- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
17

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1882.

dliii 5

ällliu.

’kietoja ’j’in-un !talipunssista "ja bittisi-suomesta.

’kiistaina

’l’iiuiiiiiliiuui t? jumi.

Tilans- ja jakamapaikat:

Lehden paiiiovaikka, herra A. W. Jahnssonin kirja-
kauppa, herra C" A. Rönnbergiii kauppapuoti, Liu-
nankatu 36 3 sekä Hj. Rydinanin ja kumpp. lamppu-
puoti Linnankatu l.

Tilaasljiata:
Tiieaa "tti- Aaiöta datti-
T ii e a ö s a kaattarista" kaatiot-eltta.
Koko wuodelta 3 in. — 4 m; ll p. 4 in. 29 p.
I/2 wuodelta l in. 50 p. 2 ni" ll p. 2 m. 20 p.

Lehdea kanttai-i ja painopaikka:
Liiinankatu N:o 23 3.
Leljdeii "vastuunalainen toimittaja:
Maisteri Kosti Wehaiien.

Ilniitiiktia

ä 15 peuniä ensi siivulla ja 10 pennia’ muilla
siwuilla pieneltä riiviltä wastaanotetaan lehdeii
painopaikassa ja herra A. W. Jahussotiiii kirja-
kaupassa.

KUKtu

Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suvinesta

ilmaantua tämän wuoden altista kaksi ket-
taa wiiko sta, nimittain joka arki tiistai ja
perjantai kello 8 aamulla, tai jos nämät päiwät
taitawat olemaan pyltäpäiwiä, edellisenä päiwänä.

Tilaiiöhiiita on T u i- ii ; s a:
Koko wuodelta. , " . . . . . 3 aiai-kkaa,
Kolmettatieljän. wuodelta . . . . 2 ai. 25 p.

Puolelta wuodelta . . . . . .11", 5!; v.
Neljäniiekseltä wuodelta. . . . . 75 ii.

Turnn postikonttooriölalankuiösalä-
hetettäwistä kappaleista:

Koko wuodelta . . . . . . . . 4 in. lk p.
salmettani-likin. maadetta . . , . 3 " 11 "
Puolelta mundelta . ; 2 „ ll "
Neljiinnekseltä wuodelta . . , 1 " 10 "

Miiissa postikonttuoreissa:
Koko wuodelta . " ; . , . . . 4 in. 20 p.
Kolnieltaneljän. wuodelta . . . . 3 " 24 "

Pualelta wuodelta . . . . . .2 " 20„
Neljännekleltä wuodelta, . . , .l " 15„

Tiirnssa saadaan lehteä tilata ku tika u d e k si
25 penniltä ja lehden jakamapaikat tulewat
aleittaan: lehdet! painopaikka, toht. A. W. Jahas-
jon’in kirjakauppa, herrain C. A. Nöandei-g’ia,
?; A. Liindelin"in, J. A. Ki-iegee’in ja I. L.
Törnrotlt’in kauppapuodit.

.Kotiatiiomiseöta niaksetaaii koko wuodelta 75 ii;
puolelta 50 p. ueljät’seaneltä 20 p. ja kuukaudelta
0 p.

uudessakaupungissa ottaa tilauksia
wastaan koulun mahtimestari tii yp ä ii sekä S a-
lo n kau ii p ala s s a kirjakauppias K. R. A "-
ratien ja niaklaa tiilen tilattuna lehden koko
aiuosikerta 4 markkaa, kalmeaeljiiniies 3 markkaa,
puoli 2 markkaa ja neljännes l markaii.

!sedia-k !kladeo-avaa, 0. 1"’. !kars-.
wastaan-!lainen toi-iittoja.

KUKKK

saadaait Titritssa tilata kutikaudeksi
25 peunillii.

anun tuumingin ivattuus-
niiesten kanslia
talossa N:o 1 Uusinaankaduu war-
rella pidetään atiki joka arkipäiwä kl.
9:stä 1.l:stii e.pp. Turku, tatunti-
kiiun 2 p" 1882.
Wiriiit puolesta:
August Jusetius,

Tänäpäiiä iliitaaittiiiiut A. W. Jaljnts-
son’iii kirjakaupassa:

"kiartholdus Sinionis, historiallis-romaii-
tilliiien iiäytelinä kolmessa iiäytöksessä, kir-
joitt. Ewald Fei d. Iahnsson. Hinta 3
markkaa.

ONaak-auppiaat huomatkaa!

A. W. Jahiisson’iii kirjiikaui,tassa huivisi
lyijyktjiiiii, joitit tukuttain iiiyydäiiii niel-
kein polkuhintaan.

A. W. Iiihiissou’in kirjakaupassa inyy:
täitiäiiä kaikellaista siioiiieiikielistii kirjalli-
sutitta sekii kaikellaisia koulu- ja kirjoitus-
kapineita. – .karttapaperin jakarttaiuert-
kieii myynti oii iityöskin yhdistetty kirja-
kauppaan.

.iiatsaiis wuoteen 188l;
III.

Wiiine kirjoituksessamme jo hitoniaiitim-
itte, mitä kohteitta Suonten kansassa he-
räiiiiyt siivistyshaln oit saatiiit kokea hiil-
litukseu puolelta; mitään edistämistä sieltii
puolen ei ole pitkitti aikoihin ktiuliiiiiit.
Setimiikseiia tästä on ollitt, ettii myöskin
wiime iviiodeit kuluessa oit yksityistilit ioii-
roilla pertistettit suomalaisia oppikouluja.
Niiuuä amaniin wiime syyskunn altissa
yksityinen liisea Taiiipereella, jonne sitä jo
kauwan hartiiasti on haltittu, sekit siioitta-
laiiieii ttittökotilu Wiipurissa. 22lksityiiten
sitomaluinen tyttökoiilu Helsingissä laajett-
iiettiin wiime unitiimit jatko-opistolla suo-
malaisten nais-opettajain ioaliiiistainista
warten.

Kaiisakoiilulaitos yhä oit ollut myoskin
warttumassa, etenkin, kun iiiiiiiie syksystii
wiiosi takaperin perustettiin kansakoulu-
opettiijaseiiiinaari .tiyiiiiilääii kansallisun-
temme tueksi itärajoilla. Jiiiiokkaita työti-
tekijöitä kansitit keskiiiidessit läyttiy jo piil-
jon tällii alallii ja yhä iiiisia lasittaa.
Kaiisakouluja perustetaan yhä itiin itäi-

panematta

sillä rajoillaiiime kuin pohjitit perilläkiu.
Piihuessamme kansakoululaitoksesta emitie
kiillin woi huomauttaa Lijitsi Suomcn knn-
tiii tässii suhteessa. Täällä siwistyksen
waiihiiiiiiiilla wiljelys-aloilla, joissii pyhä
Heni ik ensin saarnasi tiialaa, täällä maam-
me iitelkeiii tiheimmin asutussa, ivarakkaas-
sa seitditssa löytyy kansakouluja ivielii niiu

kuitikalta, että tässä siilit-:essii kansakoulu-

kartassa ott kuivailtuna melkein koko Länsi"
Suoiiti, werraten niunhitii ositait etelii-
Suomea ja keski-Suoineeii, siitiretia erä-
iiiaaiia. Eteeiipäin siis Länsi Suomeu
kunnat, kunniamme jo iiieiltii sitä waatii!

Waalit tänä tiitioiiiia kokoontumia ival-
tiopäiioiä ivarteii owat herättäiieet tattial-
listii suurempaa huomiota etenkin poriva-
risäädyn maalit. "Lnonnollista onkin, että
juuri tähän säätyyii, joka tahiin iisti ittel-
keiii kokonaan on olliit ruotsinmielisten
wallassa, oii koetettti saada kansallismie-
lisiä, sillä niinkauwan kuin itsiaiilaita näiti
on, eiwät kansallismieliset woi toiwoit mi-
tään ivarsinaisia hedeliuiä pyrinnöilleitsä.
Moleiiintat vuoltteet owat ponnistelleet woi-

niiiansa. .skiiiteiikiii owat ioaalit useiin-
iiiissa paikoin piiättyneet ruotsalaisten
eduksi "Tähiiii ott etenkin waikitttiiiiuttito

omituinen maalitapa poriviirisäädyssä, että
äänestetään ttiero-äyrien mukaan; kellii
useampi iveroäyri, sillä useampi ääni.
Tiiteit hallitsemat tiitiiitiiiiiat ruotsalaiset
pohatat, sillä warat owat heidän käsissään,
kokonaan waalin. Tätä oikeuttaan owat-
kin lte aristelematta kiiyttiiiieet liisiiiiikseeii,
mitään arwoa wähäwaraiseiit-
pien mielipiteille ja portinjoille; oivatpa
meidän herrat ruotsalaiset menneet itiinkin
piikiille, että owat iiäuestiiiieet itseiiiiii, kun
muitten waali ei ole olltit taattuna, ktiteii
Tampereen pormestari teki ja tuli kitit tit-
likiii walititksi. Oii otaksuttama, ettii eitsi
waltiopäiwillii tehdään itiioiiiiiksia tämän
waitlitaivaii munttaiiiiseksi; sillä luotinol-
listahan on, ettii isänmaan yhteiset edut
otvat yhtä kalliit wiihäwaraiselli: kuin rik-
kaallekin, ettei rikkaus sita iiiäärätii kittisii-
laisoikeuksien siiitretiipaaii tahi ittiiljempääii
iiaiitintooit Tilan ahtaiis ei salli meidän
tässä kirjoituksessa tiirkeiiiiiiin lansuiitaan
mielipiteitämme tässä tärkeässä asiassa,
ivitiiii toisten aioiiiiite laweammin tiiiitata
parannuksiin, joihin tässä suhteessa iitie-
lestiiiiiiiie olisi ryhtyiitiiieii.
Waltiopiiiwämieswaalit taloiipoikaiinsää-
tiimi owat sitä ivasioin kituneet jokseenkin
laimeasti useissa paikoin. Yksityiset oikut
owat useinkin nähtäiiiästi olleet waikutti-
miiia. Useinkaaii ei ole iiiiiikiiäiilaiisia
waliiiistitwiit maalikokouksia pidetty, walit-
sijaiiiiehet eiwät nitiieksikääii ole tunteneet
toisiansa, joten itse waalin päätös on ollut
aiwan satunnainen. Kiiteii sanomalehdistä
on nähty, owat useissa paikoin useimmat

!valitsijamiehet saatteet iiätiiä ja !valituksi
tullut on sitaatit ainoastaan 6—l0 äiiiitä
noin 30:ltä ivalitiijaiuieheltä. Tällaiset ta-
pahtumat osoittawat, ettei kaikissa paikoin
wielä oikein käsitetä ivaltiopäiiväiii tär-
keyttä, että wielä ollaan tottumattomia
siihen äärettömään etiiitu, joka meillä ival-
tiopäiwissii on.

AIIiiistellessiiiiitiie wiime wuoden tapah-
tumia, emme saa iiitohtaa Siiomiilaisen
.kirjallisuuden Seiiraii :30-wuotisia rietiin-
jiihlaa. Jloista oli silloin joka suonialai-
selle hatit-"iita mitenkä paljon Seura oli
saanut toimeen tämän puoleti wuosisadan
kuluessa, waikka se oli saiiittit taistellet
wastuksia wastaan, joiden iilla iitoiti iiiiiii
yritys olisi sortunut: siewistyinätön ai-
itoastiiaii alhaisemman kansan käyttäinä
kieli, tarpeellisten työiooim-.iin puute, niit-
kat warat, piittte kannatuksesta sekä ylei-
söii ettii waltion puolelta ensi-nikoitta, wie-
liipä suoraitaisia kieltojakin hallitukselta
Seiiraii pyriiiuöille. "s:tuolimatta kaikesta
tiistit woi Seura Sitoiiteii yleisolle wiime
juhlassaan iiäyttää hiiiitniästyttäwiin piil-
joii hedeliiiiä työstääii, asiain näin ollen.
Siioiiialaiiten kirjallisttudeti Seiirii oit näyt-
tiiiiyt, että Siioiiien kieltä ei aitioiistitiin
woi käyttää, ivanit että se myöskin sointiin
hywin ilmaifeiitaaii sekä sydämmen pyhiä
tunteita ettii iteroit korkeitit aatteita, sekä
siwistyneen eläinäii monenlaisia oloja että
tieteeii eri [taiti-oja.

:viitaanne aineellista edistymistä harras-
tettaivitit todistawat: wiime suwena pi-
detty tiiaiiiiiviljelyskokous’ Tiirussa, joka
oli suurin laatuansa, niitä Suomessa tii-
hän iisti oit ollitt, jos kohta kitkaus maani-
iiie warsinaiselle maata wiljeleiiiälle osalle
kansaamme ttiiititi ja olikiit jokseenkin wie-
rasta yksiptiolisiiiiteiisa takia, teollisuuden
kokous Taiupereella sekä Kanppiaskokous
Helsingissä.

Enneitkitiu lopetamme täniiiii katsauk-
seit wiime ioitodeii ivaiheisiii iiiaiissaiiiitie,
täytyy ikäwällä wielä mainita pari seik-
kaa. Stisieii tuhotyöt Länsi-Suoinessa
owat iverisillii kirjaimilla piirtäiieet häpeä-
pilkkuja iviiiiie wiioteiniiie historiaan.
Eiineii kuulumattomia on tapahtunut, ettii
iiietsäii pedot Suoiiien eititiiiiiäii !viljellyil-
lii seuduilla itioiwat ryöstää lapsia aiwan
kodin helmoista. Tämä kauhea seikka oit
wihdoinkin saattatiitt hallitiikseit ryhtyiiiäiin
tehokkaisin toimiin tässä suhteessa. Toi-
woittiiie seurauksena tiistii oleivaii, ettei
iiiitkiiiiii ihmis-uhrit enää tahrita tämän
wuoden edistinnistä. Yleiiieit htioiio tytto-
deiititlo kohtasi wiime unioniin maatamme.
.kuitenkaan ei ole näillä t.eitoiit niinpal-
jon wielii witlitettu ihmisruoan kuin karjan
rehnit puutetta"

Suokooon Taiwahineu siunauksensa tii-
iitäii wuoden toimille kalliiit isäiiiiiaaiiiine
hywäksi!

Kot-imaalta.

0’00 !OO "
Oattkosaiioitiailtaralli,
Wattiopiiiiiiiiiuieheksi Häiueen-
linnassa walittiin eilen kamreeri
Liukkoiieu 1,400 äiiiiellä; lähitiuii
häntä sai tirehtööri Brofett 90ll
ääiitii;
Hiippakminan sanoinia. (Turtm.)
:il iv o n ai se k si julistetut hakijaiit puut-
teestii: kappalaiseiiivirat Teiiholassa, Ge-
tassii, "Fiiiliyssä ja Wiljakkalassa, haetta-
mat 70 piiiioäii kuluessa tämän kuitit 12
päiwän jälestä. qkssaltuutettti:
lukkariksi EUran emäseurakiintaan iv. t.
ltikkari siellä Dawid J lenius ja tiikkit-
riksi Wihtiin ttrkuri ja lukkari :liitiiiätty-

lässä Aukusti Edward Pe ltonen.

—— Kansakoiilnjeu til-wuotisia juhlaa
wietetttin täällii eilen etit. lankasterikoiiluii
suuressa salissa, joka tilaisuutta warten
oli laajennettu latiiawäliseiiiän pois-otta-
malla. Siili oli erittäiii aistikkaasti ko-
ristettii lipiiilla, wiheriiiisillä k:iynit1iksillä
monessa muodossa, kitusilla n. in" Perä-
seiiiällä oli lippujen yiiipiiräiiiiänä Tiirtiii
kaupungin maakiina ynnä seit alapuolella
ivälkkyivillii kirjaimilla 181,672 ja 183582.
Owen yläpitolellii oli Sitoineii waakttiia.

Snotnalainen juhlallisuus, johon yleisöä,
paitse kiusatuita wieraita, kansakoulunovet-
tiijia ja opettajattaria sekä siioinitlaisten
kansakoulujen oppilaita, oli kokoontunut
sali, miltei täitteen, alkoi wirren N:o 04,
l—2 ivärssyti iveisaainalla. Tätnän teh-
tyä astui pastori ".Nalinström kauniisti ko-
ristetulle puhelaivalle jit piti rukouksen,
pyytäen Walon Jsää, Walon Lewittäjää ja
Walon Suojelijaa siitiiaaiiiitaii siemenet,
joita tiiällä kiiltvetääii lasten sieluihin"
dliiikoiikseii päätyttyä lauloi seka-ääninen
laiiltikiiiita, mies" ja tiais-opettiijia, hytit-

tiiit, "Jnmalau kunnia luonnossa".

Kaiisakoitliijen johtaja ntaisteri Beriier
astui sitte puhujalaivalle ja eitsiii latistit-
tnaaii iitiiiitaiiiat siiiiitt kansakoulujen pe-
rustamisen tärkeydesta antoi hän Tiiriin
kansakouluista seuraitivat tiedot:

Muisteltaessa kansakoulujen perustautis-
ta tulee ettipäässä mainita, että ala tässä
kaupungissa oli piiremmin warustettu kitin
tiiaamme useimmissa iititissit paikkakunnis-
sa. Mitä wuoro-opetuskoulttt ja pikkulas-
ten koulut, kansakoulujen edelläkäwijöinä,
oivat waikuttaiteet, on aina kiitollisuudella
iiittistettaioit. Niideii koitlujeii waikutuk-
seks"i on ctupäässä luettawa, että yhteinen
kiitisa on kansakouluja litottiiinnksella was-
taan ottanut, ettii opetuksen arwoa ja hyö-
tyä yhteisesti uskotaan. Wiiosi wuodelta
kasivaiva oppilasmäärä on tämän uskon
ja luottamuksen waritiaua tuitnusmerkkinä.
Sisäänkirjoitettaessa 10 ivttottasitteit iva-"-
taan otettiin silloiii perustettuihin ueljään
kansakouluun iioiu 150 oppilasta. Lit-
kittv. l877–78 oli oppilasiiiäärä natissut
898; seuraawana lukuwiioiiita 1010 ja
nyt 3 ivitotta iiiyöhetiimin 1340. Siis
oppilaiden lisäyinineit oit olliit päälle sii-
dait itntodessa. .ttaikkiaitsa oit niihin 15
kansakouluun, jotka nykyääii otvat olemassa,
sekä niiden rinnakkaisosastoihin, kymmenen
wuoden kuluessa sisäänkirjoitettu 4,581
oppilasta, joistit 2,343 suomalaisiin ja
2,2;;8 ruotsalaisiin kotiluihin. —— Samae’-
sa suhteessa on opettajakunnan lukuinäärä
kaswanut. .ikisinineneii iviiottit sitten ase-
tettiin 4 naisopettajaa jit nykyään ott !ities-
ja naisopettajia yhteensä 48, siiheii liikutin
luettu myös ylimääräiset mies" ja nais;-
opettajat kiisitöissä. Piiitsi näitä 48 opet-
tajaa oii kysymyksessä olewalla ajalla wir-
kiia toittiittaiiitt lukukauden tai sitä enein-
iiiäii 31 eri opettajait, joista kaksi: ylein-
iiiäti ruotsalaiseii tyttökoultin johtajaBlon-

diiia Wilhelmina Lindsteii ja yleiiiiiiiin
ruotsalaiseu poikakoulun opettaja :lldolf

Heriuan Harald Granltohm oivat tiiana-
laaii muuttaneet, edellinen 13 p, Hiihti-
kuuta 187t), jälkiiiiäitieii wiime Maalis-
kuun 5:nä p., mutta muut 29 erityisistä
syistä koulutyöstä eronneet.

Jos eiisiiitmäisenä ehtoita kiitisiikouliijen
edistymiselle oit, ettii tie kansaluokat, joiden
lapsia warten kansakoulut etupäässä owat
toimeen pannut, täydellä luottamuksella
täyttäitiät itäitä, niin täytyy myös yhtä
tärkeäuä ehtona pitää, että simistyneemmät
ja ivarakkaammat kansaluokat eiwät näit-
teit koulujen suhteen jää ivieraiksi tai nur-
jamielisiksi. Kansitn siwistys ilman siwis-
tyneitteii säätyluokkain niyötäivaikutusta ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0017.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free