Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
nilkka.
isti "
"sa baasi-sitomosta;
kersti-tutitta
ltalitilliiuiii 24 sviitti.
Tilatis" ja jakamapaikat:
" Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssotiitt kir-
jakauppa, Ht. Nydmanitt ja ktuitpp. lamppupuoti
Linnankatu l sekit" herrititt C. 9l. Rönnberg’iu, H. Kökö wuodelta 3 m- —
A. Lundelin’in, J. A. Krieger’iti ja J. L. Törii-
MJOauppapuodit.
——
Lelideu kanttori ja painopaikka:
Linnaitkatu N:o 23 13.
Leltdeii wastuuiialaiiieii toimittaja:
——
0 .
’kiotoja ’kut-uti uattjtttttg"
Tilauöltinta:
Ttieiiii posti" Niiiöla votti-
T " " ii ; s - kattit-tiisa konttoreissa,
4 in. 11 p. 4 tit. 29 p.
!4" wuodelta 1 tii. 50 p. 2 tti. 11 p. 2 m. 20 p.
Kuukaudelta — 25 p.
Kosti Wehauen.
il
Ilttioitiiksia
ii l.å penniä ensi siwulla ja 10 penniä niuilla
siwuilla pietieltii" riioilta wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Iahussonin kirja-
kaupassa.
1" "
Kiiiiliitiis.
Ttiriiii säästöpankki saa tä’llä’
tiedoksi antaa ettii annettujen
wastakirjaiti koronlasku jo on
tohti; ja että kirjoja saa tioit-
taa pankiit konttuorista joka
arki maanantai, keskiwiikko ja
lauantai kl; 4:stä 8:aan j; p;p.
Ki’i’skysta’:
?!Lalfr; Hedliiiid;
F’ämän kautta ilmoitetaan että Tu-
" riitt 2:sett tarkk’aiitpujapataljoo-
nati kasarmia warten tarwitaan hirsiä
ja kehoitetaan nietsänoinistajia teke-
ttiäätt tarjouksia toimikunnan jiiseuelle
kapteeiii C. Olsoiiille Turussa. Hir-
sieti tulee olla yhdeksäit ja kymmenen
tuumaa lottaasta sekit simuilta tveis-
tetyt kahdeksan kuninaisiksi. §kelival-
lisiiudeii mukaan laivataan yhdek-
sänkytninetitä petitiiä ja markka
sylestä. Tiiruss.i helitiikuun 11 p.
1882.
Nakentinstoiuiikntita.
San. Tur. l kerta etisi siwulla, 8 riip.
Haliitaati taitoki-ota
ensi liiiiiwiiodelsii 4 sumeamaa lukuhuonetta
tarpeellisille etuhuoneineen. Jlntoitiilsiit joko
kirjallisia tahi siiiillisia tehtiikoön suomalaisen
lyseon huoneustossa, ent. soeietecitihuoneen
pitiirakenunlsessit.
K"
Riistholli-asia keisarillisessa es"-
tyksessii waltiat-liitoille.
Kuii Suonieit sotalaitos asetettiiit yleisen
aseiitelwollisuuden kittinalle ja samitlla luo-
wuttiiti ipatthasta, wuosisatoja periisteettit
olleestit jaollislaitoksesta, iiostettiiii kohta
tietysti kysytttys titille kattiiiille rusthollit,
ruotujaolliset talot ja tiierisotilaaii"pidot
joutitisiwat, sitte kuin heidiin welwollisiiu-
tensa kannattaa tiiaitii wiiriistuslaitosta tii-
ten lakkautettiin .skiiteit tietty, saiwat ne
tilat, jatka rusthollijaoitusta perustettaissa
rustholleiksi walittiin, wiikiiiiiiseit weronsa
peräytetyksi, jotta niille siten korivattaisiiit
niideti kustannukset mainitun warustus-
welwollisuuden suorittamisesta; tätä paitsi
suotiitt niiille, jos ei äsken ttiaiiiittua hel-
poitusta kittsottii tarpeeksi ratsiiipiirustiikseti
ylliipitämiseksii tahi jos ntuistiikin syistä
niiden arweltiiti, tarwitsewan apua ivarus-
tuksensa suorittamisessa, lisäksi kriiniitiii
weroja nutista kruunun" tahi perintötilois-
ta, mikä lisiiys on tunnettu augmenttiiite-
rati iiititellä. Sittennnitt kiiti jaollis-sota-
laitoksen ylläpitiijiit iv tulit ariiiolliseu
manifestin katitta 1 p:ltii elotiutta piiästet:
tiiti warnstus welwollisuutetisa luonnossa
suorittamasta, niäärättiin niille sen sijiiitii
itiin kutsutut wakanssi" ja passewolanssi"
maksot.
Nätnät otvat pääasiallisesti ne edut ja
welwollisuudet, jotkii owat syntimeet entisen
saallis-sotalaitoksen toinieeiipiiiieiitisesia ja
jatkamisesta. I.liiittit koskit ne jo oivat
wuosisatoja olleet olemassa, on niiden pois-
tattiifessii katsottama mitä sekä oikeus ettii
ttiyös kohtuus waatii. Sentähden atikin,
wiime tii-.iltiopiiiwillii kokoontuneitten sijii-
tyjeit pimiinöstä, asiaa tarkasti piittiiittii
hallituksen asettaman komitean kautta, sonkit
lattsinittoii johdostit hallitus titit koossa
olemille siiädyille on tehintt esitykseti. Tä-
tuä keisarilliiien esitys oit nyt julkaistu ja
asiati tärkeyteen katsoen, tiihdotiniie sentiih-
den Spääasiallisesti selittää mitä hallitus
asiassa esittelee, warsinkin kuti hallitiikseti
esitys itse pääasiassa poikkee koniitean enetti-
tnistön tiiielipiteestä
Sekii komitean että hallituksen ehdoituk-
set kiiywät siihett suuntaan, että riistholli-
jaoitus ati wähitellen lopetettawa,waanpe-
rustus, millä tawoin se ott tehtäwä, en
molempien ehdoituksissa eriläineti. .skottii-
teait enenimistö tahtoo, ettii rustholliwero-
jeii peruuttaessa yksinomaisesti ne kiistait-
iiukset olisiwat lukituit otettawat, joita wa-
riistusrasitiikset luonnossa riistholleille titot-
taisiivat, ja ehdoittelee koniitea"sentähdett
että titaiiiititt werat, wähitellett yhdentoista
wuoden kuluessa, peruutetaan krutiniille
kitstiikitt rusthollista siihen tiiääriiiin, joka
laskun titukaatt wastaisi seitiiitoista luon-
nossa siiaritusta. Tähiin ei hallitus yhdy
esityksessään, koskit sen mielestä ei edes
joiiinioisellakaan wartiiiiiidella woi arwata
todellista kustannusta warnstiiswelwolli-
siiiideit tayttämisestä ja, jos sen woisikin,
tulisiwat siinä tapauksessa useimmat rust-
holleiksi jaetuista tiloista aniaiseksi ivapiiri-
tettawaksi joko kokonansa taikka aitiakiit suu-
remmaksi tahi wäheitiiniiksi osaksi tiiitten
maawcrojen suorittamisesta, jotka niille litil-
lisessit tverollepanossa antat määrätyt. Si-
tii wastani pitäisi hallituksen mielen titit-
kaan, sittiioitt knin komitean wähemttiistö-
kiti ott ehdoittanut, warastuswelwollisunden
poistamisesta itsestääii seuraaman, että, se-
kä itugiiientti" että rusthollien omat ioerat,
joista kruutin ott luopunut mainitiin wel-
wollisuuden korwaukseksi, peruutettaisiin taas
kruunulle tiikaisiii, joten rusthollit jälleen
muuttuisiwat kruutin" ja perintötiloiksi sekä
niaksaisiwiit täyden meron laillisen merolle-
pation utitkaan ja joutuisiwat uudestaan
tilattruodutuksen alaisiksi. Mutta kun tä-
mä muutos, kerrassaan toimeen patitiina,
kokonami häiritsisi iiykyisiä oiiiaisuiissuhtei-
ta, esittää hallitus samalla, ettii werat oli-
siwat periiutettawat wiidenkymmenen wuo-
deii kultiessa siten, että joka wuosi peruu-
tetaan iitiideskyinmenes osa rusthollin aug-
ittetitti" ja oittista nietoista, jotta wiiden-
kymmenen wuoden kiiliittua siitä iisti koko
tveromäärä on kruunulle peruutettu.
Wakiinssi- ja passewolansi-maksujen snh-
teeii ott hiioitiaiitettu, ettii tie, jotka jo
owat wuodesta 181("t saakka ollut olemassa,
iviihitellen oioiit tulleet alituisen inaaweron
luontoisiksi ja otetut laskuun tiloja ostet-
taissa jii tityytäissii. Jos nyt rusthollit ja
uutut tilat, jotka wielä tahitit asti oivat
olleet welwolliset ivakansimaksuja suorittii-
tiiiiiiti, wapiuitetaan iiiiistä, niinkuin koh-
tuulliselta tiäyttiiä, uiin ehdoittaa hallitus,
koskit periititettawat augmentti" ja rust-
hollien omat werat tuetiisiwät sotilasriihas-
toon ja torumisiin-tk kruunulle taalaasi" jit
passewolansitiiitksut, ettii yhtä haawaa pe-
ruutettiiisiiii mainitusta augiuentti" ja rust-
hollein atuista nietoista niin suuri ttiäärii
jokaiselta rusthollilta, kuin mastiin 42 we-
roriipliiii, niinkii suuruiseksi komitea ott las-
kenut wakiiiissiiuaksnn tekewiiit kokonaiselta
rusthollilta. "nämät 42 weroruplaa, joihin
iitiiiiimentiwerot ensikädessä kiiytettäisiiu,
olisiwat siioritettitwiit wiiotiita 1883, jostii
ajasta saakka kitikki wakanssi- ja passeitta-
lansi-iitaksut lakkautetaan; mitä sitteit jiil-
jelle jäii rusthollein augmentti" ja outista
meroista, jitetiiiiii wiiteeiikmiinieneeit osaitii,
soistit aiua yksi osa maksetaan kutiakin
aminina iitiidenkytnmenett wuoden kiiluessa,
joten 51 wuoden kiiluttua wuodesta 188;;
eli iimannit 13134 kaikki rusthollit jälleeu
alisiipitt yhtäwertiiiset rinnallisten kruunun-
ja periiitötalojeu kanssit.
Näitten periicaiiksien ja esityksien mukaan
kiitiluu keisarilliuen ehdoitus uudeksi asetitk-
seksi, joka nyt säiityjeii käytettäwäksi on jä-
tetty seuraamin:
1 §Wuaden 1883 alusta alkain wa-
pautetaan kaikki rusthollit sekä ruotujaolli:
set talat ja merisotilaan-pidot suorittamas-
ta ttiitä titakattssi" ja passewalanssimaksuja,
joista armollisessa manifestissa 1 p:ltä elo-
kuuta 1810 sekä julistuksissa 20 p:ltä joit-
liikiuita 1811 ja 13 p:ltä lokakunta 1812
säädetäiiti, kuin myöskin talot Kajaanin
kihliikiiiiitassa niitten maksujen siiarittami-
jesta, jotka iiiaiititiin manifestin ja armol-
lisen julistuksen itiukaaii 20 p:ltä elokiuita
18:30 tiykyäiiti owat itiittett tvelwollisuu-
teitit. "
2 §. Sainitsta ajasta peruutetaan rust-
holleille suodut augmentti" ja omat werat,
siten että:
etisinuuäisenä wuonna jokaisesta rusthol-
lista krnuniille tulee nykyistä !vakanssimak-
siiit wastaawa werotniiiiirii, tekewä 42 we-
roruplaa iviiiiieisen wuoden keskimääräisen
werohiiitiiiit tiiukaati, sekä
jokiiiseita seuraamista wiidestäkmiimcnes-
tä wuodesta wiideskyiumeitesosii ritstliolliii
jälelle jääwistä augmentti" ja oittista ioe-
roista, kunnes sillä tawoin wiidenkyiitme-
iicn ja yhden wuoden kuluessa sanottujen
werojen koko ttiiiärä ou kruunulle peruu-
tettu.
Ensiksi peruutetaan augmettttiwero sekä
sen jälkeen rusthollien otiiiit ioerot.
3 § Seit wiiodeti alusta alkain, jol-
lain peruutus alkaa, ylöskiiittaa kaikki attg-
iuetittiwerot kriittnttiiwouti, joka, jos tiä-
tuiit werat noiiseipitt yli sen inäärätt mikä
niistä kultakiu wuodelta oit kruuuulle tii-
lewa, totiuittaa siiorituksett kruuttuii ja
rusthollihaltijitn wälillä.
Sittettkiiiti kaikki iiugitietittiwerot owat
kruunulle palautetut, ei enää lasketa nii-
tääii wetopalkkiia itiihiti kuulumilta ij;l-
tii ja kauroilta.
4 §. Jos rustholli tiaiittii augmenttina
kruununkymitienystä, sääntö—weroa tahi
ttiiiiita semmoista etua, owat iiäiitätkiii edut
satiiallit tapaa kuitt augiiienttiwerot periui-
tettawat.
5 §. Rusthollitt omat kruunulle peruu-
tetut iaerot jäiiwät riisihollia welwollisuii-
teitit olemaksi alituiseksi weroksi.
6 §. Kiinink. julistuksessa 4 p:ni’i tau-
kakuitta 1778 tiiiiiirätyitii maksuja rusthol-
larin-tiiaihdoistii ei enää suoriteta, jit 2;
§:ssä tiitiiiiik. päätöksessä sotapäällikkökun-
natt walituksiiti 16 p:ltii lokiikiiiita 1723
säädetty kielto rusthollien weroiihuojeitiius-
ta wastaan lakkaa woimassa oleniitsta.
Waltiopiiiwät.
siitarista ja "linti-li;
Tiist. 21 p. t. k.
"Iiiliawaliakuniian tiiietiittö 92:o larm.
esityksen johdosta ittiiraiii ntyiiutämisestä sett
apurithan tiikaisiiiiiiiiksaiiiiseeii, jakit Weiiä-
jäii waltiorahastosta oit annettu Pietariii
——Riihiniäeu rautatien rakennukseen, hy-
wiiksyttiin lyhyeti keskustelun jälkeen. Jl-
tiiati mitään keskusteinit hywäksyttiiii talo;
uswaliokuuuan tiiietiittö (:lt:o 1) tuulagi-
itiaksan pysyttänitisestii
Erityisiä artti. esityksiä lykiittiin iisiitn-
oiiiaisiiti iititliokuutiiu iliiiati mainittawam:
piia keskiisteliiit.
lkeskiisteliistii, joka wiime perjantaina
pidettiin hra :lie i it’in esityksen johdosta
waltakunnan asettamisesta senaatin toimia
tarkastinuaan, tahdonitiie tässä mainita pää-
kohdat.
Esitystä wastaan lausuttiin, ettii ehdoi-
tettu titrkastus ei ulottuisi keisarin kaikkien
netiiiioiiantajain toituiin, koskit keuraaliku;
wernööri ja Pietarissa olewat 8 suonialai-
set ttenwonantajat eiwät tnlisi tarkastuksen
alle, jotit seikkaa esityksen puolustajain piio-
lelta selitettiin siten ettii kenraalikuwertiöö-
rin lansuntiot tulee pöytiikirjaan eikä siis
nähtäwäksi ja Piietitrissa oli-iita Suotneit
asiaiit komitea ott syntynyt yksitiomiiisesti
keisarin käskystii, eikä ollut molempain wal-
tiainithtien hywiiksymii. "—- Toinen wasta-
wiiitös oli se, että tarkastuslainliikunnan
syyttäiniit senaatorit eiwät alisi tilaisuu-
dessit itseänsä puolustaa, johon taas was-
tattiin, että he kuitenkin olisiwat tilaisitu-
dessit sitä teketnääii säätyjeti tiliisi-istun-
itoissa, ja jos keisari tehtyjen muistutuk-
sien johdosta näkisi snytä olewan kiinteen
nostamiseen jotakuta setiiiatoria wastaan,
woisi hän puolustaa itseäätiprokuraatorin"
wiraston edessä. — Munten koetettiin osoit-
taa, ettii ehdoitetutt tarkastuksen kuuttatoi-
wottu waltiollinen edeswastaus joka ei ol-
lut tarpeellinen, koskit säädyt ilman tar-
kastuswaliokiiittaa muka owat tilaisuudessa
tarkastaa hallituskunnan totitilit, taikka olisi
sama edeswastaus saatawa tointeeii miiulla
titwoiii, esitit. että säädyt saisiwat laweam-
paa waltaa rahamorain hallinnossa ja wa-
paaniielitieit painolaki suotaisiin; ttiuiitpu-
hujat taas arweliwat, ettei tätä waltiollis-
ta edeswastausta woitit toiwo-akkaan, ett-
tienkiiin meillä olisi kaksijakoinen editskun-
tii, jakit kokoontuisi uniosittain ja jonka
edessä waltion tteuwonaittajat saisiwat toi-
miansa puolustaa.
Lopuksi ei saa wastasyiden joukosta jät-
tiiii pois sitä iitinkä hra Moiitgo-
niery esiitttoi, että esitys oli aitioitstaan
mielenosoitus eriiän puolueen puolelta eikä
todellitiett edistyksen hanke, josta syystä
hän seit hylkäsi.
Suurin osa tiiistä puhujista, jotkit teki-
wät muistutuksia esitystä wastaan, ehdoit-
tiwat kititettkitt asian lykkäiimistä walio-
kuntaaii, mutta heidän muistutuksensa näyt-
täwät waikuttaneen toisiiti, kaska esitys kui-
teiikiti hyljättiiti 40 äätiellä 35 wastaan.
":"y-
Pappissaaty;
Tiist. 21 p. t. k.
Waltiowaliokuunitn tnietinnön N:o 1
(yllit selitetty; johdosta litusiii hraLiliu s
sen toiwon, ettii waltakunta, esiintuodes-
saan ehdoituksen litiititn hankkimisen ta-
wasta, ottaisi ehdottaakseen kotittiaiseti lai-
nan ottatiiista. Puhuja arweli, ettei 10
miljoonan laitiit suuresti wäheittäisi liiken-
nerahan määrää, waan sen kautta saisiwat
yksityiset tilaisuuden tehdä pieiteitttitätkin
siitiuiiat korkoa kantamiksi. Puhuja ehdoitti
että hänen esityksetisä saatettaisiin waltio-
waliokun. tiedoksi. Hänen tiiielipiteitänsä
kaitiiattiwiit wielä hratKoskiiien,Grön-
berg ja Johitsson. Sääti) päätti
kuitenkin, sitte kuin se yksimielisesti oli hy-
wäksytiyt waliokunntan ittietitiiiitii, olla lä-
hettämättä pöytäkirjaa waltakuntaan; 16
ääntii oli lähettättiiseti puolesta ja 17 sitä
wastaati.
Kuti sääty, myöskin yksimielisesti, oli
hywäksynyt taloiiswiiliokuiitiiin tnietiiittön
R:o 1, käsiiteli se erityisien itriit. esityksien
lykkääniistä asianoinaisiin waliokuiitiiii.
Porwarissääty.
Tiist. 21 p. t. k.
Wilkas keskustelu syntyi maltiowaliokiitt-
itiin niietiunän :li:a 1 johdosta, sillä hrat
:li e o w i ns ja I l! n a t i ns waatiwat
asian lykkääniistä uudestaan maaliakun-
tiiiiit, koskit seit niietinnöstä ei tullut sel-
wille tulisiko puheena olewa rautatienosa
kokonaan "Suonien omaksi waan woisiko
Wenäjän waltio kenties jottkiin itjiiii kii-
luttua lunastaa seit jälleen. Waliokiiiinait
iiiietititöii puoliistimat hrat S it n d iit a r k,
I-ederley, Snellmaii, Nybotnja
Lindl; l otii, ja iiiiitestäessä hywiiksyi
siiäty seit myös.
.Lyhyeti keskustelun jälkeen hywäksyttiin
myös taloiiswitliokittiitati ttiietiiitö N:o 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
