- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
19

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

kari-palweluksessa Porwoon tuomiokirkossa; kirkko-"

herra O. A" Stenroth hoitamaan konirahiitiroivas-
tin toittia Jniväskyläii prowastikunnassa; Soihn-m
kirkkoherra, kontrahtiprowasti H. R:nqwist"ysäta
maan kappalaisen ivirkaa mainitussa pitäjässä; —
waltiopäitväiti ajaksi: kappalainen G. Paajaneti w"
t. kirkkoherraksi :ikiiiitiisiilttiell-i, kirkkoherra G. O. T.
Nordström w. t. kontrahtiprowastiksi S-.inioiiliiinan
prowastikutniassa; kappalainen K. E. Ealonius w.
t. kirkkoherraksi Sipooseii, apulaineii O. W. Oksa-
tieti w. i. kirkkoherraksi Asikkalaau, kappalainen K.
Lindh tv. t. kirkkoherraksi Wirolahieen. to. t. kappa-
lainen, fil. kand. G. A. Nyholni w. t. kirkkoher-
raksi Iyioäskylän maaseurakuntaan ja iv. i. kapini"
lainen .lkottginkatikaalla H. Salotien hoitamaan
kappalaisen tvirkaa Saarijärivellä. –– Watiliti
sa arti a atn a a ii kirkkoherran wirkaa tvarteti Un-
della-kirkolla ntäärätyt kirkkoherrat, toht" J. til.

Liiideköf, fil- tii-iisi. G. O. T. Nordström sa fil.
maisi" C P. C. Bruaou helmik. 12, 19 ja 20

päintiiiä; kysytitysiiäiwä oit maalisk, 5 ja ivaali 9
päiwänä; kysymyspäiwä kappalaisen ivirkaa warten
Pyhäjärwellä jatketaan heliiiik. 2l; p:nii ja tvaali
pidetään in:niittiaalisk —- Wirkaero in y öit-
netty: kontrahtiprowastille Jywäskiilän pro-
wastikunttassa li. K. Steiiiiis"elle ttiaitiitusta koti-
krahtiprowastin toimesta 2;’- p:iiii joulukuuta"

H" ylli. keitralikuweriiöri kreiwi
Heideii titi pari päimää ollitt sttiraana eikä
tvoitttit toiime perjantaitta watihaii liuotin
uudettwuodett-päittiänä, ottaa wastaan tvir-
kakttiitia ja itiuita, jotka olisiwat taivan
itiiikaati hiinelle esiitttttotieet alatttaisei oii-
nentoiivottikset H. M. Keisarille.
!liutu-bergin kamapatsas. Kuwan-
weisiäjä Walter Runelierg, joka nykyään
—Parisissa on walttiisiatiitt isäitsä kuivapat-
saati ivalitiiooti attnettatvaksi, ott tiiyöskitt
suunnitellut erästä ktitviota, joka ttilisi
pantawaksi patsaan jalkaan Taiteilija oti
aikotttit alttsiait etupitolelle pantia itaisett
kuwan, joka ttilisi kiitoaattiaait Stiomea ja
joka tvasettititalla kädellääu iivjaa sitttreti-
laista taulua wastaan, johoti ttilisi piir-
retiäwäksii "Wäri laiid", ja oikeassa kadeis-
sääti pitää laakeriseppelettä. Sen jalkojen
juuressa ttilisi tvielä olettiaati ttttttttatiiia
kirjoja, joihiti olisi kirjoitetili ruttoilijan
etetvititpäiti teosten iiiittet, ja näiden päällä
kytiä. (-H. D.)

— Poisiekkawa epiikoitta. K. S. ker-
too: :llsianontaisten rttsttttestarien ja ar-
telliuhoitajaitt asiatta on ittiinti intiassa
kuukausittain kirjoihinsa tarkasti tiierkitä
kaikki ivarastoihittsa tttlleet ja tiiistä ulos-
aiiitettit tawarat. Nätttiit kirjansa iital-
niistetaan paittettiista blanketeista, ivanit
tähäti asti ott tiitntitöisiä blanketteja Hel-
siiigistä liiiieiettt; aittoastaati rtt o t s i n-
kielisillä päällekirjoituksiilla Kttopwtt
pataljonaan, jossa tti-.iiiiitttista ammatti-
titihistä ei yksikääit taida ruotsit! kieltä.
Tästä seitraa, että kotttppaitiaitt päällikkö-
jett täytyy hoitaa itäniät kirjat, johoti he
eiwät ole welwolliset ja kaipaatvat itikatt-
kin. "lluheeii alaisi blanketteja pitäisi siis
ensitilassa saada stioitteitkielisillä päälle-
kirjoituksilla.

— .liiri-tämä itiaailiitaniiiiyiiely. Eiig-

laittiissa rakennetaan parhaillaan summat-
toman stttirta ljöyrylaiwaa näyttelyttikeii-
tiitiseksi, joka sitte kiertelee 12 kutikautta
ympäri maailmaa. Siitiä tulee oletiiaati
sijansa kaikenlaisille iiäyttelyesiiieille. Eii-
siit oit laiwan tiiäärä purjehtia "8;Jywän-
toiuwn-tiiemelle ja sieltä tärkeittipiiii sata-
tiia-iaupunkeiliiti illustraliassa, Eielä-Atiie-
tikitti lättsi- ja itiiratinalla Länsi-iiidiassa
"j. ii. e.
—- Britannian katipiialaitvastooti ott
uittoaita 1881 tullut lisäksi 105 höyrylai-
ivaa, jota ivasioin siitä on tväheiiiiyt 365
purjelaiwaa entisestä ntäärästä. Koko
kaitppalaiioastott kaittaivaistitts oit kuiten-
kiti lisäytyiiyt 308,840 tonttia.

—– Wiikitttwnnitiniiioksia: S ä k y läs s ä
oit wiittte ivttodeit kitltiessa syntynyt 27
tules" ja 233 tvaiiitoiipiiolta, yhteensä 50,
joista oli äpäriii t;; kuollut 18 mp., ja 10
WP-, "hilluisit 28; seurakuntaan ttititttta-
niit 17 ja setirakuiiiiasta 40 hettkeä; wä-
kiliiktt siis lisäätitynyt 1 hengellä. :ilwio-
liittoott tvihittiitt 7 paria. Senrakunnait
koko tväkiltikti wuoden wiinteisenä päiwänä
oli yhteensä 1882 henkeä. (11. S.)

— !liittiin tuttisia Suomesta, K irkko-
herrait ivaalissa Artjärwellä
tämän ktittti 4 p:iiä sai, ktiteti Mltl. ker-
too, w.—pasiori J. W. Bärlund ääniä 1,830
ni. 7!; petitiiti edestii, w. t. kappalainen
Anireassa li, C" Toikkti 1,254 iti. 88 p;
ja lasipalainen Laptreskissa M. Helenitis
208 ni. 16 p edesiä. — Helsi ii gin
kaupungin suomalais-ruotsa-

liaSrililco stiinoii liiieistiiiitt; aitioasiaan ylesi
ainoaa orrolclci "jäi siilolle.

nikuoliin tai-rinnet; tarjota teille, neiti,
iitti ylitit?ds lausui itiin.

laisen seurakutinan wäkiluku oli
tämän wuoden alussa kirkonkirjain mukaan,
kitten Hbl. tietää, 39,020 henkeä. —— —Pie-
tari Braheti muistopatsaan
pvstyttättiistä warten Raahen kaupunkiin
oli naamiaishuwii Raahen raastamassa
wiime Loppiais-iltana. —— Wiipurin
iv a l t n ns in i e sieti puheenjohtajaksi oit
ivaliitu howioikeuden-assessori L. Cloulietg
ja ioarapiiheeiijohtajaksi konsuli W. Hatk-
man. —- Laiwa up onnut. Suoitia-
laitien priki "Conrad", kaptetii E. H. Tall-
qwistin kuljettama, törtnäsi Laiidsendin
luona wiime lokak. 15 p. tititrskyssä tois;
ta laiwaa wastaan ja upposi. Miehistö
pelastui kuintiiiiikiti. .—Oulun kau-
pungin waltunsiniesten ptiheti-
johtajaksi ott ivalittti reht. K. W. Dahl-
strötit ja v. puheenjohtajaksi hra Blutnen-
thal. —— Keisari Aleksanteri II:sen
tiitiistopatsaan hankkimista tvarteii
oit past. J. G. Hällfors lähettänytHarja-
wallan seurakunnasta U. S:ren toitititiik-
selle 18 in. 50 p. —— Waltiopäiwä-
mieheksi oit Rautalammen tuomiokuit-
iiassa uudestaan tapahtunessa waalissa
ivaliitu talolliiieit Taneli Mikkeliiipoika
Rykäiten (H. D.) P aittako sken rau-
tatehdas, A J, Musiosen perillisten
oma on 9 p tätä kutita tulipalon katitta
hätvinnyt; tehdas oli wakutetiti 10,000
markasta (H. D.) ——— Kuollut. —Pro-
ivasti A. Aiidelin, —Paltamoii kirkkoherra,
kitoli 2 p. tätä kutita" Wainaja oli ttitiiteittt
Lapin kielett tutkija sekä harras ivalistuk-
sen ystätvii.

TNaafeiidiiilta.

—- K’aiiiala lapsenmurha. Entiiien piikit

Lielahden Htirulassa Karkutt pitäjiiä on
yöllä tvasteti tviiitiekitltiiieeii Iottlukuuti 30
päiwää ivaiiheitipainsa Johan Kristian Aii-
tiupojan ja Johaiina Wilheltttiiia Kus-
taantyttäreti tykönä Sillatipään torpassa
Kojolan 5letitin tilalla satiotttia pitäjää,
syiiiiyttättyt tyttö äpärä-lapsen, joiika hän
syitttytettyäitsä oli" wienyt tarhaan ja liitei-
ttiaiisa heinäladosta letveäteräiseti lehtikir-
ivett eli kassaran, sillä milt’ei poikki lyö-
tiyt sikiön niskan, itiin että aitioastaati
kaulanahka yhdisti päiitt ititttiii rtittttiiiii
katissa. Tämän tehtyäitsä hän oli itiiir-
haattiattsa sikiön kätketiyt haivttrisitjett alle.
Wanhetupansa tähän satikka tietättiättä tyt-
täreitsä kantalasta aikeesta rupesiwat kiti-
teiikiti epäilettiiiäit huviiniitttttan ttittäreiisä
eräänä aatiitiiia heikoimmin näköisenä ja
kysyttyäitsä syyiii tähäti, sanoi tytär wii-
tttektiltttteena yiittii sytiityttäiteetisä aittoas-
taaii werisen ttiytyit roikkeita. Otnasta
tittinustuisesiansa pidetyssä niinismielien
syytiissä tuli kititeiikiti tämä kamala tapaits
ilmi, jostii häit nyt Ttirun liititassa odot-
taa aiisaitttta palkkaattsa.
Oitnetioiiintis. .sttttippiaaii poika
Torsteii Blotti tiistit kaupungista, oleskel-
lessatisa eräässä perheessä Halikon pitä-
jässä, oit26 p:iiä iviiitiekttluiiutta Ioulukuuta
itiin :varomattomasti pidellyt ladattua rt-
ioolioeria, ettii reivoltveri latikesi ja ktitila
sattui hittien takaraitvooti. Itis Blotti, joka
heti matkusti Turkuuti, sai hengenwaaral-
liseii haatvatt on wielä tieiäittäiöintä. Stt-
tiiallaiiiett tapaus oli Jkaalisissa, jossa eräs
kauppias Erätieti ivarottiattotttasti käytet-
tyättsä ladatttia pyssyä menetti ison war-
paatisa. Taaskiii muistutus pyssyn tva-
rotuattotiiasia käytäiinöstä.

— LLäkilti’nn !niinioksia w. !881. liu;-
d e s sa ka it p u ii "a i s s a: sytitytieitä 81.
joista 7 äpärää; kuolleita 77;tiuiuttatieita
seurakuittaan 62 ja seurakttttnasta 118,
Wäkiluku siis wähentynyt taas 52 hengellii.

Utidenkatipungiin ttiaasetira-
kii it ii assa: synt. 13, josta 1 äpärä;
kuoll. 13. Mtiutatnisen katitta oit wiiki-
luku ittälieiitynyt 5 hengellä.

— Oliiiitiyymiiliii kielettiin Watnpulassa
wiime jottlttktiiitt 10 p. pidetyssä kutita-
kokouksessa, kokonaan. F P
Mnrhaiiolton yritiis tehtiiii tviinie
tuorstaita tvastaait yöllä Salossa herra
Laiidzett’in petroleumi iitakasiinissa. :lla-
ttiiilla löydettiiti näet tiiaitiitttit ttiakasiiiitt
nurkan alta mytty jossa oli paperia ja
tuohia kahdeii tulitikkulaatikon ympärillä,
ja joista toitiett oli sytytetty palamaan
tvaati oli satiittttittiti. Jos yritys olisi ott-
nistiinut, olisi nnirmaan stittri osa Saloit
palatiitt silloitt walliiineett pohjoistuulen takiii,
joka olisi tvyöryttäiiyt liekit katippalaa
kohdeti.

— Ilusikaiitiimki taitiiitik. 14 p. Jouluu
ja ttudeiitvitodett ajat owat tawallisesti hii -

Niin käälläkin.

siis kilwalla settrannut toisiaitsa, puhumat-
takaan yksityisisiä seurahuweistti ja tvielä-
kin tvähätnntäii tingeil-taitghuweista. Naaini-
aisistakitt huhuttiin, ivaait niiden kuuluu
tulleea lykkäykseeti laskiaistiistaiseksi.
Kun eiwät ivaati menisi peräti ttihkaan,
kiiien wiime witottna stiotnalaiseti teaterin
hywäksi puuhatut seuranäytelmät. Joultt-
huiveihin oit ehkä myös luettawat tie arpa-
jaiset tanssin kanssa, jotkti rouivasiväen
yhdistys tawallisuuden utukanit pani toittteeti
wiime jouluk, 3it p. Artvoilla, joita kutiluu
olleen itoiii 3500, oli hytvä menekki. Yleisö
näissä arpajaisissa oli hartvalttkttisetttpi,
kiitit edelliswuotisissa, mutta ktiitetikin paljo
ltikuisanipi, ttiiit se tatvallisissa tanssiaisissa
on ollut, sillä säätyrajaiii tällaisissti tilai-
sitiiksissa täytyy pikkasen matalistua, jotta
itiiitiikiii pääsewät rahapeiittinsä uhraamaan
onnettaren katitta hywään tarkoitukseen
kitiit —- täysiiwillaiset. Muuten pidän war-
ttiana, ettii säätyrajai todellaan, ainakiit
miespuoleen katsoen, otvat wähenitiiän jyr-
kät, ktiiii ttiitä luulotellaan, ja täysi-
tvillaiseksi on myöskin jo huokea
päästä, sillä ilmoittaahan räätäliKitvi, että
hänen awullansa hätä pikaa, kiliseivää
palkintoa wastaan, pääsee kuka ptiii—ihmiiien
hywänsä täysiwillaiseksi, tvaatteideiisa puo-
lesta, ja lisäksi wielä täysi-Iäägeriläiseksi.
Arpajaisista ja Jägerin tiumusta ase-
w eltv ollisiin oit waan kanan askele.
Wiitue mainittuja asewelwollisikt’iisiä
tietysti — oit Uudeiikirkou kutinassa 39,
Uttdenkaupunain maaseurakunnassa 3 ja
itse kaupungin kunnassa 36, kaikki hywän
iti-tineisia ja, paitsi yhiä, ripilläkäyneitä. Uu-
sikauvunkilaisista ott 21 ttierimiestä, 7 ain-
tinitiitharjoittajaa, 3 puotimiestä, 1 (yks)
farmaceutti ja 1 yliitiäärä inen katiiarikirjtiri
postihallituksessa j. n. e.

Wiime keskitvikkoiiti pidettiin w a l t titis-
iii i e s t e tt ko k o ns. .lkun hra Olof Blotit,
jolle yksimielisesti tarjottiin ptiheeiijohtajati
tointi tättäkiti tvtioitita, kunnallisasetuksen
nojalla ja tvaltiopäiivämieheiiä kieltäytyi
tästä toimesta, tiiitt walittiin "suljetuilla
lipitilla ptiheeiijohtojaksi hra F. Th. Litid-
roth ja tvaraptiheettjohtojaksi
Satvs’m. Walitiistawan ivaliokuniiaii jäse-
itiksi walittiin hrat E J. Santtln, Roli.
Hartmau G, Ritvell, K. A. Cajander ja
Iohit Riwell sekä ivarajäsetiiksi hrat G.
Söderiiiaii ja K. W. —Palön, kaupungin
irtaimiston katselioiksi niinikään walittiin
kapt. Dahllierg ja G. Bloiit. Muuten
päätettiin, hra F. Th. Litidrotlsiti kysymyk-
sen johdosta, inillä kielellii wastedes pöytii-
kirjat kirjoitetaan, sitoiiteti ivai riivtsittko,
että ruotsinkieli pidetään pöytäkirjakielenä,
että pöytäkitjvja tarkastaissa tie luetaan
yksitt alkukielellä suomentamatta, tiuitta koko
kuntialle julkiluettaissa tie myös oiotit stio-
tnetitiettatvat, jos ktttilijain joitkossa ott
timpistiotiialaisia. W-.iltuiistoon tulewat kir-
joittikset luettuin alkukielellä ja suomennetaan
taikka ruotsinnetaan sitte. .li’eskusieluissa
käytetään "snomen ja ruotsinkieltä tasa-ar-
woisesii ja käätitäittällä toisesttt kielesiä
toiselle.

— Bksi susi ?kkyitäinäelliå on taas faa-
iitit sttritiaitsa. Wiitite lattaittaitia aamulla
ampui torpparin poika 5;;illltergsuitreii koi-
ras-suden lähellä Myiiätttäeu kirkkoa. Ma-
jiiri Thtiritig’iii metsästäjät oliwat ajaneet
liikkeelle seit ja saapitiivat pariit tttiiiiin
päästä paikalle, jossii sitsi oli tapetiti.

–– lindeltakirkoita Jonlnkunssa 1881.
Wastaus Dominikttksellekuii-
iiatt esimiehen toititista. Kuti-
tattitiie yhieisistä oloista ja menoista eliitit
ole jtttiri paljon tiutisia koskit eräs kirjoit-
iaja, joka ttitnittierkkinänsä oii täyttänyt
sattaa: "Domiitikus” jo :lltiran 46 nume-
rossa ott niitä ttitttitattiia ilttitiisuut, jossa
häti tiiyöskin tahtoo minua erityisesti" hä-
ivyttöitiästi parjata, jonka tähden tahdon
tässä asiaa tarkemmin selittää.

.tkuttiiallishallitttksentiite ensin alkaessa,
tilitti setirakutitattttiie kunnioitettawa kirkko-
ycrin ja prowasti W. Heikellioittiittatiiaan
esititiehett wirkaa ktttiitassatitttie. Mtnia kuin
kaikki uudenlaiset yritykset otvat aina ou-
dot ja monenkin mielestä sopiiiiattoiitat,
iiiitikuiti joku uudentapainen työkalii on
olewinansa keltootoit ennetikuin sitä käyttä-
itiät’in tttllaan harjautuneeksi: uiin tässä-
kiti tiioiiesstt kohdeti. Ktiti kuiitaatiitiie jo
eittien oli päätetty rakeittaa kansakoulu,

wien oikeita kulta-aikoja suurissakiii kaupnn-

iiiiii nostettiin kysymys että niihin toittiiin

gelasa,ssiiä enemmän tietysti pikkukaupungeis-
ka, /ot’deii oloihin joululemaan kotia palajawa
nuori/o puhaltaa uutta. raikasta henken.
Soitattnollisia iltahitivia,
tawallisia ianssijaisia, tatissillisia lattlajaisia
ja laulaituollisia tanssijaisia y. iit. s. on

olisi nyt jo tarwis ryhtyä; näistä toimista
syntyi eri mieltä kuntalaistemme kesken.
Ja kun herra prowasti jo oli kolme wuot-
ta toittiittanut esimiehen wirkaa, otti hän
puolittain harmistuneetta eron, johottka sit-
teit oli utisi walittawa ja minä wasten
iahtoatii ivaliitiiii. Asiain näin ollessa
nostettiin kysytttys kouluit rakeitnttspaikasta.
Männäisteu kartanon ha’assa, johonka mai-
tiitun kartanon omistaja I. Latigenjo en-
iieti oli iltttaiseksi luwannut antaasopiwan
totitiu eli alueen koululle, iiiihiiikä paikkaan
ha’assausa, waati kutita parhaaksi katsoi.
Mittta kuittiassatitttie löytyi myös jäseniä,
jotkct eiwät ettsiiikääii sutv.iinneet raketitaa
sitä kartanon hakaan, waati että piti lu-
itastettatnati Harikkalaii rusthollista tnaata
kotilitti toittiksi. Toiseksi ilttiauitii koulun
rakennuspiirustuksia kolmenlaisia. Näistä
kaikista itotisi erimieliä kuittaiiiate jäsenien
keeketi, joihinka ininitii ei ollut wähititä-
käiiii syytti. Näistä iiäet sen, että riidat
olitvat jo ennen leimuneet kuntalaistemme
sydättiissä, jotka titiiittti esiitiiehenä ollessa
wihdoin päättyiwai, ja koulu rakettnettiin,
joka nyi seisoo mukamasti rakennettuna
kauniilla paikalla karia.toit ha’assa. Jlinan
sitä perustettiin ktiiitaaiiitne samana aikatia
lainamakasiini ja ostettiiit Männäisteit kar-
tanosta siihen sopiwa ivattha kiivirakennus,
joka sitteii korjattiiii ja sisältä uudesti ra-
kettiin, iltitatt titiiään erinäistä riita. Näis-
tä nähdään nyt että ei Dominikukseii soi-
mauksella ole ivähititäkään perää, waan
näyttää siltä kuitt Dotuiniktis olisi peräti
htiono iiiuistoitien, joka on unohtanut asiain
alitit, taikka lienekö jostain wieraalta tiiaal-
ta hiljakkoiti ktititatniiie iitutittatiut hetikilö,
joka äititnäiii nurkkajutuista ott kerännyt
tietojansa, jota oudonlainen nitnitnerkkiiisä
todeitttiukaisettitiiaksi osoitaa, el; olleko joku
iso-italialainen posetiitvin osoittaja, joka
pitkän ttiatkaii seisatessaitsa oit loukatitiut
koneensa, koskit hän ittarsinsakeskikohdassa
patistelee itiin iithottatvia porauksia. Toi-
tvottatva olisi että Dominikus parantelisi
koitettansa ja yksinänsä koettelisi seit säive-
leitä, ennenkuin lähiee seit kanssa yleisön
eieeti wiitkuttaitiaaii

llitettttiititlitt".

8 a lc 8 a 8 3 a ott oittisten eripuraisuulr-
Sien lisillesi tillcanut uuni riita hallitulisen

hra E, J, "ja Soti iitistuetajain riitillii. "joi-:lon joitlclcoon

tiitii iisissa linnini-ai lcailclci rapautui-"iliaat
puolueet. Salcetiit lietsari, "jolca §ainalla myös
ott IJretiSSin liutiiitgaö, on niiot lcateonitt tar;
jieelljöelcei "jullcaiSta lcttnitilcaullioon selityn-
Seit, joJJa ltiitt tartteliimia miiiiriiolea tuissa
eulitoaz.eit ltiiii itse "ja hänen iiaStuutialaiSot
!tutustutitte-ii oriit lioiSti-"i laittoi-iiii ltallituS-
teittisin, josea lcoltäen erittäinlcin sitä lcäai-
t"r;—"tii raettwtellaiin, ettii inulca "nämät toi-
met liilttetiiit tiiitleii Sultteeit rastanne-ilaissa-
ta inittiötereistii oilcii itse lctttiinlcaaIta". 88-
litFlizen jiäii.liolita !tiistiiiii set-tiilitieii oloran-
lcitt leailcille SJlriilcSi suattaa, että "lialli-
ttiStoitnet orat liutiitilcaeiii itsettäieiii päittälc-
5iii"", "joe lioitta "jotilcun niinisterin tulee no
ailelcjrjojttaa "ja nijet-.i mFSJ rastata. —- "lo
soliin soili-lia ettii SalcSaii ranila lietsat-i on
lettisoitut tarjieelliIolcSi näin runosoin piio-
lustaa jieritstiiIlailliSia oilienchiatiSa, ei olo
raittiit olla icerosti loulclcaainatta "apatiittia-"
lietti, "joita riiataan tii-nili" puolustus opi-iile-
iniittä ltiiiintjtjt, tiiutta. tilulii" lcorommiii näyt-
tiiii iteitii littelceran pallio, ettii Biamarolc
tiimiitt lcuitjtilcaallieen eolitslisoii !tajulla lcoet-
taiJi "jolliilcin tarasti supistua liana-"iit eilus-
ttijalcttitnati oilcoulcöia, "ja ltuuäalttaajia erii.S
salisalainen loitti Itäinaalla ettii tiimit liu-
iiittlcaalljnen liirjo on "sotajulistus ktltiroo-
pan jterttJtqutiilliSuutta rastaaii”” kiitti 833-
äaati littiteitlciti tietili-i, lcuittlca pitlciille lial-
litus tiiSSii lcoli-jen ailcoo moitita, sillä ral-
tiopälriiiti "jälleeti lcolcooituuttua pyytiet-eimi
varataan ltallitttlcöelia solitzlcöjä lcirjoon oult-
teaii. dliii-ta rielii suurempita liittaan-istunta
"ja thtFtiiiittöniinttii ltoriittiiii aitialcitt alulcSi
tainiin lcjijeott loppupuoli, jossa liiiiiiinytiiiin
suoritetaan tikli-.tiittosten puoleen, "jotlca orat;
toltiieet littatali-aallo ritlctirulan. lleiltii raa-
tilta-.iti hallitulisen politiilciti sultteott lcaltta
aeiaa: ettii ltaicliitt ensilcziliitt tii)"t)")" lcolco-
ittinSa presti orillansa " lcailciöta )’ll)"t)"lc8i3tiå
lutllitueta "reistaan ratiloissa, "jolsa oi Sttiii-
lc:tan aliai ttiilciliiit lialttuuton raatimtiS, "joll’-
ei eitit paitsi raaatttaiSi heitti enorastaan
ailuet-.tittaan nallitulisen politiilcitt rauleissa.
.loo it)"t liallituS "syrlciisti pysyz" liiiniii nyt
lauSuittiSJaatt iiiiolipiteisöii, roipi siitä leyl-
l;iliiii eurlieitu Seitraulcsia tulla, sillit 80 rii-
lcainioe, "jolta ei tainio anitta ralcuutuatansa

rastaan tottuja, 88 on, tulla teesiteittelijälcai,
on pakoitettu riiastansa luopumaan; "ja leoa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0019.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free