Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ull
li .4.
j’in-stiinalaa
kleiniiltnitii "17 suitti.
Tilaiiö- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A, W. Jahnssottiit kir-
jakauppa, Hj. Rndtnanin ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatii 1 sekä herrain C. A. Röniiberg’in, H
A. Ltindeliit’in, J. A. Krieger’iit ja I. L. Törn-
roth’in kauppaptiodit.
Tilaiishinta:
Tiiriiti p-öti- Mitiösa iimi-
T ii ; n ; s a konttorissa konttoreissa.
Koko wuodelta 3 in. – 4 m. 11 p. 4 iii. 29 p.
34
Kuukaudelta
wuodelta 1 m. 50 p. 2 m. 11 p. 2 ni, 20 p.
25 p.
Ijatoja ’kiit-un Iceiujitiiingt-ei. "ja I-äiiSj-Siiomastu.
Leljdeii konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 2313.
Lelideii !vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehaiien.
Iliitoitiiksia
ii 15 penniä ensi siivulla ja 10 penniä muilla
siwuilla pieneltä riwiltä wastaanotetaaii lehden
painopaikassa ja herra A. W" Jahnssonin kirja-
kaupassa.
Laskiaissunntiutaina saarnaamat:
Tuoiniokirkossa: Suomal. puolipäitoäsaariian
k:lo 8 e. pp. kappal. Colerus; ruotsal. puolipäiwä-
saarnan k:lo 11 e. pp. past. apitl. Nordman-, suoni.
iltasaarnan k:lo !4; 3j pp. w. past. Liljefors; ruots.
iltasaarnaii kello 4 j. p.p. w; past. Liljeiors,
in" Kollehti tulee Knopion sokeain koululle.
L i n " a n kir k o ?; ; a: suomea k:lo 9 e. pp. linnati-
saarnaaja Udelius.
Lähetyshiioneessa Läittisellä Allekadulla suo-
malainen raamatunselitys k:lo 4 j.v.p. ja riiot-
salainen l:lo 6 j. p.p. joka sunnuntai ja keskiwiikko,
Kiiiiliitits;
Turun satama" ja perkaiislaitokseti tar-
peeksi tarwitaan allaluetelltit puutattiarat,
eittien tulewaii litilitiktitiii l-"i päimää tiio-
tawiksi määrätyille paikoille kanaioanie-
mellä Titritn linnaii alipuolla:
40 kappaletta 5 sylläit honkatukkia, 9
tuit-ttaa latiuapiiastä, meistetyt kahdelta
piöolelta 7½ tuiitnaisitsi !veistoksen wä-
i a:
300 syltää honkatukkia, 8 litoittaa lat-
inasta, "
weistetiit kahdelta puolelta t
tuttiiiaisitsi weistokseii wälillä; sekä
36 tolttia 15 jalan 8)(2 !,t-; kitusista laitk-
kuja"
Sitlettiija tarjouksia tiilitili hankintaati
tahi osiin siitä saa eimeii liitii-"in lutin 23
päimää antaa tahi lähettää allekirjoitta-
neelle siliteerille satama" ja perkauslaitok-
sessa. Titrku, helmikuitit 11 p:tiä 1882.
Gmil TtIalilniaii.
Osoite: Weiiäjäii kirkkokatti 34.
Aiooiiaitieit wirka;
Halullisia hakijoittt työtijohtajatoiiueen
perkauslaitokseen Titritsstt kehoitetaan tule-
wait hiihtikttuit 1 päimään allekirjoitta-
neelle sataina- jit perkaiisjohtokuntttait sih
teerille lähettäuiääit tahi jiittiiiitäitit nuti-
ititulle johtokunnalle kirjoitetut jtt kelpaa-
waisuustodistuksella warustetut hakenutk-
seitsa iitaitttttuiiii tolineen, jottt seuraa
2,500 niarkan iytiotttiiiett palkka, ja ilinoi-
tetaan, että tointeit hoitajan tulee osttta
käyttää höytykonetta sekii suullisesti käyt-
tää iiiitaii ttioletitpiit kieltä. Titrktt, helitiik.
11 p. 1882. .ltiiskystiin
Giiiil TLaktliiiait.
Näntteln;
Suureiy,iiiolinen sisustettu .stolt-assiisi, joiika
torpparinpoika Mniii Hilllterg, Titrstttiperän ky-
lästä, intiimi ttiiittitikttiitt 1—t p:nä tiittä wuonna
Lankisteit kyltin iittiilltt ål,ltyitäinit’en pitäjää, jtt jonka
yleisesti arwellaan oletyan ttioit kuuluisan lapseti-
syöjän; sekit" kiilsi susi-iltoesiä, sotkit allekirjoittanut
oit ampunut !vinskiin pitäjässä.
Niiitä tiäytelliiiiti kaikkina päityinä k:lo ls:stii e. p.p.
k:lo 9:sääii j. p.p paitse suunnittuina k:lo ii:sta j. p.p.
Pääsy säätyhenkilöiltä .30 p. ja 2;; p" lapsilta ja
palkollisilta. 93. Reinberg,
Liitnankatu :ii:tt 311;.
Tltpajaiset.
Laskiai-:ttiistaina täntäii kiinti ".’i päiwänä k:lo
4 j. p.p pidetään :ltiihikoskeu ".I.litttiit tiitossa Piiy;
tyällii köyhiiiu kansakouluoppilasten littiiiitiksi arpa-
jllifd’t, jööfll pidetään esitelittä, tatit-:taan sekit tan-:t-
sitaaii. "listityin heliiiikitun !; päiwä 1582.
"Toitttikunta
sii-titoa tiuituista
toimittaa Joltii Bergholiti.
Ai" :iit-ekittark’in hotelli.
9 " " " S. kototunnit hito-
cjtkllöjiilln! iiieitttit k:lo !,;8 j. p p.
tawallisessa paikassa
"in-in-, ","-".
skiitoiiiits-esityksistä nykyistllä
waltiopäiitiillii.
Oliktt, jollotti titivyttis-esityksiä ott oikeus
jättää stiädyille loppui tiistaitta ttiitititi
kutin 7 p:uii. 9lttontus-esityksiti oit siiä-
dyille siitetty kaikkiaan 197, joistti ritaris-
to- ja aatelissäädyssä 19, pappissäädyssä
32, porwarisäädyssä 54 jtt talollissäädyssä
92. Koska täteit oit ettsiiniiiäiiien jakso
iiykyisillä waltiopäiwillä päättyiiyt, litotniiie
lyhyen siliiiäyksen tärkeiiitpiitt seikkoihin,
mitä tällä ajalla oit tapahtuiiitt.
Suuriitta hiioitiiota kentiesi kaikista ano-
mus-esityksistä on herättäityt hra Reiti’in
aatelis-säädyssä ja hra J" Forsmait’in
pappis-säädyssä tekemä aitomus-esitys se-
naatin toiiuia tarkastanian maltokunnan
asettiiittisesta. (Jälkiiiitnäitteit aitomus-esi-
tys oli painettuna kokonaisuudessaan ioii-
iite tititnerossa tätä lehteä.) Esittjs oit
epäileinättä synttyttiittyt erilaistit tunteita
eri tahoilla" Stioinett tntelisellä taholla
ei tähän asti ole ktiiiliiniit ittiittta, kiitti
yksi ajattis asiasta: senaatti ott saatettawa
wastuunalaiseksi suottien kaustille toittiistaati,
joita se sett niittessä hoitaa, keisarin suo-
titalaistett tietiiooiiatttajttitt tulee toimia
kansan lakien ja tvaltiopäiioiiiii määrää-
iitään sunittaan. – Mitä iitaattiiite libe-
raalit asittsttt tuumaamat on wielä tietä-
mätöutä, koska he tähän asti maromasti
otvat olleet siitä aitoait watti. Heidätt
mainio ohjelmansa tosin luulisi waatiwan;
heitä yksimielisesti asiaa sitosiiiiattit, ioitait
tahitit sttttiiee watthan tawan inukaan ai-
ivati totihitti luottaa. Seuaatiiiitttie, joka
toittiissttait tässä sithteessti, kiiteit hra Fors-
titait’iit atioiuus-esityksestä seltviiäit iiäkyy,
ott menetellyt hywin inieliioaltaisesti useissa
asioissa, htioliiitatttt iititait säätyjeit tansanias-
ta tahdosta ja kaitsatt ittielipiteistä, koskee
asia hittoin kipeästi. Se ioariiitttiti syn-
kiillä mielellä ajattelee aikoja, jollotti katt-
sitit siiiidyillä oit oikeus toalittt tarkastajat
tutkituttaa sen toimitt, latisiiiitaan itiistä
ajatuksensa suuriruhtinaalle sekä tekeiitääii
iiiuisttititksia;
Mitettkä hitaasti kaikki toittiet waltiopäi-
tvillätiiitie käywät, niinkauwan kuin edits-
tiislaitoksessamtue oit nelja säätyii ktthden
sijasta, tulee ikäwiillä tittvtilltt ttäkytoiiii
adressin liihettäntis-asiassit suuriruhtinaalle.
.ilohtii oii kttttkaiisi kiilunut, eitvätkä säädyt
wielä ole saatteet toittteett oittientoiwo-
tiistit H. K. I.ltajesteetillensä seit johdosta,
että suoitieii siiiidyt nyt ettsintiitäisett ker-
rau owat koossa hänen hallitus"aikanaan
eikä pyyittöä saada pystyttää keisari
:itteksatiteri II mainttjitit kuivapatsasta,
ivatkkii esitykset tehtiin kussakin säädyssä
eitsiitiittiiisiissii istunnoissa. Wielä toot
kttltta iititittttiiiia miikkoja, ennenkuin asia
oit kulkenut ttsiaitottittistit tunikaansa siiä-
dyistä tvalioktiiitiiti, !valiokunnista säätyi-
hiii, sitteit säiidyistii siiittyihtit ja taas
tvttliokiitttiiit j. it. e. Jokseettkitt ikitwäii
oit, kun ei tällaisessiikaait asiassa wähent-
inällä ajalla tvoi yksitttielisyyttä saada toi-
uteen.
Stiurta inielikiirivaiitta ott heriittäiiyt
litteraleissanittite pitppissiiiidyit hylkiiäiiiä
hra :itordströtn’itt ehdoittanut attotitits piti-
itoiviiptiitslttiit säätämisestii. !liitukuin en-
tieti lehdessiiiiitite ott iititiititttt, hylkiisi pap-
pissääty iiittitiitiiti tititiinus-esityksen proto.
IIlrjii .iloiskisett ehdotuksesta, koska esityksen
kaikki perustukset eiwät lienee tarkoittaneet
tiiuitta, ktiiii kaitsitllis-tnielisen pitoltteeii
sotwaaiitista jit syytttiutistii jos joistakin
socialisista titi nihilistisista hankkeista,
joiden estämiseksi mitka ptiiitolakt olisi
tarpeett. Ttistti seikasta ott "sielsittttfors Dtttt-
ltiad satiinit taas sovitvttit tilaisuuden laske-;
tellit tnieskohtaisia soimauspuheita prow, .lios-
kista wastattin Wiiuie tiistain uunierossa
laitsttit .Daaltlad tittiiitt tuutissa: "Pnhiija
piippissiitidyssii on kuitenkin historian pro-"
wtssori, ja ttiaikkei hiitten historiallisten
tittkititttksietisit tarwitsisikaau ittottiiit itiiti
piikiille iiykytiikttttii, kiiiit ioiiitte ioitosi oit,
niiu ei kysyiiiyksessä oletvttn kiertokirjeen"
painoylihallitukselta, jossa kielletään
kirjoittamasta liberaalisesta ohielinasia ”) ——
"syntyniinen ole ittikääit tiiiiteiitaton asia
kellekääti, jolla ott ollnt jotttitt tekemistä
maattutie sanomalehdistön katissa. Täuiä
ott hedelinä tuosta personallisesta hallitus-
tawasta, jota hra .Koskiiien jtt hiitten iitte-
liheiittolaiseitsa wiime aikaatt itiiit suuresti
owat puolustaneet jtt ylistäneet.””
Tässä siis siiorastaait sanotaan, että
protti Koskiiien, maikka oitkin historian
prowessori, ei ole tietäiiyt seikoista, jotka
jokaitteit itiökkiläiiienkiii tietää, joka ioaan
ltiki ioiiiitewtiodeii lehtiii, sekä että kansal-
linen pitoltie, prow. Koskiiteii etupäässä,
iooiittaittsa iititkaait edistää personallista
hallitus-iiiuotoa –— kenraalikuioernöriit itse-
näistä waltaa. Wiiiite iiiaittittii hitrjit
syyt-"33, johoit Dttgblad luule löytäwänsä
perusteita Sitoittettaresstt wiime stttoeittt
olleista kirjoituksista kenraalikttioeritööriti
asetiiasta niattssainiite ei ole ensitnttiäistii
kertaa Dagbladiit palstoilla. Jlntitn initi-
käänlttista tvarsitiaisttt perustusta oit se
ivittite aikoina tuon tuostakiit ajanut tällä
keppihewosella.
s" Koiilukysyinys itäyttää iiäilläkiit waltio-
päitotllä aitasttiivaii suuren sijait. ilasia
koulitja oit esitetty sttttrissa ntääriit. Kaik-
kiaitsa ott ehdotettu seitsemiin täydellistä
stioiitalaista lyseota: Sawoiilittnaan, Mik-
keliin, Wtipiiriitt, Tiirkitun, Waasiiaii,
Ioeusuuhitn ja Poriiii; neljä kotitie-litok-
kaista koulua: Kitjaitiin, Keiuiin jtt Tor-
nioon; kiitisi siioiiittlaista naiskoulua: Mik-
keliin, Turkutin, Ouliiuti, Löiiptiriiit, Po-
riitt ja Kuopioon; yhteensä siis 16 uutta
oppilaitosta waltion kustaititnksella. Täiitä
koulujen paljoits eitsi ktttsaititolta hämmäs-
tyttää, ivaait itse ttsiassit oit se luotiiiolli-
tieti seiirttiis hallitiikseit iiienettelystä kou-
luasiassa. Hiiotuiota ansaitseman aitomus"-
esitykseit koulii-asiassa oit proto. Koskineit
pappissäädyssä ja kuittiitllisiieitmos Meur-
tuan taloitpoiktiissäädyssä esiiiittiotttit, et-
tä ttiiiiittäiit iotiltio itiiit pian kuiu suiti-
kiit eli jo eitsi syksystä perustaisi wiime
säätyjett ehdottamat kotiliit. Toitvottaioa
oit, että tämä nuotitus-esitys hyioiiksytääti
kaikissa säädyissä, sillit säätyjett oitta arwo
iitit iotiatii. Otttksuttawa myöskin oit, että
hallitus puolestansa nyt jo tekee paras-
tttttsa tässä siihteesstt, korivatttkseeu mauriot-
tttttsa koulu-asiassa, tutkitti se wielä ott
"iuahdollista
"’) .lkiiteii tiitiitettii selittää Daglilad iiiaiitititii
kiellon tarkoittaneen estäii liberaaleja edistäntästä
ohjeltitttaiisa, iottikka ainoastaan sttonteutitieliset leh-
det, ohjelintta wiistustitessaati, jotittiiivat painohal-
lituksen tiikiiivarikkoon.
TLaltioptiiwät;
Potwarissääty.
Perjaitt. 10 p. t. k.
Hra Gii ii s’iii esitys anttiiattitaiidon ko-
hottiititisesttt hylättiiti, sittenkuin hrat M o-
lander, :ltijstött, .tinttiin y in.
oliivttt sitti wastustaiteet syystä, että seit
ktitttttt teollisuuteitttne saatettaisiin saittalle
kaittialle kiitti anittutttilaitokseu nikoitta jtt
wapaa kilpailit, joka oli paras keitto ttin-
tttttttitttidoit kotiuttamiseen, tiiydelleeu lakkitu-
tettaisiitt.
lHrii 5;; e i k e l’iti esitykseen iiiaaseiirakuit-
taiti iveltvoittttinise-:tta kansakouluja perus-
tttiitttttit tahtoi hra C-liydenius snadit
litttstititksi, ettii iitatiseitrakuntitiiti metivoitta-
ttiitiett tässä kohdeti waatii ivttltiottt ottit-
iiittttit kansakoulujen ylltipitiiiitisen huolekseen,
joihin seurakunnat ivttttit antoisitvat koh-
tttttllisitt apurahoja, siis pittii mastotit kiitit
itykyiiiiti "oit ltiittt.
Hrit Oltlterg’iu y. iti. pyytttöesitys
:viikkeliiu lyseon opetuskielen siiilytttiiuisestti
ruotsalaisetta sekä .liuopiott riiotsitlaiseit yk-
sityis—lyseon auttamisesta ioaltiotvaroilla,
herätti kiitoasta keskustelua.
Hra Neppenströin arweli, ett’ei
ruotsi sopisi opetuskieleksi Saiooit koulitihin.
Sen todistiwat jo esityksessä esiintuodut
tilastolliset tiedot, waikkti iiiillii oli koetettu
ttäyttää toteen aiwan painivastaista mieli-
pidettä. Puhuja miiutett kittiiiitasteti, että
pyyntöesitys oli titotu esitti taholta, josta
sitä ei woitu odottaa. Sillä paikkakun-
tain etuja ja tarpeita walwoiwat tawalli-
sesti niideii oiiittt edusmiehet; wentowie-
raideit henkilöideii ei sellaisiin erityis-itsiöi-
hiit pitäisi sekaantua. "Puhuja pyysi sää-
dyit hylätä esityksen.
Hrtt O h b e r g wastasi siihen, että näi-
den koulujen oletitasstt oletitiiteit juuri to-
disti tiiideit tarpeellisuiitta; sillä kiihkeim-
iiiät kiihoitukset itiitä ivastaait eiwät ole
saatteet itiitä hätviäntääit.
Hra J gnatiii s ei tahtonut wastus-
taa asittit lykkäätuistä waliokutitaan, jos
kohta olikin kuunnallista lähettää aiwan
päinwttstaisttt esitystä toalioktiiittiatt. Pu-
huja stiinassa lausui, että syynä oppilasten
ioähäiseen luktititäärääit mainituissa kou-
litissa ei olliit iiiikätiii kiihoitus, waati se
seikka, että Kiiopioit ja Mikkelin läätieissä
yhteensä löytyi ruotsinkielisiä henkilöitä ai-
noastansa 3,019. Aiwau kohtuutonta oli
siis waatia niille 2 täydellistä lyseota.
Hrat Beriter ja Erwast pitiwät
stiinaa mieltä ktiiii Jgnatttis.
Hrat Federleij, Ohberg, Hei-
kel pitolustiiotit esitystä, jonka sääty sen
jälkeeti lykkäsi yleiseen walituswalioktiiitaan.
Keskustelu-pöytäkirja on seuraawa esitystä
maltokuntaan.
Muita pyyntöesityksiä lykättiitt walio-
kiititiin iliiiati ittaiitittaioaiiipaa keskustelua.
Tiist. 14 p. t. k.
Kysyiuyksessä muistopatsaan pystyttämi-
sestä keisari Aleksanteri II:lIe päätti sääty,
ritaristoit jtt aateliii sekä talollissäädyit ke-
hoititksesta, luoptia etitisestä päätöksestäätt
ja yhtyä ittuitten säätyjeit kanssa asian
lykkäätitisestä toiinitusioaliokuntaait. Pää-
tös tehtiin 37 ääiiellä 17 wastaan.
Talollissääly;
Perjant. 10 p. t. k.
Edustti. P ö y s t i ti esitys, etteitoät lau-
tamiehet pyhäpäiwiitti sttisi haastaa keräjiin,
hylättiitt syystä että, kuten Brusila,
D u tt cke r, P u h akka, .Wärri Awel-
larry. iti. arweliwat, httttsto ei häiritse
jutualauptilioelusta jtt lautatttiesteit oit wai-
kea arkipäiwinii tawata haastettawia.
Myösktu hylättiitt 37 äänellä li; was-
taan edustit. kitosenberg’in esitiis tu-
liiitttjaktttt Ledskär’iii siilitielle Degerliyyn
läheisyydessä, koskit, kiitett edustit. Meur-
tuan tutustutti, hallituksen kiiytettäwiitä
snostutttaiveroja "iiteretikulkiinutkson" iti-
ittellä, joitkti tähden tulisi ttsittsttt stiorttstttan
käätityä httllitukseit piioleett.
Hyltityksi joutui tittelit ittottt ittiitikitt
pyyntöesitys ilmau iitttiiiitttiivttiitpaa kes-
kusti-liia.
Waliokiitttiiu lähetetyistä pyyntöesityksis-
tii ittaiuittakooit hra R osett li e rg’iit esi-
tys, että iiterisetitystä koskemia asioittt stta-
titisiiit ktiytellä järjestysoikeuksissakiu, ritikka,
jos ei sitä katsottaisi ittahdolliseksi, ettii
Maariaiihttniittati kaupunkiin perustettaisiin
raasttiwaii oikeus.
Tiist. 14 p. t. k.
Pitktilliseit keskiisteltiit herätti edustit.
L cp p ä se ii esitys, ettii kutinallislitittakiitt-
i:ittt esimies ittittillit sttisi ulosottaa kuittial-
lisia weroriistejä. Esitykseit puolustukseksi
itiaitiittiiti eteiikiit: ettii koskit kruuniin-
woitdit ja niinismiehet eiwät ole welwolli-
sia asettamaan ittitiiiiii takausta ylöskan-
iiostattit, toot kumialle tiitta wahinkoa, jos
he joutuwat konkurssitilaan; inyös toititit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
