Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sestä wastustuksesta; mutta sittemmiii
nostettiin jälleen kysymys asiasta ja Uusi-
kaupunkilaiset aikoiwat yksityisillä waroilla,
joita jo tarpeeksi oli luwattukin, rakentaa
sillan mainitun salmen poikki; mutta taas-
kin raukesi kysymys. Nyt on Taiwassalo-
laisten itse keskellä kysymys noussut inat-
nitun tien rakentamisesta. — Asia tulee
piakkoin kunnankokouksessa käsiteltäwäksi.
Aika olisi siis sopiwa Unsikaiipunkilaisille
tätä yritystä edistäiiiään, tarjoinalla Tai-
wassalolaisille apua Kytämäeu sillan ra-
kennukseen. —— Myös Pyhäiiiaalaiset oivat
wiime kunnankokouksessa päättäiieet ra-
kentaa unden tien, joten matka Uuteenkau-
punkiiii tulisi iioiii penikulman eiitistääii
lyhyemiiiäksi. Kalliiii osa työstä tälläkiii
tiellä oit eräiiii sillanrakeiiiius (.Kataivarau-
inan (?)salmen yli), ja ehdotti hra A. että
kaupunki Pyhämaalaisia auttaisi tässä
työssä. Näiden ehdotusteii toteuttamisen
piti wiiltuiisto ivarsin tärkeänä ja hyödyl-
liseiiä kaupungille, Toiwoa woi siis ja
"telkein wariiiaiiakiii pitää että kaupunki
tarjoo Taiwassalo- ja Pyhämaalaisille
apuansa mainittuihin töihin. — Mutta
toisiakin syitä löytynee mainittuun taan-
tumiseen. Muistakaamme waan, kuinka
noin parikyiiiiiieiitä wuotta sitte aina La-
pin pitäjästa asti käytiin kaupoille Uudes-
sakaupiingissa, tien pituudesta huolimatta,
ja kuinka esiin. Mynäinäkiläiset, waikka
’Myiiäniäcn kirkolta on Uuteeukaupuukiin
44; penikulmaa, iuutta Turkkiiun waaii 3,
pitiwät Uuttakaiipunkia omana kauppakau-
punkinansa ja iiiiiiittiwätkin sitä waan
””kaiipiiiigiksi,”” (mennään kaupunkini :
Uuteenkaupunkiinj, joksikii Turkua eiwät
koskaan maininneet, se kun oli heille oii-
doinpi. Ei häitä pidettij ei iiiaahanpaiii-
aisia, ei pitoja pieiieinpiäkääii, käyinättä
"kaupungissa" pito-eipiiitä (ainakin liwe-
kaloja y. in. s.) ostamassa. Myöskin
Uudenkaiipungin seinä-kellot oliwat joku
aika sitte nuian mainioita. Mutta "enti-
set ajat owat olleet ja sen pahempi! —
menneet" Ios maalaiselta kysyy, miksi
hän ei enää käy "kaiipunpissa", niin saa
wastaukseksi: Uiidessakanpuiigissa ivat? Jii
wielä saapi tietää että puotitawara on
niin hirweiiii kallista, että maankauppi-
aatkiii miika huokeamiiialla hinnalla myy-
wät, että Uudessakaupungissa ei makseta
korkeempaa hintaa hywästii piiutawarasta,
kuin huonosta, eikä siis kannata iuuuta
tuoda, kuin huonoa, miitta kun paremman
ipie iiiuiialle niin woi huonommankin
wiedä samaan paikkaan, ja että torita-
warain hinnat, etenkin wiljan, owat niin
epäwakaiset ettii waikka kirkoissa kuulute-
taan korkea hinta maksettawan, niin jos
on "kaksi kuormaa samaa lajia yhtä aikaa
torilla," sanotaan kohta ettii oit tarpeeksi
otettu eikä makseta enää liiwattua hiittaa
ja maalaisen täytyy nyt tawaransa iuyydä
warsin polkiihiiinalla kun sitä wastaan jo
Naantalissakin ainakin kauran hinnat owat
warsin pysywäiset ja iiseiii korkeeiiiiuat
Turussa. –— Onko näissä moitteissa aika-
nansa ollut perää sitä en tiedä, mutta se
seikka ettii warsinainen torikauppa, waikka
onkin yksin Uusikirkkolaisten käsissä, wuosi
wuodelta on tulitit wilkkaaininaksi, osoitta-
nee, että syyt inoitteisin ainakin osittain
jo oivat poistuneet ja toiwottawasti wielä-
kiii poistetaan, jotta syystä taikka toisesti:
menettynyt luottamus taas woitettaisiiii.
Waltuuston wiime kokouksessa päätet-
tiiii, että wastedes uniokralle aiinettawista pel-
loista, iiiityistii j n. e. uniokra maksetaan
rahassa, ja että kalojen pyytäminen nuo-
talla kaupuiiain kalaiiiesissä kielletääii miii-
na aikana wuotta, kuin meren ollessa jää-
peitossa. Kertoinus wiime kesällä toimi-
tetuista suonkuiwatustäistä, jotka kaupun-
gille maksoiwat 5l)0 ja 600 mk wälillä
ja joideit kautta woitettiin noin 3l) tyn.
ala niittyä, pantiin pöydälle.
Hra .Laiidegrenin iiäyttelijäseiira iiäyt-
telee nykyjään Wallinniäen juhlasalissa,
10 wiiotios Hildiir L. "ihmelapsi" päit-
osissa Täälläkiii onspikkii Hildiir tullut yleisiin
lemmikiksi ja ahkerasti on hänelle käsiä ta-
putettu, inntta yksi osa yleisöä ei taputte-
le –— äidit owat olleet taputtelematta.
.tiaiippias E. Eineleus on poismuutta-
misen tähden myynyt h:roille Ekliloiii ta-
lonsa 11000 markasta sekit myös tawara-
warastoiisa. H:rat E. rupeewat tänne kaup-
piltiksi.
Kauhea tapaus tapahtui täällä t. k. 15
p. wasten yöllä. :liäätäliinestari H. Karp-
pisen yksi sälleistä, Laaksonen iiiiueltä, oli
aikonut seuraawana immuna lähteä Tur-
kuun, jättiien K:n palwelukseii. Lähtiäiset
oli siis pidettäwät ystäwille, miehille ja
naisille, ja monta ryyppyä ja "plöröä"
tietysti "pistettiin poskiin". Mitä sitte
tapahtui siitä toineii noin, toinen näin.
Warina waan on, että kestit päättyiwät
niiu että K; ampui L rintaan, josta L.
heti heitti henkensä, pari tuuma laaja
haawa rinnassa, haulia sydämessä, keuh-
koissa, iuaksassa ja seljässä. Työn teh-
tyänsä lähetti K. poliisia käskeinään ruu-
mista korjaamaan. Poliisit tuliwat ja
korjasiwai kaikkein ensiksi K:n itse, joka nyt
kaupungin wankihuoneessa odottaa tutkin-
toa ja tuomiota. Huhutaan, että hän
siellä oli yrittänyt surmata(?) itseiisä. ——
K. wäittää, että L. käski K:ii ampumaan
hänet ja huhu tietää L:n sanoneenkin: jos
ammutte, niin ampukaa niin, etten kauwan
kidu Oikeasta syystä tähän tekoon
liikkuu melkein yhtä inanta kertomusta,
kuin on päätäkin. Tuorin niistä "tietää
ettii iiaiswierasteit wiipyininen pidoissa
olisi matkaansaattanut sanariidan K:n ja
jonkun perheenjäseiien wälillä ja että K
uhkasi riitakumppaniansa pyssyllä, waan
että L käwi wäliin ja antoi pyssyn pii-
pulle toisen suunnan ja siitä sitteriita K.
ja L:n wälillä. Waan tämä huhu lienee
siitä sanut alkunsa että ensiinäiiien lau-
kaus iiieni lakeen" Laillineit tutkimus
warmaan on saattawa ilmi todellisen syyn.
Aikomukseni olikin lykätä kertomus tästä
tapahtumasta siksi, mutta kun usiammissa
tiiuissa sanoiiialehdissä jo on siitä ker-
rottu niin olisi ehkä epäkohteliasta Aiiran
lukijoilta tapauksesta kauwemmin salata.
K.
– Niikonspäiwäin tekstit Suoiiieii Suii-
ririihtinaniuaalle, wuonna 1882.
Ensimiuäisenä rukoiispäiwänä, 5 p:nä
Maalisknuta.
Aainusaarnassa: Matlj. 3: 8. –– Puo-
lipäiuiäsaarnassa: Ierein. 4: 1. — Ehtoo-
saarnassa: Liik. 15: 18.
Toisena riikonspäiwäuä, 30 p:nä Huhti-
kuuta.
Olaiiiusaarnassa Ps. 55: 23, Puo-
lipäiwäsaarnassa: 1 Piet. 1: 13. — Eh-
toosaarnassa: Ps. 43: 5.
.ikoliuantena rukouspäiwäiiä,
Heinäkuiita.
Aamnsaaruassa: Philipp. 2: 2, 3. —"
Piiolipäiwäsaariiassa: Ps" 85: 9-14. ——
Ehtoosaarnassa: 2 Piet. 3: 13.
!lteliiäntenä rukouspäiwänä, 15
Lokitkullkit"
Aamusaarnassa. Hebr. 13: 15, 16. ——
Puolipäiwäsaarnassa: Ioli. 36: 22-24.
—— Ehtoosaarnassa Jliii. 4: 11.
— Tullitulot owat tänä wuonna mar-
raskuun 1 p:ään saakka nousseet ]1,019,588
markkaan 55 penniin. Wiiiiie wuonna ne
samaan aikaan tekiipät 10,554,264: 50 ja
iv. 1873,; —— 8,291,970: 56 p. (U. S.)
16 p:nä
p:nä
—–Kotimaista kirjallisuutta. Herra K.
Werkon kustannuksella on näinä päiwinä
ulostullut:Patriarkat Kertoinus
lapsille. Kirjoittanut Toht.
Kr. G. Barth. Suomeiitanut
Aapo Siiines. 62 siw. 16:o; hinta
50 peiiniä.
Ioutoinaanantaista.Kirj C.
O. B e r g. S u o m. K. W. 4 siw. suurta
8:0; hinta 5 peniiiä.
— Kirjallisnutta. Kirjakauppaan on il-
maatiinut: "I. B. S n e lI iii a n’iu
Kirjoituksia aikakauskirjalli-
su ud en alalla. Suoiuentanut A.
Meurinan. Koliiias wihko". — Täiiiä
wihko sisältää kirjoituksia kansallisissa ja
waltiollisissa asioissa, nimittäin: Yleis-iii-
hintillinen ja kansallinen siivistys" — Riiot-
sin kieleii tiileioaisiius Suomessa. —— Kan-
sallisiius, kansojen lait, iiistitutionit ja yh-
teiset kohtalot. —"— Mouikielisistä kausoista.
– Täiiiän lehden (Litt. Bl.) wuodenivanha
uudenwuoden terwehdys. —— Suoinen olot
ja Riiotsin sanomat. —— Waliokunnan teh-
täwästä. —— Mietteitä Taiuiiiikuun ivalio-
kuiinau toimista. Hinta 1: 50.
—— Uiisi sanomalehti. Filos. maisteri E.
F. "Iahnssoin kirkoiitoiiiiitusmies P. Iur-
wa ja kirjapainaja D. Halonen owat pai-
iioylihallitiikselta saaiieet luwan Helsiugin
kaupungissa ulosantaa kuivilla nmriistetun
uiiikkolehden, iiiineltä "Helsingin Wiikko-
Sanomat". Se ilmestyy tulewan wuoden
altistit.
— Mujoitus-asia. tkeis. senati on, kii-
ten H. D. tietää, päättänyt, että ne kau-
pungit, jotka majoituskuorman helpoittami-
seksi oivat waltiowaroista saaneet wuotuis-
ta apua, tämän wuoden loppuun
asti saawat muuttamatta naiit-
tia tätä ap ua" Näin on lähiii huoli
majoituksen rasituksista poistettu.
—— Riihiniäeii–Pietarin rautatie. Kos-
ka walinistaivat keskustelut nyt owat hy-
wille perille saattaneet, lienee, kuten H. D.
tietää, warma asia, että tulewille waltiopäi-
wille annetaan esitys Wenäjän osuuden
lunastamisesta Suomen oiiiaksi.
—– Suoinen sotawäki. Tähän saakka
ei ole mitään lähempää määräystä annet-
tu reserwin järjestäinisestä ja harjoituksiin
kutsumisesta. Kysymyksen ratkaiseminen
oit riippunut muun muassa siitä lausun-
nosta, jonka sotaministeri keisarikunnassa
tulisi antainaan asiassa. Nyt kuuluu se,
kuten H. D. tietää, olewan ratkaistu. Re-
serwi tulee kutsuttawaksi harjoituksiin 32
komppanian"asemapaikkaan eri osissa inaa-
ta, jotka harjoituspaikat iuäärätään siten,
että reserwiiii siirretyillä on niihin omista
paikkakunnistaan mitä sopiipin saapua. So-
tainiehille rakennetaan kesä-asuntoja. Re-
s:rwin uniworinuna tulee oleinaan lyhkäi-
iien, melkein itäwaltalaisen sotawäen tapaan
tehty takki sekä Norjan tarkkampujien" lak-
keja muistuttama päähine; päällystakki yh-
dellainen kuin sotamiehillä ylipääiisä on.
Aluksi oii päätetty walmistaa uniworinuja
8,000 miehelle.
– Suoiiien kieli Suoinen Sotawäessä.
Kenralikuweriiöriltä on Suoinen sotawäeii
päällikköhallitukselle tullut wiime Lokakuuit
31 p:nä annettu kirjoitus, jossa sanotaan,
että Suoiuen tarkkainpujapataljoiiiin tästä-
lähiit saadaan muuttaa tahi ottaa ainoas-
taan sellaisia upsereja ja ivirkainiehiä, jotka
osaawat sekä Suomen että Ruotsin kieltä
Niin kertoo U. S.
—— Juhlapidot toimeenpaniwat useat
kaupunkilaiset Waasani pataljonan upseri-
kunnan kunniaksi wiime perjantai-iltana
Ernstin rawintolan tilaisuutta warten ko-
ristetussa juhlasalissa. Terwehdyspuheen
wieraille piti kauppaneuwos I. Kurtsn,
johon pataljonan päällikkö, öwersti Ryd-
zewski wastasi kiittäen oinasta ja tomeriensa
puolesta heille osoitetusta kunniasta. L -
put iltaa tanssittiin. Niin kertoo W. S.
—— Jiihla Onlnii pataljonaii kunniaksi.
Mbl:ille tulleen sähkösanointan mukaan oli
juhlapäiwälliset wiime sunnuntaina Ou-
lussa aseivelwollisten kasarmissa. Upserit
astuiwat juhla-saliin musikin soittaessit
pataljonan marssia. Lääiiin kuivernöri
esitti maljan keisarille ja lääniiisihteri Hil-
diiii keisarinnalle. Lehtori Rosendahl puhui
pataljoualle ja maisteri Forsinan isänmaalle.
Pataljonan päällikkö, öwersti Werwing
kiitti juhlasta. Tilaisuutta warten tehty
ritno luettiin. Kaikki puheet pidettiin Suo-
iiieii kielellä.
Ulkoiiiaalta.
Ittiliiiii leammin-issa tapuliini toissa
"manantaina "joulcniilaiiioii iiiiii"liaiiFi-it)""8 jthn
]tarrataan Soiii";iiieiit FlcSitJ-iölcoliäut. diain
lc:lo 3, leuii ]saniin-"iii rupesi ititlcaSaisaan iiii-
Iiaotylceeon, putosi piirtelit-eolta leinisilcut-inoii
korolesti ilinii oäiiSniialie,ii !tiamiinin otooii,
lciiitenlciii lanttaamatta. Snmallii !seitiin liniiSi
miinan itiini: "80 aii !lapiotistii raitonl"
’kajsana lieriitti suuren liiiiiiiiiii8t)"lcSeIi "ja i8-
tniito nastoitettiin nioiioliSi iiiiiiiintilcöi. krasi-
iioiitt.i !kurini toimitti i”oi"01i"oi"iii rishaiijiiii,
muutaman SiJilialaiSe-ii benjamin illiiec:alnz-oii
liiiiii. IIii.ii oii oiiiieötiiiiiilciii liuonanniinoinaii.
I(iiiii ottuos-uti ei liiiii teliiiJ t iiiiitiiiiii riisin-i-
rintua, sanoi raan, ettei liiiiiollii olliit iii-
lcoinnJ lcetiiiin tappaa, iiintta tahtoi sillä
tiinoin paun-"i iinatnlanSooima ministerit.itä
riistaan. ILautieJ oii usia lieriittiiiizst onoin-
niiiii huomiota, !cuiii 80 ansaitziailcauii.
Walkea on irki!
Mnkaelma.
Ei mikään ole niin kauheata, kuin koska
keskellä yötä huudetaan: "walkea on irki"
—— jos ei se huomio, kun olet saanut ivaat-
teet yllesi, ettii kaikki olikin waan tyhjää
melua. Aiwan toisenlaisen waikutuksen te:
kee kuitenkin tuo huuto suuremmassa kau-
pungissa kiiiii pieneiiiiuässä.
Suurenlaisessa kaupungissa unistaan he-
räniiyt porwari, säikähdyksestään toinnut-
tua, tuntee waan iloa, jos hän huomaa
ett’eiwät hänen omat nurkkansa pala, ja
nukkuu jälleen tyytywäisenä, kun hän tietää
saawansa lukea saiiomalehdissä tulipalosta
tarkempia tietoja kuin hän paikalla käy:
iiiällä olisi woinut itselleen hankkia. Jhan
toista on pikkukaupungin porwarin laita;
hän tuntee hywin jokaisen kaupunkilaisen
ja niin kowaa sydäiitä hän ei kanna rin-
nassaan, ett’ei hän edes menisi katsomaan
kun tuttawan ja ehkäpä ystäwäii omaisuus
palaa ja häwetä hän saisi kuin koira, joll’-
ei häiiellä olisi sanaakaan sanottawan, kun
jokainen kaupungissa wielä pari wiikkoa
jälkeenpäin innokkaasti juttelee mitä hän
wiiineisessä tulipalossa näki, mitä hän teki
ja mitä hän olisi tehnyt, jos ei — – ——
Ei siinä iiiikääii auta, sänkyynsä hän" ei
jää makaamaan, kun tulipalosta huudetaan,
yhtä wähän kuin hän jää hautaansa, koska
tuomiopasuuna kaikuu. Sängystään hyp-
pää hän heti ikkunalle, kompastuen ainakin
kahteen tuoliin. Kartiinin alta hän kur-
kistelee, missä päin walkea palaa, ja nyt
kohta saamaan waatteet yllensä. Tulitik-
kuloota sattuu hänen käteensä, ensimmäinen
tikku leimahtaa kerta, mutta sammuu kohta
jälleen. Harmistuneena wetää hän toiste
loodan auki, mutta ihan warmaan wetää
hän sitä liiaksi ja pudottaa kaikki tikut"
maahan. Kohta hän on kontillaan ja kaap-
pii ylt’ympäri laattiaa, löytääkseen edes
yhden tikun, mutta sitä hän ei löydä, waik-
ka hän siinä konttaisi koko koline wuotta,
sillä tikut hän pudotti kaikki —— säiikyynsä.
Sillä ivälin kuuluu hänen korwiinsa ka-
dulta rattaitten ratinaa ja askeleitten kapi-
naa, kaikki inuut rientäwät tulipalolle eikä
hän löydä yhtä tulitikkuakaan. Kärsiinät-
töinäuä, suuttuneena ja wähän pyöräpäi-
seiiä uousee hän laattialta ylös ja rupee
piineässä hakemaan waatteitansa. Niin,
tuossahan ne owatkin sohivan päässä; eipä
niinkään, waimonsa waatteita saa hän waan
käsiinsä ja harmissaan heittelee hän ne mi-
kä minnekin. Hän hyppää sohwan toiseen
päähän, saa kouraansa toisen waatetukon,
mutta, tuli ja walkea, siinäkin on ensiin-
inäineii waate, jota hän tarkastelee, wai-
monsa haine. Nyt rupeewat waatteet taas
leiiteleiiiääii, siksi että hänen oiwa rahakuk-
karonsa lyömällä häntä nenälle muistuttaa
häntä, että se tätä nykyä on housuin lak-
karissa. Pian on hänen toinen jalkansa
tawallisessa tupessaan, mutta toisen jalan
asettaminen paikallensa housuihin waatii
enempi malttia ja tyyntä mieltä, kuin hä-
iiellä tätä nykyä on. Hän seisoo keikkuen
yhdellä jalalla ja koittaa kerta, koittaa tois-
te, iiiutta hänelle ei onnistu, kaikki on niin
sekasin, ja seuraus on, että hänelle alkaa
kauhea tanssi, kun hän tuossa hyppii yin-
päri huonetta toisella jalalla ja toinen pyö-
rii ilmassa. Wiiiuein hän törmää seinään,
janka nojassa hän wihdoin pääsee pulas-
tansa selwille. Nyt wielä tulee saada sel-
ko saappaista. Hiiii on kyllä tässä hää-
riessään ja hyppiessään saanut joka toinen
askele tuntea saappaan korkoja paljaan jal-
kansa alla, mutta nyt kun hän noita rii-
ipatuita tarwitsisi, owat ne tietysti piilossa,
toinen sywällä sängyn alla ja toinen huo-
neen äärimiuäiisessä nurkassa. Ia nyt kun
hän wahingosta wiisaana rupee waatteitan-
sa warowaiiimin piteleinään, alkaa toinen
koipii taistelit hänen omassa rinnassaan:
pitääkö hänen wielä kiiruhtaatulipalolle, kun
jo kaikki juokseminen ja kaikki ajaminen ka-
dulla on loppunut ja siis kaikki muut owat
siellä paikallansa, —— wai pitääkö hänen,
kaiken harminsa ja tolsinansa perästä, jäl-
leen riisua waatteet yltäiisä ja peiton alla
miettien saattaa mielensä jälleen tyyntyinään.
Hän olisi kernaanunin taipuwainen tähän wii-
meiseen päätökseen, ell’ei hänen kunniansa
ioaiiiiousa iniehenä ja perheeiisä isäntänä
waatisi häntä näyttämään, että mies kai-
kistii wastuksista huolimatta ioie päätöksen-
sii perille. Jii hän rientäii ulos kuumana
ja hikisenä, mutta kokonaan laiiiiistiiiieella
iiinolla ja melkein ioakiiiitettuiia, että hä-
nen iienäiisa on kaswanut kahta wertaa
; piteiiiiuäksi, kun hän palaa kotiinsa.
Kun hänen seuraawana aamuna kah-
wiapöydän ääressä tulee selittää, mitä
hän tulipalossa on iiähiiyt, mitä hän on
tehnyt, niiu hän harmiltansa ja kowalta
nuhaltansa ei saa muuta sanotuksi kuin:
"kaikki oli poroksi palanut"
Kirjewaihtoa.
Joukko fennomaaneja Helsiiigissä! Teidiiii was-
tanksenue on saapunut meille; mutta miksi ette il-
maise yhtäkään iiiuieä koko joukostanne ja miksi"
että ole "wastalaiisettanne" julkaisseet pääkanpun-
gin lehdissä”? siäiuät seikat sekit mustalauseen koko
sisältö saattawat meitä uskoinaan, että Te ette olek-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
