Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Foresau markkinoille kauppoja tekemään ja
sieltä takaisin. Muutamat täysinäisellä reel-
lä ja tyhjällä kitkkarolla, toiset taas päiii
wastoin tyhjällä reellä ja täysinäisellä kiik-
karolla"
Sitte kun päästäätt Jokioisille saawat
hewoset wähän lewähtää kauppapuodin ty-
könä; siinä astutaan ala-3 reeötä ja itien-
nään piiotiiti wielä kauppoja tekeiiiääii, joi-
ta ei Forssaosa muistettu, sittekuin oti kau-
pat tehtit saadaan sikari kattpan päälliseksi
ja sitten astutaan rekeen. Siinäpä ivasta
tulee tniehille ptila, ruwetaaii iiiiettiiiiäitii
"josko tnetiiiään kotia, tai ajetaanko ittii-
häti tiiatkaa Tampereelle päin iiietieioäiitie-
tä, ja poiketaan keötikiewariin ottaiitaaii
putelli olutta. No itiin, nyt ott päätetty",
yksi jviikko lähteekotiatisa,toiiieti joukko keö-
tikieivariin, siellä otetaan sitte iiiiiittaitia
putelli olutta kukin tiiaraansa tityödeu; sit-
te ktiiii oii kaikki juotu otetaatt sikaari siiu-
hun ja walkeeta päähäii; sitten oit asia
kullakiti lähteä kotia, tvaaii siitä ei tahdo
tulla mitään. J. R.
si Jokioisilla.
("Liihetetti)).
Kiioruiaa Kiioriiiaii piilille.
Eiitiö-aikoina, kun oli kysymys joistakin
uudesta maksusta yhteisiin tarpeisin, cli
wanhaii itiaksettaivieii lisääiuiseötä, oli ta-
pana lausua: "patinaan kuorittaa kuorman
päälle"; ettii se lausetapa mieliikin elää, ei
ole ttinteiiiatonta. Miitta siitä huolimatta
nyky-aikoinakin useasöti kuulee ttialitiiksia
tulajeii tvähyydestä ja tiiideti riittiitiiättä-
myydestä edes wälttätnättötniiiipiiii elämätt-
tarpeisiit. Palkan ivähyyttä walittatoat lä-
hes kaikki palkkaa nauttiivat — johon tiio-
nellakin oii oleutinaiisa kylliksi syytit; :liitii-
pä esitti. kansakoulun-opettajatuseasti otvat
wallttatieet jitiiri sitä, ettei heidänpalkkan-
sa riitä edet; niihiti tarpeisin, joita siitti-3;
tynyt ihtiiineti ittiilttäiiiättöiiiiiöti tarwitsee.
Tästä asiasta juuri ttykyääti niinimerkki K,
W. Suoinettarecha ott kyllitkin tvalaiseivaö-
ti kirjoittanut. Aikotiiitkseiii tiie-sii ei ole
ottaii tutkiakseni, ttiiiikä tverraii tiaissä iva-
litiiksissti ott perää. Otaksuiikansakouluti-
opettaja-palkaii maalla keskiinäärin taival-
listeti hititaiii itittkaati miljaksi laskettuna
tekemiin tioiti 40 tytitiyriä rtikiita, siihen
lisäksi tawallisesti huoneet, walo ja poltiv-
puut. Kitsyiiin siis; tilisi, tuleeko yksi per;
he, joösti satioltaivasti wierasta wäkcä ei
tarwita, toittieeii 40 ruistytinyrillä; miitta
se on monesti tvteeti näytetty, ettii seiti-
moitien palkkakiti kansakouluin"opettajilla on
riittämätön. Siitä ei sii-3 sen etieitipiiä.
Aikotnuksetii ei ollutkan ptihita kansakou-
lu—opettajain palkasta, kiiäiitiyii toiselli: to"-
lalle. Katselkaatiime wähän iiiaaiiiviljeliiiiit
tuloja sekä, niillä he tydyttäwät elliiniin
tarpeetisii. Aivaraasa maaasttintne tosin vii
monellaisia sekä siitireii stittria että pietien
pieniä tiloja, joista oii ivaikea ivalita ke-S:
kikohtaa ja saadii mitään yleistit tosilaökua
toimeen Walitsen sii-3 paikkakunnaltani Sii-
takunnasta keskikokoiseii iieljiiiiiieamaiittaa-
lin werotilaii esineeksi. Taloösii on isiintii
perheineeti, pari retikili jci piika, ehkii utielä
ruotiukko ja wanhat tilanhaltiat —— siinä
koko perhe. Eihän se ole siitireti suuri, ei-
kä pietien pietti, iiiittta tulot tititkähiin tie
lienee, saadaati kuulla. Tilalla saadaati 4i)
tynnyriii rukiita, 30 tytitiyriä kauroja, hiii-
kaii tiisuja, wähäti papuja, joku tynnyri oh-
ria, ivieläpä perunoitakin j ti. e. siihan
siinä koko joukko. Elätetääti wielä yli tar-
peellisten juhtain titiiiiiatiiia lehmiä, ituor-
ta karjaa, lattipaita, sikoja ja kaitoja,joiota
kaikista oii pienet tiilvt. No niihin tie kaik-
ki tulot kuluivat? Koitan wastata: riikiiötii
menee 5 eli 7 tyiinyriä siemeneksi ehka 10
eli 12 leiiviiksi, sitte maksetaan papit, luk-
kari, ttiotiiari, susi- ja silta-ivoudit, tva-
kaiitti-wero, ivaiikikapat y. tii. sekä tittelit
ivanhain eläke, joo seititiioisiatilallitoti, se-
kä loput itiyydään; kauroi-Jta menee 6 eli
7 tytinyriä sietiieiieksi, ehkä 15 tytitiyriii
karjan appeiksi, ivähäti ryytieiksi ja nihteet
myydään rahaksi, tiistit kitltiti joiiltika-
koiksi; no sitteti ohrat, patvut ja perunat
ne kulumat keitokseksi, ehkä jvökuo tvähä
riittää iiiyytätväksikin; eiitii karja ja kar-
jan tuotteet, niititte tie joutuivat? Sitte-
kuin niistit oit taivallisettalotttarpeetotettii
myydään loput joko koroitti tai kaupunkin
torilla, Mihiii rahat joutuivat, kiitti riio-
ka-aineet on kaikki ostamatta talossa: niil-
lä suoritetaan ruutiitii ja kunnan itiaksot,
holli-rahat, koittiin-opettajat, renkien" ja pii-
kan palkka y. iii., ootetaati suolat, kalat,
rauta" ja wieläpä puotitawaratkiu y. iit.
y. m. Siinä koko tililasku.
Lukia sanonee: eihäii tästä näe joskotu-
lot on riittäneet eli ei; tosi se onkin, tiiut-
ta ei sitä sen paremmaksi saa. Tilalla tiäet
ei ole pidetty mitään tilikirjaa, ainoasti
ukko akkansa awulla on miettien kiintailleet,
miten kaikki ttiaksot saataisiin täytetyksi ja
niin tie oivat suoritetut polwesta polween.
Sanottanee: sinä kumoot sii-3 kirjalliset en-
tiakkottiaksot. En suinkaan! tiiutta tilallamine
ei ole siihen kyetty kirjallisesti, ivaan sen si-
aan on tehty niitä "kallossa” ja lykätty pois;
joku ttolla menopuolelta tai supistettu tiiuit-
taitiia tarpeita tykkätiäätt, sanottanee niillä
erinotiiaisella semmoiset tulot saa piisaatiiaaii,
se erinomaisuuk- oti tuo tiittttettti "jää-3;-
tiitviiisititc3". Joö esitti. tättiittiiisellii tilalla
pidettäisiiti semmoista laskuti että: "saapaa-
pari tiiaksaa 16 in.,päälli6takki 60 iti"" niin
silloin ei ivarat pitkälle riittiiisi, piati kii-
liiisi koko raha-tulot saappaista ja takkeihin
eikä tultaisikaan 40 tynnyrin tuloilla toi-
tiieeii. Sanottatiee: ei semmoisen tilitii-
oitiis’tajaa ole ivelkaatittitiiit koulua käydes-
sä, eikä siis; ole siitä korkoa titaksettaivaa.
Aiiitau tosi! ittaait oti hän sentään toisella
tawalla ivelkaatituttitt ja myöskin on korkoa
ttiaksettaitta, siksi kuin hän vii säästäwäi-
syydellä siiheti tilaan piilit-sitt, että hän
wuorostansa sitä saa" Otaksutaan, että ti-
lansa oii 10,000 tn. arwoinen ja kausa-
perillisiä olliit kaksi, sii-3 ott tila ttietiiiyt
kolmia ja hänelle jäänyt kaksi kolmannesta
ivelaksi; hän ehkä on naittiiseasa saaniit
toisen kolmanneksen maksoon, siis; yksi kol-
mannes "tvelkaiia; siitä oii korkoa ehkii 166
iii. tiiaksettaiva ja mähittäin piiäcJtääti koko
utela-:tia kuitiksi; tvaaii tuo pikkusana "säätö-
tiitväisyit-J" oii tvaritiaaiikiii ollut koko ajttti
tarkassa ttiiii-Itiasii. älliieleötäni siis; tätä
Ullsnii ci ole syytit kansakouluopettajain pal-
kaiikvroittikseen siellä niiasit tie intialaiskiin-
tii-"Jsii nousewat keskihintain itiiikaaii 4l)
töuiötittiiiyriti arivoon, sillä koroituksen kaitt-
ta waan lisättiiisiiti "kuorittaa kuorittiin
päälle" tlilaaiitieo.
—"";"—""" " ; "—— .——.—
llitettiitiiiiltti.
lsl it i" li ii" tij ii (1" ii j l; e ii u, "joitlca "jury-
laitttilcittttit, iiiinlcuitt "jalcti tiilen eit-teit il-
moitimme. ali lcatöottiil; 8)"Flli89chti presti-
(letttti (liit-tieluin ittitrlittun, on tiirailit lciiitn
4 jt:tiii t-iiyinit,tti lciialetiiatiti, siiterit liitin
ailien; yli liiiljtiitiizit; uitontitleSenjittitit nit-
ilei:ttitttt tiiteiatiijaeötii. "jattlcti leitutka Sjtä
lestitettiin rieliilcjtt raittit-iiii. Kttalem:iiitita-
niio pannuan taitneet! :iti p. lteniilcitittit.
1"] tt i; 1 ii tt ii i ii perluiiteittti ati riiino tili;-
t,ainu "jälleen liolcaatttitttiit. lilliij.interiliuii-
nullo i":tlinj8tetttiiit, leitten lcuiiluii, jttiljott
istiItitli-Sjti. ’kojeelta puoleti tilleet-ai Irltitt-
ttin eiluönijeliet retiisi itiitiiakeriä, etitj,täi’iönfi
tjetFSti Sltts.lötoitea "ja Irluttitin itiinjntetrjii
b’otIteritt, eäeöeiinititilcneei"i l:tiilclcjett "epäluu-
lanitliijöten" inatititieetennii iitittJitIeiitiSed-tti,
Jti litin !tilitti an ltilteI riiat anttia, eauilitittt
oillii turoin piit-luntentiltii liultiiiiiiitn piti-"ii
ailia; ilmit titrliiiit, "tatti lie "juuri taitotiili
liyälclciiFlcSilliitt8;"t" riitttuniiii. ’kolsalta pito-
leit tiian lettiisi-retitiIrjtieii tory-puolita tulee
iitindterjliiinttta tilttliSttiiitiitiit !tilitit-tietoin
liitin tiijot-’intti nienettelyntii liluitttitinii. !liil-
ljtiilcnelltt oit 50,000 ntieStii titossa letuitta-
iiittSsti; niatiSSti eili-ii 80 ale niittiini; leret-to-
iniinchla lappuina-ati. Iltuti e:elni’i ott, ettii
joo 80 atiliat-iisti litiFtttiiöi kiitti .sett-uitoittani.
ei initiititi liiiuliuiniatti lcitulitiSilcutiit lrltiti-
tiletti, tiiutta ne ei .sitti ale tarlcoit-tuiiiiilctintt;
raan toclelli.inieti Ittiranttitchian Stiantjöliu tei-
ttieoti. kireällä omallatunnolla raj 80 Siji;
li)"i"-lclcti)"l(8jii lciftlicltita, titiittti niillti tiianeötnic-
Sellti, .siitti Siititlttiiii pittii livulla,
Kaikeiilaista,
—– Wakljeesta wankittit, åliiiiuan mies;
kysyi yötäivältiiiisä, joka oli ittelkatvatikeu-
dessa eli it. s. kiriotuittacIsa, niistit syystä
hiin oli ivatigittu. "Ltiiilheeota," ivastasi
toitten. "Walheeotni Eihiiii siitä wangiksi
panna"" "illiin on niiet tiiiii", selitti "tvi-
iieii, "että minä sekit kirjallisesti että situl-
lise-Sti olin luwannut titaksaa erääiisaaiiia-
tii laitiati, tiiutta tulin rikkoneeksi satiatii
ja kiinti kuti kituiikiti näin"
Kiirst"it,
Stiomen Patikki Helmik. 8 p.
Waihlo-kiii"s"; Tini, kiirasi.
M" p" M. p.
Pietari 7 p ...... 261: —- 253: — 100:lta r.
Loutoo !10 p. . . . . 25: 17 25 – piin:ta st.
starisi !iit p. . siit: 3" !iii 1"
Hatnptiri 00 . . . 123: 2l) 122 50
Amsterdam p . . . 207: 50 20i;: — 100:ltu’
Tukholtiia 3 p" . . . 139: 3i1 138: 40
!! "
Rietitä aat waktitittaiiiaant tawaratitie ja henkenne!
W-tio:ltti tiitiin Wltiiuu
Ytiloititiltnntno-Setirn,
Seltnioitein "llitetitialiuutus-Louia,
olijuiiliiliti, 3;;etiltjwttlittittuti-Hijunt, ultliolttitissti,
SOUWSijiiU-ISUVA, t-Stpäninrsmjei 73343311,
päättäwät allekirjoitetun kautta makuutuksia,
."3iioiiiatkaat!
"715i-o:s k’o:v-Ä:lu–
11; Erikiukatu ll.
Turucösa.
Mainittiiin Senratti Pääasiamieö Snoiiiessa.
Tärkeiinmisssä paikoissa Suoineu "maata ott asiaitiiehet asetetut,
jotka puolestani ottatvat makuutuksia ivastaan.
.Suometi kaupunkien Palowakuu-
" tusybtio irtainta mitannutta
warten wakuuttaa allekirjoittatteen kautta:
kaikenlaisia huonekaluja, taivaratvara-Stoja,
eläiitiiä, kottetta (ei kiititeitä), työ- ja ajv-
kaluja j. ii. e, Ferd. Frenckell.
Wakiiutiis-osakeyhtiö
K a l e iv a
Helsingisja
antaa hengeti-makuutuksia elin-ajaksi ja määrätyksi
ajaksi, sekä jälkeeiielo-koroit ja ivarustusavakuiituksia.
Hakeitiuslippuja sekä asiaan kuuluwia tarpeellisia tie-
toja aiitaa allekirjoittanut G. W; Stindwik.
Yhtiött asioitsijit Raatitalissa,
jossii tawataan tullihiioiiella.
Kiitiltituksia;
Siitä tehdy-siit esityksestä oii .kkeisarillitieii Se-
iiaatti nähtiyt hywäksi iiiiiärätä ettii tilaisit-tii iita-
roi-"Jta tulee, päälle seit tapporahan kiiiii kiititiat
iiiahdollisec-ti otva: ttiääräiitieet, ttiaksettaittaksj kah-
densadan (200) ttiarkaii palkinto jitkitise-Jtii täysikas-
wiiiseota sudesta ja sata slitils iitat-kliitt jokaisesta
suden pettusta, joka tareta-"iii ajalla, ltiettti 1 p:stä
:lilat-raakunta lnil l p:iiiiti 5:"eitiäliiuta 1882, Weh-
ittaaii, Myiiäitiiieii, Maskuii, " !iikkiiiii ja Halikoii kih-
lakiitiiiaasii; soatti tiiteti saati yleistitte iliitoittaa.
Tiiriin 9.1laaitkaiialia 28 p. Marraokunta 1881.
C. M. Cretitz"
H. Schliiter.
;.""urun kaupungin iitalttttisåiiiieöten taitiiiiikiiiiit 19
;- p:ltä pitiiinä iiöiitiikii jii luetaan julkisesti raas-
ttiioassa lautoaiilaiiia täti ktttiit 11 p. k:lo 1:2 päiiv.
Ttirkii, 21 p. helmikuuta 1882".
Klisöky-Stä:
9liiaiist Jiiseliiis
Hiiiitokauppa;
(Jauantaiiia tä:iiäti helmikuun 2"; p. kello 12 päi-
"s-; tvällä tiitiydääti huutokauppakamarissa julkisella
tvapaehtoisella huutokaupalla, ehdoilla, jotka toittii-
tiikse-Jsa ilitioitetaati, tieljäc:iosa talosta ja tontista
N:o 1 ensittiitiiiiseii kaupunki-osan l7:ösä kortteli-§sa
tätä kaupuntia; josta halullisille ostajille ja kiiti-
tiöii muistajille ilinoitetaan. Titrtiti huutokauppa-
kamari 1882 helmik 2. C, A. Litidgreii.
ONyniä’n-äiiä;
0;. " d! so IIO "
(aslan iti ii ia,
siitit-ta, raswasta ja hywätuiia-
kuista, tytitiyrittäint ja leiwiskäk-
täiii tiiyy
J; G; Nordfors;
Paksiija, harmaita tverkoja,
hetvosloiniil’si sopiwia, helppoihin hin-
toihiii ttiyy
J; E. Nordfors;
suurtiutta ruisjauhoja
kahdenkertaisissa kulissa
J, E; Nordfotssilla.
.tiilisimarlll- swiittiä
tilanderina-
paljoitaiii ja mähittäin riitihalpaatt
hintaan
C. C, Eiibergillä;
Utistttaankatii No 1.
allaisia jti tillitin-jittiliojii.
Tätä Ainerikalaiota wiljalajia, joka wuo-
sittain tiäkyy leitteiieivän yltä kauetiiitiiti,
on nyt iiieidiitikiti iiiaahaititiie tuotu ja yh-
teiiieii katisa åliohjatiiiiaalla oii suuresti miel-
titiiyt siihen" Seii kehutaan, puoliksi sekoi-
tettiitia suomalaisilla ruisjauhoilla, leiwolt-
taissa atitatvaii warsin kauttiota ja riitoit-
seittaa leipää. Sitä myydään paljoa hiio-
keaitiiitalla hinnalla kuin ruisjauhoja
Leipää sekoitetuista maisi" ja ruisjau-
hoista on nähtäivätiä
J, E; Nordfors’illa.
Parasta keskikokoista
seyl’alaa
joukottain
Pehr A; Swibergillä;
2" iiroja,
l Piiiinakoiieita,
Wiskui-eita,
Riittämis- ja leikkuukoneita,
Ktjltiiökotieita,
stetvoiöharawia,
Silppukoneita,
Endtiii iiiekalliqne-iiiinistä laiwa-iveriiissaa,
Luitjauhoja,
Rehimmaustitita,
OIIaitotalotisastioika,
Jtiiistotijiiokstitinta,
Jiiustotiwäriä,
Woinwäriä,
Mittaiisliisia,
Woipulweiia;
näitä tawaroita ott itiyytäwä-iitarasto
!litter Forleliiililella,
11 Eritiiikatu 11.
Tiiritösa;
" Muitalin iiiaaiiiviljelykseen ja tuttito-
talouteeii kuuluwia kaluja ja kapineita toimi-
ietaaii pian ja helppoon hiittaan.
Warasto
Tatiipeeeeii Papeeitelitaan
palkituita teoksia:
Posti-, Kirjottis-, Koiisepti-, liititte-, Piissi-
ja Wenytch y. in. paperilajia, tehtaan hin-
iioilla ja ehdoilla,
Vietoi" Forselius;
Jkkunalasia,
Peililasia,
Lafiiiiestat iii tiittaitttiii,
Hywäii ja huonompaa lehtikultaa,
Protisipiiliveria, iiioiieii ivitri-Jtä
Joh; Weötlinaillii;
:salittaan ostaa,
leekseti ja siidcii nahkoja
ositetaan korkeimpaan käypähititaaii "
J. A. Krieaerilla.
Jlinoitiis;
§)"g;elkojat katippiatar Wendla Gonatider’iii" koti-
sss" kursissa kiitsiitaati kokootitutiiaati maaliskuun
10 p. 1882 k:lo 10 pitiwällii Huittisissa Ristirau-
tioii rustholliosa, keakiiateletiiaaii pesäii kiinteiin
omaisuuden ttiyyitiisehdoiöta y. iii, sekä tarjomus-
ten tehtyä tiitkiitiaaii kenelle tila oti edullisempi
luowuttaa. Poi-:loleivat tittitköök läsiiä-olleideit
päätökseeii. Ltuittisiststi tatittiiikuiiii 31 p. 1882.
Toiitiitsiaiiiiehet.
Päiwaiiista;
hilattiiötajajiiua
lith tee joka päiwä -Turii-:ita Taitiitereelle, Häitieen-
linnaan ja Helsinkiin k:lo 12 ja 35 miii. j.
p. p, jii
tulee joka päiivit tiiti-sitä paikoista k:lo 6 ja 30
itiin. j. p. p.
Tawai-ajitna
lähtee joka itiaaiuiiitai, keskiwiikko ja perjantai
Turtiota Taiupereelle, h:täiiteeiiliiiiiaaii ja Hel-
siittiin k:lo 2 ja 35 itiin. j. p. p.
tulee näistä paikoista joka suitiiniitai, keskiwiikko
ja perjantai k:lo ]2 ja 10 ttiiti. j. p. p. (9ljan-
ttiäärät Turtiti kellott itiiikaatil.
Poölikoutloori Ttiriiösa
ivastaatiottiiii kirjeitä ja paketteja joka arkipäi-
tttii k:lo !i——j c" p, p. ja 4—8 j. p, p. sun-
iiuiitai- la pyhäpäiiiiiiiä k:lo 0——12 e. p. p.
ulosaittaa kirjeitä ja paketteja joka arkipiiiivä k:lo
21"] e. p. p. ja 4–8 j. p, p. Suniitiiitai-
ja pyhäpäiwiiiii k:lo tl—11 e. p. p. ja k:lo;7"——
d’ j.p.p. §liiakuiitetiit ja a-Jsttreeratut kirjeet ja
paketit oivat jätettäwät eittien k:lo !,iJll e. ;-
p, sii kl. l; j.pp"
:k
Turun Kirjapaition Osakeyhtiä 188;.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
