Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
äll
!i 4.
perjantaitta
’l’amiullioiiit 7 suitit.
Tilans- ja jakamapaikat:
Lehden piiittopaikka, herra A. W. Jahnssotiiti kirja-
kauppa, herra C. A" tsiönitltergin kauppapuoti, Lin-
irankatu 36 l; sekä Hj. Rydinatiin ja kumpp. lamppu-
puoti Liiinaiilatu 1.
Tilanshinta:
Turun posti- Muissa posti-
Turussa konttorissa konttoreissa
Koko !vuodelta 2 in. 2 tii. 52 p. 2 iti. 82 p.
1,32 wuodelta 1 tii. 1 ni. "20 p. 1 iti. 41 p.
’kietoja- Mirutt uanjtiijSt-et "ja bättsj-Suomestn.
Leltdeti konttori ja painopaikka:
, Liimaiikaiu N:o 2313.
Letiden wastnunalaineti toimittaja:
Maisteri O. F. Borg.
Jlmoititksia
ii, 15 petiitiä etisi siwulla ja 10 peitiiiä mnilla
siivuilla pieiteltä riioilta’ wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Iahitssonin kirja-
kaupassa"
1:nä suunutit. Loppiaisesta saarnaamat:
Tuomiokirkossa, suom. aamusaarnan (k:lo 8):
tv.pastori Stenströiii-, ruots. aatttusaaru. (k:lo 11):
jumaluusopin yliopp. Pesoitett; suoni. ehtoosaar-
na" (go 1,53) ja ruots. ehtoosaarnan (k:lo 4):
iv.past. Malinströiii.
N" Kolelsti tulee tuomiokirkolle.
Litittaitkirkossa, (kl, 9) siiotiiea: linnansaar-
naaja Udeliiis.
Lähetyshiioneessa Läiitisellä Allökadulla suo-
tualainen raamatunselitys k:lo !335 j.p.p. sekä ruot-
salainen k:lo 6 j.p.p. jakit siiitiiiiittai ja kestiunikko.
—
Turnn suomalainen Luseo
aivotaan jälleett tiiaaitantaiiia tammikuin! 17 p.
kello 9 e. p.p.
A. Ldelatider.
kliidenliaupntngin realilioulu
awataan taittntikitun 15 p. k:lo 11 e, pp.
K. A; Cajnnder.
sJuittokauppa"rahaa niistit tamaroista, sotkit pois-
!„ myytiin Lousaareii kartanossa Aokiiisteii kiip-
peliii 4, ."i ja l; p, iiiiime Lokakiiuta, ylöskiitiite-
taati mainitussa kartanossa laumantuitta 8 p. taiti-
niiknitta 1881 kello 10 edelli’i ptioleii päimää.
Saina huutokauppa-rahi ylöskaiiitetaan myös
kauppias Löfgrenitt talossa Erikiii kaduit warrella
Turun kaupungissa maanantaitta 10 p. kello 11
edellä puoleti päitoää, josta osiatioiiutisille tieto ciii-
itetaaii. Mi,tiiätuäestä 24 p. joulukuuta 1880"
J. R. Sprittgert.
" äten saan kunnioitetulle yleisölle il
"O tiedoksi antaa, että olen katip-
papttotini wieressä, Linnankatu N:o
" 301;, alkanut wältissä myydä lvii-
uejä, rommia, konjakkia ja punssia.
Turussa Tamntikuulla 1881.
§ E- A; Nönnberg.
Ilmoitus,
Täten on iitinulla kitititia yleisolle il-
iitoittaa, että olen tättä päiwänä aioaiiiiut
Wiinien, Koujakitt, Rontiniii, "Btiitssitt ja
Arakin (ulkotmiisista, hyiitäksituniietuista
kaupi,tahuoneista) wähissämyyiiti—kaupait
saimissa rakennuksessa Aleksanterintorin
warrella, jossa titiiukiit kauppaliikkeeni ta;
puhtiin. Turku, 3 p, Taiiiiiiikuiita 1881.
J; G. Nordfors;
"
§.
NM ; "; NiOc"
T
uutena wuonua;
klihta liitiidyllistä liiii taivallistakin on,
että ihitiiueit jonkun ajaiiiitäärän kuluttua
hetkeksi pysähtyy elätuänsä tiellä katsele-
maan taakseitsa, niitä suuntaa hän oit kiil-
kenut, ja tarkastelunaan, josko se wie sii-
heti pääiuaaliin, johon hiitten tulee pyrkiä.
Sillä tietäinätöiinä elämäiisä oikeasti! pää-
iitaalista ja suunnasta oit hän kititi tiiat-
kustaja, joka eksyy jokaiselle !piihitit edes
ajetulle siivutielle eikä koskaan pääse inat-
kansa perille. Mutta yhiä tärkeätä aina-
kitt knin tämä tiettiiitiiteit on yksityiselle
ihmiselle, oit se tuntis; koko kansalle, joiika
eksyminen poicJ oikealta uralta on waaral-
lisempaa ja palaaminen jälleen waikeam-
paa. "Jit koska titit totiasi, jota katisiin elä-
mässä ott knin päiwä ihiniseit elättiiissi’i,
taaskin on kulutiut umpeen, niiit on tässä
sontiini tilaisuus pysähtitiuään ja iitakatiiaoti
titiettimääu sitä tärkeätä kysyiiiystä: niitä
suuntaa on Suoiuen kaitsit tätuäu wiime
wuoden kulkenut? Ouko se oikea, iiiiekö se
pääiitaaliiu? Suuuta on saittaa kuiu tiioitta
timotta eittien, tiioitta wuosikynnin-utä, wiio-
sisataa eniien; Siiomen kansitit kaatoaita-
minen itsetietoiseksi, itsetoiminuiksi kansaksi.
"Iiiinalati johdatuksen kantrit oit se tähän
asti tietäinättänisäkin kulkenut tätä tietä.
Mutta tätä tuttituttumaauttä ei se pam-
ihtiteekseeit, joka tuntee tämän kaitsait his-
toriaii ja tietää, niitikii katoan ja pitkälliseu
sekä henkisen että aiiieellisen kurituksen alla
se ott ollut, Heitkiiieu kuritus oit ollitt ja
on wieläkin kausalle wieras siwistyksen
edistyminen kansallisella pohjalla riippiin;
maaseuduilla.
Tilaushinta on Turnssa:
Koko wuodelta , ,
Puolella " . .
Turnn postikonttoris
Koko wuodelta . . ,
Puolelta "
Muissa postikoti
Koko wuodelta . . ; ,
Pnolelta " .
Kotiatuomisesta maksetaan 50
koko wuodelta 2 markkaa 30 penniä ja puolelta
LVIIL.—
Tietoja Turuti kaupungista ja Lättfi-Suoniesta
ilmantuu tulewan wuoden alusta kerran wiikossa, nimittäiti joka arkiperjantai k:lo 10 aamulla ja
jos perjantaina sattuu olemaan piiltä, sitä edellisenä tuorstaina.
Silmällä pitäen Tttrnn kaupungin ja läänin oloja ja tarpeita, tulee "klara wakawasti ja
ujostelematta lausumaan mielipiteensä etenkin niissä ajan polttamisia kysymyksissä, joiata isänniaatnine
uutistenkin suhteen on Anra parhaansa tekewä ja onkin
sentähden hankkinut itsellensä kiriecuwailttajoita sekä pääkaupungissa että läänin kaupungeissa ja
Laitoalistassa otetaan ainoastansa annn läänin kuuliimat laiwat huomioon,
ttlpnausa lehden toimitukselle owat paitsi muita liimanneet aittaa: tuontiokapitulin assessori,
prowasti G. Daltlberg, lyseon lehtori, tohtori A" W. Jaltnssoit, suonialaisen koulun reli-
tori, maisteri A ntti Helander ja lääninkirjanpitäjä F. Westerling.
tiiriiit;:"
? markkaa.
i;- saniuista "iäteteuäiiiiöiä intit-ateista:
. , ; Fmarkkaa 52 peuniä;
-I-
" "
2 markkaa 82 penniä.
1
"p:iä koko" ja" 27"; p:iä pn"olelta wnod"e"lta.
uudessa kaupungissa woidaan lehteä tilata koulun rehtorilta, maisteri K. A,
C ajanderilta ja Snlo n kauppalassa kirjakauppias K. R, Anraselta, jolloin se maksaa
wuodelta 1 markka 15 penniä.
Jlntoitttksia tähän !eliteen pantawaksi otetaan wastaan annn osakeyhtiön kirjapai-
nossa (Linnankatu n:o 233) ja A, W. Iahnssonin kirjakaupassa (Kirkkotoriu warrella) sekä lln-
dessa kaupungissa ja Salossa äsken mainittuin herrain K. A. Cajanderin ja K. R, Anrasen luona.
Hinta on 15 peaniä ensi siwulla ja 10 peaniä niuilla siwuilla pieneltä riwiltä.
O, F. B o r a-
wastnunalainen toimittaja.
ci
OFVSJOIJSLSFTFI;
Tiedo
ntyyntikatipati, saatiitite kunnian
armoisalle yleisolle,
,
" " " " ":, "xv-.-
? §7 K; Alex; Brandt in ; ;—;—;
; 5 " o! ; " Wsek o " o ; §
; : Wnut- ja a etinen juotuani 3 :
s-e" , Il "- 2 ;
:§"F kaupassa §3;§
§? 3: myydään halpoihin hintoihin 3;; §2
§ ?; :o §vitjakkia, 3 laija" § ; 2;
5,- " — ottimia 4 s . . 3;:-
TFT Pnnssia 3 :; ; eri huinat. 333
25"; ::t- BIiiniä 21 " , .932;
3" §kaikki halpoihin hintoihin ; 4""
§8 " K. Alex. Vrandt’in §3;
F-:zöttttt- ta Yalietvieit pietitien lianpa-sa. 3:"-
"3-;.".9 "erkes 47" 377: 7 " :?ee-."7;:-;e?e;—;eTC-;eöke;c-2?ee27:; -27e—:"s-";?;"a":?e;:cetx-:";?ee 71)?"etx/Te’inchi’a:xkuT ;;;"D"
9"; " " . —, ;. . -"-; " " 9"" s-"— ; . —" —" —" —; l;-
"x;;t.;i;:;aI;-;i;7i ne; it-Ot:ini ;;;i:i0
2;; HTäteu saatt kuntiian ilmoitkaii, että täitäpäiiä kauppapuotini ;
wiet-essit oieti aivaiiimt wiinien, konjakin, rommin ja puussiu tvtin- §3;
:5; hiiiiosiiti myyntikaupan. Turkii, joulukuun 30 p. 1880. 3:9;
"" "
"3?
C; Fr. Lindberg;
" ""," "";";,;" ". " l
§3"SFJ)HJS-; DF;";;IFC? 633653357533 655"" TOFS-. 6.33? Mzö? 64;" LJFMII:KF (7430723556439 "saxa 532"; (ofri-3;;
nauta
Että tue tätiään puurakennuksessa" konstiliJulitiin talossa, "ki-
wisillan liihellii, oleuttite awattueet tålotijakitt," hion-mitt ja LJiFttniett
(ytimiisi tunnetuilta"toittiitiiiiiiltä ulkoinailla) seka tlituuni wahtitiosiin
iltttoittaa, tarjoten tuarastoantnte
Titrkti, tammikunn 3 p, 1881,
E; ja A; Wahlströtit,
iittioto ja siiiiiotyuyt sääty, ja aineellinen
kuritus ott kaitsait elämistä ja olemista
iiseiit kysitwä taistelu kotvan ja itaran luon-
non kanssa. Mutta nyt on se kutumalli-
nein seikka tapahtunut, ettii se lapsi, jakit
wuosisatoja on tätä kowaa koulua käynyt,
wihdoin oit kasivanut täysi-ikäiseksi tiuortt-
kaiseksi, joka tuntee; henkiset ja aineelliset
woititausa itiin warttuiteeksi, että se taltioit
koulusta päästää ja ainalla edeswastauk-
sellaait kulkea elämäiisä tietä. "Iii Suo-
tiieit kaitsii waatii sentähden iiiaatiiitiotaatt,
että siwistystä tarjotaan sen lapsille suo-
malaisessa muodossa sekä kielen että utie-
leit puolesta. Ia itiökaliaaoti on se poti-
nicötaitut woititiattsa ja suurilla uhrauksilla pe-
riiotatiiit kako joukon suomalaisia kouluja,
joista se wielä tällä hetkillä kannattaa iise-
aitiitiat aiuoastaan yksityisillä maroillaan
Sillä selwäoti se kiitittää, että suomalai-
sissa kouluissa sille ehdottomasti kastotta en-
siksikiit nijrkiititiehiä, jotka eiwät aiuoastaan
lakien ja asetuksien pakoituksesta, waati
oittaata tahdostaan toititittaioat tiiirkanfn
ttiitt, etteiioät alituisesti loukkaa kansan
kieltä ja mieltä, waan sekä taitaiitat että
tahtowat toititeeit panna sitä tärkeätä mnu-
tosta wirkakieleösä, jonka asetus wuodelta
180;; lupaa tapahttiwaksi w, 1584, jolloin
siionien kielellä pitää olla yhtä oikeutettu
sija iiiirastoiosa kuin ruotsia kielelläkin.
".lliittta täinäti alusosa oit sttoiiialaisilla kou-
luilla wielä tärkeäiiipikin merkitys; tie tutuit
iiimittäiu tiiariuaaua takauksetta siitti, että
tiitihitelleu, tittttta ioasttistatitattoiuasti kas:
tiiaa ittiiaosaiiime siivittynyt siiätIt, joka juitri
suotualaioten siioiotyksensä kautta tekee
kansaanne, ttiiit sanoakseni, eheäksi koitsaksi,
joka sitten saa e":""teettöiiiästi kehittää itioiiiti-
aitsa, itiin että se !voipi sttureiiittialla toi-
tiiolla ja luottamuksella ottaa osaa kansain
kilpailtuni iitailiiian suurella tantereella sekä
pelkääiitättä odottaa niitä wastuksia ja
koettelemuksia, jotka epäileniättä oivat seit-
kin osalle tulewat. —— (7ätitä on se oikea
tie ja sitiiuta, jota Suomcn kansa jo kauan
ott kulkenut ja edespäinkin ott kalkeina.
Mutta ihiitettelemistä ei ole, että titei-
däii ruotsalainen siwistyksemme, suottien
wanha kouliiiitestari, j" "ei ole hiioitian-
nut että pojasta oit kasivaittit täysi-ikäinen
nuorukainen, iiyt hituraa kurittamistaan:
itiinkä tuettet, hurja! jos siitä juokset wan-
hasta hywästä koulustasi pois, niin tulee
sinusta jälleen satiianlaiiien kesyttämätön,
pörrötiäiiteii poikanulikka, kuin olit kou-
lititit tullessasi, ja koko oppisi ja sitoi-styk-
sesi ott mennyt wallan hukkaan! — Mutta
itiin titanhentuneeu aitta käy ja erittäinkin
toanhentuiieen koulumestarin: tuo nuoru-
kaiiieii ei huoli hänen waroituksistaan,
waan lähtee kulkemaan oittaa tietänsä,
koittamaan nuoria iooittiiaitsa —"— Mitä nyt
tulee tehdä kuin ivaroitukset eiwät enään
auta? Koetetaaii tehdä nuorukaisen tie
itiin tiiaiwaloiseksi kuin suinkin; nuorukai-
selltt on titoitta toastasia ja estettä, jotka
hänen täytyy raitvata ticitääit pois; nyt
painetaan joka kiwi, joiika hän koittaa
uostaa ylos, niin sywälle kuin suinkin, ja
joka kuoppa, jonka hänen täytyy täyttää,
kaiwetaan yhä sywemmäksi. Mutta kun
ei sekäätt aitta, waati nuorukaisen työstä
syntyy hywä ja sileä, itusi tie, ttiiit täy-
tyy toisiin keinoihin ryhtyä. Nyt asttt-
taan kohteliaasti ja hyttiätttahtoisesti tälle
uudelle tielle ja käydään eteenpäiii ehkä
puolimatkaan ja sieltä huudetaan suloisella
äätiellä: näetkö, minä en ole ntikään itse-
päitten jörö, minä oleti suwainnut tulla
uudella tielläsi jo tähäit asti, älä nyt pidä
ivaatt itiin kowaa kiirua, näethän sinä että
minä onnini molemmilla jaloillaui
tiiutta jos käydääu itiiukuiu eittien, minä
edellä siitä perässä, itiin saat tulla siipeini
alle, joita kannattaa nuo suittet lilieraliset
tuulenpuuskat, ja itte leiniäiinite huolimatta
kaikista esteistä tuonne sinertäwään kau-
kaisuuteen . . . Mutta hän ei kuulekkaan
meidän "isänmaallisia" hutttojatiiitte, nyt
ei auta muu, nyt täytyy taaskitt panna
tito suuri hätärumppumme räjähtämään:
kawahtakaa, hywät ihmiset, kumahtakaa, äl-
kää seuratko noita hurjia, jotka eiwät tee
muuta kuiti kyliiiäwät eripuraisuutta ja ivi-
haa, wihaa ja eripuraisuutta! E-ttekö ttäe,
että heidän tiensä wie suureett suohon,
jossa ei kastoa tiiuitta, ei ole olletikaan
itiiiuta kuin kieltä, kieltä, kieltä . . . . !
Ja iiiitlitettaiitasti kyllä löytyy maassa juitri
tähän aikaati aiwan tuoni, joka ott niin
säikähtänyt, ettei hän nioi täotii tärkeästä
asiasta saada mitään selwää käsitystä.
Mutta toiwottaivaa ja luultawaa on ettei
täinä säikähyttämineit, yhtä wähän kuin
iituutkaait tiiustustuskeiiiot, woi saattaa
isänmaan kalliille ja tätä uiskyä tärkeim-
ttiälle asialle mitään tuittuwaa wahinkoa,
waan päinwastoin saattawat isätttttaan ys-
täwiä woimiansa yhä wahweiiititin pounis-
tainaait, kiitiiiialla kestääksensä tätä tvält-
täiiiätöutä, jo:- kowaakin taistelua.
Wiiiinksi kulunut wuosi ei ole jättänyt
sywiä jälkiä kansamme historiaan, tiuitta
suotta ei se kuiteukaan ole kulunnt. Se
ott ollut tuon hiljaiseit, waati yhä kestä-
wäu tyon ja edistymisen tiikit. Eikä olt-
kaatt terweelliotä iitillekään kansalle että se
astun noita "suuria askeleita" edistyttii-
seiisä tiellä aliotin tiljeästi, sillit sille woipi
kiiydä niiukuiu ihttiiselle, joiika tuntuis kas-
waa äkkiä, että irtotinat eiwät tahdo riit-
tää tuota suuruutta kaitnattamaan sekti
waatiwat paljon aitaa eititenkuiit owat
wartttiiieet kykenemiksi nutta edistymistä
litoittaan.
Tapahtutuieit joukonsa, jotka ansaitse-
wat muistutuista, on epäileiiiättä tuerkilli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
