Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tiinkamreerin A. F. G. Sawanderin
ja alakapteenin G. Olso ttin.
—— Muistopatsaan pystyttämisen Jo-
han Wilhelnt Snellman’ille oit
"Sawo" ottanut puheeksi ja arwelee että
sille ehkä Kttopio olisi sowelias pitikka.
—— Wakutitettitjeti kirjeidett ttilee, ktiteii
postihallitus on ilmoittanut, olla postitit
jätettäissä waritstetiit kolmella tai wiidelli’t
lähettäjän sinettileimalla, aiiiii sen inttkitait
kuinka titoitta lehteä kirjekuoressa oit.
Kansanwitlistusseitran haara-osasto
Porissa piti ittuosikokoustaiin wiime siiit-
nuntaina. Seuriiawat asiat otettiin siinä
käyteltäwiksi.
Lttettiitt wiiosikertotiitis haara-osaston toi-
mista: Sihteeriksi walittiin edelleen kan-
sakoulunopettaja K. P. Lindqwist. Koska
nykyiiteti toimikuitta wasta oit ollut wi-
rassaan kaksi toitottaja Katisaiiwalistusseu-
rati yleiset säännöt iitäärääioät tointiktiit-
"nitn pysytttiiäit ioirassaait koline wuotta,
päätettiin pysyttää nykyinen toimikuitta pai-
kallaaii wielä yhden wuoden, jonka perästä
itusi waali oit toituitettawa. Niin kertoo
Sat.
—— Raitman koulut Realikouliissa (ruot-
sinkielen) on 10 oppilasta, mini. 2 eitsini-
mäisellä litokiilla jit 8 toisella. — Yksityi-
sessä rttotsinkielisessä naiskoulussa, joiika
eitsiiitiitäisellä luokalla myös on poikia, on
oppilitsteit litkit 25, joista ensiitt. ltiokalla
on 8 titttöä ja 7 poikaa, toisella 7 ja kol-
manitella 3 tyttöä. (R. L.)
—— Muisto Snotiielle wiime Turkin so-
dasta. O. L. kertoo: Kutcit lukijat iititis-
taitetoitt teki kenrali Gitrko, pietieit ratsu-
joukon kaiissa retken Shipkasolan läioitse
ja itialloitti iittitiit intiassa Jeiti-Siiiiritit
kaitpttiigiti. Kauptiitgin astikkaista oli piio-
let Bitlgarialaisia ja toitieii pitoli Turkki-
laisia. Bttlgarialitiset ajoiwat heti Turkki-
laiset matkoihinsa ja polttiwat heidän asuit-
toitsit. Tästä snittyneessä häittiniitgissä
"paketti kaupungista itiiiitteii iittiassa ntiori
Tttrkkilaispoikit, Ali Osiitaii, isäitsä ja äi-
tinsä kititssa .skonstantiitopoliin päin. Ali
"Osman’in isä kuoli Konstantinopolissit ja
äiti kittiisi" Poika palasi nyt takaisin ko-
tipaikoilleitsa. "Palattuaan kotipaikoilleen,
koetti poika päästä asttitiaait isänsä taloon
(toimitarha pietieit rakennuksen kanssak
iittittii Btilgarialaiset oliwat anastaneet tä-
män eiwätkä aittaiieet sitä häitelle takaisin.
Päittttiastoitt kiusasimat he häntä kniktit
tawoiit, aitioii Ttirkkilitiiteit kitit hän ityt
oli kaupungissa. Tästä syystä etsi hän
turwaa Weniiläisteit litoiiii, ja perehtyi
wähitellen täitdellisesti heidän oloihinsa.
Kun Weiiäläinen sotajoukko, rittihait tiil-
tiia, ittitrssi pois kaupungista, oli hän jo
niin mieltynyt heihin ja pelkäsi Bulgaria-
laisia, ettii tahtoi kaiketi mokomin seurata
heitä, hättellii kun kotipaikallaan ei ollut
iititäätt turwaa. Pojait pyynnöstä ja wai-
keroiiitisistit liikutettuna otti nyt silloiit We-
näjän wäessä palwelewa, iiykäätt Oulun
asewelwollisen pataljonan alaluutnantti P"
Steiisiröm itsiaitoiitaisteit litwalla hänet
huostaansa. Sittemtitiit oit poika yhä ol-
lut luutnantti Stenstriiiti’iit turwissa ja
"oleskelee nyt täällä Oulussa, jossit hän
wiihtyy hyioiit. Tämän litkukauden alussa
toimitti kasmatti-isäitsii hänet täkiiliiiseen
"suomalaiseen kaitsakoulttttii, jossa hän kuti-
luit iiinolla käywäit ja hytoästi menesty-
wäti. Poika, joka ott 13 wuoden wanha,
puhuu tätä itykyä parahiten sitoineii kieltä.
Sitii lähiiitnä hän parailtiteit osita ioeitäjää.
Turkitt kieli on häneltä jäänyt melkein
uithotittsiiti.
–— Hedelmällityhttä; Eräs tiiloit eitiäii-
tä Ritowedellä synnytti wiime iviikolla yh-
teiiä päiwänä iteljä tyttö-lasta, jotka kaikki
eliwät iitaailtnitait tiiltuit. Kaksi kuoldkui-
teitkin heti hätäkiisteeti saatua; wtiiitt toiset
kaksi jotka oliwat taivallisen kokoisetkiit
eliwät muutaman wiitirokandeit. Aiti itse
oit koiviit kipiä. Häit ott witstii ensikerran
niissä taudeissa; ijältääii alle 21.) totiodeit
wanha. (:ll:lehtil
– Karlttmtappo. Möhkön ruukilta Jlo-
ntaittsiit pitäjässii kirjoitetaan Laatokkaait
jätetyssii kirjeessa seuraawata.
Möhkö 17 p. titiitittik, 188"
Meidän kiirhittappo:retkemme oioitt aluksi
hywin luonnistuneet. Meidätt ott onnis-
tiinut kolmella retkellä kaittaa kaikkiansa 6
karhita, soistit 3 täysikiistoiiista jit 3 poi-
kaa. .tkunitttallista ettii kaikki tänä toitott-
na atiiitttitttt karhut oioitt naaraksia. Mei-
däii ritotsalaiitett kreiniiiiime”) ott ivarsin
’) Eräs ruotsalaitteit kreitvi Tott, oleskelee Mäh-
kiött ruttktlla karhiin meisästystä warten.
Toim.
iloitten, nuori mies, noiit 30 muoden wan-
ha, ja wäsyinätön metsästäjä" hän ei pal-
jon wälitä iiiukawiiiiksista. Kumininkaan
hän ei wielä ole ollut pitemmillä suksiret-
killä, kuin jonkun penikulman päiwässä,
ittittta jos hän yhtä uutterasti kitiit tähän
asti harjoittaikse suksilla ajatitaan, woipi hän
ennen pitkää kestää piremiiiätkitt ittatkat.
Helmikuitn altissa tulee luultawasti kapte-
iti Höök täitiie lähteäkseen seudun metsäs-
täjäiit seurassa itiiitkuin eniieitkitt oit tapa-
na olliit, Wenäjälle ittetsästäittään, jostit
tietoja oit tulliit, että 8 karhua oit kierrok-
sissa. —— Jtse ittetsästysretket owat olleet
hauskoja jä waihetelewia. Eitsiiitmäinen
naaras, joka atiiiniittiin, makasi yksinään
pesässääit; kauan aikaa ahdistettiin sitä sei-
päillä, ja kun se wihdoin nousi ittttkawalta
wuoteeltaitii ja kokotiaati jo oli tullut ulos
asititnostaan, kaatui se kreiioi Tott’in lito-
diit sittttttttaita. Tosin olisimme me tiittut-
kin iooiiieet antpua, mutta oli niin päätet-
ty, että tämä huwitus jätettäisiin Tott’ille.
Häit olikin hyttiin itiielissääii ja lähetti kols-
tii kotimaalletisa Skooiieen sähkösaitoinan
eitsiiitiitäisestä karhutapostaan. Toinen iitat-
kit tarkoitti etttää kahden pojait katissa.
Karhttt, jotka jo syystalwella saatiin kier-
roksiiti, oliwitt sittemmin leittojen ilmojen
tullessa lähtetieet liikkeelle ja muuttainneet
toiseen pesään, muutaman wirstait titittkait
ensimmäisestä pitikasta. Metsiinhoitaja Hall-
bergin hywä karhukoira keksi kitinitiiiikiii
iitesikiiiiitttenet, jotka oliwat iitajoittuiieet
kaatuneitten puitten alle, ja ilmaisi tämän
meille äkäisellä haukunnallaait. Warowai-
sesti liihestyitvät iiietsästäjät ja oliwat tus-
kin tttäiirättyyit asentoon asetttiiteet, kitit
kaikki kolme karhita samalla kertaa töytäsi-
wät ulos ja läksiwät eri haaroille. Sil-
loitipa tiousi iiietsässä rymäkkä. Koirat
hatikkiiiwat, tuliluikut paukkuiwat, ja tnie-
het hyppeliwät sinne täitiie, kun karhttit
penikat karkasiwat suorastaan heidän kes-
kellensä. Pojat makasiinat kuiiiitiiiikin koh-"
ta kuolleeiia täntereellit; eitiä pääsi pakoon
ioaikka haawoitettittia, jitosten kolmella ja-
lallit, iitiitta Höök jit Halllterg läksiwät "ta-
kita ajiiiitiiait, saawuttiwat sett ja lähettiwät
tarkitt tappawat luotinsa siihen, juuri kuin
se pystyssä seisoen warttstiihe hyökkäykseen.
Täiitä iiietsiistysniittka oli sangen hauska.
—— Tuskm olimme kotia tulleet, kitit Suo-
järweltä taas ilmoitettiin karhit. Kosk’ei
kaikki woineet ottaa osaa, päätintme me,
Tott, hoioioik. auskultantti Forströiit ja itii-
itä, kolmen keskeit lähteä itiatkiille. Peril-
le päästyämine rupesimme asentoon pesän
litona ja huutaa kajahutititine aika lailla
saadakseitiiite kontiota liikkeelle; mutta tur-
hitait. Seipäitä työitnettiin pesään, waik-
ka karhit niitä taitteli ja pureksi poikki, ei
se tahtonut lähteä itlos. Noin 20 minitt-
tia äijää ahdisteltiiit; wihdoin kuului äreä
mörinä ja ulos pesästään kitrkasi kotttio.
Me wastaanotiiititte sitä luodeilla ja heit-
getöititä kaatui karhit paikalle. Koljta sen-
jälkeen pistihe yksi koirista pesään ja pääs-
ti kimakan äätieii; siellä oli siis wielä toi-
sia. Akkiä karkasi sieltä ulos wuoden wati-
ha poikii; mutta koska se iiietsästäjä, jonka
yksinänsä piti ampua, ainoastaitit hittkitti
haawoitti sitä, juoksi se suorastaan minua
kohtaan, ja sitttiti wielä niin että sain kii-
teni tukewasti sen niskakarmoihin ja pite-
lin äijiiä siinä, miesten siittreksi huwituk-
seksi" Sangeit hupaista olikin itähdä, kuin
se äreästi möristett koetteli kämmenillänsä
siiada minun käsiwarttani. Hetkisen kes-
kttsteltttaittine mitä tehdä, päätiiiiitie kutu-
minkin seit tapettäwaksi, jonkit jälkeen mi-
ttä heitin seit iitaahaii ja kirwes lopetti
iiitoren eläntän.
Monta iiietsästysretkeä oit tänä talwena
wielä tehtäwissii. Jloisia ja wirkistäwiä
retkiä iie waati owat. Tänä aatittitia läksi
kreiioi ja ituori Hallberg poroja metsästä-
iitäiiti pitäjäit pohjoiskulmalle, jossa tie
myöskin toiwoiwat pääsewänsä näaraskitr-
liun niittä sett pojitti kiittppititii, joita tti-
kitttiietäjät oliwat häiritiiteet ja jotka ttyt
jo warmaan oliwat saarroksiin sitatu.
Näyttelh Moskowassa. "osolos"
lehti kertoo, ettii rantatyrsky tiiiittiiik. 26
p:nä kaatoi juurinensa yli 200 wuosisatoja
ioitiihoja mäntyjä. -Puolet näyttelit-htto-
tteeit kattoakiit repi itiyrsky. Näyttely
ainittaan toitkok. 16 p:nä. :liiiytteille-pa-
itijaiii litkit oit 7,000.
— Suoiiialaista naisten seuraa im,
kiitett Sat. kertoo, perustettu Poriin.
Seitran tarkoitus oit harrastaa Suomen
kielen oppimista ja käytäntöän tttloii nitis-
teit keskeii, joiikittähdeit kokoustett puhekie-
leitii tulee oleittitait sitoiiti.
— Wai-oittts. Kenraalikuwernörin"kaut-
ta oit tullut lääiiien kuivernöreille kirjoitus,
jossa yleisöä waroitetaait luottamasta ul-
koiiiaalaisiiit arpajaisiin, etenkin Hampuri-
laisiin, sillä itiidett tarkoitus ott aittoastaatt
wiekoitella rahoja herkkäitskoisteti kukkit-
roista.
— Sutttinattomia sillitiartvia oit, kiiteii
Langesundista Norjasta kerrotaati, tullut
itiille rannoille. Liihdet ja pienimmätkin
poukamat oivat itiin täytttiä kaloja, ettei-
wät wanhimtitatkaan ihmiset !tiuista iitois-
ta itähneetisä. Uloinpana owat walaskalat
wahtintassa ja sepä juuri oiikitt syynäsettt-
moisiin kalatulwiin. Mitutett oivat kalat
semmoisia kitiit muulloin maaliskuun lo-
pulla tullessaan. Asukkiiat eiwät wielä ol-
leet ivarttstatteet ottaittaait heitä asiantttu-
kaisesti ivastaan, witait heti lähetettiiin fa-
ita kaikkialle ja kalastajia saapui ynnä ka-
laiit suolaajia, jottit etisiiitiitäiset tynnyrit
oit jo lähetetty iilkoiititille.
—— L-asisia siltoja aiotaait Eitglaniiissa
ruweta liiittaittiiitit semmoisiin paikkoihiit,
missä ei warsin pitkiä tiirwita. Wahwtiut-
ta koettaessa otvat hra Siineitsin karaisemat
lasilewyt olleet paljoit lujemmat kuin saman-
laiset waluraiita-lewyt. Kutt litsi ei inä-
täne eikä ruostu on keksinnöstä tietysti suu-
ri hyöty, jos se ioaait iiäkyy olewan käy-
tänitölliiien. Muuteit makuutetaan lasisil-
tojett titletoatt hitlwettniiiksi kitin sekä rau-
taiset että wielä puisetkin.
Mtiita uiitisia Suomesta. Suo-
iitalaista naistenseuraa ollaait
aikeissa perustaa "Poriiit, kertoo Satak.
M erimies lä h ety stoiinen hywäksi
oit past. E Bergroth koonnut Porissa
143 iu. 40 p. —–— Matkaraha eläin-
lääkärin taidoit oppimista warten ulko-
mailla ott haettamatta 30 päiwän kuluessa
tämän kuun 1 p:stä litkien. — Jalo-
mielinen kitunanpäätös. Uu-
sikirkkolaiset (Wiipurin lääiiissä) owat äs-
kettäiit pitätnässään ktiittiikokottksessa päät-
täneet kortnaukseksi wiime kesäisen hulluit
suden tuhotoistä eläinten omistajille iitak-
saa kutinan waroista noin 2,300 iitarkkaa.
Niiit kertoo Iliii. — Jsorupuli liik-
kuelee Tampereellit. Näyttää siltä, että
se oikeiit tahtoisi perehtyä siinä perheessä,
missä sijansa on saanut, sanoo T. S.
—— Kunnan wirkaitiiehiä walitta-
essa otvat Tampereeu waltuusiuiehet päät-
täiteet korkeiiitpaita ääritttääränä käyttää
25 ääntä. (A"lehti) — Esittelijä-
sihteriksi kirkollisasiaiit toiittituskitii-
taan keis. senatissa kuulttu seis seitati, ku-
ten Mbl. tietää, ehdoittaiteett sotaproivasti
G. Rancken’itt. – Tuo kadoii it iit
konttoristi Lindiön oit, kuten-Hlil.
tänne tulleeit sähkösanoiitaii iitukaait kertoo,
wiime taitiittikuuti 26 p:nä lähteiiyt Ham-
purista Lontoosen.
;
Maaseitdnilta,
–– "Kaksi sutta antmuttiin sunnuntaitta,
tämän kuitit 5 p. Läitilassa 8 wirstan
päässä kirkolta. Toiseit ampui tilan hal-
tija Pentzin toisen iitajuri Thuring.
—— Maanwiljelysseura perustettu War-
siitaissnomeen; Laiiwantaina helmikumi 4
p. kokoontui itoin kello 5:deit aikaiia j. p.
p. iteljättäkytniiteittä henkiliiä, herroja ja
talonpoikia, edellisiä kiiitenkiit etieiittttiii, pe-
rustamaan iitaiinwiljelysseuraa. Wiurilan
kartanonomistaja Herra kreiwi A. Armselt
ilmoitti eitsi aluksi kokoukselle, ettii useat
asiaa harrastaiviiiset hettkilöt oliwat wiinie-
syksyttä pidetyn kilpakyttiiön piiätettyä Pärs-
kyläii kartanossa Perniöit pitäjässä ruwen-
iteet ittiettititääu iitaatiiviljelttsseurati aikaan
saatttista paikkakunnalle ja sitä wartett tva-
liniteet koittiteait ehdottelemaan seuralle säätt-
töjä. Ettei seurit tulisi rajoitetuksi iiiäärättyi-
hiit pitäjiitt titi kihlakuntiin oli seuralle ni-
itteksi pantti E t e l ä W ii r s i ii it is-s u o-
inen Maaitwiljelysseura.Hetketi
aikaa keskusteltiin hywäksyi kokoits itiiiten
ehdoitiikseit. Sitte luettiitt säätitö-ehdotitk-
set sekä Siiomen, että :ituotsin kielellä. Ne
hytoäksyi kokous piettillii lisäyksillä. H. Keis.
Majesteetiit mahtoi-:itusta seuritit säännöille,
walittiin !sakeinaan edellä iitiiiititttt herra
kreiioi Ll. Armselt, joka oli ollitt myäs ko-
ittiteait pitheeti johtajitiiit. Sitte kun sään-
itiit oiotit tulleet withwistetitksi, tulee hä-
iteti pitää warsinainen kokous, jossit wali;
taait settrait johtokunta, johoit ehdotuksen
ittukitiiit tulee kitttlua 7 jäs eittä.
Sitte ivasta tilkitit settrii ioarsiiiaiseeii
tiirkoitukseettsa, silloiti myos alkaa seuriin
jäseitteit kirjoittiiitiineit.
Seurallit, joiikit päii eli keskipaikka tulee
oleinaan Salon kauppala, on tarkoituksena
edistää maanwiljelystä ja sen siivuelinkei-
noja.
Seuran jäseiteksi pääsee, jokainen henki-
lö, joka titaksaa 5 iit. sisäänkirjoitus-rahaa
ja sitä paitsi 3 iti. wuosittain 10 wuotta
taikka kerrassaan witositnaksuä 25 markkaa.
Näiit siis oit Eielä warsinaissitoinen
Mäaniviljekysseura perustettu. Onnea ol-
kooit waati yrityksclle! ja kiitos sen kotineen
piinioille!
Kokouksessa käytettiiit sekä suomen, että
ruotsin kieltä, ruotsalaiset puheet käännet-
tiin suotueksi, mutta ei päin wastoin, koska
kaikki yiniiiärsiwät suomea, waikka eiwät
taitaneet sitä puheessa käyttää.
Läsnä olia.
–— Järjetöntä elukan ruokkimista. Ki-
wimaan Kutnmalan renki Kustawin pitä-
jässä syötti isätttäiisä tietämättä hewoselle
kuiwia rukiita itiitt paljon että eläiitraukka
repesi.
— Liikkariit ja kiertokottluit opettajan
maalissa Mutirlait kappelissa tämän kuun
5 p. sai urkuri ja litkkari koukun käynyt
herra Fagerströiit Kiskosta seiträkunait yk-
simielisen kutsumuksen elikkä 15;; ääntä.
Lastenopettitja herra Björkmait, joka oli
ensituäisellä waalisijalla sai 2 ääittä, mut-
ta lukkitri Kuitsijärwellä herra Rindell, jo-
ka oli kolmiiiinella waalisijalla ei saanut
yhtään ääntä.
— Asewelwollisia oit Etiran kappelissa
tänä wuottita 11, josta koline on hakenut
wapauttaittista, 1 kiiottloisuuden tähden ja
2 perheolojen tähdeti.
Ettran kappeliit wäkilulu lisääittt,ti
wiime witoiiita 37 hengellä ja oli sen
wuoden lopussit 1283) henkeä.
— Kiitsuntatoitnistou jäseniksi walit-
tiin Halikossit taintitikuuit 25 p. rustholla-
rit J. W. Iohanssoit-Esko ja K. G.
Achrenius-Kankare sekä warajäseniksi rust-
hollarit E. I Katvenitis-Mikkolä ja Swen
Fagerltind-Markkula. (U. S.)
– Jsorol’koa on Euurait kappelissä itäi-
iiä aikoiita liikkunut ja inuutaittia siihen
kuollutkin, iittttta on jo wäheneiniseen päin.
— Holikon kutita päätti kokouksessaan
wiime joulttkttiitt 25 p. lähettää h. ylh.
keitralikuwernörille näin kuuluman sähkö-
sanoman:
"Häiiett Ylhäisyyteitsä Kreiwi Heyden.
Helsiitki.
Jlomielin oletiitiie kuulleet kiitit Te,
Herra Kreiwi, korkean toititenne kautta
Hänett Majestetiitsa luona, olette tnaamtne
suoitialaisteti koulujen warttumisia edistä-
tteet. Halikoit ktiitta, kokoukseen kokoontu-
neetta, pyytää sentähden nöyrimmästi:
wastaaitottakiia, Teidän Ylhäisyytenne,
suosiollisesti hartaimmat oitnentoitvotuksem-
iiie sekä sydäntelliset kiitoksemme tästä
kalliä-arwoisesta, jaloinielisestä työstänne
armaan Isiintitaamme edistymiseksi siwis
tykseit tiellä. Juntala, jolta kaikki hywä
anto tulee, siunauksensa suokoon Teille
sekä kalliille työllenne rakkaan Jsäintnaam-
itte oitneksi ja iitenestyiitiseksi.
Hälikoit kunnan puolesta
K. W. Holmön-Piintilä,
Kittttakokoukseti w.—puheenjohtajä.”
Tähän saatiiit seuraawa wastays:
"Halikoit kttittakokoitkseit Puheenjoh-
tiija Hollmsii.
Kiitäit kunnan onnetttoiwotuksista.
Kreiivi Heiden"
(11. S.)
— Mei-imiespappi, past. E. Bergroth
saarita huomenna Taiioassalossa sekä tuors-
taina Kiiiwimaati ja perjaiitiiitta Naaittalin
kirkossit ja alkaa jumalatipalioelus k:lo 11
e. pp. (N. L.t
" lllliiitiiitttltit.
linnelcaii tittSi tiiiiiiSterilcunta, jaulia
etupiiiiltiin ott astunut entisti-siti kuutioitu
taltiomies k’royeitiet, ott jo asustajulcmna-"
riSSa sellit-iiii" teliiiieiinöä. 86 ei lupan
rFltt-FÄ ttiiltinlciiiiu uuäiötiistolntliti, taan 3i-
noitStitt-tii ruttlialliSeS-ti "sailio-ii enneii o.ljott-ujo.
asioit-et. 89:1 lijjltoitulcSeit pariisisi, niiniisi.
§maltettiin "jyrlciit tiitiiit.oSeliäoitulcSei "ja iile-
lciuäineii jiitilcitltaitit luopuminen sttinjt-tltäi,
oriit; tituloit tititiiöt.erilcttiittati taiturilliset ttj-
lcontulcuei liekitti-littasi, yleisti-i, t)")"ti"t"t"iii8"t")"tiä.
IIoSniiIIStt ja ljornegot-jttite-
ea, joilta tnaulitinititt riiaisissa itäiuaieett
soiluu periisi-.ii !iiii-altit otii haltuunsa, ott
ii)"lc)"iiiiii liustina, ellisi alisuu tiiliiipät,äiiiou-
liäiitt. arti-)susi ii)"lc"t"i8t,ii liulljtusta rastuun.
.Io sillojii lcuiti !tiituilta otii no lialtuttuösä,
oli Seti palilta suurella soturetbollä ut; rttl-
;-
10itteta, raililta ’kut-liiti sultautii oli rupatteli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
