Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
N:o 10.
ile-:jennatta
lleiiiiiliinni 3 puiti.
Tilaus- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, herra A. W. Jahnssonin kirja-
kauppa, herra C" A. Riinnbergin kauppapuoti, Lin-
nankatti 36 8 sekä Hj" Rydmanin ja kumpp. lamppu-
puoti Linnankatu l.
’kiotoja ’km-im Icetujtniigjstu ja I-e’insj-Suomostn.
Tilauöhittta:
Tmtti "dii- Aiiits- postt-
T ti r ii -" s a konttorissa konttoreissa.
Koko wuodelta 3 in. — 4 m. 11 p. 4 itt. 29 p.
!4 wuodelta 1 in. 50 p. 2 m. 11 p. 2 in" 20 p.
Leliden konttori ja painopaikka:
Liimaukatu N:o 2313.
Lehden !vastuunalainen toimittaja:
Maisteri Kosti Wehaneii.
Jlitioititksia
ii 15 peittiiä ensi siwulla ja l0 penniä inuilla
siwuilla pietieltä riiviltii wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
kaupassa"
huounta,
telijssä
kitanen "
porteet-i telttaan hintinkin ja
tunisit-ehdoilla.
i eetit;
(Donble Beowti Stout).
"Iiiuaineu tuntsasta Helsiti-
C; A. tito-lisaltaan
Ferd, Feenekelliliii.
s Hctöra C 52l. §kotisalmiin tässä ninassa
’ paneutti tonttini sai ssisaeisttt tuatltnauatjt-
1878 hopeaiset! tuntuupahan.
(kinttuni-ai’an ptkntttissot-
" ;
kieuttett ittintoliatipjtn.
Iulkisella huutokaupatta, mikä
pidetään rahatointii’attiarissa tnaa-
uautaina tuketaan hel-nikuun 20
p; kt; l; j, p-p; tarjotaan ettitti-
tuäit maksamalle arennille kotiitei’si
tvuodeksi, luetta tuletetun totiko-
kuttu l piiiioästä
I:o kaupituitta ltäyrhlaiwasata-
uinti tiioita katinsilta palkeilta ole-
wa, Santppatittnat’si sanott-ii ea-
wititola, jossa paitsi keittiiitii ia
hhtii astiitiastiojtista, ott kelitie liitii-
utitettiiwäii tsantitttoiastiojitsta, sekä
2:n kaupunnin ottiit-tantatta
Ruissalon saarelta rakennettu,
yleisetu" huittilaksi" sanoitti ra-
witttola, puoleti penikulmiin niat-
kalla kaupunnista, sonne pääsee
sekä tnaa- ettii teesitietii. titin-"tiin-
tolaeatenttns ott kiipesi-i, kaksi kee-
roksineu, siinä ati tiioittasitueta
ja autettaa suojusta sa sitä pititse
tarpeeksi ulkohuoneita ia arestitta
seuraa oitens toilielkä eaioititolatt
hmpiiriilii oientaa peltoa ia niit-
tyii kitin ttitiös !siitä joukkoa kan-
imagia ottiistatt iia litiotteitstaltija,
mikä tiedoksi annetauti, sekti seksti
että otollitieti takaus on airuetta-
wa aeeittititijotitsistei, tiiitkii, sa-
ttioitt ktiitt aientaisi soitittiaisuns
rattiini-tiia liikettä pitsitniiiiu, iin-
uetaan siihen kuulinnan laitasten
koeteltatoii’si, :sui-un kaupunnin
rahatoimitataari, tainnuttuni 2;
p. !882,
titteli-.iloittiikatttatin pitolista:
3" sississteeliiia;
Ti.e-tin ltindslniiiu.
?"-L " " / , ’" o" "
"petet-iita intoisiini tviitits
liteini espanjalainen itiiini, makea, inankas,
ei juowuttawa, wi.ilåiin sopiwa kaikenlaisissa
pidoissa. F’ätä on iii:":):i"iwätii"i ainoasti
allekirjottajan luona ja seit hinta niin
halpa knin 2 in. 40 p. laittui tai uit p,
puol’ tiitisiin.
":i. (77. erdfors.
"liitoihin annotaan lasia ja posliineja
maksuttomasti laittiiksi.
) -
dttontukninen 8euen
toiettää
te; "iti " ;
tiittosiin; ansa
ensi sunnuntaina helmikuu 5 "p "
.tlinueberg’in shuttttuapiiiwiina,
settrahnotieen suuressa salissa kello ½ 8 j.p.p.
"Ohjelma käsittää paitsi nutitta neli-
äänistä laulua, lattsiitttoa ja
; " ;-
Tnnsjia.
Pääsylippnjait 1: 5(") herroilta ja 1 in.
tiaisilta saadaati t:ri A" W. Iahnsson’iii
kirjakaupassa ja kokousiltana seuratt jiisen-
tea katitta.
töllmntlllls Settran jäseiiet saapu-
"";" ; koot inääriilleen kello
1/.",8 TLaali.
"liityttiiitoiinä näiden satioiiiaiu
painokonttorissa:
" , - - l; -; " tiialtiopäiwä-
FI)IK)TITII JIIÄFIWJ; sujccztcin wck;
kuli. Hinta "25 penniä.
(pittii-teittit
Stiotttaltiiuen ttaisiotilti Titeknitu!
Jii titoitta wuotta olett hartaasti odot-
tanut turkulaisia ryhtinnäätt suotualaiset!
nai-:ilotilan puuhaan kaupunkiinsa, mutta
turhaan" Wuosi wuoden perästä on wie-
riityt, eikä anku tiion eneinpi’iä ole ati-
ai:ita "köynätinyt". Ett yttnttärrä mitä
oioat nuot Titeun senomauitkin miettineet,
kun eiwät ole" asiata puheeksi ottatieet.
Lnnlewat kenties, ettei niitä kaikkia auta
niitatkaa puuhailla, kiiti ei ole tähätt asti
ollnt taattua, jos suomalaista lyseotakaan
woidaan pys:ityssä pitäii. No olkoot! itiin;
tiuitta eihätt olisi haittanut ktnnminkaan
ottaa asiata pulueksi, selittää sen tärketittä,
ja siten wähitellen edes walmistaa inieliä
sett eduksi. Ko:itei nyt tiutut lihaioat ole
lituliineet, itiin suotakoon attteeksi jos minä
mies weretoin wähän koettaisin wieriihdellä.
:iisia on naet annlle ja koko Lonuaiissno-
tuelle kunnian asia. Sillii koskit siioitta-
laisia nai-iloittuja nyt jo puuhataan joka
niitit-"ian muutatin Stiomea, tiiitt onhän
todellakin häpeä, ettii turkulaiset ykiin
"niiailemat Se on sett lisiits"i suomalai-
lsiiudelle eläinän asia. Sillä ei mitään
ssisällistä, elimellis:iniä edii:itystii iooi siioitta-
llaistnroen asiassa odottaa etinen ktiitt
Initiset saadaan siitiistnkseltiiän suomalaisiksi
t:liaineit, joka on saanut sittiisiylsensä ja
!kiistoittutsensa riiots:ilitisessa muodossa, ei
"ikinä woi siioin-"tiaisina itiin, että perheel-
ilisessii elätuiwfiiiiii ja toititittiio:;sitiiii edis:
ltäis suomalaisuutta ttiitt kuin pitää. Oleii
kyllä kuullut iväiteltäwän, puolittain to-
della, puolittain leikillä, ettii tiaisten mie-
lipiteet kansallisissa ja isänmaallisissa asi-
oissa owat satuat knin heidän iuicstensä
ja sulhojetisa, ja ettei neidon suomalaistu-
miseen tarwita ttttnita kuin snadit litille
snotitalaisitiielineit lempijä. Tämä woipi
kyllii olla totta, etenkin jos neito on kas-
nianitut seudussa sellaisessa knin ankn,
iitissä kaikki yleiset kansalliset harrastukset
otetiimi niin köykäiseltä kannalta, ettii
tiaisen mielipiteet niistä melkein sallitaait
olewan mitkä liitittäitsä, ja josta siis seu-
raa, ettei tiaisilla näissä asioissa oikiastaan
ole mitään mielipidettä olletikaan. He
owat enimmiten tänäpiiiiä näitä, huomenna
ttoita, aina sen tinttaat! knin omitt pietien
sydäiiteiisä edut kulloinkin näyttäwät waa-
tiwan: He siis tooiwat suomalaisinakin,
tawallansa. Mntta miksikääu eliituätt asi-
aksi. ei suomalaisuus heille woi tulla. Hi"
kyllä suullansa tuuttustattiat snottialaisuntta,
mutta työllänsä jit eläinällänsä he kieltii-
toät sitä. He pitäwät ruotsalaista perhe-
eloa lastensa ja ittiestensä kanssa, ja pysy-
wät siten itse teossit suomalaisuuden wiis-
tttstajiita. Sillii tämä ruotsalainen per-
lie-elo ltiopi ainakin lapsiin enemmän taik-
ka wäheitnnän wiiliinpitämättömyyttä sno-
iiialaisnutta kohtiani, joka tekee, että he
miehiksi ttiiitnaan työskentetewät laimeasti
asian eduksi. Ia sen sian kuin he woisi-
toat kehoittaa ja eliihyttää iniehiään ja
lapsiaan taistelemaan isänmaan kalliimman
asian eduksi lannistamat he heittiit! intoansa.
Iii tällä tapaa jääpi siis iso osa niistä
ponnistuksista hedelmättöttiäksi, joita suo;
tii-ilaistett poikakoulujen aikaan saamiseksi
ott tehty. Moni harras tiuitta heikkotah-
toinen snometttttielinen nuorukainen on
mieheksi tuttiniini tuoleitta stioinalaisnndelle,
junri siitä syystä, ettei hänellä kumppa-
nissaan ole mitäkään kaunattista, tätä on
jo tähänkin iisti tapahtunut. Tai iititeti-
tiis selitetäiin se seikkii, ettii mies niin
hiirtooin snomalaisuudenkaan asiiissii on
pitänyt tuitä nuorukainen on luwannut,
Tähiin marinaankin on waikuttanut naisien
perheellinen ttinstiiwaikntits. Ei! Stiotna;
laisnus on naisillekin tehtäwä elämän
asiaksi, ja sitä warten on heille perustetta-
wa suomatattien koulu myoskin ,T;ttrktiiitt.
!vititiu mistä saadaan waroja? Iiiii, sitä
minä en tiedä, ainoastaan sen minä tiedän,’
ettii jos oit l)yioää tahtoa, niin kyllä niitä
jostain saadaan. Onhan nyt waltiopäi;
wät koossa, ehkii woisiwat nekin siioitta-
laisia kotiluja ehdotellessaan ottaa annn
snoiiiiilaisett naiskoulunkin itniistiinsa. Ja
eihätt moiselta yritykseltä yksityistäkään
kannatusta puuttune, etenkin nyt kun
waltio jo ltipaa auttaa suomalaista poikit-
koulna, ja siten tehdä yksityisten uhraukset
pieneitnniksi. Päiinsia on waatii ettii ta h-
dotti a ii. ssiidettäkoön Tutussa kokous
ja kutsuttakoon maaseuduiltakin osaitotta-
iia, itiin eikohän siten asiasta jokakin
syittyne. Ensi syksynä on sumualainen
naiskoulu saatawa surkuun. Sitä waatii
annn knitnia, ja Lonnaissuomen kitttttiii
—s"t.—.
Prof. "2), S; "koskisen latistinto
esityksen (:li:ii 43) joljdosta, koskeina ruot-
sin ja suottien kielen käyttämistä erinäisis-
sä tuoiniois:itnitttissa ja wirit-stoissa, kuului
il. S:eti inukaan seuraamin:
"ilosta :lltniolltnen esitys :ii:ii d’ aitio:
astaan waillinaisella tawalla mainitsee 186;;
!nuoden kieli-asetuksen sisällystä, pyydäii
saadakseni siitä asiasta lisätä pari saitaa.
:lirinolitsessa asetuksessa Elok; l p. 1.87;3;
se hallitsija, joka niin tuonella jalolla teol-
la on lähtetnättötniisti piirtänyt ttimenfä
Suomen kittisiin sydätniin, on julistanut
tahtoinansa "jättää p y s y iv ä i s e " tii u i s-
ton käynnistään Suurirnlttinanmaassa"
ja sen totioksi armossa säätäneensä seuraa-
wat tiiääräykset Suomeii kielen hyinäksi,
I:nen kohta mainitsee itiitä oikeuksia Sito-
itieiikielelle silloin heti innonnettiin: §ituot-
sinkieli tosin "edellensä pysyi in:ian niiral-
lisena kielenä", mutta semmoisissa asioissa,
jotka wiilittömästi koskiioat maannimen
omaan suomalaista wäestöä, piti Snotnen-
kielen olla yhtä oikeutettuna Rnotsinkielen
kanssa, niiii että Suomenkielisiä kirjoituksia
ja asiakirjoja piti siitä lähiti esteettäinästi
kaikissa montio-istuimissa ja ioirastoissa
ivastaan-otettaman. – II:nen kohta siilisi,
että "wiitneistäänkin lopulla
w u otta 1883 pitää Snontenkielen oike-
us" — semmoisetta kuin se edellisessä koh-
dassii oli määrätty –— "oleman täydessä
woimassaan niidenkin asiakirjain suhteen,
joita tuotiiioistuimista ja toirastoista sno-
ritetaan". — IlI:s kohta jätti Suomen se-
nattu toimeksi kaikki tarpeelliset malmistus-
hattkkeet asiassa.
Tändellä syyllä ott inaan suomalainen
wäestö katsonut tämän keisarillisen sanan
kielensä "Magna Charta"ksi, ja tuo ase-
tuksessa kuivattu määrä-aika 1883; wiio-
deit loppu on ollut sillä lohdutuksetta
kaikissa nilissit epäkohdissa, joidett riisituk-
set käyioät tinitnwatnmaksi satnassa tuää-
tässä kuin yhteiskunnallinen toitueiiaisnus
kaikilla aloilla ott sekä woimassa ettii la-
weudessa karttunut. Mtitta nyt iuäärä-
ajan lähestyessä, lasketaan Waltiosäätyjen
eteett itusi ehdoitus, joka eitttuutaiooiknin
järtähyttää kansan luottamusta siihen niititk-
kaati perustukseen, johon se tähän saakka
on toiwonsa rakentanut. Ehdoitukseu pää-
tarkoitus ilmoitetaan seuraawilla sanoilla:
"Waikka asetuksessa 1 p:ltä Eloknuta
186;; toissi aika on määrätty, jollitta Suo-
men kielen yhtäwertaisuus :liuotsin kielen
kanssa, seinittoisetia kuin tämä i,ihtäioeitai-
futis asetuksessa on määrätty, pitää oleman
toteutettuna myöskin mitä koskee tuomio-
istuimista annetta:viin toittiituskiijoihiu,
on Keiisarillinen :lliajesteetti kuitenkin —– ——
—— tahtonut kutilla Waltiosäätyjen mieli-
pidettii asiasta myöskin sen ajatt suhteen,
josta Waltiosäätyjen mielestä mainitiin eh-
doituksen 1, 3 ja 4 §:ääti otetut määrä-
ykset saattawat woimaan astua". Toisin
sanoin, elj-doitus katsoo mahdolliseksi, ettii
Säätyjen suostutnuksella joku toitiett itittö-
hetnpi nikit kuin 1883 wuoden loppu on
pantawa ittäärä-ajaksi Sunttien kielen lu-
ittatnlle yhtätoertaisundelle, ja että siis tuo
w 1863 annettu keisarin-sana on muutet-
tulvit.
Tämtuiiiisen ehdoituksen perusteetta initi-
ttitaan o t aksu t t a iv a k s i, "että ittel-
toiselta osalta titanit tuomarikuntaa wielä
puuttuu riittäwää taitoit Suomett kielessä,
woidaksensa snjuwasiti käyttää sitä kirjoi-
tuksessa". Onko tiitttii otitksnitiinen oloihin
perustuitta, täytyy tällä kertaa tutkimatta
jättää. Mutta jos niin on asian laita,
astuit wiilttämiittämästi esiin kysynnis: ott-
ko niiinä kuluiteina itikoitta tyydyttiiwällä
tiuvalta suoritettu, ittitii 186;; wuoden iise-
tttksett 3:s kohtii kiiskee? 2:sa-stans ei iooi
tulla knin kieltiiwäksi. Sitteii kun :ittek-
santeri 1l:n wielä tuore kiiskit oli maikitt-
tannt, että Suomen Senati ensi intiksi riih-
tyi ituintaniiin walmistawiiu totituin, joi-
"oen hedelittätiä oli asetus Helinit. 20 p:ttä
1865, —— ja toitilta wiitnemainitunitsenik-
si"n 2l) § lupiisi, että "muutoksen täydel-
listii ioititeen-"sainnista watt-:n tullaan was-
ta enempiä määräyksiä aikanansa inttii-
inaan", —— ei ole itse teossa inihinkään
enetnnäiin toiitteeit ryhdytty, eittien kuin
1877 wuoden "liialtiosäädnt asiasta tekitvät
inutstutuksensa. :vituta sittenkin on kulu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
