- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
30

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

wastaukseksi
kuului näin:
"Korkeasti kunnioitettawan säädyit mi-
nulle kallis !nuisto j-"tt oittietttoiwotttkiet
owat ininita sydättimellisesti ilahuttaneet
ja minä kiitän" iiiistä hartaasti rukoillen
Iutnalan armoa ja siunausta säätylle,
kun se nyt ottaa osaa waltiopäiwäin kes-
kusteluihin rakkaatt isättni-.tantme hywäksi"
Ehdoittts, millä ehdoilla suostuttaisiin
pikakirjoinaja-yhdistyksen tarjoomukseeatoi-
mittaa 5 pikakirjoittajaa" ,200 markas-
ta; jotka kirjoittaisiwat jokaisen piiheett al-
kukielellä, ruotsiksi tai sttonteksi, pan-
tiin pöydälle seuraawaatt kokoukseett.
Lähetystöt niuista säädyistä tuliwat.
Wapaaherra H. G. B oi j e, esiitttitottt-
ansa ritariston ja aatelin terwehdyksett ja
otinetttoiwotukseit, lausui: Ritaristosta ja
aatelista, joka edellisittä waltiopäiwittä ott
oppinut suuressa arwossa pitäitiään kor-
ken-arwoisen säädyn tiiottipuolista koke-
tnusta ja tarkat tiedot, tuntutt rauhoitta-
walta, että se nyt, kttn stitiret muutokset
owat tapahtuneet ja kiiti niin tiiotita tär-
keätä asiaa oit ratkaistawatta, korkea-ar-
woisella pappissäädyllä tietää yhdis-työssä
olewati tätä kokemusta, nämä tiedot; ja
ott ritaristo ja aateli waktiittettu siitä, ettii
se sääty, joka wuosisatojen kuluessa ott ol-
lut siwistyksen lipun-kantajana meidän
maassa, wastakiit päätöksillään ainoastaan
tarkoittaa ineille kaitille yhteistä, korkeaa
asiaa —— rakastetuit isänmaan onnea.
Porwarissäädyn lähetystiin pitolesta lau-
sui hra W allgre 11 muunmuassa: .stor-
kea-arwoinen -Pappissääty ott etttisissäsää-
tykokouksissa monesti osoittanut ymmärtä-

tulleen sähkösanoman, joka

tväisesti ja selwästi käsittäneettsä, miten
isäatnaalle hywin tärkeät asiat saadaait
onnellisesti ratkaistuksi Porivarissääty

katsoo sitä siis ottneksi, että sitä niakawis:
sa pyrinnöissään tukee korkea-arwoisen
Pappissääd11n walistanut myötäwaikntus.
Talonpoikaissäiidttn tertvehdyksen esitti
toi hra Pä iwärittta, joka latistit:
Silloin kun meidän eduskunta-laitok-
semme 1ituodosttti nykyiselle wakawalle kan-
nallensa, näytti siltä ikäänkttin pappissää-
ty olisi sitkeästi riippunut kiinni wanhois-
sa etu-oikeuksissaatt ja samassa ollut an-
kara wanhoillaan-olija Kansa toiwoi liian
paljoti ettsi walon koittehessa. Kansa luuli
toiwoissaatt pettyneensä ja — ityrpistyi.
Sitteintuin on kumminkin wartaasti sel-
wille tullut, ettei se ollutkaan etttoiketik-
sissaan riippumista, ei wanhoillaan-ole-
mista, waan walistuntitta ja maltillista
lujaitiielisyyttä ja hätäilemätöintä asiaiit
oikeaa punnitsemista. Lujana ja waitkkana
riivinä on kunnioitettawa pappissääty sit-
temmin seisonut talonpoikaissäädyn ritt-
nalla ja kokenut laillisellakin alalla auttaa
kansan kansallisia, henkisiä ja aineellisia
tarpeita Kuinka olisikaan toisin saattanut
olla, sillä onhait papisto wuosis satojen halki
seisonut käsi kädessä kansan kanssa. Kaikki
ilot ja suritt owat olleet yhteiset, wieläpä
kärsimyksetkin. Kaiken ttioii pitkätt ajan
on papisto ollut aitioana kansan henkisenä

kehittäjänä, wieläpä aineellisena edistäjä
näkin Luottaett tuohon pitkällisellii toke-
muksella saatuun kyttamukseen ja "aitakuu-
ttikseen, rohkenee nionpoikaissäätt; toituoa,
että kunnioitettawa pappissäätu, ttäilläkin
altaneilla waltiopäiwillä toimisi entisellä
tunnetulla pontewuudellansa, jolla se itiin
tiioitta kertaat; on jo itseitsä kunnostanut;
Korkein antakoon Teille woimiatärkeässä
työssänne; Ja waikka eittme tvoikkaatt tun-
teitamme pukea kaunopuheliaisuuden wer-
hooti, olkaa kuitettkiit ivakuntetitt, että se
ott lähtenyt läiiipitttistä sydämistä.

Näin yksinkertaisitta, tiiutta kuitenkin re-
hellisinä, pyytää taloitpoikaissääty sulkeu-
tua kunnioitettawan pappissäädyn aktuelli-
seett suosioon.

Porwarissääty.
Maattant. 2;; p. t. k.

Iäseniksi pnheenjohtajakokottkseeti walit-
tiitt h:rat Kttrtett ja Wallgrett sekä
itiarajäseneksi hra Liit d ho liit.

Muiden säätyjeit lähetyskunttat tuliwat
terwehtititään säätyä. —– Ritaristott ja aa-
teliti puolesta puhui hra v. A lf tha 11,
lattstiett inttutt muassa:

Ritaristo ja aateli toiwoo innokkaasti
että katisan editstajain, jotka otvat kaikki
satiian äititi lapsia ja joista ei kellääii pi-
täisi olla todellista syytä tuntea olewansa
halweksittitita, pitäisi iueljellisessä yksimieli-
syydessä ja molemmin pitolin ystätvälli-
sesti ponnistaa kaikki woiinattsa, saadakseett
yhteisen isänmaan pysytoäiseksi editksi ja
ottneksi ratkaisuiksi ne asiat, jotka esitetääit
waltiopäitoille.

Erittäia toiwoo Ritaristo ja aateli että
pääasiallitteu yksimielisyys tärkeimttiissä
asioissa, joka on kaikilla waltiopäiwillä
näyttänyt wallitsewau arwoisan Porwaris-
säädyn ja Ritariston ja Aatelin wälillä,
pysyisi wielä entisellään nyt alkamankin
säätykokouksen aikana.

Prow. Hjelt esiitt toi pappissäädyti
tertvehdyksen sekä huomauttaen, että se
taakka, joiika kansa wiime waltiopäiwillä
wapaaehtoisesti otti päällensä, waatii niin
suttria uhrauksia, että kansamme aineelli-
nen oleminen oit tiiistä riippuwa, lausui
pithuja: Sentähden ottkiti aiwatt luotttiol-
lista, että eriäwiä mielipiteitä tulee il-
maatttutnaait, että erikaltaisia käsityskan-
toja tulee esiin. Ål lköön waan näihin ky-
symyksiin sekoitettako ttiitä puoluekiistoja
joita meillä ott oletttassa, ivanit etsikiiött
jokainen rehellisellä ahkeroimisella ja sillä
kansallisella inielella, joka etupäähätt aset-
taa yhteisen hywän, sen tieit, joka wie tar-
koititksen perille. —— Hrtt Jdänp ää-
H e i k k i l ä lausui taloitpoikaissääd1111 puo-
lesttt terwehdyksen, huomauttaen iiittutt iitti-;
assa, että jo attittioista ajoista on näiden
kahdeti säädyn niskoilla tttaaittine talottdel-
linen toimeentulo, ja se seikka on tehnyt
sen, että sanotut säädyt yhä tuliwat ole-
tttaan tekemisessä toistensa katissa ja liit-
tytnään toisiinsa. Ensimtiiältä porwaristo
olikiit enemmin wieraista aitieista koottu,
joitten oitta etti oli sutiritt päätitääräuän-
sä, ttttttta nyt oit pormaristo,piettilläpoik-

keuksilla, kotimaista kaswua, josta syystä
on syytä toiwoa heiltä myös kansallista
isänmaallista mieltä
Talonpoikaissääiy.
Maattant. 3"; p t. k.

Säätyä terwehti ritariston ja aateliston
puolesta hra :ll. Grotenfelt, joka
tniiuit muassa lausui: Ritaristo ja aateli
tuntee kyllin ne moitet siteet, joita, luo-
dakseittitie silutäyksen taaksepäin ajassa, aina
ott ollut talonpoikaissäädytt ja ritariston
wälillä, kiin molemmat otvat etttpäässä
titaata itiiljelewät ja tttaata otttistawat sää
dyt ntaassaitinie Jos kohta olosuhteet
tässä katsattttossa oivit tttttuttutteet, niiti
että uusia aineksia oit tullut rttattstoon ja

aateliin, niin uskaltaa kuitenkin ritaristo
ja aateli, samalla kititt se waktiuttaa että
Suomen ritaristo ja aateli, lähteneettä

demokratillisen kansansa ritveistä, eikos-
kaatt ole käyttättyt, kitittka kauaksi taakse-
päin silmäilemmekin, waikutustansa ja työ:
tänsä ttittiihtiit kuitt kaikkeen siihen, joka
ott tullut koko kaitsaititiie hywäksi, menes-
tykseksi ja kittuiiaksi, ttiitt uskaltaa, latistttt
minä, ritaristo ja aateli olla waktiutettu,
että nättiät aikakansia ivauhat siteet yhä
eteenkinpäin tulewat olettiaatt kyllin lujat
yhdessä pitämäätt Suomen kunnia" "arwoi-
saa taloitpoikaissäätyä ja sett ritaristoa ja
aatelia ikitiseett iityötäwaikutukseen yhteisen
isänmaan edestä

illappissäädyit lähetystöä johdatti hra
3 o h ii ?; s o it, joka erittäinkiit huomautti
että pappissäädyllä edellisillä waltiopäiwillä
on ollut ottai ttattttia talollissäädyn ys’-
tätvällistä kannatusta. Jlollti ott pappis-
sääty talollissääd11ii lähetyskunnalta saatiut
kuulla, kuittka ystätvälliset tunteet talollis-
säädyllä on pappissäätyä kohtaan. Jloistti
ott kuulla, ett’ei talollissiiäty, jolla nyky-
aikana on monenlaisia keinoja tulla hen-
gelliseit waloti osallisunteen, ole ttiiohtaititt
wanhimpaa johtajaansa walontiellä. Pap-
pissäätt) pyytää olla suljettuna talollissää-
dyti suosiolliseen muistoon.

Hra Fabritius, esiin tuodessaan
porwarissäädyn terwehdyksen, toiwoi lo-
pullisesti, että hywää ja maltillista sopua
löytyisi eri mielipiteitten wälillä ja luot-
tantusta eri-ajattelemani isänmaan rakkait-
teen"

Puheittiehen ehdoituksesta jätettiiit hra
C os tiaitd erin asia ratkaisematta siksi
kuin waltiopäiwät owat tvarsinaisesti awa-
tut.

Kokoushuoneeii suhteen, jonka sopititat-
totuttitdesta kaikki olitpat yksimieliset, pää-
tettiiti, herrain H o liite rtt s’ ett ja Meit 1
tn a 11’ iti ehdoituksesta, walita komitea, joka
asianomaisten kanssit yhdessa koettaisi lintik-
kia säädylle toisen supimamman kokottshtto-

tieett. Tähän komiteaan walittiin h:rat
Riihintäki, Dnncker ja Ehr-
st r ö in

Hra Atv etlan 111 ehdoitus, etta saaty
hankkisi itselleen järjestyssäännön, joka
etupäässä sisältäisi että jokaisett jäsenen
tulee olla saapuwilla kokouksen alkaessa j-.t
äänestyksissä, hyljättiin pitkälliseti kes kus-

Milkaltatiie.

(8u0ntettn03).
s’aaha liulunut rillahame. kaatu pati-
tiltSi mitättömäetä ltinaaSta —— miiutamaatit

ituparirahaata! Setolitt päiräatiiiirii enoitta-11,
että siimojaan taluen pahimmalla palcliaeella
"jolcu linrja raulilta oli Sen tuonut —— itiin
oli tullut riitiStett puroilassa palt-11359383 tno-
tnaa,tt tiimiin raatteen, mellieiti eiiiaeiaoneii,
saattaneensa" leipiipalaeett 5)"otiit"iilceeeit.

I-unta oli paltaalta I-outoon hailuilla Si-
nii hirueiinä taluipiiitänii, tuima. itäinett tuu-
li turttiti lioitaeti lciinni ttipiiltiietpnoitten liul-
lcijoitten liiirlclcuihin, ja terreitten, lihat/leit
ihmisten lcaStsot näyttirii.t einiJiltii, ja hei-
tliin hampaansa lcalieiirat, liitit lie liimpöSie-
85, 111143571 raatteiSSanSa hiirulttiiiut oteoti-
piiia. lilatta lie ajattelitsat liiitolli5e5ti Sitii
hupaista ltotia "ja iloiIta t’alltoata, "jolsa oli
heitä toi-tohtarit heittiin matleenaa pii-3.555,
"ja lte a5tuirat liiiruiinintin "ja uotit/iit piitil"
1)"etiaatteen511 paremmin ympärilletteii.

’l’aolla "Balclerin puutarhoissa" —— lilj-1"-
ltiin lcaanati ]iltainen uSuntopailt-lca boitteoS"
811, — puutarhamaa, "joisen rilcliaruolto liite-
raa reltetiiieti eilcii ltulclcaeia 11510)" onein-
liiiiin, puutarhoisa-1, "joi55a itthottat"impaa li-
lcaa oit liesolta "ja taitelit tuhannieda tauo-
cloi55a menestyeiit oivallisesti liltaraSSa 11111118-
Sa tuolla Balclorin puutarhamaa oli liitu"
metauilin pahahenlci pääth irlci, "ja liuo-
loma eai rilcliaan saaliin.

S-"ö"""" "." "" ;"; "

telun"perästä. Hra Atvellan ilmoitti was-
talau1eensa.

Luettelo Häneit Keisai-illisen Majesteet-
tinsa Armollisista esityksistä, jotta wal-
tiopäiwiä tintattaessa Helsingissä wuoti-
1111 1882 annetaan Suomentnitatt sää-
dyille.

1. Erästen perittniiksi- ostott koskewain
säänttöstett lakkauttamisesta

2. Rokoituksesta

3. Irtolaisista ja niiden kanss11 mettet-
telemisestä

4. Koskewa asetitksen hywäksytttistä
muinaisaikaisten muistomerkkien rauhoitta-
misesta ja suojelemisesta.

5 Kosketva palkkioita semmoisista ka-
ltinkirjoituksista ja periitnön- "jaoista kati-
pnngissa, joitten pitäiuiseett Raastutvanoi-
keus walitsee toittiitusitiiehiä.

6; Kosketoa Ruotsitt ja Suomen kielen
käyttämistä etittäisissii tuonnoistuimissa ja
wirastoisfa tuitussa

7. Koskewa kiinttitystä kone- ja teolli-
suus" sekä niitten kanssa yhdenlaatuisiin
laitoksiin.

8. iliaitniskaaren 2 luwutt 5:n 6:n
§§: 11 kumoamisesta
9 Sisäl täwä ehdoituksen asetukseksi

tilusten lohkomisesta ja maan eroittatni-
jesta relssi" ja perintötiloilla sekä woura-
sopimuksesta jostakin semmoisten tilojen
osasta.

10. Asetnksesta teitten ja siltain teke-
tttisestä ja woimassa-pitämisestä titaalla.

ll. Siitä perustuksesta, jottka ttiukaan
tuulagimakso on laskettittva.

12. !llitiutoksesta woimassa oletviin
säännöksiin kruununtalojen hallinttosta.

13. Koron ttiäärästä utelaksi-aittatui-
sestti missiksi lyhyeksi ajaksi ilttiait waktiu-
detta kiinteässä omaisuudessa.

14. Sisältätvä ehdotuksen asetukseksi
tttetsästyksestä ja otiikseit pyynnöstä.

15.W11lta113- ja kaitoos- "säännön hy-
wäksymisestä.

16. Niistä ehdoista, joilla mallasjuo-
mia saa ittuiialle niietiitviiksi myydä sekä
niitä ja ittiiita iviikitttiinattomia juontia
anniskella, kitiit taitoskin elinkeinoista 31
p:ttä :llitaliskuuta 1873) anttetutt asetuksett
muuttaittisesta.

17. .skoskewa warain osoittamista wal-
tiopäiwä-kitstatittiistett suorittamiseksi:

18. Koskewa snostntttaweroa kiinteästä
omaisuudesta ja tulosta.

19. Koskewa ylitttääräisen suosttiitta-
weron maksamista pelikorteistct.

2(1. .lkoskewa sttostntitawero-maksoa tu-
pilkilötll.
21. Koskewa suostutttaweroa mallas-

juotuaitt trialini-stuksesta.

22. Koskewa ivaratti myi.iiitämistä sen
apurahan takasitt—ittaksamiseett, joka Wetiä-
jätt waltiorahastosta on annettu Pieta-
riit—Riihiittäen rauintien-rakennukseett.

23. .skoskewa rahs,iutttääräystä rauta-
tienrakennuksen päättämistä wartett Tam-
pereett 111 Nikolaittkauptingiu wälillä.

Ith-iiiiit tiiliitiaen ralcennulcnen miltei-talisee-
Sa, löytyi lcolnte ltonlceii pihanpuolisessa liuo-
neeeeu. Iii1"t")"ln"1.illa maltasi 1nie5 , jolta iii-
meiSilliiiin 8aira8ti liotaa lceulthatautiit."10i—
312583 aut-lcaS5a, maliasi liitollut lapsi, "soulia
FlitSe liittaartui rainio, lciilclcuett otteet-aliai-
5in 11011115511 8111-1135113" "ja 50pertaen pinniin"-
tiiiaiittäiaiii siinoja.

Icaiiltea lemit tiiptti ilmaa; eein-eit olieat
Sanltun tsajlctituche:sta peitetyt tiiutaan piilt-
Sulla lialla "joeta Iieniii litteroi. I-aattia oli
liipi tniirlcii. KatoSta oli puijannut 5niiria
piilaSia, haililci itii)"tti autiolta ja hiirinneol-
tii.

"lci-eota" !

isiini liunlui riiiiepliijiibtä, ja tietiine "siitti
liuolleen lapeenea "ja tuetti ttiielten luo.

14lcreot-a, tithciotlco nostaa tuittua riihiti-
Sen ——”"

tietiine linnini-titi alan "ja 1105ti utie.etiittaii
)tii-3, ttiitt ettii ltiitteit solliiitteii tuli lepitii-
tniiiiii lcplmiiii, litaniata 5oiniiii nantalin.

”"I(reeta, itFt ei lce.ctii lian-tii enneniinin
loppuni tulee. lstltiin 5inii tiitiiipiiitiittii eniiiiit
itteite 11105, tai lctiittliu?””

suinta lcntnart-iii 111113 ja ltiitioit ttiiit telt-
11135851155 tto5ti litisti-)rainen tuiee hiiaisiiit"teit—
811 ja liialti Sett tainionsa lettulan ytttpiiri.

0i tuota soulelin-1. laihtunutta liii5irurtta!
liitelit-irat, "jolin pulini Seti tauiliii liaulteaöta
liäuitFIceeStii, jolca ttFt piaa oli tehnyt telt-
tiittanen.

"Ilalcite Kreetaai,”” lcaieltaei taios ltoilcol-

la. holliillii äiinellii, "siiki luoliSeni nyt. iilit
"jiitii irtitina "irlc5i11 lciiolotnantt"

sainio, "jolta olippz’hlcinpt miirlciii 8iliniiiit-
Sii lcun itiin itteni miehens-ii luo, piti-Slcaliti
nFt taita itlcuun, ja hiitten painaessaan ltuu-
lenSa miehen lipltniinlcoeteitllo otetille, iialat"
siat lcuutnat lippiieleot alaa ltiitieti lialpeau-
etnisille lietsuoille-11511.

"."slä huoli, !ci-eetit, ltiioli,t” laustit
hiin. ””l(iir5ii;iilli5"t")"ttii, reipas rainioni.
lliinlciitiihclen 5inii itliiIit? illinun tulee pi-
att ltpuii olla. hlinii itteiiett eititte, 111853 ei
ettii-iiii titrritIo lciir5iii ttiilliiiii eiliii piili-liitata
oiliii mitiiiiii paltait. )liitii monen 5inno, "jo-
hotilta ralclcaat lup5eninio orat ntoiitieet en-
neii lajituit, Jtimalatt hiit03.””

"il-11 ntinii jetiin "1"li5iii tiiiitto!””

t’ainton iiiitii lcuului tnoittiintlta.
iiainnt 5itii auttaa. IIetlcett
ltiitt tnieltett piiiin i"a1)i5ei"alle
lt)"i"i"tili ltiintii.

"lcplliiltiin 5inii toit 1115171 ltiljiiii palli-.tl-
lnni," 5attoi ltiiti, "niin liattitii liitti ininii
tuonen 11105 "ja titon eilitille "jotitlijn.”"

"lt’nittliu 5ittii roinit jotultin 511111111, !cree-
ta? Illittii ett titri’itao utit-iitin.

"Siituit oit itiilltii, 1lititlclco, (iilio 5iitun 010.""
" llitee l11"rn"t"ili i"ii5)—ttee5ti "ja niitullinoöti.

"löi !creeta liiiltatti, ei paljo, lillini irnin
ltJllii" tulettaa 5ichi ——- 5ilc.5i lcnitt lcuolen.

"alii pultit ttiiit, Iaitliho; Sinii, tiurlat rie-
Iii eliiii ltiitientntia "105 —”"

iilit

Iili ltiiii
perinetti liialti
riitttitllenSa ja

"308 5ai5itt taritsee-ia ruolina — itiitt, nti-

nii tieiliiit Sen. lili l(reote1, ntittii ett talt-
toi5i liitolla, lcitittiten 5itii apatin etnalla tun-
nollani. I-unletlco ettii tahtoisin 5iault11 riis-
tiiii tiittteiSen riista-)111, "jolta Sittullu ott "jäljel-
lii. Siiatinlczoni eliisi "tuntuman lciirjan päi-
riin tielii? lthliö luulo niittiin tietätiäti,”
jittlcoi itiin liiltutettutta 1""11 liottetninalla iiiinel-
lii, "lcninlcu 5inii olet ltaitlcliiniit Seit ruoan,
"jonlca "jo olen ottanut? .lolcaiee5ta pietiem-
ntiietiilci e5inee5tii, "joötit alitulla 011 ollut
ltitualcuuttit, olet Siitä luopunut, ettii minul-
la oliSi jotahin 5)i)tiiriiii? 0Ietltan pantiltSi
pannut outia uitittet"iiii5"1"1"ii8ilciti?""

"1611, .laalclco lialtani 5itii en olo euin-
lcititit toltttzit. iilit 5itii luuloltaan. 8jtiun
liitlujitai tninii elett pannut paittilizi, 5en
euolcei ettii —— "

"Sen i"uolc5i ettii tiesit, ett’ett iniitii niistit

ntilloittliiiitn oniiii tariiit5i8i. etit/ati oilceitt,
Kt"eettt, 5itii eii tee lco5lciiitnK"
"anna taittitit tnonttii 11105 npt, .saalilta-

llliitun tiisttp tuonnit taituit-tuutuun lup5i
riinlcan niit-iltanpiittiiii.siii "ja linn jt:iliinti lio-
tiin, nuat linpilliSen teetii.””

lliieltett lcirlcliaitt 5ilttiiit, lcirlilcaut 5ijtii 5i-
5iilli5115tii tulenta, "jolin littlroi ltiintii – tii"
iit-ut tiielii ltirlclcuuitttnilc5I. linpillinen teetit;

]sulatettuna t115l1i5tit niitlcii5ii ltiitt 5iittii;
riid-"ruooissa ttiilliiii5enii "ja liiiuitiiSSaan, huulet
littirittit, rililciltaljettitoittn, lcieli letittitiiteeitit
lttliee5on "ja lcolio tuttiniinen 5i11i5e11iiliipi-
tuttltora.eta pelihimosta, "jolta tuiilci 8i3iiii.ii

tiiliajoa "ja 5iii;jett)"1"ett nlilcunuruutnjott leituttu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0030.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free