
dosta eikit pakosta, ja seiniitoisetia tuottaa
se kiitokset! ja kuititiatt tiiaiititulle howioi-
keudelle Suomen kansalta.
– !lusia sanomalehtiä. Painoasiain
ylihallitus oit tviiine lokakuun 2t; p:iiä
aittanitt seminarin-lehtori K. Siiotnalai-
selle luivait ulosaittaa Sortawalan kau-
pungissa "Laatokka, Sanomia Sor-
taimilasta ja Itä-.iiarjalasta" iiiiiiistä sa-
nontalehteä, ja lakit. kand. E. Schylierg-
soti’ille niinikääit luwan täällä Helsiiigis-
sä ulostuttaa "..Tidtiittg fiir Fin-
lands Handel och Jndustri"
tiiinistä lehteä.
—— LIksinäiseii hartiioiiiii, jonka torppari
Iohan Saariinaa .ituottaneella oit tehtiyt,
onneiiivosmies G. :iieivell ostanut ja lah-
joittanut Waasau suomalaiselle lyseolle. :liitii
kertoo W. S.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
