Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tiut lähettiiiiäs neljä wuotta, ennen kuin
on saatu toitneeii iie jottkinittoiset uudet
määräykset, tnitkä asetus Toiikok. 9 p. 1881
sisältää; ja wihdoin se uusi ehdoitits, jos-
ta titit waaditaan säätyjeii latisuittoa, il-
moittaa stioraaii, että niäärä-aika tiiuittok-
sett täydellistä toimeen-panoa ivarien tar-
witsee tuonnemmaksi lykätä. Sama ehdoi-
tus sisältää paitsi sitä p o i k k e ii k si a, jot-
ka "toistaiseksi" s. o. epäntääräiseen tule-
tvaisttttteeti lykkääwät tärkeitä kohtia asian
toittteeii-panosta wirkalaitosten alisemittilla-
kiit asteilla
Eikä kaikki asiaatt kitttlttwat kohdat ole
ehdoititksessa edes kysyittykseeiikätt otettuina
Siltniin-astuwa itiaillinaisuns hawaitataait
esitit. siinä, ettei saitaakaan mainita itiistä
toimituskirjoista, jotka KeisariilisestaSena-
tista itlos annetaan. Koskti senatin Oike-
us-Osasto oit korkeimpana tuomio-istuime-
na ja Senatin Talous-osasto korkeiiitpana
hallitito-wirastona, ei ole wähintäkääti epäi-
leiniseii sijaa, että molemmat nämä osastot
oivat suljettit 1863 wuodeti artuolliseen ase-"
tuksen, s. o. welwolliset w i imeistää ii-
kin lop tt lla iv n o tta 1883 atttaiiiaatt
suomenkielisiä asiakirjoja; Ehdoitus siis täs-
säkiii kohdeii jättää sillensä ivarsin tärkeätt
osan 1863 iimodeii asetuksesta
Koska tiiiti-ittttodoiti se ehdoitus, josta
Säätyjeti lausttntoa nyt waaditaan, pää-
asiallisesti kutitoo tuon Armossa atttietitti
lupaukset! wuodelta 1867;, eikä läheskään
täytä kaitsati oikeutettuja toimeita, pyydäti
saadakseiti Lakimaliokuttiiati itiietittäiväksi
esittää, eikö ivaliokunttaii iulisisäätyjeii hy-
tttäksyttäiväksi ehdoitella, että Säädijt ala-
ittaisesstt wastauksessaati iltiioittawat ei timi-
waiisa hyitiäksyä esillä-olewaa ehdoitusta,
waan tahtowaiisa, luottaeti siiheti, että 1863
wuoden ariiiollista lupausta ei jätetä täyt-
tättiiittä, olla omasta puolestaan ilittan
edeswastauksetta tiiistä seikoista, jotka keti-
ties ityt jo maikeiittamat toimeenpanoii."
Lähettäessä iitaliokutitactit esitystä ruot-
sin ja suontettkieleii käyttämisestä erinäisis-
sii tuottiin-istuimissa ja ivirastoissa maas:
sa, syntyi keskustelit, joiika alkoi hra H ei-
ku r a, laititteti Suomen kattsaii oleivan tot-
tuiteeti isälliseii hallitsijausa ariuollisia laki-
säädeliitiä pyhitiä pitäniääit eikä siis hänen
itsekääti tahtowatt uinuttaa H. K. MajeJ-
teetitt ariuoll. asetusta 1 p:ltä Elok.1863.
Yhtyeii edellisen mielipiteesen, lausitiivat
hrat Hoikka ja Kokkitien myöskin
tvakittttitksensa siitä, ettii Suotnen katisa ei
tahdo litopita jo itiainituista asetitksesta.
Hra M ettrtitan, joka oli saittaa mieli-
pidettii kuin edelliset, kummasteli, ettii kuti
kaksikyttttttetitä wuotta sitten itiäärättiitt että
wirkamiesten pitää osata sitoitieti kieltä, nyt
tullaan, ttiiti pitkäti ajati kiiluttita, sano;
maati etteitvät ne osaakkaan. Se oiiivaikea
käsittää, että ihmiset, jotka kaksikyiiiiiietttä
wuotta owat asutieet maassa, eiwät sillä
ajalla ole oppineet iitaati kieltä. Sen putt-
lesta puhuja ei lunllut mitään ajati muu-
tosta tarwittawan. Mutta koska asetukseti
johdatuksessa waati satiotaaii, että K. Ma-
jesteetti "tahtoo kuulla ivaltiosäätyjen mie-
lipidettä asiassa/’ eikä siis aiota mitään
säätölakia tehdä, niin puhuja pyysi että
waliokuntaaii ilmoitettaisiin, jos säätis sen
liititiäksyy, että ne iitttutokset, jotka säädytt
tiiielestä olisiwat tarpeelliset 13363 iintodett
asetuksessa omat seuraawat: että siitä pois-
tettaisiin iitto sanat "nimenoinaan siioitta-
laitien wäestö" itiin että suottien kieli tit-
lisi titaaniin: toiseksi wiralliseksi kieleksi, se-
kä toiseksi ettei senaatti olisi itiikääii poik-
keus ittttista tvirastoista tässä suhteessa.
Hra Brufila, joka kaikkin puolin yh-
tyi edellisett puhujan lanseeseii, katsoi myös
kttiiiiiialliseksi, ett’eiwät wirkaniiehet kahden-
kymmenen tvitodeii sisällä ole oppineet suo-
tiiett kieltä ja arweli puhuja, ettii se kieli
mahtoi olla kauhea kappale, koska siihen ei
ole pystytty. Hra ?! iv e ll ati huomautti
kttitika kaikkein sttot:tea puhiiiyaiit siioitta-
laistett kattsalaisteit sydätiiiitt oli juitrtttititt
se toiwo ettii iv. 1884 wihoitiiinteinkin
kielliset epäsuhdat inaassatiime katoisiwat.
Eikä puhuja myöskään lunllut, että suo-
menkielellä sitteitkäiitt opittaisiin, jos wielä
jiitettäisiiti itusi aiktt oppimisen waraksi,
tvaaii kiin se olisi kulunut olisi sattiattlai-
sia esteitä taas edessä. Muttten puhuja
myös yhtyi hra Meurmaii’in toimoiniikseeit,
että suottietikieli täydellisesti tulisi iviralli-
seksi kieleksi riiotsinkieleti rintinlla. Hra
M öttöti eit tahtoi myös että pidettäisi
1863 wuoden asetuksesta kiiitni, että kum-
tniitkiti sen katitta wirkakuntiat pakotettaisiin
siilaantutttaan kansaan, rakastamaan katt-
saa ja sett kieltä sekä aittaitiaatt kansalle
enemmän armoa. Edellisiitt lausuntoihin
yhtyiwät myös hrat E h rstr ö iit ja Ny-
k ii tt e ti,
Säiity, joka yksimielisesti suostui keskus-
teliissti lausuttuihin ttiielipiteisiin!päätti jät-
tää pöytäkirjait siitä ivaliokutitaan esityksen
myötii.
Waltiopäitvät;
!liilat-isto ja Aateli.
Maanaiit. 30 p. Tatitmik.
Uusia jäseniä tullut: 2 edustamaan tva-
paaherrasukna ja 2 ritari: ja aatelissukua.
Jlmoitettiin, ettii ritarihuoneen litjoihin
oli otettu siikit af Heliett, N:o 257.
Säiidijii walitsiamiehet oliwat eri walio-
kiititiiti tttääräititeet seuraamat:
lakitvaliokuntaati jäsetiiksi: her-
ra A. Groteufelt, wapaaherra H. A. Wre-
de, herrat Montgoniery, K, Forsuuin, ?!
vott B.Irisseitlierg ja F-. Stjernwall
talousmaltokuntaan jäseitiksi:
kreiivi A. Artnfelt, herrat K. F Munck, R.
O. Nordettstjöld, P. E. af Forselles, G. voit
Alfthttn ja K. A. Nordenskjöld.
waltiowaliokuntaan jäsettiksi:
wapaaherra H. (33, Boije, herrat A. Schau-
itiait, L, Mecheliit ja A. Carpentier.
juostuittawaliokuntaatt jäse-
itiksi herrat T. J. Aminoff, P. K. S. Ait-
tell ja wapaaherra O. A. Wrede.
paukkiwaliokutitaan jäsetiiksi:
herrat W. Hackman, R. Ehrnrooth ja G.
M. von Christiersson. "
rautatietvaliokuntaan jäsettiksi
herrat A. L. Gripenlierg, N. Grotetifeit, J.
Pippnigskjöld ja K. G. Th. Rein.
malituswaliokuittaaii jäseniksi
herrat L. Mechelin, K. G. Standertskjiild,
R. Grotenfelt ja J. Pippinskjöld.
säätyhiiotteivaliokutitaan jä-
seitiksi herrat W. Lagus, Schauman ja M.
F. Tandefelt.
Papnissääty.
Maanant. 30 p. Tamiuik.
Hymäksyttiiti pikakirjoittaja-yhdistyksen eh-
doittts tteljäii pikakirjoittajan ottaitiisesta
2,5()0 markan palkasta sekä yhden notari-
on 500 titarkait palkkiosta. Notarioksi ma:
littiiit maist. W. Porkka.
Walitsiamiehet olitpat maltokuntain jäse"
ttiksi walinneet seuraamat:
lakimaliokuiitaan: hrat Reti-
mall, Grönberg, §lloseiiberg ja J. Forstnati.
talousmaliokuntaan: hratGran-
felt, Dahlberg, Nordström ja Böök.
laki- ja talousivaliokuntaait:
hrat Clcve, Westerluitd, Törnudd ja Iär-
tviiteii.
waltiowaliokuntaati: hrat Yr-
jö Koskineti, Hjelt, Iohitsson ja Kihlinati.
suostnutawaliokuntaaii:hrat
Helander, Lampen ja Doiiner.
pankkiwaliokuntaati: hratLin-
delöf, §liuneberg ja Hirwitten;
yleiseen walitusmaliokun-
taati: hrat Stenbäck, Geitliti, Lindstedt
ja Calamitins;
säätyhuoiiewaliokuntaau:
hrat Estlander, Fredrikssoit ja Lyra;
rautatiewaliokutitaati: hrat
Westerluitd, Doiitier, Petterson ja Schro-
derus;
toimitusmaliokutttaatt:
Hjelt ja Forsman;
Pöydälle paiititja esityksiä lykättiin asi-
attottiaisiitt itutiioktttttiin. Esityksen suhteen
muinaisaikaisten muistomerkkien rauhoitta-
itiisesta ja suojelemisesta teki hra Doii-
it e r tuttutautia iituistutitksia, jotka ittäiirät-
tiiti seuraat-taan esitystä. Asetukseu joh-
dosta, ruotsiit ja suomen kielen käyttämi-
sestä erinäisissä tuomio-istuimissa jami-
rastoissa, atitoi prof. Y. S. Koskitienlatt-
suittioit, joka on yletitpäiiälehdessäittinelu-
ettaivaiia. Esityksen suhteen lääniedustuk-
sen toittieeitpattetiiisesta waati hra D oii-
iter sen lykkääiuistä tnleiviiii ivaltiopiii-
wiin nuilmistautattoitiatia, koskit enemmän
oli seurattu §littotsiii ittallia kuin kysytty
oitiati inaan titielipidettii asiassa. 2lhtyeu
edellisen puhujan tnielipiteeseii, huomautti
hra .tk oskitiett tiiuutaiiiia epäkohtia esi-
tyksessä. Epämukawaa olisi järjestää tuaa-
kuitiiallista edustusta läättittäiii, koskit lää-
ttit Suomessa owat liiati laiveitasopiakseit;
sa yhdeksi itutakeräjäpiiriksi, eimätkä myös-
kääii kittikin läaniii eri osat sotvi yhteen
taloudellisissii katsannoissa, iiiittkttiit esitit.
Tttrun läänissä ylitieit Stttakuuta ja Alj-
ivettaii maa, jotka wäestiitikin puolesta omat
hrat
erilaisia. Myöskiii oli lääninkeräjäin itse-
näisyys rajoitettu liiati ahtaalla. Niinpä
senaatin talousosasto walitsee läättinkärä-
jäiit pitheeitjohtajan "ivaltuusmiehiksi kel-
paamaiii joukosta", joteii puheeiiajohtajaksi
ivoisi tulla setittttoitieiikiii, jota ei iitikäätt
iit-.talipiiri ole waltuusiitiehiksi tahtonut.
Melkeiii kaikki keräjäitt päätökset tarwitse-
ivat joko senaatin takonsosastoti tahi kttiver-
itiiiiriii hymäksyutistä; itiiiipii keräjät eiwät
saa esiintuoda toiivoiiiiiksia H. K. Majes-
teetille ilttian kuiveruööriii lupaa. Sitä
paitsi oit ainiaii tarpeettomasti niäärätty
mälillincn maalitapa, jota ivaltiopäimämies-
maaleissa käytetään; mtttta satintt käytän-
ttiilliset syyt eiwät näissä maaleissa ole wai-
ktittatiiassa, sillä lääninkeräjäiit maalipiirit
saatyat olla mäheminät. Eikä myöskääii
niääräys "että waalinpitäjä on kihlakun-
nan-oikeuden pitheenjolitaja," tarjoo waali-
wapaudella täyttä turwaa, kuten muutamat
tuoreet tapaukset talollissäädyn waltiopäi-
wätiiiesivaaleissa todistawttt; ainakiit pitäisi
ivaali tapahtuman laittakunnaii läsitäol-
lessa.
Proiv. Helanderitt pyytitöesitys, että jos
kirkkoherra ei kykene, ivauhin ivakinainen
pappi oli wakitiaiseita jäseitenä korkeaintiian
katisakoiilitit johtokunnassa maalla — pan-
tiin piiydälle.
Porwarisjääty.
illkattnatit. 30 p. taititttik.
Säädtm kanslia järjestettiin. Warattio-
mari Tititgren oli luwannut ruotsiksi kir-
joittaa kaikki suonienkieliset lausunnot.
Hallitukseii esityksiä lykättiiit asiatioittai-
siitt waliokuutiin. 8lliuistutuksia tehtiin inuu-
taittiett esityksien suhteen.
Waliokuittiin jäseniksi oliwat säädyniva:
litsijatttiehet ttiääräititeet seuraawat:
lakimaliokntttaatt: Cloitiierg,
Gi:öiiwihNysteiy Stetibäck,Oh-
ttiati, Faliritius;
talous-waliokuutaan: Molan-
d er, Atid ersiti, Hassellilatt, Pro-
cope, Rötiubäik, Liudholm;
maltiowaliokuiitaan: Kurtett,
Litidholttt, Ntnijolin, Heikel;
suostutitaiiialiokuntaan:
Borgströiii, Castreu, Jguat.ius;
patikkiivatiukutaan: Björk-
sten, Stielltitti ii, Howitig;
Tiiltiiiissiiäiy.
Maaitatit. :iii p. tammik.
Päätettiiii iiieitiiii senatiin anomuksella
saada parempi kokoushuone. Asiaa ivarien
asetetttt komitea oli katsonut tiormaalikou-
luti juhlasalin olemait sopiiviiitiitan.
Säädytt tulkiksi oli saatu maist. A.
AImlterg;
Säiidytt malitsij-.ttniehet olimat eri ma-
liokttntain jäseniksi !valinneet seuraawat.
lakiitialiokutaati hrat Jaati-
tieti, Heikitra, Laititten, Tetisik-
kaia, Iuttttola ja 5;)egerströtn;
talousmaliokutttaan: hrat
Menrmatt, Hatiuuksela, .Lager-
stedt, Brusila, Paunotien ja
D ii ii e k e r;
. . ;
JBtllaltame.
("liitlc.)
8)"lclcjrällä 8)"cliintellä stettin itiin erääSen
pieneen, pimeäliiin panttiltiineilconttooriin j:i
luelcee myttjiiteti pöztliille. IIän pelisi-"iii rii-
litiit itemeenö:ei olee-tii njin uaniiaii "ju lctilti-
neen, ettii lie lcieltiiisii ät uitti ottamasta.
eeeiötentti tuntee iitinen. isreete. on
liii)"ii)"t Siellii öilloin tällöiii ju niiliitelleii
pauniit riititte-enee" ptintilcej, jet tsirlcentieö oit
tioinut eemilit sellien iitinen elämästänsä. IIiiii
oit niiltnzit inoneit isoilin iii-leitittelin, ja litin
tietää Siitii "jiirjeSi-Flcöeötä, "soettu litiltit eeti-
ruurtit toinen toistuneet, niilcii oit linolima-
tonte. tulilettu-aienuttu "sii miitti oit palsoitta-
ietei liiitäii.
Iliiit on liyiiiitiluoittoinen iiiniitien "ja liii-
neii tulee piitili retiinoraulclctst. Iläii repiiieee
pois peleieeit peperietti "ju iti-iteelee elettih-etti.
"lluitilcti paljo ttilitlotte?"
"isiin paljo liitin retiin oit meilitlolli.S-tit
lierrtt,ii etinoo I(i"eetti innolclcaeiIt-i, "niin
puljo liitin tiitun on maliijolljötu.tt !liiii
rurtoo eettisten unetetusta.
kanttiinin-"tajun apulainen tarlcnetelee liet;
lcen "uimon lujittuneita litteroja "jxi teitten
exisse-itu lumittiielcuet iilit-ona, "jolsa leitlietelee
ilclcuitoitii.
lli’in epiiilee lietlcen, lcirjoittiiii sitten lctii-
tin "sii lteittiiä mytyn piissieii taalcSe.
liititte ei liäii mene lcuSSe.laetilcoIta raitaa
ott-emaan; itiin liiilcee iietlciseii teelcuetaneu
"th lieittiii’t icelcei marleissa lcauppapöziiliille.
"01lctm itiin li)"tiii.” — 170, matami, ini-
tii. teiliii on?"
’l:iimiin liiiii 8ttnoo päilit)"neelle Irliiiitiltiie-
iittimelle, jolta liejperrellen oit tullut Siöääit,
reititettiiittzi litistittloöSit.
isi-eetti isoi titSlcin, neiroa siliniiineii. !calc-
Ii inailclcnti iiniiiitiStn;, lciIrjitStei, lctilnneeSta
riiiiSJKStiinSii! lli’in sopertelee "jotulciii "ja rien-
tiiii iiloS leonttooriettt. Ilo on mellceiti lii-
lca Stiuii iiiineile "ja lyiyt-eleet "sinetit eluS
iiiiiteii luilitnneille lettipeille poelcillenStt.
80 oli titcleiltilcin ilimeelieen suuri
Seinmojöeetii i"iiii.8)"3tii, ju !creetitlln on Sin
"lia jltmeiSuiiiin" llitittti litin lisiininiiztzii tiie-
lii eneinniiin linti liiiit, lenteelleesieiaii leitittiu,
l""ionitiSi siitti-"i .seisotun ruuit neljiichunmentii
penniä.
N)"t itiin Fnimiirui; ettii "liini-"titi oli lii-
lcitttunttt itSe petiittilitiiinitjaii upuluiStei ettii-
liniiiiin iiiiiieti lctirjuuttaiiett, "ju liiiii ltatSoi
yille piineiteriiii teiintötu lcoltti ju liitulettu-i
anoit-eit lcuieicuiiii öinnitttSi-ei liiiiien lisi-"iinte-
lcijiilleiiöii.
lliiii riensi lcotitipiiin itiin iiiiriiuöti liniii
piitiui, .sillit nijt ei liiiiiellii ollut niittiin "rl-
liinuii lenin olilcttinen SjnttliitStt, litiltinut, rilc-
lciiieii piiinpiilileniiiiilcineii" "ju !nutit-timin ritn-
liojii olilcuisiti i";"ii"t8)""jii, ptiilctitnitu, liuonoja
jiiiinniichiu eittieietii iinatteiötutin.
l’iirerti pnlclceiiien tiinlci liiineii ruumiinen
läpi. !liiii oli itiin iteilclco pitlcäStä iinluo-
inieeötii "sn ruottu putit-teetti, ettii leot-et tituli
miltei teiti iitinen .soite-"ilesi ja leiturolcei.
laitiit
ikiini-.etit tuntui "jolsa .silmäni-lipitys, iiiinlciiin
tiipii-)nej likinen "nipuri tiittu, punnit .cilniiit
umpeen ja tiittua luitten "sii inFrSlan telitlii"
liiinelle initii taittuisit. llInttti itiin piti l:iin-
iii rttliiiStaneu "sii tij-titteli "luuleli-ott, "joit-n niti-
lctiSi )ileeni "ja nutttoiiiitt lieitliiit litti-"jitsstt tiö-
SniiitoSSiiUStt, "ja lctiililceii., niitä liiiii n)"t 03-
taiSi tulelta-iille eairanlleiiött lciiltii;t"iillii impeti-
ritliullitnSa, "sii itiin Sui liäii niittu rolticeitttu
"sa letitti taistelleti taite eteenpiiiii.
äiitoiietitaii pietti niittiin tiielii. I()tlmii
tituli, "joltei "pistelytti liiinen otutiiiett, piini liii-
iieii piilineii itiin pyörrylcöiiin — oi, niin
pyörrylcöiin. "lLe-ilclci pyöri iitinen etiee.eiinsii
— ruleetiiiiilc.S-et, liitelyt, istuinut s"i iiinii.eet
—— oi, millit iiniiliililla, ja tnielcnt-:i ltiiiii
iiiiiocloettii riillcoieelcei FiiipFriilcSi, "josea ili-
iiiiöet iiiiFttjtiiit pietiiltii, mustilta pilliniltu.
]ci-eetti hoiperteli iiittt-riStilclcott reetuun
"ja turtttii Siilien lcjiitni —— liiiii lcoetti eei-
Iott jiailculltiiiSit. 0j, "joe eit-iit lettiini; tiitiin
pyin-im iitinen )’nipiirilliin5ii itiin ltitiilietilltt
raitit-lillit, niin litin lc)"ilt"i pittii toitittiiei.
l(niulctt autioitti lctiilclci liiiiteetii tuntui"
IIiiii toit-oi eleenne-i isotoini :luitlcttii liioitti.
"inljit niitit lcolioei "riisu "s:t litin Sen nysiisi,
"sii tiinu ne pitipiti itine. lliiii oli ltepeii lenin
ilmn. lliiii leitSi "niiles-iiin, "rliiö-piiin, "riiis-
piiin uinti taittuneen uuti "ju lcttilclci t:thSi
ilostu.
ltiiiii: Jaitlclco, iltitils—! linoli iitinen littu"
lilluneii, piitinuii lcalliStui altis !intialle ju
liäii iittiptii iiiiiilcniii ittii:eyinytty ltiiniuelle
lirutulle, sii raitti piitctei iitinen liiiileStiinSii
in
ju tieri uitte letitin-tinnin puolelcei jäittFIiee-"
Sen lilianit.
"1870, iiiittttnti. lioriitlciiii nyti" I’oliieimieöi
ei saatiitt rusit-tuetti. liiiSiSJiiSSii, "joitten )iii
liitit leninin-titi. liong-iltti jtitalciii, muttei eillä
ei ollnt iiiiiitii.
"silitit it)"t oti?”"
lierin, tuttitien iiintiujoulcoti
lcolcoontnnttt "rinpiirille
"l’iteeii on isit-.in joisit raimo, lieri-in" Su-
iioi polieiniioe.
"t-ltii,tpnntitlco ?
"dliii-, liitiltitiitisiti. )70, iiintiimi, noue-
lctiii nyt ;— otteicii roi li)"t"in?” I’oliiIiniieS
lcoetti nostiin !creettiu "siile liitii ei ai’an-
lc"t";"i"i euiilittnpiioljiieii
läpi, "jolcii oli
iitit eilittiiiiieii. linn poliiui tarttui iitinen
litisit-"irteeiiett lciinti, j:tutoSi lcuitti iitinen
ltiiilestiiit.qii
l’olii.eintiee liilci Ieii.
"isiin itiin, lnn.eni litin. Sitiiliiiii niinii"
jutti-i titteiutiii. iltin oit piinnnt littiiieenöti
piintilc.ei iittljiistiilcz"intiteneetii pennietii ju juo-
iitit inilinn.str )liiii .seit ttuittn letitti on.”"
""l(ttttlietttit!" .cunoi t:tnliu liet-iti. "liir-
niniättth" lstijttiit iliiitiöet oriit :iii’uii ltiipeo-
iniittäiniil; littoiinitittointintieSSiittii. !liitii tii-
otte tt-liilii liiinelle?"
l’olii.in-iiniee oli piitiitiiiizt nutiinsa jo etinen-
lcuin liiintii ltFuFt-tiinlctiiiii. lletlcoit perithii
tiili eriin ajuri ittttiiitiineen jo. l(reetii rietiiii
poliiellienittooriin, niinituin "juopunut-; lctitluil"
tii läFtletiy wiimo, ju piintilit lcoppiin.
(.liitlc.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
