- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
3

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

dessakauptingissa, kiin hän perheinensä oli
kirkossa. (K. H.)

—— Siioitialaineti teateri Helsingissä hno-
neen wlniskkssa. Tiion hirweän tulipalott
johdosta Wienissä, jossa itiin itioni ihmi-
neti joutui ttilett uhriksi, riiiiieitiin täiiilii,
niittkiiitt "kaikkialla muuallakin maailmassa
tutkiitiaatt, tnitä takeita yleisöllä saattaa
olla tiilipalott sattuessa tiiistä pelastuak;
seeti. Tämä asia hiiolestitttaa ltiotttiollisesti
etenkin asianomaisia teaterihiiotteitten joh-
tokiitttia. Niinpä siioitialaiseti eli n. k,
Arkadia-te-.tteritt johtolunta heti ryhtyi mitä
tehoikkattipiiii toitttiitt, joista erittäiii mai-
nittakoon kyititnetiktiiinati iiiidett uloskäy-
tämän atiiaaiiiinett. Pariu päiwän päästä
tuleekin läänitt kiiwertiööri apulaisineen
tnaittittuiitt teateriin. -Pari teaterin johto-
kunnan jäsetitä oli myös saapuwilla selit-
tätiiässii kaikkia warokeiiioja, joihin jo oli
ryhdytty ja joita paraikaa laitettiiit. Kolme
tuittia tiitkittttott jälkeeti sai johtokuitta wi-
rallisen kirjeet! poliisikamarilta, jossit kaikki
näytätittöt Arkadia-teaterissa kiellettiiit, kos-
ka tämä oli hawaittu sangen "tulen araksi".
Tutkititoja pidettiin ttiyöskiti ttiyöhetiiittiti
ruotsalaisessa ja wenäläisessä teaterissa ja
päättyiwät tiäiiiät tiiitt, että näitä teate-
reja tituiitatiiia !varokeinoja noudattamalla
saadaan yhä edelleenkin käyttää.

Asian ytttmärtäwäiset wäittäivät kititett-
kin, että wetiäläiiieti teateri yleisön tur-
wallisuudelle on paljoa waarallisetnpi, kuin
Arkadia-teateri, koska siinä ott paljott
wähettiiiiätt uloskäytäitiiä kiitit tässä. Wai-;
kea ott ttiyöskitt hädäti hetkenä paeta ruot-
salaisett teateriti kolmannesta ritoista,
johon menee ainoastaan kaksi kowiti kapeaa
ja pitkää kiertorappiia.

Tämän johdosta lähetti siioiiialaisett tea-
terihitoiieeti johtokuitta heti hakemuksen
keis. senaatiin pyytäeii tiitkijakutita asetet-
tawaksi kaikkia pääkaupungin teaterihuoneita
warten ja huomautettuansa että pietiessä
kaksikertaisessa Arkadia-teaterssa löytyy 20
ulospääsötie:ii sekä että oit suuri eroitus
itse teaterihuoneen tiilentiiaarallisuuden iii
yleisiin pelastitiiiis-tnahdollisiiuden wälillä,
lausui johtokitiita wihdoin sen toiwoit ettii
edllämainittu polisikamarin kielto peräy-
tettäisiin.

Senaati kuuluu, wiimeisten tietojett ittii-
kaan mastaiiiteeti, että sanotti! aitomus
"ei atttia aihetta tiiihitikään toimeen”.

Walmistitakseiisa kuitetikiti huonetta Wii:
purista tämän wiiooen aliissii Helsinkiin
palaamalle teateriseuralle, oit suomalaisen
teaterit! johtokiittta waritiiiiideti tintoksi käiin-
tytiyt ruotsalaiseit teaterin johtokiittitait
puoleen, pyynttöllä saada toistaiseksi atttita
suoinalaisia näytäntöjä uudessa teateri-
hiiotieessa. Tämän johdosta riiotsalaiseit
teateriit takaus-ylitili oli kutsiittit kokooti.
Takaus-yhtiö jätti asian ivaliokuntiallensa,
jonka, tteiitooteltiiaati teaaterin johtajan
kanssa, tulee tehdä ehdotus asiassa

Kuten kulleet olemme, katsoo riiotsalai-
sen teateriseiiratt johtaja eli "intendeiitti"
asiaa tiiitt mahdottomaksi, että hän uhkaa
erot koko toittiestaan, jos takausyhdistys
suostuisi suomalaisen teaterin johtokiitiiiati
pyyntiiön ja sallisi sumualaisen teateriseu-
ran näytellä mainitussa teaterihuotteessa
kahtena iltana wiikossa Ja eihäti takaus-
yhdistys tahdo iiiteiidentistääti kuopita!
Suora kielto olisi olliit rehellisempi ja sii-
wottipi kiiiti tätilaitiett jiiotiitteleiititieit.

Tällä katittalla owat asiat.

(U. S.)

—- Sisään kirjoitus yliopistoon tapah-

tuu tattiitiikiiitit 18 p. kello 11 e. pp.

(U. S.)

Taiwaasalossa löy-
tiiarraskiiiilla, kynnettäessä
erästä niittua, 8 nelikulmasta kiipaarira.
haa, jotk-i owat lyödyt wiime wuosisadan
alkuiniolella. Rahat painawat yhteensä 1
leiwiskän; suurin 7 c2/" Rahoista aiot-"
tiiti teettiiii kalitttipatinuja waati pelastet-
tiitt kuitenkin joiitutiiasta, iiiideit sytitiipe-
räisiä tarkoitusta itiin wähän wastaa-
waan, tilaan.

— Liiiia ottaa wastaati ja kaittaa iil-

– Oliiiitiaislöytö.
dettiiti wiime

—!"I;—4."..."

tiinFtt.J-tett tiiiöteliijti jii. esi-isäimme siilautui"-
lijti. suitti esileili iitithtiiliiiit ettii !ciiii it-.ee- myös-"
liiii iiii oppinut; Siiittiia I:tjiuiiiiiienettuii, niia .eeti
tii"rt)"i ollit iiilcejit. Kiijices.eti tiip:iiilcueeeti
tinea-ariasta iiiij.si raninin nijes "ju —— "jos
tilitie.intii ai tuijat —— ?

"Uiitt, liiijlclci on !jerriin liittiutitssul" liiii-
Siii pappi 1i10itnniiiicöellii "jti Icini tuus litistii-
Si siiat-inninen. (3:ttk")

lomanlaista ritarinmerkki-i. Alamaisesti
iltiioitettua että H. M Ruotsin ja Nor-
jatt kuningas on tiittiittänyt kiiwernörin
Tiirun ja Porin läänissä, kattiariherran
ja ritarin, kreiwi C. M. Creuh’itt Pohjtin-
tähden ritariston ensimmäiscn liiokati ko:j

nteiitajaksi, ott H. K. Majestetinsa artttossa ’

siiwaitmut sallia kreiwi Creutz’in wastaan-
ottaa ja kantaa sanottua ritariston merk-

kiä. (3. T).
— Maaninieheinme, taitelija A. Edel-
felt, joka wiimeksi kultuteiden miikkojen

ajalla on loppuun ttiaalannut H. K. K.
Suuriruhtinas Wladituirin lapsien" muoto-
kiiwat Tsarskoje-Selossa, ott nyt tniiutta-

titit muutamaksi aikaa Gatschinen, jossa

hän tulee ttiaalaamaati muotokumia muu-

tamista keisarillisen perheen laosista.

—— Hra Edelfelt sai wiime keskiwiikkona

kunnian tulla esitellyksi H. M. Keisarille.
(U. S).

—— Kirjallisiiiitta. P. Th. Stolpen pe-
rillisteii kustannuksella on ilmautunut:
"A ti d e r s etiiti S a tii j a. Suoineitnos.
l’l. Kitwilla warustettn". 6 2 siw.;
hinta 1 markka.

Iywäskylän kirjapainosta oti ilmestynyt:
"Kodin tienmaa-antaja, 45 käy-
tännöllistä neuwoa ja tietoa koditt hywäksi".
— Hittta 00 petittiä.

"Lapseti rakkaus ja miten
Atitti Heis kasen silmät awau-
tuitvat. Kirjoittanut B O Berg.
Mukaelmalla suomentanut —a——s".
Hinta 15 penttiä;

Tatupereen kirjapaittosta oit hra E Ha-
gelliergin kustannuksella ilmestynyt: "T u n-
tiirikoski. Iettitlantilainen kertoitius.
O n k e l A d a tii i ii kirjoittama. Suomen-
nos””. 134 siw.; hinta 1 iti

Kirjakanppaan ott ilmestynyt: "B a r t-
h o l d u s S i in o n i s. Historiallis-ro-
matitillinen tiäyteltiiä kolmessa ttäytöksessä.
Kirjoittanut E w a ld F e r d. I ah n s.

soti". —— Hinta 3 iit.
— Tamiiei-een waltiopäiwäinies-waa-
lista on taas, kitten U. S. kertoo wali:

tettu Häitieeii läätiiu kutvernööriin.

— Mnita uutisia Snoinesta. Lää-
kiiriksi 4:teett Ouliin tarkk’ampuja-pa-

taljootiaati ott keis. senaatti tnäärännyt
lääketieteeit lisetttiatiti O. W. Wentier-
ström’in. —– L a h j o i t ii s. 5,090 mark-

kaa ott eräs Uiiuden-Kaarlepyyn asukkaista
lahjoittanut siellä olewalle ruotsalaiselle
kansakoulii-opettaja-seniittarille: Korot tästä
owat kahtena apurahatta käytettäwät wit-
rattomille seminarin oppilaille (U. S)
— U iisi P ila lehti, ruotsinkielinen,
ilttiatituii tämän wuoden alusta Helsitt-
aiss; lapselle ttiitieksi oit tiitiinailtii "Spets"
(siioin Kärki) (11.S)——W a l t i op äimä-
tti i e s-tv a a l i t Ketnissä ja Hättteenlinnas-
sa kuulitu keis. senaatti kiitnoiitieett, kuten
paikallislehdet sieltä kertoivat. Ap u-
rahaksi tieteellistätarkoitusta
wartett ott yliopiston v. t. kansleri ttiyö n-
tätiyt herra D. E. D. Europeus’elle hänen
tutkintojensa jatkamiseksi suottialais-ugrilai-
sen kielitieteet! alalla, 500 s.m:kaa Mbl. –
Lapppeetirauuan kehruuhiio-
n eeti naisasukkaat otvat wiime joulukumi
loppupuolella ttiiiutetut Hätncenlinnaan.
O F. Tulip aloja ott Taiitpereella
ollut kaksi perätysten ja luullaan molempien
ollen tahallaan sytytettyjä. T. S.
Rnotsalaisen waltiopäiwäleh-
den aikoo pikakirjoittaja-yhdistys Helsitt-
gissä patina toititeeit ettsi waltiopäiwä-
ajaksi. Mbl. –— Waltiopäittiäpyyti-
tii. Wiipurin ttiaaseurakunta päätti kun-
takokouksessaan pyytää edusmiestänsä wiil-

tiopäiwillä esittäiiiääit pyyntö-ehdotuksen
siioiiialaisett waltiolyseon "perustamisesta
qgiipiiriin. — "N o r d e ti sk j ö ld i ti r a-

hastooti tieteellisiä tiitkitiiiik-
siit warten" oit tullut waroja kaikkian-
sa 5,7l)8 iii. 25 p.

Kirkonlokons tammikunn 3 p.

Niiiti kituliiittan kertomuksen toittiistaati
tulee asiattotnaitieit toittiikiiitta atttattiaatt
sanotussa kirkonkokouksessa:

Tiiriin Tiiotniolirkl’oseiirakuitiiallel

Kiiti se toittiikiitita, jonka settrakuttta
iiiiiiitaiitia wuosia sitte walitsi teketiiääii
ehdoituksen täkäläisen tuomiokirkon tarkoi-
ttiksetitiiiikaiseett lämtuittättiiseen sekä nyt
tarpeellisiksi katsottujen korjaus- ja siivoo-
mistöihiit siinä pitkätt wiiliajati jälkeen ——
jonka kuluessa sen tehtätitäti etisiiiiiitäineit

osa ynnä seurakunnan sille sittemmin att-

tania laajennus, että toimikunta pitäisi
huolta myöskin seurakunnan lopullisesti
h tväksyntän lämmityslaitokseii toittieenpa-

"t misesta, ott täytetty -–—- nyt taas astuit

siittenki-.tinan eteen ehdoittamaan tehtäwänsä
lekimmäisen osan toteuuunista, saapi toi-
ikunta ensiksi lyhyesti mainita ne kohdat,
j ihin seurakunta "lopullisessa päätöksessään
t ssä ott tullnt."
—oNe owat; ;

; Tuomiokirkon keskiosaan ja siwu-"
rakennuksiin laaditaan uudet awoiinet penkit;
- 2 "o Olijäritien paneelilaudoitus lai-
tetaan kirkon sisäseiniin;

3: o Sakaristo uudistetaan täydellisesti
sekä seinien, " holmien että penkkien puo-
lesta ja laajennetaan sen .yhdistämällä
muuratun wäliseinäit kautta siitä nykyjään
etoitetun n. s. sisemtnät: sakariston kanssa
yhdeksi huoneeksi;

; 4: o Seurakunta walitsee erityisen toi-

mikunnan huolta pitätnään päätettyjen
töitteti täyttämisestä ja tulee ttykyisen toi-"
tiiikiittnan ehdoittaa henkilöt siihen;
5:0. Lämtnityslaitoksen ja korjaustöit-
ten toittiittaittista warten hankitaan rahoja
kuoletuslainan ottatnalla, josta seurakitti-
nati ylöskatitokassan toiinikutita saapi seu-
rakiintiait puolesta hitolta pitää;

6:5. —Penkkien uudesti rakentamis-kus-
tannukset pitäisi seiirakiittnan osaksi titak-
saa niistä waroista, jotka kauppias Jwan
Titosf maittaja testaittenttikirjassa kesäkuutt
3 p. 1841 ott tuomiokirkkoon lahjoittanut
sekä herrain tuomiokirkkoesiitiiesten hallitta-
miksi uskonut ja jotka rahat seuraktttitiatt
nyt sopisi ttiaitiituti testamentin tiojalla
waatia tähän tarpeesen käytettäwiksi.

Sitä wastoin jäi seurakunnalta tuo tär-
keä kysymys kirkonparwista ratkaiseitiatta.
Satnoitt kuiti toiinikutita et woinut tulla
yksimieliseksi parwien pitämisestä tahi pois
ottattiisesta, jakaantui myöskin kirkonkokous
kahteett tnielipiteesen, toinett puolusti, toi-
tteti wastusti ttiiden säilyttäiiiistä, ja päätti
seurakunta wihdoin lykätä asiati taasen toi-
mikunnalle, jonka tuli uiiteett kirkottkokouk-
seen atitaa täydellitien lausuttto ja selwitys
asiassa.

Tämän kysymyksen ratkaiseminen ott toi-
tnikuiinatt mielestä ollut erittäiti tärkeä
myöskin siinä kohden, että se ei wähässä
määrässä waikuta tiiidett penkkien laatutiu
ja lukuun, jotka omat kirkkoon asetettawat.
Jos parwet otetaan pois, pitäisi alhaalla
kirkossa sijaa ioaliiiistettatnati sille katisalle,
jolla tähän saakka ott parioilla ollut istu-
mapaikkoja; penkkien luku ja järjestiis tulee
tämän suhteen määrättäioäksi.

Uudestaan itiittaessa ja tarkastaessa kir-
koti tilaa ja aprikoidessa siiheit ehdoitettiia
sisustusta, ott toittiikutinasta ttäyttättyt
siltä että tiiistä 224 henkilöstä, joilla tuo-
miokirkon petikkiluettelon miikaan parioilla
on ollut istiiitiapaikkoja, noin 160:lle woi-
daan walmistaa sijaa kirkon uusissa peti;
keissä, jos ne tehtäisiiit ivähäsen pitetn-
miksi sekä pää- että siwiikäytäwiä päin ja
lukunsa puolesta parilla enetitiettäisiitt.
Parwista otvat oikeastaan N:rot 2, 3 ja
4, tie, jotka aseittansa touoksi wastapäätä
saarnastuolia tarjoomat werraten edullisia
paikkoja, noitt 135 luwultaan; inuilla par-
willa woiwat aittoasti tte, jotka istuivat
ensiminäisillä petikkiriwillä, kuiilla saarnaa-
jan ääneti. Tilait korwaus alhaalla kir-
kossa tiäyttää siis likimmiten wastaawan
tiiihitt tarkoituksen tniikaisiin istumapaik-
koihitt, jotka parmien poisottamisen kautta
häioisiwät.

Sitä paitse oit toimikuitta htioiniooii
ottanitt, että istumapaikat kaikissa holtoissa
tulisiwat parmien poistattiiseit katitta akiis-
tisessa suhteessa eli kuulumisen puolesta
paljon edulliseitimiksi kuitt ttykyjäätt, kun
raskaat parittet estäwät ääiieit wapaata
kulkua.

Gtteiwät pariitet kiiulii tuomiokirkon ra-
kennustaiteelliseeit luonteesen ja syystä otvat

– rutiieittawia, siitä owat kaikki, myöskin tie,

jotkit owat niaatiiteet tiiideit pitätttiistä, ol-
leet yksitiiielisiä. Aitiaastaan tiiälttätuiitön
katsanto etiiiitikelis—liitherilaiseit seurakun-
ttati iti-.tatimuksiin jiiitialatipalweluksiien suh;
teeii oit määrännyt heidän wäittämyksensii
pattitien paikallansa pitäiiiisestä wastaiseksi
tahi siksi kunnes iiiideti kirkon rakentamisen
kautta sopiwalle paikalle seurakitttitait eitett-
tytiyt wäkiluku woisi satiiaati aikaan kah-
dessii kirkossti snadit jiitiialanpalweliistar-
peetisa tyydytetyksi. Koskti kuitettkiii, itiin"-
kiitti tonnikunnan uudelleen tapahtuneet
keskustelut ja laskut owat osoittaneet, ai-
noastaan wähäpätöiiieti, tiiskitt mainittaw.i

wähennys istumapaikkojen lu’ussa syntyisi
parmien poistamisentakia sekä kaikissa ta-
paukiissa tarwe, että pian ryhdytään toi-
ittiin wierikirkon rakentamiseen wanhalle
tuomiokirkolle, tulee" yhä pääsemättömäksi
wälttämättömyydeksi samassa määrässä kitin
mäkiluku wuotisesti enenee —— se on nyt
kaswanut enemmän kitin kahta wertaa suu-

retnmaksi sitten kutit tuomiokirkko 1827 .
wuoden palon jälkeen sai nykyisen sisus-
tuksensa —" niin-" häwiwät, toimikunnan
mielestä,"— ne "syyn jotka tätä ennen oivat "
määränneet — wastuksen parmien poistamista
tarkoittawan -wäittämystä kohtaati.

Niinkuin; "toimikuitta siten nykyjään on
woinut yhtyäi’ mielipiteeseen parmien poista-
ttiisesta wanhasta tuomiokirkosta —— uuden
kirkon saattaapi heti raketitaa siihen "muo-
toott, että se" luonnollisesti salli" parmien
asettamista siihen —— niin toiwoo toimi-
kunta, että myöskin seurakunta tässä en-
nen riitaisessa kohdassa woipi yhtyä samaatt
tnielipiteesen.

;Yksi seuraus parmien pois ottamisesta
on, että se lukuisien koristusliekkien putki-
johto, joka ott asetettu parmien seinää
pitkin sekä pää-käyttäwän tvastaiselle puo-
lelle, tulisi häwiättiään ja sen sijaan täy-
tyisi laatia samallaisia pronssisia kaasu-
putkia, joita löytyy alhaalla pilareihin kiin-
nitettyinä" Kiistannukset näistä eiwät
woisi nousta erittäin suuriksi ja tilkonai-
sessa katsannossa tiäyttää toititikutinan
mielestä, että kahdenkertaiset riivit somia
haarakkaita kaasuputkia täydellisesti tulisi
wastaamaait sitä, mitä tvalaistuksen suh-
teen ensiksi mainitnlIa tawalla ott aikaan
saatu.

Toinen seitraus parmien häwiättiisestä
ott, että samaan rumaan tnuotoon, kuin
tie rakennetut puuhäkit useiden holmien
edessä otvat joko pois otettawat taikka ott
niiden sijaan laatiminen toiset kirkon uu-
teen sisustukseen sopiwat.

Niinkuin" jo ott sanottu, riippuu uusien
penkkien laatu ei wähässä määrässä siitä,
mitenkä kysymys parmista ratkaistaan. Ne
ehdoitukset niihin, jotka toimikunta tätä
etinen on tehnyt, lienewät sen itiuoksi ivaa-
tia muutamissa kohden muodostelua.

Ne irtaitnetpenkit, jotka tawallistett jumalan-
palweiuksien kestäessä owat sijoitetut isolle
käytäwälle ja joita etupäässä seurakunnan
naisjäsettet työläisluokista käyttäwät, ivoi-
daatt, toittiikiitinan mielestä, edelleen pitää
samaan tarkoitukseen, tutitta owat ne, sekä
nykyisen halwan muotonsa wuoksi että
myöskin sowelttiaksensa pääkäytämäii tiiuu-
tettuihitt leweyssuhteisin uudesti ja liiott-
nikkaittimiksi tehtäwät. Niiden luku woidaan
myös etientää ttiuntaniilla parilla.

Mitä koskee sakariston tiitteen sisustuk-
seen, jossa asiassa seurakunta ott lausunut
toiwowansa tiitiiitatiiia muutoksia toimikun-
tiati esille panemassa piirrustuksessa, et
toiniikunttalla ole mitään muistutettaman
penkkien asettamista wastaan siihen suun-
taan, jota kirkonkokouksessa puolustettiin,
jota mastotit toimikunta edelleen pitää sitä
tnieltä, että kaakeliuunien sijoittatiiinen,
niitikuin piirustus osoittaa, on sopiwia ja
tarkoituksen tiiukaisiti. — Toimikuttta on
niniittäitt sitä mieltä, että sakaristoa wast-
edeskiit on läitiitiitettäwä kaakeliuutieilla,
joittenka tietysti tulee olla paremmin ra-

ketut ja somemmat kiiitt nykyiset. Saka-
riston lätnitiittättiinen samalla toiwoin
kuin kirkkoa, eli riuku-uutiilla, oliii sekä

kalliitnpi laatimisen ja ylläpidon takia eikä
aittaisi sitä tasaista lämpötnäärää, jokaon
tarpeellitien semmoisessa joka päiwä käytet-
täwässä huoneessa, kuitt sakaristo oit, ja
helposti sekä werraten wähällä ktistatitiuk-
sellit kaakeliuunien awulla toituitettawa
e ljynwärisett laudoituksen laatiminen waa-
titiee tityöskin muutoksia allekirjoittaneen
Helst-Fn’in tekeittässä ehdoituksessa. Kaik-
kein erityiskohtien tapahtumassa tuomio-
kirkon täydellisessä sisustuksessa perinjuurin
selittäitiiuen ei lieiie tarpeellista eikä tässä
tityöski’iän sopiwa "aittasia oit että tie
perusteet, jotka tässä tiiviit noiidatettawat,
tulewat tiiäärätyksi, jonka jälkeen päätet-
tiijett töitten toititeetipaneininen lykätään
se.tt toittiikiiitttatt tehtäwäksi, jolle settra-
kiinta tahtoo uskoit tämän tärkeäii toitneit.
Toitnikunnaii mielestä iitaitiittii tonnikunta,
johott pitäisi kuulua seitsemiin hetikilöä,
saisi seurakunnalta wallan sett oikeudella
ja seit puolesta ryhtyä ja täiittää, niitä
kirkon siteit päätetytt sisustamisen tolineen-
p-.inemiseksi kuuluu. Koska tiykyiseii toittii-
kuiiitait tulee antaa ehdoitus wiime iitainitutt
toitiiiikunnati kokoonpanosta, itiin saapi toi-
tiiikiiiita, joka ott perehtynyt ja perin jiiuriti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0003.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free