Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
susiajon toimittamiseen ja tapporahojen
määräämiseen. Tviselta puoleti ott, ktiten
mainittiin, asianomaisilta wirastoilta putit-
tunut kaikki lailliset keinot pakoittaa ktititia
järjestäitiään petojen ajoa, joten ei halli-
tuksen ja kuntien wälillä ole saatti tarpeel-
lista yhdysmaikutusta Koinitea pitolestaaii
luulee, ettei ivakinaista edistystä petojen
häwittäinisessä saadakkaait, ennenkun tiiai-
nittii puute laiitsäädäniiössä on poistettti,
jonka tähden pitäisi maan lainsäsjdäntäön
niin piait kuin suinkin saada sellaisia sään-
töjä, jotka selivästi tai ainakiti pääpiir-
teissä, iiiiiikttiii esitti. Sippolaii kunnan
metsästyssääiinöt, määrääwät kuittien wel-
wollistiudet tällaisissa kohdiii ja samalla
antawat asianomaisien wirkamiesten käytet-
täiviksi pakoitus-keinojakin. Seuratiksena
äskeniiiaiiiittista toimettomuudesta ja ivas-
taltakoisiiudesta kuntien puolelta on luou-
nollisesti ollut, että iiiäärättyä suunnitelmaa
petojen häwittämiseksi niillä seuduin, joista
nyt on kysymys, ei ole edes ajateltukaan
ja että erityisen johtajan hankkiminen koko
yritykselle on sen wuoksi katsotttt aiwan
hyödyttöinäksi.
Pithutttiansa pääjohtajait tarpeellisuu;
desta sekä monenlaisista toimista, ehdoittaa
komitea käytettäwäksi sttdeninetsästäjiä itto-
nelta haaralta sekä lausitu heidän toittiista
seuraamin:
Näistä näkökohdista lähtien on komitea
luullut löytäneensä sopiivia henkilöitä We-
ttäjäti sudeninetsästäjissä "Pihkowaii kuwer-
nettieiitistä, itiin kutstittiissa sudeiiulwojissa
Puolan kuningaskunnassa tai Liettuanmaalla
keisarituimassa sekä Karjalan stidenmetsäs-
täjissä, tviiiiieksiinaiiiitut ktiiniiiiiikin aitio-
astaan inäärättyjä allamaiiiittuja seikkoja
edellyttäinällä.
"Pihkowau sudentnetsästäjistä ilinoitetaan:
että he ilman sttiiritta ivariisttiksitta toi-
mittawat iitetsästysretketisä taliviaikaait lii-
ttien ollessa maassa ja taivallisesti toimimat
koltiie tai iieljä iiiiestä yhdessä niinkutsu-
tussii artellissa, pääsewät stiden jäljille,
saartatvat ja ajawat sen pyssymiesten luo-
tien eteen tawattomalla nopeudella, huoli-
matta haaskapaikoista tai nitiista semmoi-
sista laitoksista. Heitä saattaa helposti
käyttää kaikkialla, missä tartuis waatii
heidäii läsnäoloaiisa, sekä itsenäisesti, kuti
inutitaiiiia iniehiä annetaan heille aivtiksi
takaa-ajossa, että yhdessä niiden iiiiesteii
katissa, joita käytetään haaskapaikoilla.
Wiiiiieksiniainitussa tapauksessa heidän telt-
täiväiiänsä olisi semmoisen siideii jäljille
pääsetttiiieii ja saartaiiiiiten, joka ott pääs-
syt saarroskehästä ja paennttt pois haaska-
paikalta. Jtsenäisesti toittiitviiia olisiwat
he, komitean mielen niukaati, erittäin so-
iveliaat semmoisissa tapauksissa, kun sitsi
oit peloitettu pois taivallisesta lymypaikas-
taan tahi on oppinut karttaittaait susitar-
hoja ja haaskapaikkoja, jota wiimeksi mai-
tiitttia on saitottti erittäinkiii niistä stisista,
jotka oivat tappaneet ja syöneet ihiiiisiä.
Siiheii iiähdett, että Pihkoivaii metsäs-
täjöitten tolitta epäileiiiättä itsein ja yht-
aikaa tarwittaneeti eri haaroiilla, pitänee
heitit [tankkia kaksi artellia, jotka asetetaati
eri paikkoihiti.
Kutt ltitiii oit salannut ja kewä oit tul-
lut, olisi kotiiiteaii mielestä ylläiiiaiinitttijeii
ttietsästäjäitt pyyntiaika loppiiitttt ja n. k.
"stideiiulivojain" alkama, jotka matkien su-
den ulwontaa hakeivat petoa, ja tulisi itäi-
den keivääii ktiltiessa koittaa saada selko
susieit pesistä ja pennuista sekä suivella aina
syksyyn asti hakea ivanheiiipia susia, joita
sitten tawallisella sttdeiiajolla koitettaisiin
saada. Mitä karjalaisiin hiihtäjiiii tulee,
arwelee komitea tiiideiikiii aivuti oleivaii
suuresta orivosta, mutta koska heidän ittet-
sästystapansa paljoii riippuu siitä, että talwi
on hywin ltiitiinen sekä että he saawat
ajaa sutta tietioilla joissa ei ole paljon tei-
tä, niin jättää komitea pääjohtajati pää-
tettäwäksi, josko iiiitä tulewana talwena oii
käyttäiniiien.
Mutta suuremmasta arwosta, kuin nä-
tnät tilapäiset keinot, luulee komitea ole-
wan haaskapaikkojen järjestäiiiisen sekä jär-
jestettyjeti sudenajojen toititittatiiiseii. Haas-
kapaikkoja ehdoittaa komitea ainakin yhden
joka kuiitaati, ja otvat ne taidollisesti jär-
jestettäwät ja tarkasti hoidettaivat ja ivar-
tioittaivat. Ja kun sitten sitdesta oit saa-
tit selko, oit ajo toittieenpantawa itiitä suu-
rimiiialla jätjestyksellä ja tarkkuudella, jota
ivarien suonialaista sotawäkeä, wähintäin-
kin 100 itiiestä, on atiiiettawa pääjohtajaii
käytettäwäksi, jotka järjestykseen harjaantu-
neina woisiwat puolestaan ajo-wäessä jär-
jestystä ylläpitää.
Lopuksi ehdoittaa komitea, että kruuiiu
koroittaisi tapporahat täysikaswuisesta su-
desta 500 markaan ja puoleksi siitä peni-
koista, iitutta että palkkiot iliveksistä jäisi
entiselleen, koska kotiiiteaii mielestä todeksi
näytetty oit ettei ilwes ahdista ihitiistä,
itiuuteti ktiiti itse ahdistetuitta ja haawoitet-
tuna.
Wielä mainittakoon, että komitea laskee
kulunkien kaikkien näiden toimien toteutta-
misesta tekewäii yhteensä 37,000 markkaa.
Kotimaalta;
Hiippttkiinnan sanottiin (Turiiii)
Kuollut: Täiiiän ktiutt 21 p:nä Side-
liyyii pitäjän kirkkoherra H. A. Wegelius,
joiika ioirkaa toimittamaan inäärättiiii
kirkkoherranapulainen Urjalassa Haapa-
iteii ja Utjalatt kirkkoherraa auttamaan hä-
iieti witassansa kappalaiiieit O. Sohlinan.
— Waaliiit pantu: kirkkoherraivitkaati
Kokkolassa kappalaiset: Ioh. Holmberg,
iv. p. H. Pihliiian ja iv. p. H. A. F
Mikander, sekä kappalaistvirkaan Närpi-
össä kappalaiset G. O. Aspelin, F. A.
Wirberg ja H. J. Boisinan. –— Wal-
tuutettu: Suonenjoen kirkkoherra
prow. Joh. Waren kirkkoherraksi Keuruun.
— Haettaivaksi julistettu: kirkkoher-
raitivirka Sidebyyssä.
— Waltiopäiwämieswaalit. Arkkihiip-
pakuiiiiaii kouluopettajain waltiopäiwä-
itiiesioaalissa saiwat, tuomiokapituliin lä-
hetettyjeii pöytiikirjaitt inukaati, seuraawat
ääniä: tohtori I. G. Geitliii sekä prof.
O. Dontier, kumpikin 64 ääiitä, lehtori
C. J. Arrhenius 43, tohtori W. G. La-
gus 36, lehtori E. T. F Reuter 3 ja
yliopettaja K. Erwast 1 ääiieii.
– Walliopäiwäntieswaali Tainpereella
tapahttiti tuorstaina tiilewaii joultiktitiii 8
päiwänä.
—— Naiswäetiyhdislhksen arpajaiset pide-
tään huomenna k:lo 7 j. pp. etit. seura-
htioiieeti sutitessa salissa. Me kehoitamme
kaikkia, jotka woiwat ja haluaivat waral-
lisitudestaan antaa tvähäii osan puutetta
kärsiiväiii hywäksi, iiiitistattiaan tätä tilai-
suutta, makuutettuina ktiiii oleitittie, että
itaistväeii yhdistys, persoonallisesti ilttitien
ttiitä joita se auttaa, paremmin kuin ivi-
ralliset waiwais-apiilaitokset woi wälttää
ihmisten armeliaisuuden iväiiriti käyttii-
iiiistä.
Lattiajaiar, roittoa Eiitmy Arhiä
piti täällä wiime tiistaina laulajaiset, joissti
lukuisa yleisö sulitella tiiieltyinyksellä kuuii-
teli täällä etitistääit hywin tunnetun laitla-
jattaren itiahtaivasti kaikumia säweliä.
Etittäin miellyttäiviä olitpat ne kaksi suo-
malaista kansanlaulua, jotka roittoa Achtä
hymäntahtoisesti lauloikin toiste.
— Mnistolsi kiitollisuudestansa antoiwat
wiime sitiiiitiiitaiiia täkäläisen urkuri" ja
lukkarikoulun oppilaat opettajalleeu, tireh-
tööri O. "ssahlman’ille kultaiseit kantasor-
muksen, jonka katinassa oit piirrettyiiä
",O. P." sekä sisäpuolella sanat: "Muisto
Turun urkurikoululaisilta 187’ s-81.””
— Kansan ystäwä, kumilla iv a-
rttstettti tviikkolehti, joka etisi
wuoden alusta on iliiiestyivä Helsiiigissä,
oii lähettänyt ulos näytenumeroiisa. Tässä
saitotaaii lehden tarkoituksen olewiiu "tar-
jota tvaihteleivaa, hyivää ja hyödyllistä
lukemista", jota paitsi lehden tatkoittis
selitetääti piteinitiässä "sangen etewältä
kirjailialta" laitiatttssa kirjoituksessti. Pää-
kitjoituksina löytyy lehdessä sitä paitsi:
"Muistosanoja (3. W. Siielltnati)", "Htio-
lellistius", "Koliiieiikyttiiiieiieii ivtiotisen so-
dan syistä" ja "Puhdas ja pilaantunut
wesi" .Lsäksi on lyhyitä ilmoituksia päiwän
utitisista, ja yleishyödyllisistä asioista sekä
"yhtä ja toista". Mutiten uusi lehti näyt-
tää ottaneen mallikseen Rtiotsiiiinaaii kan-
sanlehtiä, joiden kaltaisia ei tätä nykyä
Siioiiiessa iltnesty. Me kehoitamme luki-
joita huomaamaan lehtemme ensisiivulla
löytytvää ilmoitusta "Kansan ystätvästä".
— Hosiaiiuait laulettiin ivanhan taivan
itiitkaaii wiime stinniititaiiia, ensiiiiiiiäisenä
adwenttina, Turtiii tuomiokirkossa. Eti-
tistä wielä juhlalliseiiiinin kaikui tämä
ihana ylistysivirsi, kuti sekä urkulehteriltä
että alttarikuorista erityiset laulajakunnat
wuorotellen ylistiioät "Dawidin poikaa”.
Yleisön puolesta, joka ahtaalle täyttäen
koko kirkon hartaalla inielellä kuunteli
latilita, lausitinnie sydänielliset kiitokset
laulun toimeenpatiijalle, tirehtööri C. G.
Wasenius’elle toiwoen että hän wielä monta
wuotta jaksaisi tällä tawoin adminttipyhäti
juhlallisuutta kohottaa.
— Ainakin hksi sitsi tapeltu. Näinä
päiwiiiä oit wihdoinkin oltu ivaatiinassa
kttiiitiiin iiiäärääiiiä 200 inciikäii palkkio
sekä samassa tuo ii. k. "Hankoiiiemen
palkkio" joka samoin tekee 20() markkaa.
Näiuät palkkiot, joihiti lisäksi wielä tulee
ktiiiiiatt iiiäärääiiiät tapporahat, todisti
oletoaiisa oikeutettu saamaan torpparinrenki
Wilhelini Saititilinpoika, kotoisiti Aspholnian
torpasta Kolitiuinmen kylässä Yläiieeti
pitäjää, sillä hän oli tämän kun 23 p:nä louk-
kuunsa saaiiut watihati, suitten koirassuden,
jonka kuonasta hätiiiäti päähän oli wäliä
kolme kyyiiärää ja kortteli ivieli’i päälle. —
Suiiresti toiwoisitiiiiie, että hän myöskin
taitaisi todeksi näyttää, että tapettu peto
oli noita "lapsennittrhaajia" sekä saisi siitä
kruunun lupaamat 500 tiiarkkaa ivieläkiii
hywäitt palkkioinsa lisäksi; ja olkooii tämän
sudentappajan hyivä oittii muille kehoituk-
seksi wäsyinättä petoja tvainooitiaan.
— Kadonneita. Kirjanpitäjä C. F.
Gröndahl, joka jo wiime lauivaiitaitia ka-
tosi ti. k. Otkaiitiit luona arwattawasti
putoiiialla weteen, ei ole wieläkääti löydetty.
Samoin kaitvataan aina wiime maatian-
taista asti kapteeni W. R. Möller’iä eikä
muuta iviihiä hänestä ole saatu, kuin että
hänen wetieensä on löydetty tuulen ajamana
Hewoskarilta.
— Mhymäpaikal kaupungin kauppato-
rillit wuokrattiiii wuodeksi 1882 wiime
inaanatitaina jiilkisella huutokaupalla ja
maksettiin korkein hiitta, 276 tiiarkkaa, n:o
3:sta. Yhteensä tekeivät kaikki wuokrasutii-
inat 5,335 markkaa.
— Suoinettkielisen kansanlajitisett liiett-
ttott pitää ensi suitiiuiitaiiia I/27 j.pp. ta-
wallisessa paikassa tvaiikieit opettaja A.
Nyyssötien. Aine: "Kirkosta ja kirkollisisia
tvertausktiwista. "
Kuolltit. Wiime lauantain ilIalla
kuoli täällä eräs ivanhiinpia Turiiit kirjatt-
painajia, kirjapainonfaktori K a a r l o K tt s-
ta a G r ö ii li e r g 67 ivitotiaaiia. S. T.
latistin hänestä inuuii miiassa: Wainaja,
joka 51 ivitotta oli ktiulutiut siiheti kirja-
paitiooii, jonka nyt omistaa toimitiimi G.
W WileI-ii ja K:ni, oli aikaiiaati etetvitiipiä
kirjanpainajia sekä seit ohessa eriiiottiaitieii
korrehtori eli oikaisija, joita molempia oittai-
siiiiksia pidetään stittressa arwossa. Gröii-
berg oli sitä paitse, iiiikä on ivarsin har-
iviiiaista, wielä ivaiiheitipaiia tilaisuudessa
Saksan maalla edistyttää kirjaii.paitiajaii
tietojaan, jota paitse hän siellä oppi työ-
alatisa kanssa niin likeisessä yhteydessä ole-
waa kiintokirjain-painotaitoa.
— Kiivuloisiiits kaupungissa. Menneellä
iviikolla sairasti 19 hetikeä ivatsa- ja suoli-
köhää, 10 ktirkkuköhää, 19 rintakiihää ja
9 wilutaittia.
—— Werohinnat Turuii ja Poriti lää-
nissä wuonna 1881.
Wahtvi-S-tetut tverohintiiit.
1881 wuoden 1381 iv. keski-
iverohiiitiat. itterohinnat.
:vi:kaa p:iä M:kaa p:iii
Wiljellijitä maantuotteita.
Nisuja, tynnyri 35: —
Rukiita, tynnyri. 30: —— 24: 40.
Ohria, tynttyri 21: .30. 19: 80
Kauroja, tynnyri 12: 50. 11: 54).
Karjaston tuotteita.
Woita, leitviskä. . . 17 —– 15: 16.
Talia, leiiviskii . . . . . 8: — 8: 75.
Talikytitilöitä, leitviskii 10: –—
.Weden tuotteita.
Silakoita, tyttiiyri 30: —
Suoniuskalaa, leiwiskä . . 3: ——
Hylkeeii rasivaa, leiwiskä . !3: —
Työtii.
Miehen päiwätyö . . . . 1: 40.
Juhdait päiwätyö . . . . 2: 80.
Siis ott yhden ruplait
merossa:
:’- kappaa jyiviä . 2: 21.
1 kappa kauroja — 38;
3 naulaa ivoita 2: 27;
2 iiaitlaa talia —– 87.;
"Rahaa —— 20.
"Yhteeiisä 5: 9430".
Wiioden 1882 krnunun wetojeii ja
saatawien ylöskanio. Lääniii kiiwetnööri"
oit antanut setiraaioaii kuulutuksen:
Sellaisten kruutiunwerojen ja saatawien
sisällä oletvalta wuodelta, joita asianomaiset
iveroiiantajat saawat luonnossa tnaksaa,
kuiti myöskin laamannin käräjäkappa-wiljan
suorittamiseksi oit ktiiveritööri asettanut
seuraawat niäätäpäitvät, nitnittäin:
Turiiit kruununniakasiiniin.
Miisknti kihlakuuta. Tainmik. 0 p. Maarian pitäjä,
§liuskoa kappeli ja Hirivisalon luoto, sekä Raisiou
pitäjä, Litoiionmaan saareit ja niinkutsutun Lietsalaii
kulåinin kllllssa, Pöytyäii pitäjä ja Prunkkalan kap-
peli sekä kihlaktttitaan kuuluivat osat Otihpään kap-
pelistit ja Ylätieen pitäjästä, Nousiaisten ja Mas-
kitti pitäjät sekä Wahdonkor,weii kappeli.
Tainiiiik. 10 v. Liedon pitäjä ynnä Paattiskortvett
kappeli sekä Marttilati pitiijä Etiran, Karinaistett
ja Kosketi kappelien katissa.
Loimaaii kihlakunta. Tamtnik. 11 p. Huittisten
pitäjä, Wainpulait ja Kaittvatsan kappelit sekä Puit-
kalaituinen, Loitiiaan ja Alastaroii pitäjät, Metsä-
maati kappeli ynnä kihlaktintaaii kuuluipa osa Oeih-
pään kappelista.
Mynämäett kililiikunta. Tatiittiik. 12 p. Lemun
pitäjä Askaisten kappeliii kanssit, Nauwou, Korppoon,
Houtskäriit ja Rytiiättylän pitäjät ytiiiä Meriinas-
kuti kappeli, Mytiätnäen pitäjä, Mietoiisten, Karjalan
ja Wehinalaisten kappelit.
Welimaan kihlakunta. Tatnmik. 13 p. Wehtiiaan,
Laitilati, Pyhämttau ja Uudenkirkoii pitäjät ynnä
Uudenkaupuiigiti ttiaaseuraktiiita, Kiwitnaati ja Tai-
ivassalon pitäjät ynnä Jtiiön ja Welkuan kappelit"
Halikon kihlakunta. Tani-nik. 14 p. Kiskon,
Kiikalan, Perttelin, uskelan ja Halikon pitäjät ynnä
Waskioii kulma ja Atigelnieinen kappeli, Perniön
pitäjä ynnä Fittbyit kappeli, Ketniöti pitäjä Drags-
fjerdin ja Westanfjerdin kappelien kanssa sekä Hii-
tisteti pitäjä.
Pikkiön kihlakunta. Tatiiniik. 17 p. Piikkiött ja
Nuinitieti pitäjät ynnä Kiiusluodon ja Kakskerran
kappelit, Paititioti, Paraistett ja Sauwon pitäjät
Karunan kappelin kanssa.
Porin kruutinnmakasiiniitt.
Ulwilaii kihlakunta. Taiuiiiik. 7 p. Merikarwian
ja Siikaisteii pitäjät.
Tatntnik, 9 p. Norrmarkun pitäjä ynnä Ahlaisten
ja Poomarkim kappelit.
Taiiiinik. 10 p. Ultvilan pitäjä Kullau kappelin
katissa.
Tamttiik. 11 p, Poriii tiiaaseurakuttta.
" 12 p. Nakkilan pitäjä.
" 13 p. Euraii pitäjä ynnä Hoiikilahdcti
kappeli ja kihlakuntaan kuuluwa osa Yläneen pitä-
jästä.
Tainitiik. 14 p. Kiukkaisten kappeli.
" jt; p. Eurajoeit pitäjä ynnä Luivian
kappeli.
Taiiiitiik. 17 p. Lapin ja Hinnerjoen pitäjät sekä
Rauttian maaseurakunta.
Loiitiait kihlakunta.
pitäjä.
" 20 p. Harjatvallan, Köyliön ja Säkylän
pitäjäk.
Tyrwään kihlakunta. Taininik. 23 p. Karkun
pitäjä ynitä Suotiietiieti kappeli.
Tanitnik. 24 p. Ilkouliijärtven pitäjä Suodennieinen
ja Laivian kappelien katissa"
Taiiiitiik. 25 p. Tyrtvääii pitäjä.
" 26 p; .iliiktttt ja lliikoisteti kappelit sekä
Liitsoltiti kylä Pittikalaituttteit pitäjiiä.
Jkalisteti kihlakunta. Tantmik. 27 p. Hätneen-
kyröti pitiijä ynnä Y.Iiljalkalan kappeli.
Tanitnik. 23 p. Italisteti pitäjä ynnä Jäinijär-
iven kappeli.
Taniinki. 30 p. .li’ankaanpään pitäjä ynnä Kar-
ivian ja Honkajoen kappelit.
Tiittiiiiik. 31 p. Parkatioti pitäjä.
.siastelltoliitan kriitiitiiniiiakasiiniin.
Ahwenanmaau kihlakunta, Tainniik. li; p" Bränd-
ön, .sttitiilingiii ja Föglöii pitäjät ynnä Sotttitigatt
ja .si’ökariti kappelit, sekä Lemlaiiditt pitäjä Liimpar-
laiiiiiti kappeliti kanssa, ynnä Jottt-.tlati, Hattituar-
laiiiiiii, Eikeröti ja Finströitiin pitiijiit ynnä Getan
kappeli.
Tamitiik. 17 p. Saltiviikiti, Siinditt ja Wtårdön
pitäjät.
Tamntik. 18 p. Kokeiiiäen
—— llttsiktutpuntli tiitirrask. 28 p. Mit-
kä otvat syyt kaupunkimme ai-
neelliseeti taaiititttiiseeii, joka
osoittatitttti kauppaliikkeen huonontumisessa
ja erittäinkiii työkaiisaii poisitittuttamisessa,
ja mitenkä ivoitaisiiii nätnät poistaa, oli
kysymys, joiika wiime tuorstaina htci po-
rimestari Aspeluiid nosti ivalttiustoii koko-
uksessa. Piteiiiinässä kirjoituksessa otti hra
A. asian tutkiaksensa, ja arweli taantumisen
syiksi etutieiiässä tosin huonot rahti" ja
kauppasuhteet ulkomailla; miitta kiin nä-
tiiät eiwät satuaan niäarääii tutinti uaa-
" piirikatipungissa, niin piti hän ivarinaita,
että muitakin hätiinietitiiiviä syitä on ole-
massa. Ios wiiwa wedetäiin Taitvassa-
loit kirkolta Mynäiiiäen kirkon ohitse Pij-
häjäriveii päähäit ja toitieii tliyhäniaan kir-
kolta iiiaiitittiitiii järtvecii, niin kaikki tie,
jotka asttivat näiden iviitvain ivälisessä
kolmiossa, asiitvat liketiipänä Uuttakatipun-
kia, ktiiti Tutkua taikka dliiiittiiaa, ja liiott-
iiollista siis pitäisi olla, että he käyivät
uudessakaupungissa katipoillaan. Kiin tä-
teii eiwät kiiitetikaatt tee, niin hra A. arweli
siihen siniksi kulkuttetiwojeii riittämättötiiyy-
deii. Io w. 182;;; silloinen Wehiiiaan
rttiitiuitioouti Dahlcn ehdotti, että tiusi
tie rakennettaisiin Caitvassalosta suoraati
liitteenkaupunkiin Kytäinäen salttien poikki.
Tästä olisi Taiivassalolaiselle matka Uu-
teeiikatipttiikiin lyhentynyt pari penikul-
tiiaa. Ehdoitus raukesi silloisteti Suiidhol-
tiian ja S,iltnen tilain omistajain itsekkäi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
