Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
hra K y a n d e r Mikkelin suomenkielisen
naiskoulun ylläpitäinisestä waltion kustan-
nuksella sekä Mikkelin lyseon opetuskielen
uinuttamisesta suotueksi.
hrat Leppänen, Heikura ja Lai-
titi eit kaskimiljelykseit pitkittäiiiisestä Sa-
wossa ja Karjalassa wielä 20 wuotta eteen-
päin;
hrat Ojaneu, Pelloitpäii ja Ero-
tten palwelusiiiäen muuttoajan siirtämi-
sestä tammik. 1 p:ään.
hra E r o n e " täydellisen suoinenkieliseit
lyseon perustamisesta Sawonlinnaan.
Lattant. 4 p. t. k.
Kesknsteltiin hrain Ojasen ja Pel-
l o ii p ä ä n pinnitöesityksestä palweluswäen
muuttoajan siirtämisestä 1 p:ään taittiiti-
ktittta, jasta asiasta hra H a it it uksela
myöskin waaliiuiesteusä pitolesta jätti pyyit-
töesityksen. Esitystä wastaan piihitiiuitt
hrat M e urinan, Ehrströiit,. Wärri
y. in. koska erittäinkiii asia ei muuttami-
sesta paljo paratiisi. "lilltiittauiisen pito-
lesta puhniitiat H e i k ku r a, J; n " n o l a,
Leppänen y. iii. lititlleii siitä oleivait
hyötyä maanwiljelijöille" Esitijs päätet-
tiiitkiii 32 äänellä 22 wastaait lykätä
waliokuntaatt sillä iiiuittoksella, ettii taitt-
iniknnn 1 p:iiii sijaait ehdoiteltiiii 1 p.
joulukuuta"
Edusmiesten päiwärahaksi inäärättiin 16
in" sekä matkarahaksi 11 p. wirstttlta, joka
määräys koskee niitä, joille walitsijat eiwät"
ole sitä iitääräinteet tahi jotka eiwät tydy
määrättyint päiwärahaan.
Keisarillisia esityksiä Waltiopiii-
wille Ruotsin ja Suomen kie-
len kiihttiiiuisestä tuomio-
istuimissa ja wiens-
toissa.
(Iatk,)
2 §. Eitnen Tainmikunn 1 päimää
1872 tehdyn wirkaehdoituksen perustuksella
nimitettyjen kihlakuunantuoiitarieit wallassa
oit, josko ja koska he tahtowat ottaa,
saatatetut kirjurinapua wastaan yleisistii
waroista, antaaksensa toimituskirjoja Suo-
iiteit kielellä siinä lawettdessa kttiit 1 §
säätää, taikka, jos he eiwät sitä ivoi toinieeit
panna, nurrustaa itiitä Nuotsin kielellä
laadittuja toimituskirjoja, jotka 1 §:tt
inttkaan owat Suomen kielellä suoritetta;
wat, käännöksellä wiintemainitulle kielelle.
Mainititista kihlakunnantuomareista oivat
kuitenkiit ne, jotka tätä nykyä nauttiivat
kirjurinapua, welwolliset sennitoisen awun
eneiitpää nauttimista wastaan, ilman eri-
ttäistä phyntöä asiaitoittaiseit puoleltit an-
tamaan toimituskirjoja Suomen kielellä
siinä lawettdessa kitiit 8 § asetuksessa 2ti
p:ltä Heliitikttitta 1865 määrää.
3 §. Alkööit kitkaan wuodesta 188—
alkaen porinestarinwirkaan ehdoitettako taik-
ka waltuuskirjalla oikeus"raatimiehenivir-
kaati waritstettako taikka notariukseksi Raas-
tuwan-oikeudessa tahi Maistraatissa tahi
puheeitjohtajaksi Iärjestys-oikendessa itiiiti-
tettäkö taikka mainittuin wirkain hoitaiiii-
seen määrättiikö, ellei hänen kykyäiisä
puheessa ja kirjoituksessa käyttää Ruotsin
ja Suomen kieltä ole todistettu sillä ta-
woin kuin 7 §:ssä edelläinainitussa ar-
mollisessa asetuksessa 9 p:ltä Toukokuuta
1881 säädetttj oit.
4 §, Jos joku etinen Tammikunn1
päimää 188— asetetuisttt pormestareista
tahi oikeus-raatiiniehisrä taikka myöskin
notariitksista Raastuwan-oikendessa tahi
Maistratissa ei osaa ttiiit hywin Suomen
kieltä, että hän saattaa ottaa osaa toimi-
titskirjain autautiseeii mainitnlla kielellii,
laadittakoon asiassa, jouka käytteleuiisessä
hän on osallisena olltit, toimituskirja, joka
1 §:ii iitukaait oit Suomen kielellä sitari-
tettawa, Rtiotsin kielellä, tutitta pitää sitä,
kun se asiaitottiaiselle ulosannetaan, seurata
käännös Suomen kielelle, !valantehneen
kielenkääntäjän tekeinä, jonka palkitseminen
siitä on asiaiioiuaiseii kaupitngikitnnan asi-
ana.
5 §. Jos Howioikendessa wirkaatekeniä
jäsen, joka enneii Taininikuun 1 päimää
1867 suoritetun tittkiniion pertistiiksella
oi: päässyt 5;)owioikeuteen, ei osaa itiin
hywin Sttoiiteit kieltä, ettii hiin saattaa
ottaa ositit toimituskirjain antamiseen mai-
nititlla kielellä, laadittakoon niissii jutuissa
ja asioissa, joitten käyttelemisessä hän on
osallisena ollut, toimituskirja, joka 1 §:it
mukaan olisi Suomen kielellä sitoritettawa,
Ruotsiu kielellä, mtttta pitää sitä senttuoi-
sessa tapauksessa seurata käännös Suo-
men kielellä, §siviilioikeuteen otetittt, walan-
tehiteeit kieleiikiiäntäjiiit tekemä.
Kotimaalta;
Snoutalaisen seurat! wuosijnhla wie-
tettiiti täällä" seurahuoneen sttitressa salissa
wiime situimntaiiia, §linneberg’in syittytiiä-
päiwänä. Saliin oli tilaisuutta warteit
pilarien iväliiit asetettu iliuneberg’in rinta-
kttwa, seppele päässä sekä Suellinan’in ja
Löitnrot’in rintakuivat siwuille kaikki wihe-
riäisellä kititsi ja kukkaspohjalla. Yiinnä oli
Suomen waakuua Suomen lippujen yin-
päröimänä. Nämät yksinkertaiset waati
aistikkaat koristeet hiiomauttiwat tulijoita
heti, että täällä wietettiin isänmaallista jtih-
laa suurien aatteiden kunnioitukseksi
Juhlan alaksi laulelivat täkäkäisen luk-
karikoulun oppilaat pari isänmaallisia lait-
lna, jonka jälkeeit seuranpnheeiijohtaja t:ri
A. W. Iahsson astiti puhelawalle. Ptt-
huja huomautti Seuran lyhyttä ikää, (tä-
mä oli wasta toitten wuosijuhla) joten se
ei wielä ollut ehtiityt juuri sauottawasti
waikuttaa tarkoitukseensa: "korjata epäkoh-
tia, joita wuosisatojen historialliset olot
otvat saaneet aikaait, ja wuosisatojen jäl-
kiä häwittämään ei riitä yksi miespolwi;"
sitä paitsi "kielelliset epäkohdat owat suit-
rentmat ja waikeaiitinat poistaa Turun sett-
ditilla, sillä, ollen wuosisatoja henkiseiti-lä-
inän keskuutena, se muoto johoitka henkiset
riennot ja siivistystyö pitketttuiwat, myös-
kin syiveminälle kitin miinalla painui täs-
tä siwistyksestä osallisteit katsantotapaan, jo-
ten täällii siwistys ja siivistiiskieli heidän
iiiielessääit joutuuvat yhdeksi käsitteeksi. "Se-
littäeit sitten suomalaisuuden tarkoituksesta,
Seuran asemasta Tiiritssa, mitenkä sille
wastapainoksi oli perustettu "Swenska bild-
ningens wänner" niininen, yhdistys y.nt.
lausui puhuja lopuksi: "Wasta silloiu kun
kansaluokat toinen toisensa tuntemat ja ytit-
inärtäwät eikä enää kieli heitä eroita, sil-
loiit itiio idealiset kuivaukset, jotka suuri
runoilijamme, jonka muistoa wietäiiiine,
rupeewat toteutumaan ja silloiit myöskin
woimme toiwoa, ettii hänen ennustuksensa
on täyttyivä:
Ia kerran laulus synnyinmaa
Korkeeminan kaliin saa”.
Täiuän jälkeen ilmoitti puheenjohtaja
ennen juhlan warsinaista alkita tapahtu-
neiden waalieit seuraukset: Pnheenjohtajaksi;
walittiin uitdelleen tri. A. W. Jahnsson,
warapnh. johtajaksi ruunitnwouti F Wes-
terliiig. Johtokuntaaii tuliwat warsinai-
siksi jäseniksi: rehtori A. Helaitder, kiititt-
seppä W; Petterssou ja iitaisteri J" E
Sargreit sekä ivarajäseniksi sil. kand. K.
Wehaiten ynnä howioik. nettwos E. I"
Stadigli. Tilintarkastajiksi walittiin kaupp"
K; A. Braiidt ja kirjttri Lattit, iti. jäse-
tieksi itotario J. Lindström ynnä sihteriksi
opettaja K. Werkko, w. sihteriksi kand. K.
Wehanen.
Lukkarikoulun oppilasten laulettua tuitit-
tamait lauliitt lausui herra Bergholm
erinomaisella taidolla A. Oksaseu ritnoii
"Ritnelierg’in muistoksi." Ktttt seitjiilkeeit
nuoriso wähän aikaa oli huwittanut itse-
iiiiit tanssilla, astui puhitjalawalle riitt-
itnitwoiiti F. Westerling ja lausui iititiita-
mia tttntehikkaita inttistosanoja uiuiteliertj-
ille. "Maaiume" lauluit lattlettua, tyh-
jeitnettiin raikkaiden "eläkööit" huutojen
kalkitessa Rnneberg’in iitttistou malja. Tä-
iitäit jälkeeit piti rehtori Erich pitheeii,
"Sitomalaisnitdelle", yleniillä sanoilla wii-
tateit niiden miesten työhöit korkeaiit aat-
teiden eduksi, joiden. rintakuivat koristiwat
juhlasalia. Sitten alkoi wilkas taitssi,
joiika wiili-ajoilla saatiiit kintlla neli—äänis-
tä laulua; myöskin lauloi herra Bergholut
tuimetulla taitawiindellaan arian Mazart’-
iii "Taikahuilusta," soittokuititansäästäessä.
Warmaaukin tämä kaikin puolin onnis-
tunut ilta, jätti ylettiiä tunteita, hattskoja
iititistoja jokaisen läsnä olijait miele-sn,
kun kitkin ivähitellen kello kahdeit aikaan
yöllä erosi kotiinsa. Yleisöä oli juhlaan
saapunut lähemmäksi 300 heitkeä.
Lllitonta mielimultaa Turun posti-
konttorissa. Meille oit lähetetty seuraawa
kirjoitus:
Kusiawin nmpisitoinalaiselle kttnnalle oit
tullut Turitit postikonttorista pitkä paperi-
lista jossa yliiiuä seisoo painettuna: "?liäk-
niiig". Mutin seit eitempää tolkkua sno-
iiialaiiieii kitutalaiiiett mokomasta "räkniug’-
istä”” ei saakkaan. Hän löytää siinä waan
joitkoit tuttuja kttittalaisteu nimiä ja inuit-
taiitia numeroita niinieit jäljestä sekä alitt-
na niineit R. Rosendahl. Listaii tarkoittts
taitaa olla !velkoa jotakin saatawia mutta
waikea lienee kiinnitit suorittaa titaksoja, joi-
ta ei tiedä tnistä oivat tulleet. –— Sainoin
oit samasta postikonttorista myöskin Kiis-
tawin kuntalasten su o m a l aisi in sa-
nomatilauksiin wälistä tullut mustaukseksi:
—
3
, " ;
Mtklttlnime.
s.liitlt.)
"iluopnnut "timo tuotiin iislten, herra
tohtori, sanoi poliisimies. "Bhltä olisi pe-
rus jos menisitte häntä räliiin ltiitsotnetan.ii
’kolti-ori meni. IIiitt ei tarttunut pithiiä
uilta-:i niiltäiilcseeii ltuinlta 1(reetiiii oli laitii.
IIiin oli reitit ltuollut —— silitit ltäiltlti" )liil-
lcii "ja pultltiinen oliuiit täs’ttiiiieet tehtiittänsii
"jit hellii, ratsastaminen sJ-cliinritultlca oli jjiiltsi
laiti-tiinut spltltimiistii.
Situmna iltana hei-toi riiulta, piitiiiposlti"
uett herrn rotti-allensa, ltninlta hiin oli niih-
ti)"t rainion maltaitten hailulle; hiin oli pitti-
ttut tiilinhittneensit piitttiltsi "ju rahallensa
"juonut itsensa tojnnoltsiin.
KJ lmänä ju ltanlteiinu, liiltiistuneet silmät
tuijottueit slöspäin ja riheljiiiset riili.sztt "siiit-
tstieiiiii sii !ihastuneina ltiitnriinnin litistit,
multi-isi hiin silitit stiiir-"iltunnein ruumishuo-
neessa, se onneton olento, "jorilta riiltltautleu
tFö oli sitaatit itiin surullisen lopun.
.lealtlto Sitntiners oslotti oäottamistaan.
kiistit ltultti jii iltti tuli, riititte. ei tsieliiltiiiiit
!ci-eetua ltttulunut. .laititlto huusi hiititii hei-
ltolla iiiiiielliinsii, tiiutta ei hultaan testautit
hänelle, Ii’erratt nultiihti hiin les/ottomaan
tineen "ja luuli herätessiitiri ltuulleensa ITree-
tan heuglttiiriiri huoneen uurltiissa,
lliiu ltonttiisi ulas rääszsläjältii, leah-etusi
raititlloisesti lilciiisen laattian pli, haparoi-
tleii ltäsillänsä ltostejtii, tnlirltiii lanttiitnliiuto-
ja; etsjeti piiiltltitii, "jossa !ci-eetu multaisi.
8:tttumitltit ttili liitii !tosite-inttiin hitolleen
lapsensa ltslntiiiin ruumiisen.
IIiintii rupesi itarasti ltiiuhistuttatniiitn –—
hiintii ltitt.thistntti tillit Fltsin ltuoleinitn ituns-
sii. "1(reetit!” huusi hiin, "lcreetiil inis-sii
sinä olet?””
IIiiit siitmiirni "jotahin ltauhistuttiiritit tii-
piilttuneeltsi. ITreetii oli riiriititunltin ltuollnt.
IIerrii Jtintiilu, "jos lTreeta oli ltuollut, niin
oli hiin )"lcsin mitilniiissit, sltsin sii ltuole-
ritinen, eiltii ltenenltiiiin tuttitutin ihmisen itiini
lausuisi lillut-"ile alimaiset jäähytiiiset, I—Iiin
ei tainut "jiiiiäii tänne. !luutii ltiiuhistutti
ltuollnt lupsiltiit, riiiltlta so oli hiitten aittansa,
Iliiu taittoi inennii ulos" IIiin tahtoj
menusi ltittlnlle etsiiiiiiiiit I(i"eetita.
!liiii oli ltoltonitiin titieletonnii —— suru,
epiitoiro ju ltiiuhjstus "lirut tehneet hiitten
hullultsj,
hiiltynyt mielitilansa itntoi liiinelle eitetti-
ntiiii roiniin, ltujn hänen "jäsenilliitisii oli
pitlcäiin :tilta-"in ollut.
lliinellii oli iijitoitstit:tit !nuutumia riiiisjsii
ylliittsii; hilti tempasi sijaltansa riiiihtttt pei-
ton "ja ltiiäri sett ympärillensä; sitten hoi-
perteli hiin ulos hii)"ti"iri"ii"iu "jit stoltit ltiiclulle,
!lintiset Biilclerin puutarhoissa itältiriit hii-
neii ohitse ltullteuein. "lciis tuossa,” sanoi
eriis heistä, "tuossa ou "ielältiii pitsi, joltei
hiis" houreissa — ltultit se on?"” Ji ltultiiitn
sitti tietänpt, elitet ltultaiiu siitä" huolinut.
Biilclerin puutarhoissa oltiin joltseeitlciit tot-
tiitieet "juopuitejtteit ltttutoiltitt "ja hullujen
tuimiin liihuntoihjn.
Seittmoiset henltilijit, "jotlta hunttien ja
iisatta heiluttaen ltulseslteliritt ympäri, oli-
int "jositits riiun juopuneita, "josltus taiti;
hulluja. Bitlclerin puutarhoissa ei piiletts"
suuresti lultuit toisesta, eiltä toiseste"
"liialtlto 8uminers spöltsi eteeitpiiiit, huu-
titen !ci-eetua" ’1"iiiillii ei lttiltitiin liiiittii psi-
sä)"ttiiii)"t, niuttit tuollit haijulla niiltj hänen
poliisi, lttitili hänen huitturiin "ja rupesi
häntä tultiin ujuuiiinit.
86 oli ltirnltistuttarit, outo näitä – puo-
leltsj alustoin, iithoittiitei olento, joltei riii-
ttoissit:m ltiiitsttnt"itlosset 8)"i)lt8i ltittujit pitltiii
— ihmiset" t"eti"i)"sit"iit syrj-iille ju :intoiset
ltulluii juostii ohitse; ejhiiu ltultiiiin tjetiiti)"t
tuitit useitit hiinellii ehltii oli ltiiäessiiiiti.
tliiinein suututti hänet poliisi "ja sui hii-
net ltiiuni. "Iuliiiitllit ltiljtiiinitlltt tempasi
ltullu itsensä irlti "jit 8)"isiltsi poilcltl ltiiclun.
Sitinitssit siltuliuriipiiFltsessi’i tulitat ruunut
ältltiii ajiteii toiseste ltithttitstit.
"l’iimä riistit oit tiilte- meiioa," sanoi po-
liisiliiiiltiiri. "86 oi:i toineit ltolitatis tilitii-
”Ej aniitäld A- Boisman" taikka jotakin
tiiuitta semmoista, josta sitoitialaineit ei
woi yiuuiärtää nutitta kuitt tuott itimen A.
Boisinan. Hupaista olisi maanukon tietää
eikö herrat Rosendahl ja Boisiitan ole wel-
ivolliset antautaan suoinalaisille suoiitalai-
sia rätinkejä ja kuitteja. Jos nilit oivat,
mitä silloiit merkitsewät kieliasetukset?
——ou—on.
Oiuitnista tosiaankin on, että Titrun
postikonttori ei ole ottanut noudattaakseen
kieli-asetuksia Suomen kielen käyttäinisestä
muosilta 18l;5 ja 1881, joissit iiiaiitititn
ivirastou ivelivollisnudet selitiästi mainitaan.
Sitä paitsi oit tämän [ehdeit 7 uninerossa
tältä wuodelta, kirjoituksessa "Suomen kie-
li asetuksissa ja käytäniiössä" myöskin jo
huomautettu mainitusta seikasta. Kauwan-
ko aikoo Tttrnn postikonttoriwirasto hal-
weksia keisarillisia asetuksia?
— Oikeudesta otta siltariihatlliuissalon
sillasta sekä lauttaainis-oikeudesta Turun
kaupungin ja Hirivensalon sekä Mkkupukin
wiilillä tarjosi nykyiiiett wuokraja K. G.
Wirinolin eilen rahatonnikamarissa pide-
tyssithuutokaupassa 421 sui, jouka tarjo-
uksen rahatoiniikauiari hyiväkfyikin. Asia
alistettiin waltua-stoi! tutkittamaksi. Oikeits
alkaa tulewan toukok 12 päiwästä ja
kestiiä kotitie wuotta. Saiitasttt oikeudesta
on tähän asti maksettu ainoastaait 356
sin, wuodelta
—–— Wero-äyri tältä wuodelta tekee,
eilen rahatonnikamarissa tehdyn laskun
tiiukaau, kaupungin rahastooit 13 ut. 60
p. ynnä majoitusrahastoon 1 markkaa,
siis yhteensä 14 mai-kkaa 60 penniä.
.ttaiipuiigin n. k. farmari loodan
tilasta, perustuksesta y. m" oit tilastollinen
toititisto pyytiiityt tietoja. Näiden iuitkaait
on loodait rahasto perustetttt v. 1781 ja
oli niinä wiime wuodet! lopussa rahaa
7,45() markkaa; jäseitieit lukit tätä nykyä
lienee iioiit parikymmentä.
– Ruueberg’iu juhlaa ktttilitit joukko
Tttrkttlaisia, tunnetut niinellä S. B. W.,
wiettäneen Phoenix-rawintulassa; wäkeä
kerrotaan siellä olleen noiit 200 hengen
waiheilla.
—— antm säästöpatikkiu on wiime tam-
mikuun kuluessa tehty panoksia "112,370
markan 70 penttia arwosta, ja on sainalla
ajalla ulosotettu 63,04l1 iitarkkaa 79 pett-
iita.
Suomalaiueii seura Tukholmassa.
Ruotsiin pääkaupungissa oleskelewat suoma-
laiset oivat piiättäiteet perustaa keskuudes-
sansa yhteyden niineltä "suomalainen seura"
keskinäistä seitraeläiitää ja isäninaallista
ajatuswaihtoa warten. Näin kertoo Sa-
takunnait kirjeeiiwaihtaja Tnkholmasta.
Kajariuirakeunnkset. Keisarillinen
Seitaatti ott 20 p. tammiktiuta 1882 itäh-
ityt hyiväksi iitäärätä, että tehtäniiä kasar-
minrakenitustöitä warten 1:lle Uudeniitaan
tarkk’aiupujapataljooitalle Helsingissä, 2:lIe
Turnn tarkk’ampnjapataljoonalle Turitsfa
ja 7:nelle Häineenlinuan pataljoonalle Hä-
meenliiinan kaupungissa oit iitäärättäivä
erityiset rakeitnitstoiiitikitnuat kitssakiii utai-
nituissa paikoissa. Sen ohessa on Keisa-
rillitien Seuaatti puheenjohtajiksi ja jäse-
ttiksi mainittuihin toimikuntiin ivalinnut
ja ktttsitititt seitraawat heitkilöt, nimittäin:
Turussa olewaan rakenitustoiutikitittaan
puheenjohtajaksi 1ääitiitrakeiinnskonttoorin
esiiuiehen, toiseii arkkitelidiit C. J. F, poit
H eidekeitin sekä jäseniksi apulaislää-
-—:— "
päiei’tiiii. itjjii rultltii! I(uinltii hurjalta hiiri
iiiiFttiiii. 80 oit purus ettii hiin puunnun
rtttiinishnoneesen rainion rjereen.
dliiii tapahtui ettii "litaltltit Sumnters sai
!iinatit ritiinonsit tieressii seuraltunnitn pi-
meiissii rttittnishuoneessit, la’i ltulteiiit tietä-
it)"t, ettii hummallinen ltohtitlo oli yltäistä-
n)it heteliin ltuoleuiiissit.
1Ie liitu-:liittiin nimettiiminii "sa tuntemitt-
tontitte. Kiiltitpit olisi tahtonut uitit/iitu it"
saltus-ii tieclusteleinitllit semmoisien lturjien,
rillimassa" olentojen eliititiilteitnii. Iu ltohta
sen jiillteen luettiiii sutianiiilehtlissii oit-iilli-
tien, huoiiiiotii ltet"iittitt"i"i ltertonttts eritiistiå
ltuolleestii laps-estit, "soltit oli li’iznletty eriiiistii"
höltltelistii !tuhlarin puutarhoissa, hunnutto-
tuitin riinhempiiins-"t irrlltiiiiiuiitiii, "juthit 01l-
niit sieltii muuttuneet,
’l’iiinii ei ole haunis, eiltä riehettiirii lter-
totnns. Ue ltertoinultset, "joissa puhuttuni
risuisista rillitliitineistit, "sotiin ottiit pantut
piintiltsi lot-intiimi tiilripiiiniiiiii, eit-iit tutulli-
sesti ole ltiittuiitit!
hoppu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
