Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Söeiiäsiii uusi kurituslaitos,
Täiiiä laitos on laatuansa maattiine tihke-
attipia ja kalliimpia sekä rakennettu niideti
suurien tvaatittiuksien itiukaaii, joita ttyky
aikaati tehdään mankien tarpeettttiukaiseti
kohteletitisett siihteeti. Koska se hiljati ott
malmistiinut tarkoitukseensa käytettämäksi,
otamme tähän seuraawan, U. S:ssa löy-
tyivän kuivauksen siitä:
"Tättiä uhkea nelikertaitieti, ristiti itmo-
toon rakettiiettit kiivirakennus ott keskellä
suurta kehää, jonka muodostaa ttoin 17
jalaii korkiiiiieti toattka kiivimuuri. Käy-
täwä linnan pihalle oit muurin eteläpuo-
Iella, ja ylenee muuri portiti yli kahdeksi
tornintapaiseksi rakennukseksi, joissa ott liu-
nan ioartijaiit asiiitihtioiieet. Wastapäätä
porttia on itse linnarakennuksen eteläisessä
kutvetiteessa linnan pääotyi. .Kun astiittiiiie
siitä sisääti oit edessämme lyhkäitieti käy-
täwä, joka, itietttyäittitie risteyksen keskellä
oletoati ioälihiioneeti katitta, jatkiiu läpi
koko pohjoiseti kutoenteen. Waati eniieitkutt
lähdeiiitiie eri kiiwetiiteita tarkastattiaaii,
astumme eitsiti, heti sisääti tultuamme,
joko maseniiitalle tai oikealle, sama kutumal-
leko, sillä kiitiipikiii tie wiepi yhtäälle, ja
lasketittiitie kapeita portaita alas littttati
tnaakerrokseeii. Siellä näetiitiie etisiti ete-
läiseti kiititeitteeit piiätöpuolessa 4 koppia
kuttiitiassakiit, joita sopisi sattoa keskustelit-
kopeiksi, koska niihiti saatetaan manki, kun
joku häneii oittaisistaait tai tnttu tiittaioa
tahtoo hätitä puhutella. Wierasta ei toki
päästetä sattiaati koppiin kiiitt manki, maati
saa hän tyytyä watikia puhuttelemaan
owessa olewan, erittäiii tiheäii rautaristi;
kitti läpi. .itiin iiäistä kopeista jatkatntiie
kulkua eteeiipäiti läpi eteläiseii ja pohjoisett
ktititeiiteeti maakerroksen, titletnttte linnan
talousosastoon. Siellä ott, puhumatta
suuresta, kolmella uhkealla tiiuiiripadalla
warustetusta kyökistä, leipotttahiioneet, wa-
rastohiioiieet, halkoliiterit, kaltistohitotteet,
kaititohiiotteet y. ni" Töiiiiieisetiä pohjoiseti
kiiwettteeti päiissä oit sitari yhteismankien
ttiakiinltuone.
Kyökwtä, joka on risteyksen keskellä,
menee owet itäiseti ja läntiseti kiiweiiteeti
maakerrokseen. Niiissä esiintyy meille tiuitt-
kila syitkittitttässä ttiitodossaan. Keskellii
on toierekkäisiti ja titastakkaisin ryhtiiä
yökoppeja, joihin waloa tulee otoessa ole-
titieti ristikkojeii katitta ainoastaati tiiistä
käytäwistä, jotka kulkemat kiittitiiallakin
puoleti maakerroksen laiteita. Miiutkin
kerrokset itäisessä ja lentisessä kiitoetiteessa
sisältämät yhtäläisiä koppia. Näihin sulje:
taati tie wangit yöksi, jotka tiitiiiteti päi-
wällä saatitat työskeniiellä työhuoiieissa.
Tällllifia koppeja on kiittiinassakiii kiinten-
teessa yhteensä 126 ja siis kaikkiansa 252.
Näideti kiimettteideti päissä on kussakin
kerroksessa kaksi yhteistä siitirta työhuoitetta
tvierekkiiin; tiiitä siis linnassa yhteensä 16.
.Käyitittie nyt eteläistä ja pohjoista kii-
wentietta lähettittiiti katsomaan. Olettime
jo puhuneet tiiideti maakerroksista. Edel-
lisen lyhkäisestä käytäwästä, jossa jo oleiiitiie
pistäyneet, päästäiiii kahdeksaan sett kiim-
mallakin puoleti olewaan pieneen huonee-
sen. Siittä ott piiimys-wahtien hiiotie,
linnantirehtöriti wirkalttiotie ynnä ittiiita
wirkahiioiieita. Setiraantassa tai kolttian-
iiessa kerrassa ott yhtäläiseii käytäwän
katumallakin puoleti sama litkii suurempia
ja pienettipiä huoneita. Näideti joukossa
oti huomattawa kaksi siiiiretipiiolista, tiel-
jälIä ikkunalla warustettua koulii-salia.
:liitelit oit niiden joukossa ttitiitti intiassa
lääkäriii huone sekä sitrjässä kittocitteen
itiiiitöpiiolissa 4 sairashiiotietta kauttuassa-
kin piiässä. Eteläisen kiiweiiteeti ylitiiiitiissä
kerrassa oii wihdoin liiiiiati suuri ja wa-
loisa kirkko.
Näin tarkastettuamme liiiiiati eteläisen,
itäiseit ja liintiseti kiititetititeii, astumme eti-
simttiiiisen tii-tattpäällisen kerroksen risteys-
huoneesta pohjoiseeti kutiteiiteeseti. Se on
epäiletiiättä liittiati kaittiiitt osa. "Pitkäätt,
kitkit kiinteineen läpi kulteittaan ja kolttien
kerroksen liipi ylenetttään käytätviiäii pääsee
kirkas walo wirtailettiaaii seii sitarista kat-
to-ikkunoista. Pitkin sett seinia kiittkiti ker-
rokseii kohdalla kulkee uhkeat rautaparret,
joistii piiäsee koppeihin käytiiwän kummal-
lakiti puolella. !liiiitä koppeja, jotka ansait;
semat erityistä huomiota, oit 34 kussakin
kerroksessa tai yhteensä 102. Re owat
rangaistus" tai päiwäkoppeja. :liitota las-
ketaan niissä olemille titattgeille oween teh-
dyti, ttitiiiteii suljetun ankon kautta. Hiio-
nekaliiitia kopissa ott rautainen sätiky, joka
piinviiksi nostetaan seitiiiä wastaan, keltai-
seksi maalattu pienoinen pöytä ja istuin sekä
palli, ja lisäksi kaksi nurkkahyllyä ja rau-
tainen yöastia. Kustakin kopista kulkee
seiiiäii läpi soitinlanka. Kuii kopiti sisässä
oleioasta kahmasta, johon latika on kiinni-
tetty, tiykäistään, soipi kello käytämässä
ja soitin-lanka panee samalla asiatiotiiaiseit
kopiti owenpielessä itäkymiin rautaiseii li-
pun, jossa ttiittiero ilitioittaa missä kopissa
soitettiin.
Kussakin kerroksessa on erittäiti tiiukawia
pesulaitoksia.
Litinatt pihalle on rakennettu erityiset
laitta-seitiillä toisistaan eroitetut kehät, jois-
sa wattgit saatttat yksi erältätisä jaloitella".
Lukija kysynee ehkä, mitä tuo suurenlai-
iteti inukaioiius ja komeus on tiillut Suo-
tiien maltiolle inaksaiitaatt, johon tne woitti-
ttie wastata: ei juuri paljoa enempi eikä
mähempi kuiti k a k si iti i lj o o n a a tii ark-
ka a. Tällä siiitimalla ott walmistettu ajan-
tttiikaiset ja tarpeellisiksi katsotut asutittot
45(") watigille, joten siis kiittkiii wangin
osalle tulee 4,450 markkaa; ja kiiiteiikiti
hän lienee moittiman asutitonsa ahtautta.
Jos joku itiielessääti paljoksuisi näitä suiti-
itiia, moitititte H. D:ii iitakaan ilttioittaa,
että meidän wankitiitiie asitnnot Sörnäsissä
kiiiteiikiti waan tiiaksatoat tioin puolet siitä
ittitä tie tiiaksawat Eiiroopaii suuremmissa
siivistysttiaissa. Lieneekö siis siwistyksein-
tiie tässäkiti asiassa waan puolimatkalla?
Kirje Turusta.
(Raiihattomiiutta siellä ja täällä.)
"Naithattomiius maassa" —— itiin aina-
kin ltiulisi, kiin ltikee Helsingfors Dag-
bladia ja sett niielisiä lehtiä. Ollettikin
edellisessä lehdessä päristetäiiti tuon tuos’-
takin rumpiia itiin ahkerasti, että ttäyttää
siltä kiiiti oitiat nurkat olisiwat ilmi wal-
keassa. Kaikeksi onneksi hiioittaa kuminin-
kin pian, että waara ei ole iiiinkään siuri.
Kärppä juoksee tiellä, miitta Dagbladiii
lasisilmat oliwat näkewitiäiisä härän
wieliipä oikein ioillihäräit. Siitä hätä-
hiitito.
Aiiran lukijat hywin tietättemät, että
Pohjanttiaan tietäjät omat hywin tiitine-
ttit loihtitttiisistaiisa. Nyt sattuu itiin, että
joku maanmoukka kaikessa yksinkertaisuu-
dessa ehdoittaa "Kaikti" ttittiisessä lehdessä,
joka ilmestyy pohjaisessa Otiltin kaupiin-
gissa, että "kielikysytnys” olisi saatettawa
kaitppaliikkeeseiiki, siten että siioiitetitttieliset
ostaisiwat kauppataittaratisa suomenmieli-
siiltä ja heittäisiwät ruotsinmieliset kauppi-
aat ottian onttensa tiojaait. Tämä ehdoi-
tus tunkee noidan tooinialla toähäii eteläin-
tttäksi ja tarttuu Waasan lehdeti onkeen
—– tiesi kuka sitä lehteä toimittanee — ja
tämä litpaa jo eittien pitkää luettelon
niistä, jotka oiitat siiottieiiinieliisiä. Mutta
tämä" ei wielä ehdi patietiiaati tätä tuii-
iiiaaitsa toittieeti, etitiettkiiitt Dagltladin
ivalppaat salapoliisit otvat saaliin saatteet
apajaansa. Nytkö keitetän aika soppa.
Suiirentiuslasi tienälle ja siltiiien eteen
astuu Jrlaittiiit tila kaikessa yhtäläisyy-
dessään! Pohjan periltä ott siiiiriti waara
iihkaattiassa" Siellä on syttynyt ilttieiiieii
kapina-liitto, joka koittaa yhteiskiititaa miil-
list-.ta ja olemat olot ylös alaisiti kääntää.
"kiile-"iitit poimulaö, ne (julii aatelineiti
e:tpint t"eSpttl)1ieii”” "2"- kuuluu Dagltladiti
huulilta ja koneenjohtaja (pää"artiikeli) tiä-
kee mailman tvalkeudeii. Ystämät tapitt-
teletoat käsiiinsä "ja ilohuuto kaikuu siitä,
että Dagltladi oti ilmaissut kapinaliiton ja
pelastanut toaltakiitttian. Kapiiialiiitott iii-
iiieksi patinan baykottaiis" ") ja Jrlanniii
kapiitalliset olot omat kerrassaan ruwett-
tieet rasittamaan asiatiotitaisten heikkoja
heritioja ja aititoja. Kiiiitka tiioitta man;
haa tiiaitisellia haltoattiiti katihistuksesta,
ei wielä ole tiitiiiettii. Nyt saawat itiyös-
kin siiottietitiiieliset lehdet osattsa siitä, ett-
eiioät heti paikalla ole asettiitieet sotarin-
taan näin uhkamaa waaraa titastaati ja
täinäti yhteydessä syötetään heille eitiieti
tunnettuja makupaloja, jotkii tietysti m:tis-
tantat tiiittkiiiti lätntnitetty rttoka ainakin.
Sittettimiii on Siioinetar osoittanut, itiiteti
tito .tlaiitssa tuttu ehdotus oli kaikkea jär-
keii ja käytitllisyyttä wailla, tuoden esille
seltoät perusteet tiiielipitelleeii. Dagltlad,
joka ei tahdo saada taivallista ruokaa oi"-
kein siilattiaait ioatsassaaii, kaipasi tässä
"j Warokoot konsulit, ettei waltio saisi mitään
wahinkoa
"") Tiia tiimi ott annettu Irlattnissa sille toi;
nielle ii. k "mtaliiton" puolelta, jolla se hengeti
uhalla kieltää kaikkia titiihintäkään apua antamasta
niille talonottiistajille, jotkii tuo liitto on patinaan
julistanut.
esityksessä suuresti pippuria, ja eräs pil-
wieti tawoittaja meidän kaupungissa as-
tui esiin päälehdessätntne ja osoitti, että
hän oli tiieitettänyt kaiketi käsityskykynsä,
kiin tuo kirjoitus koko ajan liikkui pithtaan
järjen alalla eikä nostanut edes toista
jalkaansa — päin ttiäntyä. Ia totta pu-
hueit oli tuo puheena olewa esitys liian
lapsellinen, jotta se olisi woinut niinkään-
laista waikutusta aikaan saada. Mutta
kun ei parempia woittoja ole saatawana,
itiin saattaa hän tuostakiit jokin "Stattis-
laikka’" karttua Dagltladin kirjamalle rin-
nalle.
Mutta äläpäs wielä! Io kuuluu itusi
sotahuuto. Dagblad riitittiiitttaa. Hitwät
ihmiset! Pyhät lakiitittie tallataan jalkain
alle! Ylös pelastamaan! Kapinaliittoon
johtamat tiiuittaittat mittamiehet — woi
hurjaa ——, satioiiialehdeti toimittajat ja —
tiaiset. Mikäs tiitiiita kuin keskelle yötä
liikkeelle, toinen siltnä ummessa, toinen
raollaan. Ei ihiitettä, että olemat ja ole-
ttiattottiat jouttiivat yhteen sekasortott, ja
nihilismin kutita astui esitit kaikessa kau-
hussaan. Täten syntyi oikein oiwallinen
"hiitiphanippu" ja tämäkö keitos maistui.
Ei sitä hettkilöä, joka ei tiioitta päimää
ollut ilmi tulessa asiasta, ja melkein säh-
kön ttopeudella se lensi Wenäjänkiii lehtiin
ja luultawasti se yhä siellä makupalatta,
, sopiivasti höystettyiiä, käypi lehdestä leh-
teett.
No ttiitä kuttitnia oli siis tapahtunut-
kaan! Ei niittkään kiitiitiiia. Mainitutt
Kaittti totiuittaja, ttiaisteri Kiwekäs oli
päässyt toatikeiidestaatt, jossit hän oli kalitie
kuukautta istunut erään kannejutun joh-
dostit, joka sai alkunsa hänen lehdessääti
olleesta kirjoituksesta, jossa tämän lähettäjä
moitti jotakiti wirkatiiiestä jonkinlaista lah-
jojen ottatttisesta, joka syytös ei kuttiitiitikaait
osoittanut olewatisa todetiperäiiieti. Toiniitta-
ja tuomittiin kuritushuoneesen tästä ja sekä ho-
wioikeiis että senaatti wahwisti tuottiion.
Eikä tätä tuomiota ole ttiissääti wääräksi
moitittu, waan toimittaja on rauhassa saa-
tiut istua rangaistuksensa loppuun. Mutta
kiiti wapauden päiwä waikeni, niin tiittu-
tatttat toittiittajati ystätvät Kiiopiossa, Wii-
purissa ja Helsingissä sähkösanomilla onnit-
teliwat hätttä, että nyt taas oli saatiitt
wapautensa, ja toiwottiwat hätielle tiutta
mointaa jatkaiiiaati toititatisa satio-
ittaiii toimittajana ja isäiiitiaati ystäwätiä.
Hätten rangaistustansa ja sett syytä; ei
tnaiiiita sanallakaan, waati yksi mainitsi
yhtä toitteti toista niistä pyrinnöistä, joille
hän oli eläiiiätisä pyhittätiyt. Yksikääti
luultawasti ei aawistattiit, että hänen sa-
tiaiisa wielä tulisiwat piintiittawaksi kulta-
maa’alla. Herra Kimekäs tietysti oli ilois-
saan siitä, että hänen ystäivänsä itiitistitvat
häntä ja ettei hän wielä olliit kadottatiiit
heidän ltiottattiiistaitsa, waikka olikin teh-
nyt erehdyksen, joka kyllä tooisi tapahtuit
iiittillekin, ja tunteet saimat siitä hetkenä
järjett äätieti tiikehttiiiiaan. Hän painatti
kaikki sähkösanottiat o ttiaati lehteetisä,
toieläpä senkin joiika itiiiiitatiiat tiaiset oli-
toat lähettäneet hänen routoalleiisa. Ehkä-
pä itsekin hänen tilassaan olisiit tehnyt sa-
ittoiti —— sitä eit ttieite "arenteeraatnaan" ——
ttiiitta sett iitaan; saitott, ettii tyhmyyden
silloiti olisit! tehnyt — äärettöiiiän. Jos
hän itse tahtoi asettita liikijoilletisa jonakin
tiiarttyyritiä tahi tawallista enemmän ar-
ivossa pidettytiä itiiehettä, niin pikkunen
"tiokalle"—attto hänelle ei siiitikaati haitaksi
ollut. Mutta tiaurettawalta tosiaati tiin-
tiii, kuti tuo ylhäiiieii Dagltlad päästi ää-
rettöniäii hätähiiiitoitsa ja keksi jiilkiseti la-
kien ja lainintlweliain häwäistykseti ja ivoi-
mast’takaa pehmitteli noita sähkösanotttaiti
liihettäjiä —— sekä niiehiä että tiaisia. Seti
ilo paisui kahdeitkertaiseksi, kitu se noiden
syyllisten joukossa tiiyitskiii näki kaksi tito-
tiiiokapitiiliii jäseniä, jotka jo oliwat wali-
tut ivaltiopäiwäitiiehiksikin. Heille pidet-
tiitikitt eri saarna, lyhyt kyllä ttitttta lii-
kuttama. Taaskin Dagltlad itli pelastanut
tiittansa ja kiitollisteti kattsalaisteii kittini-
oitiiksen "saantuttatitit Eusipäiiität sett jäl-
keen kiiii ".Daaltlad keksintötisä teki, olitpat
kaikki itiiti peläsntksissääu, ettei ttiitiita kitti-
lttiiiit kiiiiti siiltkäsatiotttaittlähettäjsiin kiro-
tuista ja Daaltladin kunnioittatiiista. Pe-
liistoiwätpä ttitiiitaitiat suomenmieliset op-
pitieet herratkin ttiitt, että ktthäsitoät kokoon
koko pitkiin pannakirjan .tkimekkäälle ja hä-
tteit ystäwilleitsä ja lähettimät sen kaiketi
kaitsati ltiettawaksi ja ihailtaivaksi. Hi"idiiti
kirjoitiilsensa .pelasti suomenutielisille kiitti-
tttiiikiit liepeen hytitästä maineestaan, koskit
miika heidän joukossaan kiiiteiikiii löytyi jo-
ku kuttniallinen mies. —— Nyt owat tuii-
teet jo wähän rauhoittuneet ja sen ennus-
tatt, että kuti tvuosi on kulunut, niin kaikki
jo huomaamat, että taaskin wuori oli tuti-
tenut synnyttätitistuskia ja että mailman
ivaloa näketnään oli päässyt —– pikkunen
hiiri. Wartiiaankin laki ja sen edustajat
pysyivät tästälähiti yhtä pyhänä Suomessa
kuin eniien, jopa yhtä pyhänä kuin jos ei
Kimekästä ja hänen ystäwiätisä olisi ole-
tnassakaatt, ja nuo kaksi tuomiokapitulin
herraa palatiiiewat waltiopäiwiltä minkään-
laista waaraa synnyttätnättä
Mutta eipä meidän maassa kaikki waan "
ole teko-rauhattomuutta, waati onpa tosi-
waarojakin uhkaattiassa. Niinpä puhuwat
tiuo susien kitaan joutuneet lapset jotenkin
kauhistamaa kieltä ja aikii todella on, että
kaikki käytittiie sotaait näitä mihollisia mas-
taan, jotka meidän lapsiamme wäijytvät.
Meidän täytyy tänä talwena nuo rosmot
hätvittää — tnuiiteii itienetäinme paitsi lap-
siattiiiie koko mailman kutinioituksett. Wi-
hollinen ei ole sytttissä salotiiaissa, ivaan
keskellä eniitiittän asuttua maan osaa. Ja
täälläkö sen pitää saada wapaasti raimota?
Raithattomiius omassa kaupungissamme
oit tawallisuudeii tiiukaatt ollut piitieän syk-
syit seuraajatta. Warkaiiksia tapahtuu mel-
kein joka yö ja syytä siis on kaikkien olla
waroillansa ja taioarattsa hymyssä tallessa
pitää. Olisipa tällaisista rosmoista pääse-
miiien, mutta tuiten, kysyy Kärki.
Kaikeiilaista.
—— Tiiriiti wiime maawiljelhsnähttelhstä.
Jotikko Tiiriiii puolelaisia lähestyy ttäyt-
teille patitua suksi-läjää. Eräs joukosta:
"Näättäks tointtiottii? Kylmaar tnnä waa
ttoittett kaiis hukas olisin”!
Tästäkös joukko riettiastuu nauramaan.
Miiuan Kajaanilainen takapuolella:
"Kutnmakos, jos siidet lapsia syöwät, kiin
miehet suksille nauramatl"
Yksi mies Turiin seudulta, osoittaen
toiselle suurisarwista poron päätä seinällä:
"Nääks, sureti pää tosal" Toinen wastaa:
"ei maar, kyl se ivaa on ilmeksen pää".
Sotkamolaitien syrjempänä: "Wieläpä
kummastellaati, kuti turkulaiset eiwät sii-
sia tapa; eiwäthän edes tutine niiden
päätäkään. (U. S.)
K ur s s i t;
Suoineii Pankki Marrask. 28 p.
Waihto-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. .
Pietari 7 p ...... 270: — 262 — 100:lta r.
Lotitoo 90 p ..... 25: 17 25: —— puti-ta st.
Parisi oo p. . . . . 99: 20 98 —
Hampuri 90 p. . 123: 20 122: 50 "
Aiiisterdatn ..... 207: 50 206: – 1001"’
Tukholtua 3 p" . . . 139: 10 138: 40
Laiwalista.
H el si ti g ö r, titarrask. 10. Ohitse pohjosesta: kuu-
nariparkki Jmatra, kotoisin Turusta.
Ris ö b atik, marrask. 3. Aitio, Pihlnian, Roches-
terista Poriiti.
B arcelon a, marrask. 6. Muisto, Hagsn, Raii-
inalta.
H elsi tig ör, marrask. 11. Ohitse etelästä: suom.
kuunariparkki lieho kotoisin Rautnalta; parkki
Ansio, samoin.
C h a r l e ?; t o ii, lokak. 28. Neptun, Hjelt, Bremen’-
istä.
Q w e e n ?; to w it, marrask. 14. Leiinätin, Sjöroos,
Baltittioresta.
Malaga, marrask. 5. Arwio, Backlutid, Pensa-
eolaan.
Delatvare Breaktvater, marrask: 1. Hop-
pet, Grönqwist, Raumalta.
Torihintoja.
Turiissa. Nisut 40 tii. t. Nisujaiihot 4: 50
leiw. Riikiit 32 iti. tynnyri. Riiisjaiihot 2
iii. 40 p. leitv. Ruisleipä 3 tii. 25 p. leiw. Ruismaltaat
liii. 25 p. kp. Ohrat 1 iti. 60 p. leiw. Ohra-
ryytiit 1 ni. 30 p. kappa. Kokottaiset s:mat 1
iti. 8t) p. kappa. Ohraset maltaat 1 iti. kappa.
Kaiirat 1 tti. 30 p. leiw. .tkaurajauhot 1 iti. 40 p.
Kaiiraryyttit 1 iti. 20 p. kappa. Surmotiiattomat
sitiat 1 tii. 40 p. kappa. Herneet: tviheriät 1 ni. 10 p.
kappa. Walkoset 1 tti 10 p. kappa. Riiskeat 90 p.k.
Sekalaiset 80 p. kappa. Pertinat 20 p. kp.
l in. nelikko. tlierunajauhot 25 p. tiaitla. Juu-
rikkaat 1 m. 50 p. itelik. Hiitnalat 75 p. naul.
Heitiät 1 iti. 2.; p. leiw" "buntarpääl iti. 40 leiw.
Oljet 10 tii. kiiot-iti. Silppu 5 iti. kuorttia.
Tuore naudanliha 2——l iti. leiw. Palwattu
5 in. leiw. Tiiore lampaanliha -l——5 m. leiw.
Palntattu i; tii. leitv. Tiiore sianliha ii iti.
leiw. W.is’ikat, juotetut i; in. leiw. Juotta-
titstttottiat 2 iti. kappale. Ihra 5l) p. tiaiil. Tali
8 iii. leiw. Woi 00 p. naula, 17—18tti. leiw.
Talonpojati juusto ;;0——40 p. kappale. Kuorinia-
toti ttiaito 50 p. kannu. Kiiorittu :iii p. lanttu.
Piimä 2i) p. .siet-ina 40 p. kort. Willat 1 tn.
2.’; p. ii. ".Niiuat 1 iti, 50p, tipu" "stukko 50 p, kppl"
Kattat 50 p. kapp. !llietsot i; tti. pari.
Teeretst ni. 50 p. pari. Pyyt l iti. 2."; p. .
Iättikset 75 p. kapp. Jsoti raawas-eläimeti kieli 1 m"
Tiioee lohi l tii. 40 ttaiil. Siiolitttii lohi 1 ni. 20 v.
naula. Tiiore siika 30 p. natila. Suolainen siika
25——;;l) p. ii. Hauki 25 p. ii. Ahweitet 2i) p. ttaiila.
Lahttctt 20 p. naula. thiieriaineti 1 ni. naula.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
