Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Jlittatt keskusteltta lykättiin waliokuii-
taati:
Edusiti. Komosen ammus Käkisal-
itteti 2:luokkaisen realikoulun titttitttatnises-
ta 4:lttokkaiseksi lyseoksi tahi kokonaan lak-
kaitttamisesta;
Edttsmiesten Jaatisen, Iunolatt
y. iti. yhteinen aitotiiiis että waltio ottaisi
haltuunsa Wiipurin sttotiialaisett yksityisly-
scott;
(kotis-miesten L it o tit a n ja H o i ka tt
anomukset, edelliiieti 4:luokkaisett lyseon pe-
rustamisesta Kemiin ja jälkittitnäineii sa-
manlaisesta koulusta Tornioon (waliokun-
ttaii tulisi kuitenkin tittkia, kumpiko ttäistä
lähellii toisiaan olewista paikoista olisi so-
weliaampi koulitpaikaksii.
Edusm. B r ti s i la ti ja .W ä r ri n yh-
teinen attotnits siitä, että waltio ottaisi hal-
tutitisa yksityiseit sttottialaiseti liiseott Tit-"
rnssa, ja ettii sett johdosta sikäläisen riiot-
salaisen lyseoit toinen rinnakkais-osasto
lakkautettaisiin sekä tämän kustannukset käy-
tettiiisiin siioittalaisen lyseon kattiiattatni-
seksi.
Sitte esitettiiti editstit. Meurinan’iii
atioittttsesitys, että Keisarillinen Majesteti,
joka armollisessa waltitistuin-puheessaan itli
ilmoittanut käskeneensä Sttotnett Senatin
noudattaa säätyjeti wiime titaltiopäiwillä
lausumia toitootitttksia koitlttasiassa, armos-
sa suwaitsisi kiiskeä semmoisiin tointenpitoi-
hiti ryhdyttäiitäksi, että luwatttt suomenkie-
liset kottlitt jo eitsi tulemana syksynä alka-
wat waikittttksettsa, tiiitikuitt tnyöskitt, että
titissä yksityisiä suomenkielisiä oppikouluja
jo löytyy, ne nykyisine luokkineen otettai-
siin waltiott haltuun, niin ettei tiitsia op-
pilaitoksia niitten iitttialle perusteta"
Ednsnt. Aw ellatt puolusti hartaasti
anottiitsta. Jokaitien, lausui häit,jolla on
ollnt tekemistä yksityisten suomenkielisten
oppikottlujeti katissa, tietää kuitikit tärkeiit
ne otvat kukin paikkakunitalleen ja myöskin,
kuitika epäilyttäwä niittett aseitta nykyiiäti
ott. .iinsyttiyksenä ott, oitko joku sataiitää-
rä näittett koulujen oppilaita ettsi syksynä
ehkä teille tietämättöittille heitettäwä wai
ottko heille wakttutta hankittama opintojen-
sa jatkamiseen. Semntoista kystttnnstä ei
auta toiiwyttää, joka tapahtuisi sen kautta,
että se lykätään yleiseen walituswaliokttn-
taati, josta se palaa säätyihin tiesi ktiinka
myöhään. Asia olisi siis lähetettäwä sää-
dyit yksityiseen walituswaliokuntaan. Ta-
lonpoikaissäädiillä ott tiäet täysi syy yksi-
tyisesti tästä asiasta walittaa. Niitä pää-
töksiä kotiluasiassa, jotka säädyt wiime wal-
tiopäiwillä tekiwät jit jotka kaikkialla herät-
tiwät iloisia tulewaisuuden toimeita, ei ole
wieläkään täytäntöön pantu. Puh. ei tah-
tonttt nyt ottaa tarkastettawaksensa tiiitä
syitä, jotka oliwat tämän wiitoytyksen ai-
kaatt saatteet. Pääasia ott, että wiiwytys-
tä ott ollnt oleittassa ja että säädyllä siis
on syytä walitukseen. Että kotiluasia tit-
lee ratkaistuksi kattsati toimomttksen tttukaan,
siitä ott meille Hänen Majestetinsa juh-
tiett Majestetinsit pahaksensa paneman,
jos Hänelle alaittaisuudessa huomautetaan,
kuinka kiireellistä laatuit asia on ja ettei
se enää siedä mitään lisäntiinnttyksiä.
Edusttt. S iv edberg katsoi suotawak-
si, että säätyjen päätös koitlitasiassa ttiitt
pian kititi titahdollista tulisi toitneen pati-
tttiksi. Mntta se muoto, jolla tätä nyt
tahdottiiti kiiruhtaa, häntä epäilytti. Kittt
Majesteti wastikään oli luwannut, että
sitoitialaisia kotiluja tulee perttstettatvaksi,
olisi puhujasta sopimatonta Hänelle il-
ttioittaa, että niitä heti paikallatahdotaan.
Se osoittaisi jonkinlaista epäluottantusta,
jos ei hänen personaansa, tiiitt kuunniukin
Hätieti tahtoottsa täyttää lupaustaan.
Edusm. Kttander, N ykä tieti ja
Leppätten oliwat santaa mieltä kititi
Atoellan.
Edus. Mettrmatt lausui Stvedbergin
iitttistttttiksen johdosta: On jo kaitait aikaa
ollut tuttitettit, missä asemassa hrii Swed-
berg ja titoiti itiitit hiitiett katissaan ott.
Heidiitt hartahin, innokas halititsa on saada
suomenkielisiä oppikouluja – ttiittta, aitta
tulee joku otittetott tii ii t t a, joka estää hei-
dän harrasta haluattsa. —Puihnj-.in täytyy
omasta puolestaan surkittella tätä surullis-
ta asentaa. kytkin tuodaan taas siltä ta-
holta esiitt se seikka, ettei tituka ole sowe-
lias Hänen Majestetillensa ilmoittaa asiaa,
josta Hänellä wartttaatikaan ei ole mitään
tietoa. Puh. ei yttttttärrii, miks’ei H. Ma:
jestetittsa woisi saada tietää, että kun wii-
ttteisten siiätyjett päiitöksett toititeett patietttis-
ta wiiwytettiin, kansa itse yksityisillii waroil-
la perusti koitliija, mutta että tiäitteti kotilit-
jett taloudellineit aseitta nyt ottsetttiiioinett,
että ne wälttäiniittömästi tarwitsewat apua.
Settnitoinen tiedot! anto ei sitittkaatt sisäl-
lä mitään epäluottamusta Majestetiii lit-
paitkseti täyttämisestä.
Siitekuin edustit. Ekinati wielä oli
atiottiiista puolustanut, warsinkin Tatttpe-
reen yksityiseen koitlttitn katsoen, lykättiin
anomus yksimielisesti säädytt yksityiseen tva-
lituswaliokutitaatt.
.ikoitlttanoinuksia tekiittät wielä:
Edusm. Hanntiksela ja Lager-
st e d t, että Waasan sttotit. yksityislyseo sai-
si waltio-aptta siksiktiiti oppilaitos tulee täy-
delliseksi ja woidaan nähdä, josko waltio
woi sett ottaa haltuunsa;
Edusm. Heikura, Leppänen y.
tii. ettii Joensuun 4:luokkaineti lyseo laa-
jennettaisiin 7:luokkaiseksi;
Ednsm. A n; ellit ii, että —Porin yksityi-
nen lyseo, waltion kotilttksi päästyään, titää-
rättäisiin 7:luokkaiseksi sekä ettii —Porin siio-
tnalaitieti tyttökoitlit, jossa ott kahdelle luo-
kalle 43 oppilasta, saisi riittäwäii waltio-
apua.
Edusm. W ä rri ja B r ii s i l a että Tn-
ruti kaupunkiin waltion tvaroilla perustet-
taisiiti tiiydellitten suoittettkielinen tyttö-
koulu;
Suomalaisia tyttökottltija waltion kustan-
tamia aitoiwat wielä editsitt. ?; ondila
Monien kouluanomusten suhteen tahtoi
edusm. M eurtttan tehdä pienen "mäli-
puheen", sen nittiittäitt, ettei häitestä suo-
malaisten koulujen pahiti wihatnieskään
olisi moititit keksiä tehokkaampaa keittoa
ttäittett koulujen wastustamiseett, kttiiititoti
loppumattoman auotitustitlntan; jokaiselle
pitäisi olla selwä, että kaikkia nyt anottu-
ja kotilitja ott mahdoton yhtä haittoa saa-
da. Samaatt sitittitaatt pithiti myös edustit.
Riihimäki. Mntta edustit. Puhak-
ka arweli "että täytyy hittttaa siksi kititt
tullaan tyydytetyksi" Suotnalaisten täytyy
pyrkiä ttiitii pikemmin lättsitttaidett siwistyk-
sett osallisituteen eikä tarwittawia waroja
puuttune, jos titanit tahto ott hyioä.
Edusinies. K e d o tt ja S iv e d lt e r g’-
itt attoitiitsta, ettii suomenkielinen titaati-
wiljelyskoulit perustettaisiin johottkiit pitik-
kaati Waasan läättiä, wastustiwat edustit,
Awellati, Piihakka, Möttölä,
Hoikka, L eppätt ett ja —Päiwäriti-
ta, etenkin syystä että nykyiset ntaatittiile
jelyslaitokset eitsitt ow.tt asetettaiinitparem-
inalle katimille ettiiettkiiitt itusieit perusta-
tttiseen ryhdytääti. Moni ttiitit taas puo-
lusti atioiitttsta, jakit 23,; äänellä 25 was-"
taati päätettiiit lähettää toaliokittitaan.
Ritaristo ja Aateli.
Perjattt. 10 p. t. k.
Toitnitusttialiokuntaatt oliioat walitut
li:rat R. Montgomery ja A. vott
Weissenlierg.
Ritarihuonewaliokttnta oli kieltäinyt an-
taittasta edustajalippua wapaaherra Jl. Klin:
kotoströiit’ille, joka oli asiasta wedonnut sää
tyyti. —Asia patttiitt wastaiseksi pöydälle.
Kreiitti A. Armfelt’itt esitys asemel-
ioollisiittslain tarkastuksesta ja erittiiitt 58
§:ti ttiiiuttatitisesta lykättiiti waliokuntaati,
sittenkuin hra sik. E-hrtiroth oli liietel-
litt tnititakitt kohtia, jossa parannusta tar-
wittaisiin, jota wastoin hra M ec lt elin
muistutti että se lyhyt kokettius, jokii siitä
wielä ott, osoittaa ett’ei niitt paljon ottiit-
teettalaista oliut laissit kiiiti olisi woinut
odottaa.
Hra A. R o s e n li r ö i j e r ’in esityksen
johdosta töidett järjestämisestä meidän tiiatt-
kilaitoksissa lausui hra A" (83 r ot etts e l t,
että mankien töitä myydään halwempaan
hintaati, sentähden ettii tie tawallisesti owat
jotensakin keskinkertaisia, sekä arweli että
ainoastaan sillä käsityöliiisellii oit syytit pel-
jätä kilpailua wankieii kanssa, joilla oit
korkeat hinttat keskinkertaiselle taioaralle.
Tätä wastaatt piihuimat kttitettkiit hrat poit
Wright, K. S. Stattdertskjöld
ja P i p p i tt g s k ö l d, wäittäen ettei toan-
kien työt ensinkään aina ole huonompaa
laattia sekä todistaett, että iitaaittiite kiisi-
työläiset kipeästi kärsi tästä kilpailusta, jo-
ta satitaa myös oli lattsittttt käsityöläiste-
koitksessa Tampereella wiime kewääitä.
Hra K. A. N o r d e ii sk ö l d’in esitystä
kriitittitn pitustellien tityytttisestii puolusti
hra v. Alsthan, tittitta hrat K. Au-
tell ja Mec heli ti epäiliwät, josko sii-
taisi ylimalkaan ttiaatilan hintoja ja siis
saattaisi yksityisille wahinkoa.
Muitakin esityksiä o,i esillä, jotka lykät-
tiin maltokuntiin ilittan tärkeämpää keskus-
telua, paitsi hra Tig erstedt’in esitystä
hewosrodun paraittaiiiisesta, joka hyljättiin.
P-iitpissiiäty.
Perjattt. 10 p. t. k.
Hra Run e b erg’in esitys eriuskolais-
laista herätti toilkasta keskusteltta. Ht:a
Kihlin ati ehdoitti esityksen lähettätnistä
waliokuntaansillä wälipuheella, ettii se tar-
koittaisi eriuskolaislain tekemistä aitioastaan
katoolista kirkkoa ja protestanttisia lahko-
kuntia wastaati. Näitä tnielipiteitä kan-
nattiwat, paitsi esityksen tekijä, myös hrat
Litra ja Pettersson; ivastaan pu-
hnitvat hrat O l le r ja H j e It, wuutien
eriuskolaislakia, joka käsittäisi maati kaikkia
asitjatttia, siis kreikkalais-wenäläisiä myös-
kiit. Toiset puhujat ptiolitstiioat asian lyk-
käämistii toaliokittitaaii keskustelupöytäkir-
jan seiiraaitiana, johott sääty suostuikin 18
äänellä 1;; mastaan.
Hra C" st la ii d e r’iii esitystä wastaan
ttitsieti elinkeinokoulujen peritstaitiisesta teh-
tiin titoitelta kohden tvastalauseita, jotka
eiwät koskeneet itse esityksen; tarkoitusta,
jonka hyödiistä kaikki oliwat yksititieliset,
waan esityksessä löytywiä lauseita koulu-
asiaitt ratkaisemisesta sekä ehdoitusta ti:lnok-
kaisien pohjakoulujen asettattiisesta. Tämän
ehdoituksen katitta arweliwat pithitjat, olisi
jälleeti alkit pantit ttttsiitt koulutititllistus-
tuitittiin, joita ktiitettkitt edelliset toaltiopäi-
wät oliwat tahtoneet wälttää ja soistit juu-
ri iiykyiiiitt keisarillisen piiätökseti katitta oli
selinille päästy. Tätii koitiukysytttyksen rat-
kaisemista oli esityksen tekijä ktiitenkiti kitt-
sitttitt odottamattomaksi sekit myös lausunut,
että asiaiioittaiset auktoriteetit owat koulu-
asiaiit suhteen kokeneet toittiia waltiosäätyin
toimeita noudattamalla. :lläitä lauseita ivits-
taait muistutettiin ettii hallitsija itse sel-
mään oli lausunut ettii auktoriteetit eiwät
tilleet toimitteet siiiityjeti toiweidett mukaan,
eikä inyöskään hallitsijan ratkaisemista woi
sattoa odottaiiiattotttaksi, koskit koko Sitomen
katisa sitä oli hartaimmin toititontttja kou-
lujen uudestaan järjestämistä olitpat was-
tiistaneet ittaatt koulu-opettajisto, kitiit myös
kouluylihallitus ja kirkollis-.istuin iiiiällikkii.
Tiihiiii suuntaan puh-.iiw-.tt hrat .tk i h l-
titait, Doniier, liiettiin, Clente
ja I o h tis so ii, jonka jälkeen esitys hylät-
tiiii 19 iiänellii 12 ioastaait.
Jliuatt keskusteltta lykättiiti ttiitita eittien
tiiainiiuita pyytiili-esityksiä asiattoiitaisiitt
maltokuntiin, paitsi lirit J. F orsm a n’-
iit esitystä tarkastustvaliokuitnan asettatiti-
sestit (linttiin lehdessännne toisessa piukassa
kokonaisuudessaan painettuani, joka hrain
R tt ii e li e rg’in ja Est la nd er’iit pyytt-
nöstä paittiiti pöydälle.
Kotitnaalta.
—– Ratuuuut toittia. Eilen kokoontui
lallinen litpaits, jonka täyttätnistä ei ktt- Ottlnun, H äkliti Wiipnriin ja Laitinen tii olisi waltiolle aiwatt ttttituwaa hyötyä, lukuisa nuorukaisjoukko opettajainsa kanssa
kaati epäile. Mntta pith. ei luullut Hä- Kuopiooti. sekä pelkäsiwät, että tämä tttyyittittett alett- sanoittaan jiiiihyitiäisensä eräälle ktttttppa-
4"’ - - yoi ttinonSt-tian sitoilu, jos oit liyyiit raalta "lientiläisetin ulilciij litin. ilkinen pitjito nielisi. isaan tiitiiiiliiiii esitiiti itiin oinjtiijeiä
ökrnilvl- talti liyyiti onneton. Ra’ulle Se litinlclcij itu- t,äSSii- stinassa, liiineii §iiii lnnaiieesiitiit, Soj lcyöytnylcöjii — ’l’e !tieliitto itarinaan minutt-
(-Inilc.) tiitusta, onnettoin-"ille iiiiltotttStti.”" IIän iltitiSeSt-"i hoteissani" s’ilia, yitninti, leostan- inieljynolenii. SItii en rielii ole — yiilitet-
"likeisiin täytyy !ciiilieti täällii”, —- lan" tylijeiisi ltiSjn yltilellä siemenine-ella. liimo —– littilclci lciiyetntiii siinä. — iil’etiii- titi-ii lcyllii".
Stti litin suosiollisesti hymyillen, – "jättää illinki lint.eoin ihmetellen liäneeit. Se ittii- läieet! lli’in on etutentti teille toi-iintien, lie )liitii lioniiii laiteita tiinut-ainia loliilitt.nlc-
Iyrjään iceilclci etil:ettijaitse esittää toisem- lcntite, jonlcii liiiiieii olentonsa ja stinansa ottat- otttiiteet; minulta, ltiiililci! IIitonc-en, eeit etanoja, yttiin liitii lce:s-lceytti minni. ——
nte. !siinä olen lereiyi s’lacliöleiue 1)., niiniin telcjitiit minniin, ettette-i minut inellceiii nitolt- lcoclin, onnen, i:itnen ja" —– lausui liiiii sii" "—Kljnii liittiin ’l’eitii; loltilutiiö 80!)iiiltinj5iil-
Sulcitniineni olet-te lutiltat"38ti jo eittien lcunl- tiimaan yiinttxiiillon pöytäällii. ltiSeyin, tiielcin ytitiniirettiiyin stinoin —–— pei"- le, "joniin onnettomuus on ttiiyttttiiniit, tiitan
1eet?”” llitneelliIen huonosti Se sopi mielteeii. lteetii lciinniun!ii ai musat-tanut rilclci, nijnlcitin minut, —— mu-
”"01en lcylliiti; —– "teletein minä — Se litin liitimiisi liititiiiiiistitlcsetii. —— "lilliisi !liiii piilotti lcaSyonSei lciinin. ’1’iiSlctillj- set-tiinut, liitin salama taittineii. eilisiisi !ij-
oli I’ttolem sointiiiSintIiitt "ju lcuitlnjöjmpieitte– näyttiinen teittiin silailee-iinne liyyjii omitui- nen lijljitiSititS yiilljtJi ltiioneeöza. tlinoiiS- tiilit; niittiin inulclciinti, "jolin :riitautit Su-
teliSnjtniä, —–— "olen lcyllt’i, tämä niini on 8e1tii”, —— iittiini likin. "’Ie taxi-teitte minnit tatin tituli, letittlcaeiltii tulleti, elitisti liuenett,a riin lialtitiiit jlman toltit-eittien, kajet-elite.
eroittantettt,onieieti ylicljetet,ty teiääii onnet-to-
intui ]tanssinne njetorjueii"”.
"keillä on oilcein", suntti liitii, Ine olim-
me lcailtlcinxt niitoitta isänmiie.inine iielcolliöiet
pojlciein.
Sen jällceett stinoin mini;- niinenj "ja :siiit-
tyni.
!siinti-"i tuli öieääii lcySyeti littlnajeinlco mi-
tääii. kitinen toole-alistaneet oli solisee-iiliin
ylisitojlclcoineti: liänellä oli ainoasteaii mii-
nin ]toton-ci.
"itutali-ati tniniille tämän lieälcei pullo
yiiniiil" ennein minä.
neiron pyysi niite-eleet,
tietiineet oliyeit loppuneet.
ltänellii ei ollut"
"Uolu aittaseen niittylle siiten yettiil"
lausuin niinki. — l’ijittitiiine eit yoi juoäein.
että liänen ylini-
lslyäelcäiin olutta
neiron tuetti.
"—’l’e olette oilceaenaö. –— eaitoi leretin,
—- "riina ei ole "jelcä tiilelien juotua. §liiii
täällä ltapnlcnSIa ju näette mitettlcii !niitä
lceietäitit myi-liityit eitiiliitni, linni yeitiitt.
lilliisi lioetiti sanellet tottiiiniilcSeIta, inaan
titi/oieta "ja niin ecleiniiiiii.
liean liitii lteSlceyttj minnit. "Bil"
sanoi ltäit. "il/linti ett teleliiti "silmis-
STinite talielo niiyttiiii pereittnittltti lenin olen.
lslinii en juo senttilicien, ettii Se olisi inttiin
tiijie täiillä. lilliisi "juo-i, liiteli-ii ryyppy eni-
lsiitt,iiit, tiiiinlciiiii ltetltc-, litin iinan puljoti
eitti nauttii. lilliisi eaiiojii sieben: 0nneton
"juo unoltteialcseen. .li-i niittiin täytyy liitit-
inetiitiia, täytyy aitoliina, öillii niiiiii oleit
liyyjn onnet-on ’l’iio "juuttilainen on
yit-irnieunlcin leit-orrelliit "jo "jotaiii minuetti
teille?""
illinki ejiiiiljii.
"lsi — minä pyytikin — totuu8!”" tili-
tiieti lu’in niittua.
"dliiii —–— likin sanoi. että yeniiliiiset oiset
ottatieet lcailclci ’l’ejltä
"jet ttinlciij.
"kisoin-ain yejn olla liyyjn 1ei"olljnett", —
tillcoi liätt titus; —— nilit lei ollineit, ettii nti-
ntntt itsesi i"iit"i8yttiiii, lctin yoin jtitliellxi "jtt-
iitinma, liitolimatta siit-ii ]saalistusta ]tolttii-
liietn, "jota elett liestiinyt. s:tiin upein ott
laitutti, iijinlcititi nyt "ja minä tunnenuti-
tenlcii ltitlluiiS lijijijj lnolcSenj, lillstut, lilljan,
yleisiin-"teli . . . 0tilcotejtäeliiiniisöiilensit-tutti
lcoltilttnniil: lioita lciii”8iitiy"8 1"" lc)"8)"j litin een-
jällceen ylit"iilclcii"i . "le olette i’jelii
tiitot-jk.
"—0ii lcylli"i”, — rustasin niinii.
"Rjin," –— .siin-)i litin, —— "tuollainen
setitiiiiietitttuliiteii siilisiiliiiiieti lciiiJiinyS, "jali-ii
tulee ttiilinyiin teliliiit riiiioiljsnjtiite runojaan
"ja tieri-liemesi, talti soltit toit-)niite ei ole
liiiyity"t tiiytiintiiän. l’itan !niitit tai-leoita"
lciirSiiity".—;"tii, soltit yiiltii 8)"iliinieniine polisit-i,
joltei !nauttimitta eilnuitti-iipäylcsiitii roi teltt,lii
nieiiliit nitrosulcei, tnrluiiin eitit-oottelcöi eliti-
’l’e ytttiniirtiiisitte iittiini, "joe tuntieitte elii-
ntiiii itujlieetii"”.
IIiiit tyhjensi tane lasinsa.
"liljnii lcei"i”0ii no tejlle
yolljsniiö liityit-titti eloriista.
0nliiin yel-
"Iu tuittiin ytti-
lieetti oitit- liyyiii liitteittiirjii. ’kiittiki autio
linjiiilclculiuoiie oit §osiirin jtailclca sellaiset!
liet-totititlceoit herttuaiseen, "ju tituli, "jolin jiu-
liitlttiti tiiolla ttllcoiiti §ulottamiin ltattlctiittt
yli, saliinit §ristirinta siirelt-ii 8tjlieii”.
]liiii iii-suutui Sjliiiiiiit"iijiiiylc80lc8"i tuolillaan.
80" "siiliseen ttllcoi ltiiti liit-"tiisti lielleinmiillii.
mielialalla"
"lillini "litt liyyin onnellinen nuoruuteni
piili-iitit" Mitiliejtnji:tni tiineet Iioilctt "ju epii-
"jiititula, eötlc-iin-oilceitileii !iot-isit. ’kynsii seit-
tii eliittiii li’iiröiinltttii’zsii ei nijiiiut itieliiittiitiyt.
)liitii tiititlcitetiii ylei-uisin mailiin, ntiiiii eliii
längiutitijösii "ju liitii-issn. §illoin ]tuolirut-
yiittlieinjitiiii, etisin letitti "ju uinuttuna yjjlclco
8011"jiillci!eit— olin "jiiiirj pulituutti liottiin —
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
